{"id":1055,"date":"2018-03-18T18:36:22","date_gmt":"2018-03-18T16:36:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1055"},"modified":"2018-03-19T16:19:11","modified_gmt":"2018-03-19T14:19:11","slug":"paakirjoitus-12018","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1055","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus 1\/2018"},"content":{"rendered":"<p>Kev\u00e4\u00e4n 2018 Sosiologi on saanut inspiraationsa Sosiologip\u00e4ivien kiertokulkuja -teemasta. Edellisen\u00e4 vuotena Sosiologin kev\u00e4\u00e4n teemana oli ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 ja syksyn taas tulevaisuus. Ylij\u00e4\u00e4m\u00e4, tuo modernin yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4n moottori, ja tulevaisuus, tuo muutoksen jatkuva, kangastuksen lailla aina edell\u00e4 pysyttelev\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Nyt otamme sivuaskeleen t\u00e4st\u00e4 lineaarisesta ajattelutavasta ja tarkastelemme kiertokulkuja: siirrymme jatkuvuuden ja\u00a0toistuvuuden teemaan.<\/p>\n<p class=\"textbox\" dir=\"ltr\">El\u00e4mme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa kaikki kiinte\u00e4 ja pysyv\u00e4inen haihtuu pois, mutta onko kaikki muutos todella jotain uutta? Voihan olla, ett\u00e4 jatkuvasti hetkess\u00e4 el\u00e4v\u00e4 zeitgeist ei huomaa jatkuvaa toistuvuutta ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Sosiologin on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kriittisen tarkastelun alla kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 liikkuuko yhteiskunta ja sen tutkimus kohti jotain uutta ja uljasta, vai toistammeko vain vanhaa. Kehittyyk\u00f6 sosiologia ja sit\u00e4 kautta kollektiivinen kyky kriittisesti tarkastella liikkuvaa maailmaa, kenties jopa kyky muokata sit\u00e4, vai ovatko tieteen tuulahdukset my\u00f6s kiertoluonteisia? Kev\u00e4\u00e4n teemana on tosiaan kiertokulut. Kaikki mik\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 ja kulkee: maa, kuu, vierasty\u00f6l\u00e4iset, liike-el\u00e4m\u00e4eliitti, p\u00e4\u00e4oma, kirpparikama, putkivesi, ja ihmisveri. Ja kaikki mik\u00e4 toistuu: talouskriisi, vuodenajat, ja maanantait.<\/p>\n<p class=\"textbox\" dir=\"ltr\">Yliopistojen henkil\u00f6kunnan lakkoillessa, Tuomas Hallamaan teksti opiskelijoista asiakkaina aloittaa artikkelien viuhkan. Elina Huttunen ja Oskari Lappalainen\u00a0n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuva-artikkelin muodossa\u00a0kiertokulun urbaanissa maisemassa.\u00a0Nuriiar Safarovin teksti k\u00e4sittelee maahanmuuttajaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, sosiaalista integraatiota, prekaariutta, sek\u00e4 kieliryhmien suhdetta sosiaaliseen ryhmittymiseen ja arjen rajavetoihin. Mikko Saarinen seuraavana k\u00e4sittelee paperittomuutta, siirtolaiskriisi\u00e4 ja paperittomuuden synty\u00e4 osana kriisiin hallintaprosessia, sek\u00e4 erityisesti poliisihallinnon suhdetta paperittomuuteen Suomessa. Juho Karvinen avaa kuinka \u201coman instituution\u201c l\u00f6yt\u00e4minen akateemisen sosiologian ulkopuolelta ei tarkoita sit\u00e4, ettei olisi en\u00e4\u00e4 sosiologi. Lopuksi Elina Huttusen kirja-arvio Niina Timosaaren kirjasta \u201dEdward Westermarck \u2013 Totuuden etsij\u00e4\u201d, joka k\u00e4sittelee Edvard Westermarckin akateemista el\u00e4m\u00e4ntuotantoa.<\/p>\n<p class=\"textbox\" dir=\"ltr\">Sosiologin p\u00e4\u00e4toimittajien kierto on my\u00f6s tapahtunut, Elina Huttunen ja Oskari Lappalainen, ovat luovuttaneet pestins\u00e4 eteenp\u00e4in toisille sosiologian opiskelijoille. Heid\u00e4n yh\u00e4 aktiivinen osallistuminen, ja hyv\u00e4 perehdytys ansaitsee kiitokset.<\/p>\n<p class=\"textbox\" dir=\"ltr\">Toinen muutos n\u00e4kyy opintouudistusten rattaiden\u00a0v\u00e4hitt\u00e4isess\u00e4\u00a0asettumisessa &#8211; ei siis menn\u00e4 en\u00e4\u00e4 yliopistoon suoraan opiskelemaan sosiologiaa vaan\u00a0esimerkiksi sosiaalitieteiden kandiohjelmaa.\u00a0Uudistuksista seuraa\u00a0yh\u00e4 glitchej\u00e4, vaikka moni opiskelija onkin jo tylsistynyt asiaa k\u00e4sitteleviin aiheisiin. Uudistuksista saattaa aiheutua Sosiologiin my\u00f6s muutoksia.\u00a0Esimerkiksi joskus seuraavat p\u00e4\u00e4toimittajat saattavat opiskella ensisijassa jotakin muuta kuin sosiologiaa. Aikaisemmin n\u00e4in ei ole ollut, vaikka eri yhteiskuntatieteilij\u00e4t ovat kirjoittaneet muuten kiitett\u00e4v\u00e4sti Sosiologiin.<\/p>\n<p class=\"textbox\" dir=\"ltr\">Voidaan pohtia muuttaisiko tosiaan p\u00e4\u00e4toimittajan eri opintosuunta\u00a0vastavuoroisesti my\u00f6s mill\u00e4\u00e4n tavalla sosiologian asemaa Suomessa. Onhan lehti kuitenkin p\u00e4\u00e4sijassa Suomen sosiologian opiskelijoiden lehti. Syksyn numerossa otamme muutoksen omiin k\u00e4siimme ja otamme suuremman loikan\u00a0digitaaliseen maailmaan, pysyk\u00e4\u00e4 kuulolla!<\/p>\n<p>Terveisin p\u00e4\u00e4toimittajat<\/p>\n<p><strong>Sari Kivij\u00e4rvi<\/strong>\u00a0&amp;\u00a0<strong>Visa Rantanen<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>kuva: Sari Kivij\u00e4rvi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kev\u00e4\u00e4n 2018 Sosiologi on saanut inspiraationsa Sosiologip\u00e4ivien kiertokulkuja -teemasta. Edellisen\u00e4 vuotena Sosiologin kev\u00e4\u00e4n teemana oli ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 ja syksyn taas tulevaisuus. Ylij\u00e4\u00e4m\u00e4, tuo modernin yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4n moottori, ja tulevaisuus, tuo muutoksen jatkuva, kangastuksen lailla aina edell\u00e4 pysyttelev\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Nyt otamme sivuaskeleen t\u00e4st\u00e4 lineaarisesta ajattelutavasta ja tarkastelemme kiertokulkuja: siirrymme jatkuvuuden ja\u00a0toistuvuuden teemaan. El\u00e4mme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa kaikki &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1163,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,220,39,1],"tags":[210,38,209],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1055"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1055"}],"version-history":[{"count":20,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1055\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1165,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1055\/revisions\/1165"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1163"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1055"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1055"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1055"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}