{"id":1363,"date":"2019-05-10T14:13:32","date_gmt":"2019-05-10T11:13:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1363"},"modified":"2019-05-10T14:13:32","modified_gmt":"2019-05-10T11:13:32","slug":"hajulukon-ja-hellan-valissa-teemahaastattelu-kotisohvalta-kasin","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1363","title":{"rendered":"Hajulukon ja hellan v\u00e4liss\u00e4 \u2013 teemahaastattelu kotisohvalta k\u00e4sin"},"content":{"rendered":"<p>Miksi et tiskannut, min\u00e4 k\u00e4vin jo t\u00f6iss\u00e4? Taasko minun vuoro tehd\u00e4 pyykit, miksi alushousut on taas tuossa? Ai kun ihana kun olit siivonnut! Kotity\u00f6 on sukupuolittunutta, etenkin suhteista sukupuolittuneimmassa eli parisuhteessa. Mutta voiko omaa kotity\u00f6n jakoa l\u00e4hesty\u00e4 sosiologian kautta?<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 kuvaan yhden haastateltavan sis\u00e4lt\u00e4neen kotit\u00f6iden sukupuolittuneisuutta tutkineen teemahaastattelun toteutumista. Haastattelu sai alkunsa aineopintojen metodiharjoituksen teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, johon lopulta teemahaastateltavaksi valikoitui oma puoliso.<\/p>\n<p>Koska ty\u00f6 pohjaa metodiharjoitukseen, on tekstilaji yht\u00e4 lailla oman ty\u00f6prosessin itsekeskeist\u00e4 arviointia kuin itse tulosten p\u00e4\u00e4piirteist\u00e4 kuvailuakin. Tutkimukseksi en t\u00e4t\u00e4 kehtaa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, tasokkaaksi parisuhdekeskusteluksi kyll\u00e4kin. Haastateltavan l\u00f6ytyess\u00e4 oman perheen sis\u00e4lt\u00e4 ja h\u00e4nen kertoessaan juuri minusta kodin ty\u00f6njaon n\u00e4k\u00f6kulmasta liikutaan kenties jo l\u00e4hell\u00e4 autoetnografista tutkimusta, joten olkoon t\u00e4m\u00e4 luomani eriskummallinen kvalitatiivinen menetelm\u00e4, jonka nyt teille esittelen, nimelt\u00e4\u00e4n liki autoetnografinen teemahaastattelu.<\/p>\n<p>Esittelen aluksi tutkimuksessa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni teemarungon ja sen taustalla vaikuttavan teoriapohjan, mink\u00e4 j\u00e4lkeen esittelen lyhyesti haastattelututkimuksen tuloksia vertaillen niit\u00e4 ehk\u00e4 hieman vanhentuneeseen, mutta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n oivaltavaan Eeva Jokisen (2004) kirjoitukseen <em>Kodin ty\u00f6t, tavat, tasa-arvo ja rento refleksiivisyys<\/em>.<\/p>\n<p><strong>Teemat ja kysymykset<\/strong><\/p>\n<p>Haastattelun pohjana ja my\u00f6s teemarungon muotoilun taustana toimii Eeva Jokisen (2004) esitt\u00e4m\u00e4 sukupuolitapaisuuksien kolme n\u00e4k\u00f6kulmaa. Jokinen esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sukupuolitapaisuuksia voidaan l\u00e4hesty\u00e4 tutkimuksellisesti rakenteiden, toistotekojen ja tahtiin asettumisen n\u00e4k\u00f6kulmista. En mene t\u00e4ss\u00e4 esittelyss\u00e4 n\u00e4iden kolmen n\u00e4k\u00f6kulman yksityiskohtiin, vaan kannustan kaikkia lukijoita tutustumaan Jokisen jaotteluun alkuper\u00e4istekstin kautta.<\/p>\n<p>N\u00e4m\u00e4 Jokisen tarjoamat n\u00e4k\u00f6kulmat olivat teemahaastatteluni p\u00e4\u00e4teemat. Haastattelun tavoite ja tutkimuskysymys olisi t\u00e4ll\u00f6in sen ymm\u00e4rt\u00e4minen miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja miss\u00e4 muodoissa Jokisen ehdottamat sukupuolittuneisuuden rakenteet, toistoteot ja tahtiin asettuminen aineistossani esiintyisiv\u00e4t. Tutkimuskysymykseksi voitaneen nimet\u00e4 my\u00f6s sen toteaminen, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kotit\u00f6iden tasa-arvoisuus tutkittavassa parisuhteessa toteutuu.<\/p>\n<p>Teemojen otsikkoina rakenteet, toistoteot sek\u00e4 tahtiin asettuminen ovat niin yleisp\u00e4tevi\u00e4, ett\u00e4 niiden pohjalle on hankala rakentaa teemahaastattelua, n\u00e4in yleisluontoisten teemojen l\u00e4hestyess\u00e4 jo avointa, tyystin strukturoimatonta haastattelua. Koska halusin rungolleni rakennetta, jaottelin teemat edelleen alateemoiksi sen mukaan, mist\u00e4 aiheista haastattelemalla uskoisin saavani parhaiten tietoa p\u00e4\u00e4teemojen esiintymisest\u00e4.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4teema koski rakenteita. T\u00e4m\u00e4 oli jaettu kahteen alateemaan, joista toinen k\u00e4sitys miehen ja naisen t\u00f6ist\u00e4 selvitti haastateltavan yleisluontoista k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, millaisia miehen ja naisten t\u00f6iden tulisi olla. T\u00e4m\u00e4n varsin yleisluontoisen alateeman olin ajatellut enemm\u00e4n normatiivisia kuin kuvailevia vastauksia etsiv\u00e4ksi, ja se tarjoaisi k\u00e4sityst\u00e4 siis haastateltavan hyv\u00e4ksi kokemasta ty\u00f6njaosta yleens\u00e4, ja siten h\u00e4nen ty\u00f6njaolleen omaksumista rakenteellisista perustoista. Toinen rakenteiden alateemani k\u00e4sitteli Jokisen esittelem\u00e4\u00e4 lahjojen tapaisuuden rakennetta, eli sit\u00e4, tunnistiko haastateltava joitain kotit\u00f6it\u00e4, joita h\u00e4n tekisi miellytt\u00e4\u00e4kseen puolisoa \u2013 ik\u00e4\u00e4n kuin lahjaksi t\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 alateema ker\u00e4isi spesifimp\u00e4\u00e4 tietoa er\u00e4\u00e4n Jokisen esitt\u00e4m\u00e4n rakenteen eli lahjana teht\u00e4vien kotit\u00f6iden esiintymisest\u00e4 suhteessa.<\/p>\n<p>Toinen p\u00e4\u00e4teema k\u00e4sitteli toistotekoja. Tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 kolmen alateeman kautta: (1) toistuvatko jotkin tietyt kotity\u00f6t suhteessa sukupuolittain eriytyneell\u00e4 tavalla ja miten t\u00e4m\u00e4 toistotekojen mahdollinen eriytyminen koetaan, (2) miten haastateltava reflektoi toistotekoja, eli etenkin vastaavatko ne h\u00e4nen kuvaa itsest\u00e4\u00e4n ja miten ne kytkeytyv\u00e4t vastaajan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yleiseen tasa-arvokehykseen sek\u00e4 (3) millaista \u201dpelisilm\u00e4\u00e4\u201d, kuten Jokinen asian ilmaisee, haastateltavan mielest\u00e4 eri osapuolille on kehittynyt erilaisiin kotiaskareisiin. Pelisilm\u00e4n kehittyminenh\u00e4n voi lujittaa ty\u00f6njaon sukupuolittuneisuutta: on mukavampi pelata pelej\u00e4, joiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6t valmiiksi tiet\u00e4\u00e4 &#8211; ja lienee mukavampi tehd\u00e4 kotit\u00f6it\u00e4, joiden hoitaminen on valmiiksi tuttua ja totuttua.<\/p>\n<p>Kolmas teema k\u00e4sitteli ty\u00f6njakoa tahtiin asettumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Alateemat t\u00e4m\u00e4n teeman alla olivat kotoisuuden syntyminen kotit\u00f6iss\u00e4, eli miten haastateltava luo itselleen kodin ja omalta tuntuvaa arkea mahdollisesti sukupuolensa mukaan valikoituneiden kotit\u00f6iden kautta ja toisaalta millaisia merkityksi\u00e4 kotity\u00f6t luovat. Kaikki merkitys ei toki ole kielellist\u00e4, vaan kotity\u00f6n tekeminen voi olla viesti, lahja tai tapa rakentaa tietynlaista kuvaa itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Varsinaiset kysymykset muotoutuivat haastattelun aikana <em>ex tempore<\/em> edellisten vastausten ja teemarungon pohjalta ilman etuk\u00e4teen harkittuja apukysymyksi\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n haastattelussa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi v\u00e4lill\u00e4 kymmenisen sekuntia kest\u00e4nein\u00e4 hiljaisina hetkin\u00e4, joina mietin seuraavaa siirtoa. Toisaalta haastattelukeskustelun ei uskoakseni tarvitse olla amerikkalaisen sitcomin vertaista sanan s\u00e4il\u00e4n ter\u00e4v\u00e4\u00e4 helin\u00e4\u00e4, kunhan haluttu viesti v\u00e4littyy tarkoituksenmukaisella tavalla. Haastattelu muotoutui lopulta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 varsin avoimeksi \u2013 aihe siirtyi teemasta toiseen sen mukaan, mist\u00e4 haastateltavalla juttua riitti.<\/p>\n<p>Miten sitten ihmissuhde n\u00e4kyy ihmistutkimussuhteessa? T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa oli toki v\u00e4lill\u00e4 hankala olla johtamatta kysymyksi\u00e4 my\u00f6s omien ennakkotietojen ja -oletusten pohjalta \u2013 hypoteesittomuus omasta puolisosta on haastavaa. Kysymysten jatkuva tietoinen pohjaaminen aiemmissa kysymyksiss\u00e4 esille tulleisiin seikkoihin omien pohjaoletusten sijaan lienee t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erityisesti tuttua henkil\u00f6\u00e4 haastateltaessa. Liki autoetnografisen teemahaastattelun kohdalla tutkijan ja tutkittavan roolit n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t joka tapauksessa tutkijan n\u00e4k\u00f6vinkkelist\u00e4 haastavina.<\/p>\n<p><strong>Aineiston tulkinta<\/strong><\/p>\n<p>N\u00e4k\u00f6kulmani aineistoon oli faktan\u00e4k\u00f6kulma. Interaktion\u00e4k\u00f6kulma olisi kenties ollut t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 perustellumpi, kun aineiston keruuseen liittyy tuttuuden kautta selv\u00e4sti mahdollisuus tarkastella haastateltavan suhdetta haastateltavaan ilmi\u00f6\u00f6n muutenkin kuin vastausten kautta suoraan esiin tulleiden faktojen kautta. Toisaalta tieteenfilosofisesti olen taipuvainen positivismiin ja siten interaktion\u00e4k\u00f6kulma tuntui jo itsess\u00e4\u00e4n vieraalta. Ja olisihan interaktion\u00e4k\u00f6kulma oletetusta antoisuudestaan huolimatta vaatinut monimutkaista reflektiota siit\u00e4, miten haastateltava suhtautuu parisuhteen ty\u00f6njakoon, ja siten minuun, jolloin olisin joutunut k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n my\u00f6s itse\u00e4ni usealla eri tasolla &#8211; v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuvioon olisi tullut tarkastelua haastateltavan k\u00e4sityksist\u00e4 minusta haastattelijana ja k\u00e4sityksist\u00e4 minusta kotit\u00f6iden ty\u00f6njaon osapuolena sek\u00e4 n\u00e4iden n\u00e4kyminen vastauksista. Mielt\u00e4solmivan mutkikasta.<\/p>\n<p>Itse asiaan. Haastateltava tunnisti Jokisen olettamuksen mukaisesti t\u00f6iden sukupuolittuneisuuteen liittyvien rakenteellisten seikkojen olemassaolon yleisell\u00e4 tasolla. Jokisen (2004) mukaan l\u00e4hes kaikki l\u00e4nsimaissa tunnistavat tiettyjen t\u00f6iden miestyyppisyyden ja naistyyppisyyden. Haastateltava otti puheeksi esimerkiksi isovanhempiensa tavan jakaa ty\u00f6t \u201dperinteisesti\u201d. Amat\u00f6\u00f6rim\u00e4isyyteni haastattelijana n\u00e4kyy, mutta sekava ja huono kysymys nyt kuitenkin sattumalta johdattelee j\u00e4ljille:<\/p>\n<p>K: \u201dSitten tosta t\u00f6iden jaosta, ett\u00e4 miten se sun mielest\u00e4 toteutuu, jos l\u00e4hinn\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n jakoa silleen sukupuolen kautta.\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dEi se musta juuri n\u00e4y. kummatkin tekee jotain, silleen mit\u00e4 parhaiten osaa\u201d<\/p>\n<p>K: \u201dNiin, onko tota jotai mit\u00e4 miehet yleens\u00e4 osaa tai naiset yleens\u00e4 osaa paremmi?\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dNo jos miettii tota niinku, no vaikka mummo ja pappahan kun niiden luona k\u00e4y niin mummo ja meist\u00e4 vieraista naiset ne aina kes\u00e4ll\u00e4ki ku ollaan k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 kokkaa ja pesee lattiat ja hoitaa sis\u00e4pinnat, miehet tekee ulkona, leikkaa ruohot ja sillai.\u201d<\/p>\n<p>K: \u201dOnks toi sun mielest\u00e4 hyv\u00e4, huono vai millanen jaottelu.\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dNo on se v\u00e4h\u00e4n toki perseest\u00e4, ett\u00e4 niinku n\u00e4ttin\u00e4 kes\u00e4p\u00e4ivin\u00e4kin kuuman uunin \u00e4\u00e4ress\u00e4 teh\u00e4\u00e4n ja sitten kun hetken siin\u00e4 koittaa heng\u00e4ht\u00e4\u00e4 ne (miehet) tulee ulkoa kaljottelemasta ja kattoo ett\u00e4 t\u00e4\u00e4l\u00e4 vaan muijat laiskottelee.\u201d<\/p>\n<p>Siirrytt\u00e4ess\u00e4 isovanhempien maalaistalossa koetuista kes\u00e4lomamuistoista meid\u00e4n kaupunkikaksioomme, katoaa (onnekseni) t\u00e4m\u00e4 hieman traaginen mutta Jokisenkin ennustama rakenteellinen ty\u00f6njako. Traditioon perustuvan ty\u00f6njaon sijalle keskeiseksi nousee jo edellisen vastauksen esitt\u00e4m\u00e4 ajatus miesten ja naisten t\u00f6ist\u00e4 sukupuolten p\u00e4tevyyden kautta valikoituvina. Oikeudenmukaiseksi tavaksi jakaa t\u00f6it\u00e4 haastattelija kuvasi \u201dkuka parhaiten osaa mit\u00e4kin, niin se tekee\u201d.<\/p>\n<p>K: \u201dJos mietit\u00e4\u00e4n mei\u00e4n ty\u00f6njakoa, niin teeks s\u00e4 mielest\u00e4s jotain mua useammin tai toistep\u00e4in\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dNo kyll\u00e4 me kumpikin aika hyvin teh\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 m\u00e4 useammin kokkaan kuitenki ja laitan ruokaa\u201d<\/p>\n<p>K: \u201dOnks siihen susta jotai syyt\u00e4, ett\u00e4 kokkaat useemmin?\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dNo.. oonhan m\u00e4 parempi siin\u00e4..\u201d<\/p>\n<p>Onneksi en osoittaudu aivan avuttomaksi;<\/p>\n<p>K: \u201dJos ei mietit\u00e4 sit\u00e4, millasii hommia kumpikin tekee, vaan millasia kuuluis teh\u00e4, niin onks siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n eroja?\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dVarmaan.. miesten hommii ehk\u00e4 vois olla sellaset \u00e4ll\u00f6t hommat.. en m\u00e4 ainakaan osaa putsaa hajulukkoo.\u201d<\/p>\n<p>K: \u201dOsaanks m\u00e4 sit vai?\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dNo s\u00e4 sen aina oot putsannu, nii kait sit paremmi ainaki.\u201d<\/p>\n<p>Kun ajatus \u201dkuka osaa, se tekee\u201d yhdistet\u00e4\u00e4n ajatukseen kasvatuksen muovaamasta osaamisesta, t\u00e4st\u00e4 ajatuksesta muodostuu rakenne, jossa sukupuolet osaavat eri asioita ja tekev\u00e4t siten naisten ja miesten hommia. Kasvatuksen muovaaman osaamisen haastateltava tosin mainitsee vain sivumennen, ja ainakin h\u00e4nen ajattelussaan hyv\u00e4 ty\u00f6njako p\u00e4tevyyden kautta rakentuvana on opittuja taitoja tai traditioita keskeisempi ty\u00f6njakoa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, kuin mit\u00e4 Jokisen rakenteiden n\u00e4k\u00f6kulma sallisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 sivuaa jo toistotekojen n\u00e4k\u00f6kulmaa. Haastateltava mainitsi usein tekem\u00e4kseen kotity\u00f6ksi kokkaamisen: kokkaaminen on paitsi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 \u201djotain pit\u00e4\u00e4 kuitenkin sy\u00f6d\u00e4, ja on mukava, kun on hyv\u00e4\u00e4 ruokaa\u201d my\u00f6s tapa toteuttaa itse\u00e4 ja kokea:<\/p>\n<p>K: \u201dSit ent\u00e4, mit\u00e4 s\u00e4 tykk\u00e4\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 kokkaushommat lankeaa useemmin sulle? Onks se tasa-arvosta?\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dNo kyll\u00e4h\u00e4n siin saa kokeilla uusia reseptej\u00e4. Se on niinku sellasta omaa itte\u00e4\u00e4n, ei pelkk\u00e4\u00e4 toistoa\u201d<\/p>\n<p>Vaikka kysymykseen tasa-arvosta ei suoraan vastata, ei ruuanlaitto n\u00e4yt\u00e4 olevan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vain naistyyppinen askare. Siihen voi liitty\u00e4 my\u00f6s ruuanlaittotaidon kehitt\u00e4misen kautta tapahtuvan uuden oppimisen tavoitteita. Kysytt\u00e4ess\u00e4, miksi haastateltava tekee parisuhteessa enemm\u00e4n ruokaa, on vastaus puolisoa paremmat kokkaustaidot (mik\u00e4 my\u00f6s on tosiasiallisesti n\u00e4in) sek\u00e4 my\u00f6hemmin h\u00e4n mainitsee my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan runsaamman ajan. Lienee mahdollista, ett\u00e4 ajank\u00e4yt\u00f6n eriytyminen sellaiseksi, ett\u00e4 parisuhteessa nainen tekee useammin ruokaa, on osin rakenne, jonka kautta parempia kokkaustaitoja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 toistotekojen malli saa alkunsa. Ent\u00e4 sitten reflektiivisyys? Haastateltava ei ruuanlaitosta kysytt\u00e4ess\u00e4 tarttunut tarjoamaani tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmaan, mik\u00e4 voi johtua siit\u00e4, ett\u00e4 se ei ole h\u00e4nell\u00e4 relevantti tai ett\u00e4 se on arka aihe keskustella. Kysytt\u00e4ess\u00e4 my\u00f6hemmin asiasta, p\u00e4\u00e4dyn siihen, ett\u00e4 kotity\u00f6n sukupuolittuneisuutta koskeva reflektiivinen ajattelu ei vain ole h\u00e4nelle ominaista:<\/p>\n<p>K: \u201dEtt\u00e4 sua ei h\u00e4iritse se, ett\u00e4 osa t\u00f6ist\u00e4 jakautuu v\u00e4h\u00e4n eri lailla mei\u00e4n v\u00e4lille?\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dEi, ei se kyl, kuha kumpikin tekee suunnillee niinku nytkin, ett\u00e4 yhteens\u00e4 yht\u00e4 paljon.\u201d<\/p>\n<p>Ainoat sukupuolten v\u00e4liseen tasa-arvoon liittyv\u00e4t reflektiiviset kannanotot haastateltava esitti keskusteltaessa rakenteista l\u00f6ytyiv\u00e4tkin jo esitellyss\u00e4 keskustelussa, jossa arvioidaan h\u00e4nen isovanhempiensa ty\u00f6njakoa.<\/p>\n<p>Kotit\u00f6it\u00e4 tahtiin asettumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta ajatellen kotity\u00f6t eiv\u00e4t ole haastateltavalle my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kotoisuutta luova toimintatapa siin\u00e4 mieless\u00e4, kuin se Jokisen (2004) aineistossa n\u00e4ytt\u00e4ytyy.<\/p>\n<p>K: \u201dNiin tota.. jos s\u00e4 mietit kotit\u00f6it\u00e4 osana arkea, nii onks ne ehk\u00e4 enemm\u00e4n taakka vai millasia..\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dNo onhan ne pakko teh\u00e4, ja toisaalta tuleehan niist taukoja muihin hommiin.\u201d<\/p>\n<p>K: \u201dMillasia hommia etenki aattelit?\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dVarmaan opiskelu ainaki. Kotihommissa kuitenki n\u00e4kee sen tekemisen tuloksen heti.\u201d<\/p>\n<p>K: \u201dOpiskeluissa ilmeisesti ei?\u201d<\/p>\n<p>V: \u201dNo ei joo (naurahtaa)\u201d<\/p>\n<p>Kotity\u00f6t rytmitt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 muita t\u00f6it\u00e4 tarjoamalla niihin taukoja, mutta my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n haastattelussa mit\u00e4\u00e4n muuta kotoisuutta luovaa merkityst\u00e4 niille ei tarjota. Vaikka kotity\u00f6t tarjoavat vastapainoa opiskelulle antamalla jotain sellaista, miss\u00e4 \u201dtekemisen tulos n\u00e4kyy heti\u201d, ei kotit\u00f6iss\u00e4 h\u00e4nelle itse prosessi n\u00e4yt\u00e4 aineiston perusteella olevan kotoisuutta tai rentoutusta luova ominaisuus, kuten Jokisen aineistossa, vaan keskeist\u00e4 vaikuttaa olevan lopputulos \u2013 siisti koti, hyv\u00e4 ateria tai pienempi pyykkivuori.<\/p>\n<p>Itse kotity\u00f6n suorittamiseen liittyv\u00e4t merkitykset ja Jokisenkin (2004) kuvaamat emotionaaliset kokemukset liittyisiv\u00e4t haastateltavalla l\u00e4hinn\u00e4 ruuanlaittoon. Muita kotit\u00f6it\u00e4 h\u00e4n kuvaa neutraalilla sanastolla, mutta kokkaamiseen liittyy muun muassa onnistumisen, paremmuuden (suhteessa minuun) ja itsens\u00e4 toteuttamisen selke\u00e4sti positiivisia ominaisuuksia.<\/p>\n<p><strong>Konkluusio<\/strong><\/p>\n<p>Vaikuttaisi silt\u00e4, ett\u00e4 Jokisen (2004) tarjoamista n\u00e4k\u00f6kulmista rakenteet eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4ydy aineistossani ainakaan identtisin\u00e4 Jokisen kuvauksen kanssa, mik\u00e4 voi johtua siit\u00e4, ett\u00e4 Jokisen aineisto ei ole kovin tuore. Jokisen esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 lahjojen tapaisuuden rakennetta, eli taipumusta tehd\u00e4 usein jokin sama kotity\u00f6 miellytt\u00e4\u00e4kseen puolisoa haastateltava ei suhteessamme tunnistanut.<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 rakenteet ovat viidess\u00e4toista vuodessa kehittyneet siten, ett\u00e4 nuoren naisen ja h\u00e4nen feministiksi itse\u00e4\u00e4n v\u00e4itt\u00e4v\u00e4n puolisonsa yhteiselosta niit\u00e4 on hankala l\u00f6yt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, etteik\u00f6 niit\u00e4 edelleen voisi olla, mutta Jokisen tausta-aineisto on rakenteiden osalta ainakin t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa vanhentumaan p\u00e4in tai muuten soveltumaton tutkittuun tapaukseen.<\/p>\n<p>Etenkin rytmiin asettuminen ja korostuneen selv\u00e4sti toistoteot tarjoavat kuitenkin n\u00e4k\u00f6kulmia ker\u00e4\u00e4m\u00e4ni aineiston tarkasteluun ja tulkintaan. Parisuhteemme ty\u00f6njakohan oli eriytynytt\u00e4, mutta t\u00f6it\u00e4 sanelevien suhteen ulkopuolisten rakenteiden sijasta haastateltava tarjosi syyksi t\u00e4h\u00e4n toistotekojen kautta kehittynytt\u00e4 osaamista eri askareissa.<\/p>\n<p>Kenties toistoteot ovat sukupuolitietoiselle nykypariskunnalle legitiimi tapa perustella eriytynytt\u00e4 ty\u00f6njakoa &#8211; miesten ja naisten erilaisiin psykofyysisiin ominaisuuksiin ja taipumuksiin tai traditionaalisiin miesten ja naisten hommiin viittaaminen ei tasa-arvoiseen olemiseen pyrkiv\u00e4ss\u00e4 parisuhteessa tuntuisi yht\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4. T\u00e4lle hieman ristiriidassa tosin on se, ett\u00e4 sukupuolireflektiivisyydest\u00e4kin tuloksia l\u00f6ytyi oikeastaan vain silloin, kun keskustelu ajautui koskemaan haastateltavan isovanhempia ja heid\u00e4n ep\u00e4reiluksi koettua traditionaalista tapaansa jakaa kotit\u00f6it\u00e4, mik\u00e4 tavallaan sy\u00f6 kuvaa puolisoni ja minun suhteen sukupuolisesta itsetietoisuudesta.<\/p>\n<p>Ent\u00e4 sitten min\u00e4? Jos reflektoin hieman omaa ty\u00f6t\u00e4ni, niin onhan asetelma, jossa mies tenttaa puolisoaan kotit\u00f6iden tekemisest\u00e4 jotenkin, ei ehk\u00e4 niink\u00e4\u00e4n erikoinen, vaan pikemmin-kin v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla tavallinen. Puolustuksekseni sanottakoon, ett\u00e4 tutkimuksen tuloksia k\u00e4ytettiin yksinomaan opintopisteiden kartuttamiseen ja siin\u00e4 sivussa kotit\u00f6iss\u00e4 havaittujen mahdollisten sukupuolittuneiden ep\u00e4suhtien tasapainottamiseen &#8211; olen itsekin haastattelun j\u00e4lkeen koettanut kokata muutakin kuin tonnikalapastaa.<\/p>\n<p>Tosin esiin noussut hajulukon putsaus kuuluu edelleen yksinoikeutettuun vastuualueeseeni, mik\u00e4 sopii minulle oikein hyvin. Hajulukkoa putsatessaan kokee todella olevansa mies.<\/p>\n<p>Jokisen tarjoamat kolme n\u00e4k\u00f6kulmaa lienev\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 suhteessa k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen, joskin rakenteiden osalta vanheneva pohja kotit\u00f6iden sukupuolittuneisuutta tarkasteltaessa. Ennen kaikkea teemahaastattelu on toimiva l\u00e4ht\u00f6kohta parisuhdekeskusteluille, ja suosittelen kaikille sosiologikollegoille liki autoetnografisen teemahaastattelun soveltamista omaa parisuhde-el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevassa soveltavassa tutkimuksessa<\/p>\n<p>Tutkimus ja sen julkaisu ovat saaneet tutkimuseettiselt\u00e4 parisuhdeneuvostolta yksimielisen puoltavan lausunnon.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Onni K\u00e4rkk\u00e4inen<\/strong>, opiskelee sosiologiaa 2. vuotta Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<p>Jokinen, Eeva (2004): Kodin ty\u00f6t, tavat, tasa-arvo ja rento refleksiivisyys. teoksesta: Eeva Jokinen, Marja Kaskisaari ja Marita Husso (toim.) Ruumis t\u00f6ihin! K\u00e4site ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Vastapaino, Tampere 2004.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Miksi et tiskannut, min\u00e4 k\u00e4vin jo t\u00f6iss\u00e4? Taasko minun vuoro tehd\u00e4 pyykit, miksi alushousut on taas tuossa? Ai kun ihana kun olit siivonnut! Kotity\u00f6 on sukupuolittunutta, etenkin suhteista sukupuolittuneimmassa eli parisuhteessa. Mutta voiko omaa kotity\u00f6n jakoa l\u00e4hesty\u00e4 sosiologian kautta? T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 kuvaan yhden haastateltavan sis\u00e4lt\u00e4neen kotit\u00f6iden sukupuolittuneisuutta tutkineen teemahaastattelun toteutumista. Haastattelu sai alkunsa aineopintojen metodiharjoituksen &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1373,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[258,82],"tags":[272,273,271,269,270],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1363"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1363"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1363\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1364,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1363\/revisions\/1364"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1373"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1363"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1363"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1363"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}