{"id":1073,"date":"2018-03-21T14:50:17","date_gmt":"2018-03-21T12:50:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1073"},"modified":"2018-03-21T23:39:52","modified_gmt":"2018-03-21T21:39:52","slug":"kirja-arvio-niina-timosaari-edvard-westermarck-totuuden-etsija-2017","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1073","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Niina Timosaari: Edvard Westermarck \u2013 Totuuden etsij\u00e4 (Gaudeamus, 2017)"},"content":{"rendered":"<p>Tutkija FT <strong>Niina Timosaaren<\/strong> luomisty\u00f6n tuloksena on syntynyt mielenkiintoisin henkil\u00f6- ja oppihistoria hetkeen. Edvard Westermarck \u2013 Totuuden etsij\u00e4 olisi teos my\u00f6s sosiologian historiaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n tenttilukemistoon l\u00e4pi yliopistojen paikkaamaan puutteita siin\u00e4, miss\u00e4 aiempi tiet\u00e4mys suomalaisen sosiologian is\u00e4st\u00e4 <strong>Edvard Westermarckista<\/strong> on j\u00e4\u00e4nyt jokseenkin ohuenlaiseksi ja rikkonaiseksi. Timosaari on oppi- ja aatehistorian tutkija Oulun yliopistossa ja v\u00e4it\u00f6skirjaansa pohjautuvassa henkil\u00f6historiassa h\u00e4n valottaa aiemmin pimentoon j\u00e4\u00e4neit\u00e4 asioita ensimm\u00e4isen suomalaisen sosiologin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja tuotannosta korostaen jo aiemmin tiedetty\u00e4 uusista n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n<p>Niina Timosaari tarkastelee henkil\u00f6historiassa Westermarckin tieteellisest\u00e4 tuotannosta etenkin h\u00e4nen avioliittoon ja moraaliin liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta ja yhteiskunnallista toimintaa sek\u00e4 h\u00e4nen tieteellist\u00e4 ja yhteiskunnallista vaikuttamista kristinuskon kriitikkona. Westermarck toivoi, ett\u00e4 laki olisi mahdollista\u00a0puhdistaa kristinuskon vaikutuksesta kautta sivistyneiden l\u00e4nsimaiden \u2013 Westermarckin omana aikana se oli helpommin sanottu kuin tehty. Edvard Westermarck oli oman aikansa moraalikapinallinen, joka toimi tieteen keinoin oikeudenmukaisina pit\u00e4miens\u00e4 yhteiskunnallisten reformien puolesta. Timosaaren mukaan Westermarckin tieteellinen ty\u00f6 kytkeytyikin monin tavoin yhteiskunnan j\u00e4rkiper\u00e4ist\u00e4misen kehitt\u00e4miseen. Edvard Westermarck eli aikana, jolloin kirjoitetulla sanalla ja tieteellisell\u00e4 tiedolla oli erityisen paljon valtaa muotoilla yhteiskuntia ja tapaa, joilla ne oli j\u00e4rjestetty. H\u00e4n esitti radikaaleja ajatuksia ja oli osa aikansa yhteiskunnallisten uudistajien joukkoa, ja ilman h\u00e4nt\u00e4 moni asia saattaisi viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n olla toisin tai ainakin kehityskulut todenn\u00e4k\u00f6isesti olisivat j\u00e4\u00e4neet my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n ajankohtaan.<\/p>\n<p>Timosaari tuo esiin, kuinka Westermarck pohjasi usein viestins\u00e4 yhteiskunnan kehitt\u00e4mistarpeiden puolesta Marokossa tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 kentt\u00e4tutkimukseen, jossa h\u00e4n vertasi paikallisten heimokansojen tapoja ja moraaliperustaa l\u00e4nsimaisen \u201dsivistyneen\u201d yhteiskunnan vastaaviin. T\u00e4t\u00e4 kautta Westermarckin oli mahdollista tehd\u00e4 vertailevaa moraalitutkimusta, jonka avulla h\u00e4n saattoi paljastaa niit\u00e4 lakien historiallisia perusteita, jotka saattoivat pohjata muun muassa uskontoon eik\u00e4 rationaaliseen p\u00e4\u00e4ttelyyn perustuviin n\u00e4kemyksiin ja jotka eiv\u00e4t vastanneet en\u00e4\u00e4 ajan vaatimuksia. Ehk\u00e4 my\u00f6s osin t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Westermarck oli<br \/>\naikanaan my\u00f6s monen naisasianaisen suosikki; paitsi ett\u00e4 h\u00e4nen sisarensa oli liikkeen aktiivi, Edvard Westermarck my\u00f6s aidosti toivoi ett\u00e4 sukupuolet voisivat olla yhdenvertaisia lain edess\u00e4. H\u00e4n n\u00e4ki my\u00f6s, ett\u00e4 jossain vaiheessa esimerkiksi yhdenvertaisuuteen perustuvat kumppanuusavioliitot olisivat mahdollisuus, jota jokainen voisi niin halutessaan toteuttaa.<\/p>\n<p>Edvard Westermarck oli avioliitto- ja sukupuolireformistisen liikkeen aktiivi ja toimi muissakin yhteiskunnallisia uudistuksia ajavissa yhdistyksiss\u00e4 ja liikkeiss\u00e4, kuten syntyvyydens\u00e4\u00e4nn\u00f6stely\u00e4<br \/>\nkannattavassa liikkeess\u00e4. Kautta tieteellisen tuotantonsa ja yhteiskunnallisen toiminnan h\u00e4n kannatti useita lakireformeja kuten aviopuolisoiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 yhdenvertaisuutta, avioerolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n\u00a0liberalisointia, eugeenisia avioliittoesteit\u00e4, aviottomien \u00e4itien ja lasten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisen aseman\u00a0parantamista sek\u00e4 homoseksuaalisuuden dekriminalisointia \u2013 Westermarckin n\u00e4kemykset aiheesta ovatkin mahdollisesti h\u00e4nen tuotantonsa mielenkiintoisinta antia. H\u00e4n esitti aikanaan radikaaleja ajatuksia ja ker\u00e4si paljon my\u00f6nteist\u00e4 huomiota l\u00e4pi tieteellisen ja yhteiskunnallisen uransa.<\/p>\n<p>Tutusta kaavasta poiketen Timosaari tarkastelee kirjassa Westermarckin tieteellisest\u00e4 tuotannosta my\u00f6s eugeniikkaan liittyvi\u00e4 kannanottoja, mitk\u00e4 on aiemmin j\u00e4tetty Westermarckin perinn\u00f6st\u00e4 pimentoon. Monet ajan ajattelijat pitiv\u00e4t eugeniikkaa eli rodunjalostusta p\u00e4tev\u00e4n\u00e4 tapana ihmiskunnan hyvinvoinnin kasvattamiseen viel\u00e4 1800- ja 1900-luvun taitteessa ennen suuria yhteiskunnallisia sosiaalireformeja, mik\u00e4 tarkoitti syntyvyyden s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely\u00e4 ja esimerkiksi avioitumisesteit\u00e4 kipe\u00e4lle ja k\u00f6yh\u00e4lle kansanosalle, jotta \u201dkurjuus\u201d ei levi\u00e4isi. Eugeniikan luurangon uudelleenl\u00f6yt\u00e4minen on kiinnostava teko Timosaarelta. Vaikka\u00a0eugeniikka ei historian kuuluisimpien sosiologien tuotannossa keskeisesti n\u00e4y, kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Westermarckin tapauksessa, sen kannattajiksi on paljastunut yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 tahoja. Historian synnit on j\u00e4tetty usein systemaattisesti mainitsematta sosiologian keskeisten edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6iden tuotannon tarkastelussa.<\/p>\n<p>Niina Timosaaren henkil\u00f6historia Edvard Westermarckista olisi varsin hyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta sosiologiaa opiskeleville.\u00a0Westermarckia on tiet\u00e4\u00e4kseni t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 opiskeltu l\u00e4hinn\u00e4 sivumainintana sosiologian historiassa. Historiankirjoitukseksi se on kevytlukuinen, mutta sis\u00e4ll\u00f6llisesti laaja ja vaatii aitoa kiinnostusta aihepiiriin ja henkil\u00f6- tai oppihistorioihin; kirjasta kuitenkin saa luettavaksi lyhyempi\u00e4kin kiintoisia aihekokonaisuuksia, jotka peilaavat hyvin yhden aikakauden yhteiskunnallista todellisuutta. Westermarck tulisi tuntea Marxin, Simmelin ja Weberin ohella ja Niina Timosaaren kirja on siihen ehdottomasti oivallisin v\u00e4yl\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tarjolla on.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p class=\"textbox\" dir=\"ltr\"><strong>Elina Huttunen<\/strong>, yhteiskuntatieteiden maisteri, Sosiologin aiempi p\u00e4\u00e4toimittaja ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston alumni<\/p>\n<p dir=\"ltr\">kuva: <strong>Venla Tuohino<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutkija FT Niina Timosaaren luomisty\u00f6n tuloksena on syntynyt mielenkiintoisin henkil\u00f6- ja oppihistoria hetkeen. Edvard Westermarck \u2013 Totuuden etsij\u00e4 olisi teos my\u00f6s sosiologian historiaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n tenttilukemistoon l\u00e4pi yliopistojen paikkaamaan puutteita siin\u00e4, miss\u00e4 aiempi tiet\u00e4mys suomalaisen sosiologian is\u00e4st\u00e4 Edvard Westermarckista on j\u00e4\u00e4nyt jokseenkin ohuenlaiseksi ja rikkonaiseksi. Timosaari on oppi- ja aatehistorian tutkija Oulun yliopistossa ja v\u00e4it\u00f6skirjaansa pohjautuvassa &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1054,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[220,1],"tags":[215,67,214,216],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1073"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1073"}],"version-history":[{"count":17,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1073\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1196,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1073\/revisions\/1196"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1054"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1073"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1073"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1073"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}