Kun lainoppineelta kysytään, mikä on legaliteettiperiaate, vastaus tulee liukuhihnalta. Maallikko vastaa luultavimmin virheellisesti tai ainakin puutteellisesti. Kun taas yhteiskuntatieteilijältä kysytään, mitä viihde on, vastaus muistuttaa usein epämääräisyydessään maallikon arvailuja. ”No, viihde on sellaista vapaa-ajan rentoutumista, mutta voihan siinä olla haastettakin.” Perehtyneempää kuvaa itsestään viestittävä yhteiskuntatieteilijä lisää: ”Viihde heijastaa myös kulttuurisia arvoja ja erotteluja.” Niin, kaikkihan […]

Read more

Viettäessäni lukukauden vaihto-opiskelijana Guadalajarassa, Meksikossa, huomioni kiinnittyy erityisesti sukupuolen rakentumiseen ja esittämiseen tilassa. Opiskelen sukupuolen antropologiaa ja luennot tarjoavat teoreettista materiaalia samalla kun kadulla liikkuminen ja paikallisten kanssa keskustelu antaa käytännönkokemusta. Jo alussa pohdin, mitkä tekijät aiheuttavat sen etten voi naisena liikkua pimeän aikaan yksin ulkona kokematta uhkaa että normaaleja ihmisoikeuksiani rikotaan. Huomasin yhden selittävän […]

Read more

Yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtämisen yhteiskunnallisista ehdoista Yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtäminen on yksi tärkeä syy sille, että sosiologia on ja sen kannattaa olla olemassa. On kuitenkin selvä tiedonsosiologinen realiteetti, että sosiologialla tai tiedeyhteisöllä laajemminkaan ei ole mitään monopolia sellaisen tiedon tuottamiseen. Jo akatemian sisällä samoilla apajilla kärkkyy muita yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja, ehkä etupäässä taloustieteilijöitä, historioitsijoita ja filosofeja. Tulevaisuudentutkimukseksi […]

Read more

Tutkimuksen popularisoinnin tärkeys myönnetään jo yleisesti yhteiskuntatieteiden parissa. Hyvä niin, sillä muutoin tutkimus olisi vain yhteiskuntatiedettä yhteiskuntatieteilijälle. Olen joskus pohtinut, että jos fyysikko pystyisi puhumaan atomille, hän varmasti tekisi sen. Me pystymme puhumaan omille atomeillemme, varsinkin jos käännämme tieteellisen slangimme hieman yksinkertaisempaan ja luettavampaan muotoon.

Read more

Johdanto Bruno Latour on ranskalainen filosofi-antropologi, joka työskentelee professorina Pariisissa tuottaen edelleen uusia tutkimuksia. Hänen maineensa hankalana ajattelijana perustuu lähinnä hänen kirjoitustyyliinsä, joka on hyvin ranskalainen. Hän määrittelee paljon negaatioiden [1] ja kielellisten ilotulittelujen kautta. Toisaalta hänen tekstinsä on hyvin eksaktia, täynnä ahtaasti määriteltyä käsitteistöä, joka tekee esimerkiksi ajan käsitteen kritisoinnin mahdolliseksi (ks. Latour 1988, […]

Read more

Kulttuuripääomaa voi määritellä nykyaikana tavalla jos toisella. Perinteisesti se on nähty sosiologian klassikko Pierre Bourdieun määritelmän mukaisesti melko moniulotteisena osana yksilön habitusta. Pääpiirteissään Bourdieu määrittelee kulttuuripääoman tarkoittavan tietotaitoa, älyä, kokemuksia, suhteita ja kaikenlaista ei-rahallista pääomaa, jota yksilö voi käyttää yhteiskunnassa menestyäkseen. Toinen Bourdieun määrittelemä pääoma, taloudellinen pääoma, taas tarkoittaa tuotantovälineitä ja kaikkea, mikä voidaan sisällyttää niihin tai muuttaa tuotantovälineiksi. Näillä tuotantovälineillä […]

Read more

Westermarck-seuran vuotuiset Sosiologipäivät ovat taas täällä. Kiertävän tapahtuman järjestämisen kunnian on tällä kertaa saanut Lapin yliopisto täällä pohjoisen napapiirin tuntumassa Rovaniemellä.  Mikäli et siis ole jo kokenut Lapin taikaa, on tässä syistä parhain. Sosiologipäivät järjestetään 27.–28.maaliskuuta ja teemana on Kiinnipitävät siteet. Teema tarkastelee yhtä sosiologeja jo aikojen alusta askarruttanutta kysymystä: mikä pitää meidät yhdessä? ”Sosiologia […]

Read more

 Sosiologia on viehättävää, kun se on niin yleistä. Monet meistä tulivat opiskelemaan sosiologiaa, koska oppiaineen piiriin mahtuu niin monenlaisia asioita. Sosiologian perustavimmat tutkimuskohteet — sellaiset kuin sosiaalinen rakenne, sosiaalinen toiminta tai sosiaaliset suhteet — ovat kaikkialla läsnä olevia asioita: ne eivät ole sidottuja yhteen paikkaan tai ympäristöön, vaan ne ovat joka paikassa. Monet sosiologit myös […]

Read more

Maatalousvaltaisen Suomen teollistuminen ja kaupungistuminen toisen maailmansodan jälkeen sekä hyvinvointivaltion rakentaminen tarjosivat puitteet modernin suomalaisen sosiologian syntymiselle. Yhdysvalloista tuodut tilastolliset tutkimusmenetelmät antoivat tieteenalalle metodologista täsmällisyyttä ja institutionaaliset puitteet vahvistuivat, kun uusia virkoja perustettiin ja väitösten määrä lisääntyi. Erik Allardtin ja Yrjö Littusen Sosiologia (1958) sekä Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelmät I (1962) olivat oppikirjoja, jotka kuluivat seuraavina vuosikymmeninä ahkerassa käytössä.

Read more