Kuva: Maria-Weronika Lorek

Tervetuloa Sosiologi-lehden vuoden 2017 ensimmäisen numeron pariin. Toivottavasti pidät tarjonnasta, mitä meillä tällä kertaa on. Vuoden 2017 Sosiologipäivien teema on Ylimäärä, joka tarkoittaa muun muassa kaikkea sitä, joka ei ole assimiloitavissa yhteiskuntaan ja siinä tapahtuvaan monentasoiseen kiertoon – Sosiologi-lehdessä lähestymme Ylimäärän teemaa tuttujen asioiden kautta; sen lisäksi että tuomme esiin näkökulmia sosiologisen tiedon mahdollisuuksiin ja […]

Read more

David Harvey: Seventeen Contradictions And The End of Capitalism Profile Books, Iso-Britannia 2014. 338 s. David Harvey on eräs nykyajan tunnetuimmista ja siteeratuimmista yhteiskuntateoreetikoista. Harveyn vaikutus on ollut mittava useilla eri tieteenaloilla, kuten ihmismaantieteessä, antropologiassa ja sosiologiassa. Harveyn teoreettinen ajattelu on saanut paljon vaikutteita Karl Marxin tuotannosta ja myöhemmästä marxilaisesta perinteestä. Marxilainen ajatteluperinne on hyvin […]

Read more

Sosiologia ja sosiologit ovat aina joutuneet määrittämään itseään uudelleen aikakauden ja yhteiskunnallisten muutosten mukana. Mikael Seppälä pohtii artikkelissa sitä, mitä sosiologia tieteenalana voisi tulevaisuudessa tuoda yhteiskunnan muutoksiin akatemian ulkopuolella, etenkin silloin kun kyseessä on muotoilu ja palvelujärjestelmät   Mitä jos yhteiskunnallisten näkökulmien erittelyn rinnalla osallistuisimme sosiologeina myös yhteiskunnallisten ongelmien tutkimiseen ja ratkomiseen? Kun päätin kirkasotsaisena lukiolaisena […]

Read more

Sosiologi-lehden vuoden toisen numeron teemana on nuoriso. Laajana teemana se innoitti kirjoittajia yli ainejärjestörajojen ja sai myös toimituskunnan tarttumaan aiheeseen ja kirjoittamaan. Löydät tästä lehdestä juttuja esimerkiksi nuorten suomalaisten muuttoliikkeestä, parkourista ja koulusta. Englannin kielen opiskelija Peitsa Suoniemi Jyväskylän yliopistolta kirjoittaa tässä lehdessä pro gradu -työnsä pohjalta nuorten suomalaisten parkour-alakulttuurista. Parkourista ei ole tehty paljoa […]

Read more

Pariisilaisen nuorison keskuudesta lähtöisin oleva parkour-liikuntamuoto, joka lainaa armeijalta, capoeirasta ja permantoakrobatiasta, innostaa nuoria myös Suomessa. Parkour on kaupunkitilan sekä oman kehon haltuunottoa liikunnallisesti. ”Ole vahva ollaksesi hyödyllinen”, eräs lajin varhainen oppi-isä on todennut. Parkourin kieli-ideologioita ja siihen liittyvää transkulturaatiota ja pyrkimystä autenttisuuteen tutkii sosiolingvistisestä näkökulmasta Peitsa Suoniemi. Tässä tekstissä esittelen graduani, jota olen työstänyt […]

Read more

Sosiologi-lehti kutsui Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan ja Helsingin yliopistossa kandintutkielmaansa peruskoulusta hallinnan mekanismina viimeistelevän Tuomas Sarparannan keskustelemaan siitä, mikä nuorisotutkimuksessa kiehtoo. Haastattelu aloittaa Sosiologissa juttusarjan, jossa tapaamme tutkijan ja opiskelijan teen, kahvin ja ajankohtaisten aiheiden äärellä.   Veera: Mistäs te tulitte? Tuomas: Olin tutustumassa pakollisen tieto- ja viestintäteknologian jatkokurssin tehtäviin. Aika sekava kurssi, kun siinä […]

Read more

Emeritusprofessorin mietteitä Vanhuudesta Vastapaino julkaisi tänä syksynä ainutlaatuisen kirjan, emeritusprofessori Antti Eskolan teoksen Vanhuus – Helpottava, huolestuttava, kiinnostava.   Antti Eskolan Vanhuus (Vastapaino, 2016) käsittelee vanhuutta sosiologisesta ja etenkin sosiologin näkökulmasta. Antti Eskola on Sosiologia-lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja ja kirjoittanut aiemmin mm. menetelmäoppikirjat Sosiologian tutkimusmenetelmät 1 ja 2. Professori Antti Eskola on tehnyt uransa […]

Read more

  Sekä muuttoliike että huoli nuorten työllisyydestä ovat suomalaisen politiikan ikuisuuskysymyksiä. Nuorisotutkimuksen ja muuttoliiketutkimuksen maailmat ovat kuitenkin pitkään olleet erillään. Miten näiden kahden tieteenalan etäisyyttä voisi kuroa umpeen? Miksi nuorten muuttoliike on kiinnostava kysymys? Muuttoliike, tai sen oletettu vähyys, herättää Suomessa aina aika ajoin keskustelua. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta, eli siitä, että potentiaaliset työntekijät ja työpaikat ovat […]

Read more

Yhteiskuntapolitiikan tutkija Pirjo Pöllänen pohtii kirjoituksessaan, miten työelämän prekarisaatio muuttaa ihmisten arkea. Millaisia selviytymiskeinoja yksilöllä on käytössään prekaarissa työmarkkinatilanteessa?   Pätkätyöt ovat tulleet jäädäkseen, tämä lienee itsestäänselvyys, jota tuskin tarvitsee tässä yhteydessä mitenkään todistaa. Tässä kirjoituksessa selvitän, mitä tämä työelämän muutos, prekarisaatio tarkoittaa yksilöiden arjessa. Käytän mielelläni prekarisaation käsitettä, koska se kuvaa nykyihmisen arkea kokonaisvaltaisemmin […]

Read more

Professori Mikko Niemelä kertoo, mitä sosiologit voisivat tehdä, jotta meitä kuunneltaisiin enemmän. Yhteistyö ja viestintä ovat avainasemassa, jos halutaan tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta. ”Ollakseen vaikuttavaa tutkimustieto tarvitsee myös kysyntää.”   Olen osallistunut lähes vuosittain sosiologipäiville vuodesta 2002 lähtien. Tämän 15 vuoden aikana sosiologit ovat vuodesta toiseen pohtineet sosiologisen tutkimuksen roolia, hyödyntämistä ja tulevaisuutta. Mitä hyötyä […]

Read more