Memes and Goffman: challenging faces with meme-activism

In recent years, memes have become a much used and discussed medium on the internet. Memes are expressed mannerisms, traits or ideas that are often reproduced through a specific pattern[1]. They can be used to describe a vast set of expressions, be it videos, gifs, or edited pictures and texts. The term meme was coined …

Naissukupuolen representaatio pornoistuneessa mediakuvastossa

Naissukupuolta on seksualisoitu vaihtelevasti eri aikakausina. Vaikka nykypäivänä myös miehet ovat osana seksuaalissävytteistä mediakuvastoa, on naissukupuoli usein katseen ja halun kohteena, kun taas mies on tekijä, kokija ja katsoja (Rossi 2005). Naistoimijuutta myös rajoitetaan tavoilla, joilla naisista puhutaan sekä tavoilla, joilla naisia kuvataan ja nimetään (Paasonen 2005). Tällä tavalla naiset ovat myös herkemmin arvostelun kohteena. …

Juha Suoranta: C. Wright Millsin sosiologinen elämä (Vastapaino, 2017)

Ehkä yksi kiehtovimmista tarinoista sosiologin elämästä, jonka olen luettavakseni saanut, nousi mieleeni jo kirjan puolivälin paikkeilla. Kirjan, jonka kannessa kuuluisa sosiologi C. Wright Mills sytyttelee piippua katseella, joka miltei vaatii kirjan lukemaan. Professori Juha Suoranta on kirjoittanut Millsin elämästä helposti lähestyttävän kirjan C. Wright Millsin sosiologinen elämä (Vastapaino, 2017), jossa kuuluisan sosiologin vaiheisiin ja tuotantoon …

Pääkirjoitus 2 / 2018

Syksyn Sosiologin teemana on digitaalinen sosiologia. Tavoitteena on herättää sosiologeja aiheen pariin. Keskiössä on sosiologinen analyysi digitaalisaation vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen, ihmissuhteisin sekä minäkuvaan. Emme karta tabuaiheita ja jutut luonnollisesti eivät mene digitalisaation sosiologisessa analyysissä ainoastaan yhden kategorian alle. Mukana on vielä perinteisten artikkelien lisäksi podcast! Luvassa on meme-aktivismia goffmanilaisittain, gradutiivistelmä internetistä seksityötekijöiden areenana sekä artikkeli …

Sosiologian opiskelijajärjestöjen tila Suomessa

Sosiologiaa voi opiskella Helsingin, Jyväskylän, Tampereen, Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Yliopistot poikkeavat toisistaan koulutusohjelmien sisällön, erikoistumiskirjon ja -ajankohdan mukaan. Opintouudistuksen vaikutuksesta yhä useammin sosiologiaa lukeakseen on ensin haettava useampaa ainetta sisältävään kandiohjelmaan, ja opintojen edetessä päätetään opintosuunta. Sosiologi kyseli sosiologian opiskelijoiden yhdistyksiltä yliopistojensa koulutusohjelmista ja pyysi esittelemään itsensä.   Helsingin yliopisto …

Akateemisesta ulkoakateemiseen sosiologiaan

Yleisen yhteiskuntatieteen opiskeleminen valmistaa ammatillisesti yhteiskuntatutkimuksen tekemiseen, mutta kaikki sosiologit eivät päädy “ammattisosiologeiksi”, tekemään tutkimusta. Oma polkuni näytti pitkään suuntautuvan akatemian sisälle, mutta nyt olen ottamassa kahtakin askelta yliopiston ulkopuolelle: olen yhtäältä etsiytymässä mukaan teknologiapoliittiseen toimintaan ja toisaalta hankkimassa ammatillista osaamista tietojenkäsittelijänä, ohjelmoijana ja data-analyytikkona. Yritän tässä tekstissä tehdä selkoa näistä askeleista. Teksti on henkilökohtainen, …

Asiakkaana yliopistolla – Asiakkuusdiskurssi ja mahdollisten subjektipositioiden kapeneva ala

Don’t you see that the whole aim of Newspeak is to narrow the range of thought? – George Orwell, Nineteen Eighty-Four   Helsingin yliopiston opetushenkilökunta oli lakossa keskiviikkona 28.2.2018. Seuraavana päivänä valtiotieteellisen tiedekunnan ylioppilaslehti Tutkain julkaisi artikkelin, jossa oli haastateltu lakkoa tukevia opiskelijoita, yliopiston henkilökuntaa ja Sivistystyönantajien toimitusjohtajaa Teemu Hassista. Hassinen kutsui opiskelijoita haastattelussa ’meidän …

Kirja-arvio: Niina Timosaari: Edvard Westermarck – Totuuden etsijä (Gaudeamus, 2017)

Tutkija FT Niina Timosaaren luomistyön tuloksena on syntynyt mielenkiintoisin henkilö- ja oppihistoria hetkeen. Edvard Westermarck – Totuuden etsijä olisi teos myös sosiologian historiaa käsittelevään tenttilukemistoon läpi yliopistojen paikkaamaan puutteita siinä, missä aiempi tietämys suomalaisen sosiologian isästä Edvard Westermarckista on jäänyt jokseenkin ohuenlaiseksi ja rikkonaiseksi. Timosaari on oppi- ja aatehistorian tutkija Oulun yliopistossa ja väitöskirjaansa pohjautuvassa …

Pääkirjoitus 1/2018

Kevään 2018 Sosiologi on saanut inspiraationsa Sosiologipäivien kiertokulkuja -teemasta. Edellisenä vuotena Sosiologin kevään teemana oli ylijäämä ja syksyn taas tulevaisuus. Ylijäämä, tuo modernin yhteiskuntajärjestelmän moottori, ja tulevaisuus, tuo muutoksen jatkuva, kangastuksen lailla aina edellä pysyttelevä päämäärä. Nyt otamme sivuaskeleen tästä lineaarisesta ajattelutavasta ja tarkastelemme kiertokulkuja: siirrymme jatkuvuuden ja toistuvuuden teemaan. Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa kaikki …