{"id":1365,"date":"2019-05-10T14:13:39","date_gmt":"2019-05-10T11:13:39","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1365"},"modified":"2019-06-03T11:30:40","modified_gmt":"2019-06-03T08:30:40","slug":"maskuliinisuuden-vaatimusten-painostamat-incel-varaventtiilina-ideologiana-ja-yhteiskunnallisena-ilmiona","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1365","title":{"rendered":"Maskuliinisuuden vaatimusten painostamat.\u00a0Incel\u00a0varaventtiilin\u00e4, ideologiana ja yhteiskunnallisena ilmi\u00f6n\u00e4"},"content":{"rendered":"

\u201d<\/span><\/i>Incel<\/span><\/i>-vallankumous on jo alkanut! Kukistamme kaikki Chadit ja Stacyt! Kunnioittakaamme Ylint\u00e4 Herrasmiest\u00e4, Elliot Rodgeria!\u201d\u00a0<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>\n

N\u00e4in julisti Facebook-sein\u00e4ll\u00e4\u00e4n 25-vuotias opiskelija Alek Minassian hetke\u00e4 ennen kuin toteutti<\/span>\u00a0<\/span>veril\u00f6ylyn Toronton kaduilla aivan tavallisena maanantai-iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/span>\u00a0(Yle 25.4.2018.)<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Viime vuosina julkisessa keskustelussa on ollut esill\u00e4 internetiss\u00e4 levi\u00e4v\u00e4 vihapuhe (Savim\u00e4ki, Kaakinen, R\u00e4s\u00e4nen & Oksanen 2018).\u00a0<\/span>Maahanmuuttajiin kohdistuneen vihapuheen lis\u00e4ksi\u00a0<\/span>e<\/span>rityis<\/span>t\u00e4 huomiota<\/span>\u00a0on her\u00e4tt\u00e4nyt uudenlainen naisvihamielisten verkostojen aalto, niin kutsuttu\u00a0<\/span>manosf\u00e4\u00e4ri<\/span>.\u00a0<\/span>Yksi\u00a0<\/span>manosf\u00e4\u00e4rin<\/span>\u00a0<\/span>misogynistisimmist\u00e4<\/span>\u00a0alakulttuureista on Incel-verkosto, jonka nimi muodostuu sanoista involuntarily celibate<\/em>, vastentahtoisesti selibaatissa. (Ging 2015.)<\/span>\u00a0<\/span>Internetin sy\u00f6vereiss\u00e4 operoiva seksuaalisesti syrj\u00e4ytyneiden miesten verkosto nousi julkiseen tietoisuuteen viimeist\u00e4\u00e4n<\/span>,<\/span>\u00a0kun opiskelija\u00a0<\/span>Alek<\/span>\u00a0<\/span>Minassian<\/span>\u00a0murhasi kymmenen<\/span>\u00a0<\/span>ihmist\u00e4 \u201dIncel-vallankumouksen\u201d nimess\u00e4. Pakkoselibaat<\/span>in<\/span>\u00a0<\/span>aiheuttaman<\/span>\u00a0turhautumisen Minassian\u00a0<\/span>purki<\/span>\u00a0mainitsemiinsa Chadeihin ja Stacyihin, joilla h\u00e4n viittasi seksuaalisesti menestyneisiin miehiin ja naisiin.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vihateko oli jatkoa\u00a0<\/span>vuoden 2014<\/span>\u00a0Isla Vistan veril\u00f6ylylle, jossa Elliot Rodger -niminen nuori mies surmasi opiskelutovereitaan Santa Barbaran yliopistokampuksella (The Guardian 25.4.2014).\u00a0<\/span>I<\/span>nternetiin lataamallaan videolla Rodger (2014) perustelee massamurhaa seksist\u00e4 paitsi j\u00e4\u00e4misen synnytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vihalla ja katkeruudella. Rodgerin teko pani liikkeelle seksuaalisesti syrj\u00e4ytyneiden,\u00a0<\/span>radikalisoituneiden<\/span>\u00a0miesten muodostaman Incel-alakulttuurin.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Tutkin<\/span>\u00a0taannoin<\/span>\u00a0kandidaatintutkielmassani<\/span>\u00a0<\/span>Incel<\/span>-verkostoa ja sen ideologista maailmaa liikkeen<\/span>\u00a0<\/span>keskustelualusta<\/span>n osia<\/span>\u00a0tutkimusmateriaalina k\u00e4ytt\u00e4en.\u00a0<\/span>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityn tutkielmani keskeisimpiin havaintoihin toksisen maskuliinisuuden viitekehyksen sek\u00e4 Robert K. Mertonin (1938) poikkeavuutta selitt\u00e4v\u00e4n teoretisoinnin avulla.<\/span>\u00a0<\/span>Tarkastelen\u00a0<\/span>Incel<\/span>-liikett\u00e4 ja sen diskursseissa ilmenev\u00e4\u00e4 ajatusmaailmaa\u00a0<\/span>Mertonin<\/span>\u00a0paineteorian avulla.\u00a0<\/span>Paineteoria on monissa tutkimuksissa osoittautunut kest\u00e4v\u00e4ksi (mm. Kivivuori 2008) ja kumuloituvan paineen k\u00e4sitett\u00e4 on sovellettu aiemmin my\u00f6s koulusurmien selitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 (Levin &\u00a0<\/span>Madfis<\/span>\u00a02009). Koska maskuliinisuus on liikkeen keskusteluissa sek\u00e4 v\u00e4lillisesti ett\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti esiintyv\u00e4 teema, kartoitan analysoitua keskusteluaineistoa my\u00f6s toksisen maskuliinisuuden viitekehyksen kautta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Incel\u00a0alakulttuurina\u00a0<\/strong><\/p>\n

Elliot<\/span>\u00a0<\/span>Rodgerin<\/span>\u00a0<\/span>tammikuussa 2014\u00a0<\/span>toteuttama massamurha toimi alkusys\u00e4yksen\u00e4 Incel<\/span>-liikkeen<\/span>\u00a0synnylle.\u00a0<\/span>Misogynistinen teko<\/span>\u00a0ker\u00e4si yhteen joukon Rodgeria sympatisoivia miehi\u00e4, jotka samastuivat\u00a0<\/span>teon taustamotiiveihin<\/span>.\u00a0<\/span>Manifestissaan<\/span>\u00a0Rodger (2014) kertoo el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n<\/span>\u00a0ja<\/span>\u00a0<\/span>naisiin liittyvist\u00e4 pettymyksist\u00e4\u00e4n<\/span>\u00a0sek\u00e4<\/span>\u00a0kuvaa<\/span>\u00a0katkeruutta, joka n\u00e4ytt\u00e4ytyy\u00a0<\/span>voimakkaana\u00a0<\/span>naisten halveksuntana<\/span>\u00a0ja yleisen\u00e4 vihana maailmaa kohtaan<\/span>.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span>Pahoinvoinnillaan h\u00e4n oikeuttaa\u00a0<\/span>iskunsa<\/span>\u00a0<\/span>sek\u00e4<\/span>\u00a0h\u00e4net torjuneisiin naisiin kohdistuvat v\u00e4kivallanteot<\/span>.\u00a0<\/span>Incel<\/span>it<\/span>\u00a0<\/span>eli<\/span>\u00a0vastentahtoisesti selibaatissa<\/span>\u00a0olevat kokoontuvat<\/span>\u00a0toisten\u00a0<\/span>samanmielisten<\/span>\u00a0kanssa internetin v\u00e4lityksell\u00e4 omalla sivustollaan.\u00a0<\/span>Alun perin Reddit<\/span>iss\u00e4<\/span>\u00a0kokoontunut verkosto kiellettiin sivuston k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkovana: naisia halventavat ja v\u00e4kivaltaa ihannoivat aiheet ovatkin yleisi\u00e4 verkoston keskusteluaiheita.<\/span>\u00a0Ennen massamurha<\/span>a<\/span>\u00a0<\/span>Rodger<\/span>\u00a0<\/span>muun muassa\u00a0<\/span>kirjoitti<\/span>\u00a0palstalle: \u201dJos emme pysty ratkaisemaan ongelmiamme, meid\u00e4n tulee\u00a0<\/span>tuhota\u00a0<\/span>ne. Jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Incelit huomaavat todellisen vahvuutensa ja joukkojensa m\u00e4\u00e4r\u00e4n, ja he kaatavat t\u00e4m\u00e4n alistavan feministisen j\u00e4rjestelm\u00e4n. Alkakaa siis visioida maailmaa, jossa NAISET PELK\u00c4\u00c4V\u00c4T TEIT\u00c4.\u201d (<\/span>Mediaite<\/span>\u00a02014<\/span>, k\u00e4\u00e4nn\u00f6s kirjoittajan.<\/span>)<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Naisten pit\u00e4minen yhteiskunnan systemaattisena ongelmana tarjosi ytimen\u00a0<\/span>n\u00e4iden keskusteluiden<\/span>, Punaiseksi\u00a0<\/span>p<\/span>illeriksi (<\/span>engl.\u00a0<\/span>The\u00a0Red\u00a0Pill<\/em>) nimitetylle ajatusmaailmalle, joka juontaa\u00a0<\/span>The Matrix<\/span><\/i>-elokuvan sininen pilleri – punainen pilleri<\/span>\u00a0<\/span>-analogiasta. Sininen pilleri kuva<\/span>a<\/span>\u00a0tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden autuutta, punainen puolestaan \u201dtotuuden\u201d n\u00e4kemist\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Misogynististen liikkeiden mukaan sininen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on valtavirtafeminismille ja l\u00e4nsimaiselle tasa-arvolle antautumista, kun taas \u201dtotuus\u201d n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vastakkaisena antifeministisen\u00e4 ajatusmallina, jonka mukaan naisen aseman tasa-arvoistuminen on vienyt tilaa miehilt\u00e4 romahduttaen n\u00e4iden seksuaalisen markkina-arvon.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Incel-liike pohjautuu samankaltaiseen ajatteluun, mutta vihamielisyytt\u00e4 on jalostettu Musta<\/span>n<\/span>\u00a0<\/span>p<\/span>illerin (<\/span>engl.\u00a0<\/span>The\u00a0Black\u00a0Pill<\/em>)\u00a0<\/span>kautta\u00a0<\/span>viel\u00e4 pidemm\u00e4lle. Musta pilleri kuvastaa misogynistist\u00e4 neomaskuliinisuutta edustavaa nihilismi\u00e4, jonka ytimeen kuuluu ajatus biologisesta determinismist\u00e4 sek\u00e4 naisten oikeuksien liiallisesta vapau<\/span>tumisesta<\/span>. Seksuaalisen syrj\u00e4ytymisen katsotaan kumpuavan n\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4. Ajatusmaailman ymp\u00e4rille nivoutuu tiiviisti my\u00f6s oma termist\u00f6ns\u00e4<\/span>, jota avaan artikkelin tulososiossa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Keskeiset k\u00e4sitteet ja aineisto\u00a0<\/strong><\/p>\n

Robert K.\u00a0<\/span>Mertonin<\/span>\u00a0(1938)<\/span>\u00a0paineteoria tarjoaa selitysmallin sosiaalisesti poikkeavan k\u00e4yt\u00f6ksen (social\u00a0<\/em><\/span>deviance<\/em>) lis\u00e4ksi sen mekanismeille.\u00a0<\/span>Mertonin mukaan yhteiskunta luo yksil\u00f6ille tavoitteita, joiden saavuttamista pidet\u00e4\u00e4n ihanteellisena. Kontrasti tavoitteiden ja todellisuuden v\u00e4lill\u00e4 on avainasemassa poikkeavuuden synnyss\u00e4: yksil\u00f6 turhautuu, kun h\u00e4nen kokemuksensa omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ei vastaa\u00a0<\/span>yhteiskunnallisia tavoitteita tai ihanteita. Syntyy painetta, jonka tulppana toimii resurssien niukkuus tai muut tavoitteiden saavuttamisen esteet. T\u00e4m\u00e4 paine purkautuu ik\u00e4\u00e4n kuin varaventtiileist\u00e4 poikkeavana k\u00e4yt\u00f6ksen\u00e4,\u00a0<\/span>Inceleiden<\/span>\u00a0kontekstissa yhteiskuntaa kohtaan suuntautuvana vihana ja sit\u00e4 ilment\u00e4vin\u00e4 tekoina.\u00a0<\/span>Inceleiden oma ideologia<\/span>\u00a0voidaan n\u00e4hd\u00e4\u00a0<\/span>poikkeavuuden mekanismina,\u00a0<\/span>kapinointina, jonka\u00a0<\/span>toimintaperiaate<\/span>\u00a0on yhteiskunnan normien ja niiden tavoittelun hylk\u00e4\u00e4minen ja oman normiston kehitt\u00e4minen<\/span>\u00a0(<\/span>emt.<\/span>)<\/span>.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Hegemoninen maskuliinisuus on sosiologi\u00a0<\/span>Raewyn<\/span>\u00a0<\/span>Connellin<\/span>\u00a0(<\/span>2005<\/span>) kehitt\u00e4m\u00e4 k\u00e4site kuvaamaan kulttuurisesti ideaalia maskuliinisuutta, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja uusintaa miesten yhteiskunnallista dominanssia. Se on sarja maskuliinisiksi miellettyj\u00e4 ominaisuuksia ja tapoja, jotka edustavat miehen\u00e4 olemisen arvostetuinta tapaa\u00a0<\/span>yhteiskunnassa<\/span>. Kulttuurisen johtoasemansa vuoksi hegemonisen maskuliinisuuden ideaalit ovat tavoiteltuja ja n\u00e4kyv\u00e4t voimakkaasti miesten sosialisaatiossa. (Connell & Messerschmidt 2005.)\u00a0<\/span>Voimakas sosialisaatio hegemonisen maskuliinisuuden ihanteisiin on aiemmissa tutkimuksissa osoittautunut ongelmalliseksi esimerkiksi mielenterveyden ja ep\u00e4onnistuneiden ihmissuhteiden kautta (Wang & Miller 2017).<\/span>\u00a0<\/span>Toksinen maskuliinisuus<\/span>\u00a0ilment\u00e4\u00e4 hegemonisen maskuliinisuuden kielteisi\u00e4 piirteit\u00e4 ja seurauksia. Viittaan t\u00e4ss\u00e4\u00a0<\/span>artikkeissa<\/span>\u00a0k\u00e4sitteell\u00e4\u00a0<\/span>toksinen maskuliinisuus<\/span><\/i>\u00a0stereotyyppisen mieheyden ihanteen sis\u00e4lt\u00e4miin selke\u00e4sti negatiivisiin ominaisuuksiin, kuten aggressiivisuuteen, machokulttuuriin ja herkkyyden ja tunteiden piilottamiseen. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toimi naisia satuttavina mekanismeina, vaan k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t my\u00f6s miehi\u00e4 vastaan. (Levit 1996.)<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Tutkimuksen aineisto on ker\u00e4tty\u00a0<\/span>Incels<\/span>-sivuston keskusteluketjuista.\u00a0<\/span>Incels<\/span>\u00a0on verkkopohjainen keskustelualusta, jonka avulla liikkeen j\u00e4senet pit\u00e4v\u00e4t yhteytt\u00e4. Tutkimukseen valikoimieni nelj\u00e4nkymmenen viestiketjun havainnoin k\u00e4sittelev\u00e4n palstalle ominaisimpia teemoja kuten naisvihaa, miesten biologista hierarkiaa sek\u00e4 paineen synnytt\u00e4mi\u00e4 negatiivisia tunteita. Tarkasteltavat keskustelut on julkaistu\u00a0<\/span>I<\/span>ncels<\/span>-sivustolla aikav\u00e4lill\u00e4 23.5.2018-30.11.2018 ja ne on poimittu 18.11.-30.11.2018.\u00a0<\/span>Tulokset esit\u00e4n kolmessa osiossa, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t\u00a0<\/span>Incel<\/span>-keskustelupalstalla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 termist\u00f6\u00e4 ja keskustelupalstalla rakentuvaa naiskuvaa,\u00a0<\/span>Incel<\/span>-liikett\u00e4\u00a0<\/span>mertonlaisena<\/span>\u00a0varaventtiilin\u00e4, ja toksisen maskuliinisuuden ilmenemismuotoja\u00a0<\/span>Incel<\/span>-keskustelupalstalla.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Incel-keskustelupalstan termist\u00f6 ja naiskuva\u00a0<\/strong><\/p>\n

Incels<\/span>-palstan keskusteluaineisto sek\u00e4 liikett\u00e4 koskeva uutisointi osoittavat vahvasti liikkeen roolin modernin internetpohjaisen misogynian kent\u00e4ll\u00e4. Keskusteluketjut osoittavat, ett\u00e4 sis\u00e4istetty maskuliinisuusk\u00e4sitys, sen toksiset ilmiasut sek\u00e4 Mertonin paineteoriaa ilment\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytyminen kumpuavat liikkeen edustamasta ajatusmaailmasta.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Tulokset paljastavat\u00a0<\/span>Black P<\/span>ill<\/span>\u00a0-ideologian olevan Red Pilli\u00e4 ehdottomampi.<\/span>\u00a0<\/span>Red Pill -ajattelun<\/span>\u00a0n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/span>\u00a0feminismill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vain n\u00e4enn\u00e4isesti tasa-arvoon, vaikka todellisuudessa sen funktio on kastroida miehet sek\u00e4 psykologisesti, sosiaalisesti ett\u00e4 seksuaalisesti, ja t\u00e4t\u00e4 vastaan tulee taistella<\/span>\u00a0aktiivisesti<\/span>\u00a0erilaisin\u00a0<\/span>arveluttavin\u00a0<\/span>keinoin.\u00a0<\/span>Black Pill ei n\u00e4e mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4 taistelua seksuaalisen arvon palauttamiseksi, sill\u00e4\u00a0<\/span>se uskoo<\/span>\u00a0biologisesti determinoituneeseen hierarkiaan\u00a0<\/span>ihmisten v\u00e4lill\u00e4; luonnonvalinta ohjaa ulkon\u00e4\u00f6n ja henkisen p\u00e4\u00e4oman jakautumista.\u00a0<\/span>K\u00e4sitys rodullisesta hierarkiasta n\u00e4kyy voimakkaasti\u00a0<\/span>palstalla<\/span>\u00a0k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 keskustelussa rasististen termien ja ajatusten muodossa. T\u00e4t\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 muun muassa ei-valkoisten j\u00e4senten kutsuminen n\u00e4iden etnisyyksiin liitetyill\u00e4 stereotypioilla<\/span>, kuten curry- ja rice-etuliitteill\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Seksuaalinen syrj\u00e4ytyneisyys polveutuu aineiston perusteella\u00a0<\/span>t\u00e4st\u00e4<\/span>\u00a0evoluutiopsykologisesta biologisen eriarvoisuuden ajatuksesta. Inceleiden mukaan naiset suosivat parinvalinnassa korkeatasoisiksi miellettyj\u00e4 alfamiehi\u00e4, jotka ovat tyypillisesti valkoisia, komeita, voimakkaita ja t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muutenkin l\u00e4nsimaisen hegemonisen maskuliinisuuden miesihanteen. J\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 inceleiden kaltaiset, v\u00e4hemm\u00e4n miehiset \u201dbetamiehet\u201d huomiotta naiset aiheuttavat k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n n\u00e4iden seksuaalisen ulossulkemisen. T\u00e4m\u00e4\u00a0<\/span>k\u00e4sitys\u00a0<\/span>synnytt\u00e4\u00e4 liikkeen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen naisvihan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Keskusteluissa maskuliinista hierarkiaa kuvataan miehen seksuaaliseen markkina-arvoon viittaavin termein.\u00a0<\/span>Chad<\/span><\/i>\u00a0on seksuaalisesti aktiivinen ja kokenut valkoinen alfamies. Seksuaalisesti aktiivisilla, ei-valkoisilla miehill\u00e4 on omat nimityksens\u00e4, kuten\u00a0<\/span>Chang<\/span><\/i>\u00a0(aasialainen chad),\u00a0<\/span>Chadrone<\/span><\/i>\u00a0(useampaa etnist\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4) tai\u00a0<\/span>Tyrone<\/span><\/i>\u00a0(afroamerikkalai<\/span>nen\u00a0<\/span>chad<\/span>).\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Maskuliiniset ominaisuudet ovat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n yleinen miehen mitta\u00a0<\/span>keskustelu<\/span>palstalla.<\/span>\u00a0<\/span>Normiet\u00a0<\/span><\/i>ovat alfojen ja betojen v\u00e4liin putoavia keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 miehi\u00e4. Pehmeit\u00e4 arvoja kannattava mies on\u00a0<\/span>soy boy<\/span><\/i>, soijapoika, ja pett\u00e4misen anteeksiantanut mies\u00a0<\/span>cuck<\/span><\/i>\u00a0(aisankannattaja).\u00a0<\/span>Alfa fuck\u00a0<\/span><\/i>-naistenmiehen vastakohta\u00a0<\/span>Beta buck<\/span><\/i>\u00a0viittaa mieheen, joka kelpaa naisille etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 el\u00e4tt\u00e4jiksi\u00a0<\/span>sitten<\/span>, kun aloilleen asettuminen on ajankohtaista.\u00a0<\/span>Pariutumiskulttuuria kuvaa termi\u00a0<\/span>cock carousel (<\/span><\/i>suomeksi\u00a0<\/span>\u201dkullikaruselli\u201d), jossa chadit ja stacyt py\u00f6riv\u00e4t j\u00e4tt\u00e4en incelit seksin ja seurustelun \u2013 ja siten koko yhteiskunnan \u2013 ulkopuolelle.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Chadien ihailua nauttivat suositut naiset ovat\u00a0<\/span>Stacyja.<\/span><\/i>\u00a0Nimitys halventaa seksuaalisesti aktiivisia naisia, joita pidet\u00e4\u00e4n likaisina ja v\u00e4h\u00e4-\u00e4lyisin\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span>Stacyn<\/span>\u00a0lis\u00e4ksi naisiin viitataan termeill\u00e4\u00a0<\/span>femoid<\/span><\/i>\u00a0tai<\/span>\u00a0foid<\/span><\/i>, jotka ovat yhdistelmi\u00e4 sanoista female ja humanoid. Termien tarkoitus on dehumanisoida naiset ja riisua heid\u00e4t ihmisyydest\u00e4 ja ihmisarvosta. Misogynistinen naisk\u00e4sitys n\u00e4kyy\u00a0<\/span>lis\u00e4ksi huoritteluna ja h\u00e4p\u00e4isev\u00e4n, vulvan venymiseen viittaavan\u00a0<\/span>roastie<\/span><\/i>-sanan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

V<\/span>erkoston ideologinen synkkyys ja armottomuus ovat yhteydess\u00e4 itsetuhoisten ajatusten yleisyyteen. Toiveikkuuden luomisen sijaan ehdoton Black Pill -ideologia tarjoaa itsemurhaa ainoana pakoreittin\u00e4 inceliydest\u00e4.\u00a0<\/span>Cope<\/span><\/i>-termill\u00e4 tarkoitetaan keinoja pakkoselibaatin siet\u00e4miseen ja sen parina\u00a0<\/span>rope<\/span><\/i>-termi merkitsee pakoa niist\u00e4, itsemurhaa<\/span>.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Incel\u00a0paineen varaventtiilin\u00e4\u00a0<\/strong><\/p>\n

Eri<\/span>\u00a0<\/span>tasoisesti<\/span>\u00a0maskuliinisista miehist\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t termit, kuten chad, alfa<\/em> ja beta<\/em> sek\u00e4 incel<\/em> luovat erottelua kulttuurisesti ideaalisen maskuliinisuuden ja sen toteutumattomuuden v\u00e4lille. Puhumalla itsest\u00e4\u00e4n beta-miehin\u00e4 tai cuckeina incelit luovat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen pohjaavaa, kulttuurisen maskuliinisuusihanteen vastaista identiteetti\u00e4. Incel-nimityksen omaksuminen viimeistelee seksuaalisen puutteen ymp\u00e4rille muotoutuvan min\u00e4kuvan \u2013 vastentahtoinen selibaatti on jotakin perustavanlaatuista ja henkil\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4vin ominaisuus. Chadien<\/span>\u00a0ja alfojen<\/span>\u00a0menestyksen vertaaminen omaan seksuaaliseen syrj\u00e4ytymiseen osoittaa r\u00e4ike\u00e4n kontrastin kulttuurisen ihanteen ja koetun ep\u00e4onnistumisen v\u00e4lill\u00e4. Miehisen standardin saavuttamattomuus onkin koko ideologiaa ja sen katkeraa vihamielisyytt\u00e4 kasassa pit\u00e4v\u00e4 voima. T\u00e4m\u00e4 relatiivisen deprivaation aiheuttama turhautuminen on Robert K. Mertonin (1938) mukaan t\u00e4rkein painetta synnytt\u00e4v\u00e4 mekanismi.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Paineen on mahdollista purkautua normatiivisin tai ep\u00e4normatiivisin tavoin<\/span>.\u00a0<\/span>Yleens\u00e4 ihmiset ratkaisevat ongelmallisia tilanteita el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n sosiaalisesti normatiivisin keinoin, kuten mukautumalla tai laskemalla\u00a0<\/span>standardejaan<\/span>. (<\/span>emt<\/span>.)\u00a0<\/span>Keskusteluaineisto kuitenkin osoittaa,\u00a0<\/span>ett\u00e4<\/span>\u00a0Incel-verkostossa vallitsee paineen normatiivisen poistamisen est\u00e4vi\u00e4 tulppia: monet liikkeen kannattajat eiv\u00e4t usko paremman aseman tavoitteluun lamauttavan biologisen determinismin ajatuksen takia.\u00a0 Monet kokevat my\u00f6s eri syist\u00e4<\/span>, kuten ulkon\u00e4\u00f6llisist\u00e4 tai henkisist\u00e4<\/span>,<\/span>\u00a0<\/span>olevansa estyneit\u00e4 osallistumasta sosiaaliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Oma verkosto ja vihamielinen Black Pill -ideologia toimivat paineen varaventtiilein\u00e4, joiden kautta syntynyt paine p\u00e4\u00e4see purkautumaan. Kapinoinnille tyypillinen oman normiston kehitt\u00e4minen n\u00e4kyy Black Pill -ideologiassa voimakkaasti: valtakulttuurista poikkeava oma termist\u00f6, tasa-arvon kaltaisten vallitsevien arvojen hylk\u00e4\u00e4minen sek\u00e4 naisten alentaminen ep\u00e4ihmisen tasolle ovat osoituksia t\u00e4st\u00e4. Kivivuoren (2008) mukaan on yleist\u00e4, ett\u00e4 poikkeava k\u00e4yt\u00f6s saa monia eri ilmiasuja. My\u00f6s Incel-liikkeess\u00e4 paineen aiheuttama poikkeavuus n\u00e4kyy v\u00e4kivallantekojen ja naisvihan lis\u00e4ksi my\u00f6s itseinhon ja etnisen erittelyn muodossa. Klaus\u00a0<\/span>Theweleitin<\/span>\u00a0(1987) mukaan misogynia ja rasismi ovat johdonmukaisesti yhteydess\u00e4 toisiinsa.\u00a0<\/span>Naisviha on keino<\/span>\u00a0p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4 miehist\u00e4 itsekunnioitusta<\/span>, ja r<\/span>asistinen ajattelu on t\u00e4lle luonteva jatkumo<\/span>. N\u00e4in misogynia<\/span>\u00a0toimii er\u00e4\u00e4nlaisena ensiaskeleena laajempaan\u00a0<\/span>rasistiseen<\/span>\u00a0maskuliinisuuteen.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Toksinen maskuliinisuus ja\u00a0Incel\u00a0<\/strong><\/p>\n

Toksisen maskuliinisuuden ilmiasut Incel-verkostossa nousevat keskusteluaineistossa esiin monin eri tavoin.<\/span>\u00a0<\/span>Kulttuurinen ihanne hegemonisen maskuliinisuuden kriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 miehest\u00e4 rakentuu ennen kaikkea diskursiivisesti ja sosialisaation my\u00f6t\u00e4 (Connell & Messerschmidt 2005).\u00a0<\/span>Connell<\/span>in<\/span>\u00a0&\u00a0<\/span>Messerschmidt<\/span>in<\/span>\u00a0(<\/span>emt.<\/span>, 832, 838)\u00a0<\/span>mukaan,<\/span>\u00a0vaikka hegemoninen maskuliinisuus ei olekaan yleisin maskuliinisuuden toteuttamisen tapa, kulttuurisena ihanteena se on silti hallitseva ja muovaa poikien identiteetin kehityst\u00e4 sek\u00e4 tarjoaa<\/span>\u00a0<\/span>valta-aseman suhteessa naisiin. Incels-keskusteluiden diskurssit ovat kietoutuneet kulttuurisesti ihanteellisen maskuliinisuuden ymp\u00e4rille korostaen verkoston j\u00e4senten kokemusta t\u00e4m\u00e4n kaukaisuudesta. Vaikka incelit eiv\u00e4t toteutakaan hegemonisen maskuliinisuuden ideaalia, he positioivat itsens\u00e4 suhteessa sen ihanteisiin. Positiivisina pidettyjen ominaisuuksien puuttuessa keskusteluissa\u00a0<\/span>n\u00e4kyy<\/span>\u00a0runsaasti hegemonisen maskuliinisuuden tuottamia toksisia piirteit\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Hegemoniseen maskuliinisuuteen kuuluu ihanne miehen seksuaalisesta aktiivisuudesta (<\/span>emt.<\/span>) \u2013 \u201dtosimiehell\u00e4\u201d on el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana useampia seksuaalisia kumppaneita ja kokemuksia. H\u00e4n on subjekti, aktiivinen toimija, ja nainen objekti, toiminnan kohde.\u00a0<\/span>K<\/span>eskusteluissa k\u00e4ytetyt miehen seksuaalista aktiivisuutta ja maskuliinisuutta kuvaavat termit alfa, beta ja cuck osoittavat, miten miehisyys m\u00e4\u00e4rittyy vasta heteroseksuaalisia tendenssej\u00e4 toteuttaessa. Toteutusmahdollisuuksien puuttuessa inceleiden mieheys rakentuu seksuaalisten saavutusten sijaan niiden puutteesta koetulle katkeruudelle.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Aineistossa fokus liikkuu tiiviisti maskuliinisiksi miellettyjen ulkoisten piirteiden ihannoinnin ymp\u00e4rill\u00e4. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi pituus ja miehek\u00e4s luusto, kun taas kaljuus, ohuet ranteet tai lihakseton keho n\u00e4hd\u00e4\u00e4n perusteltuina syin\u00e4 vastentahtoiselle selibaatille. Naisten pariutumisen uskotaan noudattelevan luonnonvalinnan mukaista j\u00e4rjestyst\u00e4, jossa alfamiehille jakautuu enemm\u00e4n\u00a0<\/span>parittelumahdollisuuksia naisten valitessa geneettisesti ylivertaisia kumppaneita.<\/span>\u00a0<\/span>A<\/span>rmottomat ulkon\u00e4k\u00f6keskustelut<\/span>\u00a0<\/span>osoittavat\u00a0<\/span>inceleiden<\/span>\u00a0<\/span>omaksuneen<\/span>\u00a0hegemonisen maskuliinisuuden ulkon\u00e4k\u00f6standardit \u2013 miehen tulee olla kookas, fyysisesti voimakas; virheet\u00f6n, mutta ei liian kaunis. N\u00e4iden ominaisuuksien tulisi lis\u00e4ksi olla vaivatta saavutettuja, synnynn\u00e4isi\u00e4 piirteit\u00e4. Aineistosta ilmenee, ett\u00e4 uskomus feminiinisten ulkon\u00e4k\u00f6piirteiden huonommuudesta liittyy illuusioon hegemonisen maskuliinisuuden biologisesta perustasta j\u00e4tt\u00e4en sen kulttuurisesti konstruoidun alkuper\u00e4n piiloon ja siten suojaan mahdolliselta kritiikilt\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Maskuliinisuus ei synny tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan suhteessa sen vastakohdaksi miellettyyn feminiinisyyteen (Jokinen 2003). Toksinen maskuliinisuus ilmenee keinona vahvistaa maskuliinisuutta naiseen suuntautuvalla vallalla. Keskusteluaineistolle tyypillinen naisen alentaminen ep\u00e4humanisoivin termein toimii keinona asettaa naissukupuoli hierarkkisesti heikonkin maskuliinisuuden alle.\u00a0<\/span>Naisten<\/span>\u00a0kutsuminen \u201dhuoriksi\u201d, \u201dlutkiksi\u201d ja \u201dstacyiksi\u201d liitt\u00e4\u00e4 feminiiniseen seksuaalisuuteen halventavia konnotaatioita. Nimitykset muovaavat\u00a0<\/span>naisista<\/span>\u00a0kasvotonta massaa<\/span>.\u00a0<\/span>Naisiin kohdistuvat v\u00e4kivaltafantasiat toimivat niin<\/span>\u00a0<\/span>ik\u00e4\u00e4n mieheyden s\u00e4ilytt\u00e4misen mekanismina: miehisen itsetunnon kolaukset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n korjaantuvan palauttamalla nainen alemmalle tasolle v\u00e4kivallan keinoin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Toksisista piirteist\u00e4 huomattavin onkin Incel-liikkeen hyv\u00e4ksyv\u00e4 suhde v\u00e4kivaltaan. Arto Jokisen (2000) mukaan ei ole perusteltua v\u00e4itt\u00e4\u00e4 miesten olevan luontaisesti v\u00e4kivaltaisia, vaan se liittyy tiiviisti juuri toksiseen maskuliinisuuteen: ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 kulttuuri assosioi maskuliinisuuden v\u00e4kivaltaan ja fyysiseen ylivaltaan (<\/span>kts.\u00a0<\/span>my\u00f6s\u00a0<\/span>Markward<\/span>,\u00a0<\/span>Cline<\/span>\u00a0&\u00a0<\/span>Markward<\/span>\u00a02003)<\/span>. Tunnetilojen tunnistamisen ja sanoittamisen sijaan pojat oppivat lapsesta asti purkamaan tunteitaan aggression kautta, sill\u00e4 tunteiden ilmaukset miellet\u00e4\u00e4n heikkoudeksi, passiivisuudeksi ja feminiinisyydeksi (Jokinen 2000). My\u00f6s koulusurmiin perehtynyt Jenni Raitanen (2018) uskoo Jokisen tavoin maskuliinisuuden ja v\u00e4kivallan assosiaation olevan er\u00e4s miesten v\u00e4kivallantekoja selitt\u00e4vist\u00e4 mekanismeista.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Lopuksi\u00a0<\/strong><\/p>\n

Incel<\/span>-verkostoa ja sen Black Pill -ideologiaa leimaava, syv\u00e4\u00e4n juurtun<\/span>ut<\/span>\u00a0naisviha n\u00e4kyy keskusteluiden teemojen lis\u00e4ksi my\u00f6s niiden\u00a0<\/span>yksityiskohtaisimmissa<\/span>\u00a0piirteiss\u00e4, kuten sanavalinnoissa ja keskusteluiden s\u00e4vyiss\u00e4. Omaan marginalisoituneeseen \u00e4\u00e4ri-ideologiaan turvautuminen ja yhteiskunnan normien hylk\u00e4\u00e4minen toimivat liikkeen selvi\u00e4mismekanismeina kulttuuristen standardien saavuttamattomuuden aiheuttamassa paineessa.\u00a0 Toksisen maskuliinisuuden jalostuminen naisvihaan ja jopa radikaaleihin v\u00e4kivallantekoihin tekee liikkeest\u00e4 traagisen lis\u00e4ksi potentiaalisesti vaarallisen.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Incel-verkoston j\u00e4senet n\u00e4kev\u00e4t itsens\u00e4 marginalisoituna ryhm\u00e4n\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 he toteuttavat monia hegemonisen maskuliinisuuden piirteit\u00e4 \u2013 olkoonkin, ett\u00e4 ne ovat l\u00e4hinn\u00e4 sen toksisia ilmentymi\u00e4. Yhteiskunnan uhriksi asettuminen sek\u00e4 t\u00e4llainen maskuliinisuuksien yhdistely, joka hylk\u00e4\u00e4 osan hegemonisen maskuliinisuuden piirteist\u00e4 kuitenkin osan s\u00e4ilytt\u00e4en, toimivat mahdollisesti inceleiden\u00a0<\/span>tiedostamattom<\/span>i<\/span>na\u00a0<\/span>keinoina yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 miehisen vallan ja egon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ep\u00e4tyydytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteessa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Verkoston ongelmallisuutta on julkisuudessa k\u00e4sitelty eri n\u00e4k\u00f6kulmista, joista monet pyrkiv\u00e4t tarjoamaan ratkaisuja vastentahtoisessa selibaatissa el\u00e4vien miesten vaikeuksiin (mm. Douthat 2018). Ross Douthatin (2018) mukaan nykyaikainen seksin s\u00e4\u00e4ntelyn puute on asettanut yhteiskuntaan uuden hierarkian, jonka pohjalle inceleiden kaltaiset miehet putoavat joutuen vastentahtoiseen selibaattiin. T\u00e4m\u00e4n hierarkian purkamiseksi h\u00e4n ehdottaa tulonsiirtojen kaltaista \u201dseksuaalista uudelleenjakoa\u201d, jossa seksity\u00f6ntekij\u00e4t ja seksirobotit valjastettaisiin lakien avulla t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hierarkian pohjalla olevien \u201doikeus\u201d seksiin. (Douthat 2018.) T\u00e4llainen k\u00e4sitys yksil\u00f6n oikeudesta seksuaaliseen kanssak\u00e4ymiseen toisen ihmisen kanssa on osoitus naisen alisteisen subjektiposition kulttuurisesta normatiivisuudesta. Samanlainen seksuaalisen oikeutuksen ajatus on Incel-verkostossakin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4\u00e4n huolimatta kantava premissi.<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Sek\u00e4 internetiss\u00e4 levi\u00e4v\u00e4 naisvihamielisyys (<\/span>Ging<\/span>\u00a02015) ett\u00e4 syrj\u00e4ytyminen (<\/span>S<\/span>is\u00e4ministeri\u00f6 2017) ovat\u00a0<\/span>kasvavia<\/span>\u00a0ilmi\u00f6it\u00e4. Suomen sis\u00e4ministeri\u00f6 osoittaa turvallisuusraportissaan (2017) \u00e4\u00e4riliikkeiden syntyv\u00e4n oloissa, joita leimaavat syrj\u00e4ytyminen ja tulevaisuuden n\u00e4kymien puute<\/span>. S<\/span>yrj\u00e4ytyneisyy<\/span>s nimet\u00e4\u00e4nkin<\/span>\u00a0yhdeksi aikamme suurimmista turvallisuusuhkista. Aihe on tutkimuksellisesti merkityksellinen\u00a0<\/span>nimenomaan<\/span>\u00a0uhrien n\u00e4k\u00f6kulmasta: vihapuheen ja mahdollisten v\u00e4kivallantekojen kohteiden suojaaminen\u00a0<\/span>edellytt\u00e4\u00e4<\/span>\u00a0<\/span>vihaverkostojen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kirsti Sippel<\/strong>, sosiaalitieteet, VTK, Turun yliopisto<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/span><\/p>\n

Connell, R. W. & Messerschmidt, James W (2005) Hegemonic Masculinity. Rethinking the Concept. Gender & Society, 19(6). <\/span><\/p>\n

Ging, Debbie (2017) Alphas, Betas, and Incels: Theorizing the Masculinities of the Manosphere. Men and Masculinities, 1-20. <\/span><\/p>\n

Jokinen, Arto (2003) Miten miest\u00e4 merkit\u00e4\u00e4n? Yhdest\u00e4 puusta. Maskuliinisuuksien rakentuminen populaarikulttuureissa 7-31. Tampere: Tampere University Press.<\/span><\/p>\n

Levin, Jack & Madfis, Eric (2009) Mass Murder at School and Cumulative Strain: A Sequential Model. American Behavioral Scientist, 52(9), 1227\u20131245.<\/span><\/p>\n

Levit, N. (1996) Feminism for men: Legal ideology and the construction of maleness. UCLA Law Review 43(4), 1037-1116.<\/span><\/p>\n

Markward, Martha, Cline, Stephanne & Markward, Nathan J. (2001) Group Socialization, the Internet and School Shootings. International Journal of Adolescence and Youth 10(1-2), 135-146.<\/span><\/p>\n

Mediaite (2014) What Is PuaHate? A Look Into Elliot Rodger\u2019s Anti-Pickup-Artist Hangout. [online.] https:\/\/www.mediaite.com\/online\/what-is-puahate-a-look-into-elliot-rodgers-anti-pickup-artist-hangout. \u00a0Luettu 2.10.2018.<\/span><\/p>\n

Merton, Robert K. (1938) Social Structure and Anomie. American Sociological Review 3 (5), 672-682. <\/span><\/p>\n

Raitanen, Jenni (2018) Koulusurmat ja V\u00e4kivaltainen Maskuliinisuus. Poikatutkimus, Tampere: Vastapaino. <\/span><\/p>\n

Rodger, Elliot (2014) Manifesto \u2013 My twisted world. [online.] http:\/\/newsball.com\/wp-content\/uploads\/2014\/05\/Elliot-Rodgers-My-Twisted-World-Manifesto-Complete-146-pages-Compliments-of-NewsBall.com_.pdf. Luettu 10.5.2018.<\/span><\/p>\n

Rodger, Elliot (2014) The Day of Retribution. [online.] https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=G-gQ3aAdhIo. Luettu 10.5.2018.<\/span><\/p>\n

R\u00f6sner, L. & Kramer, N. (2016) Verbal Venting in the Social Web: Effects of Anonymity and Group Norms on Aggressive Language Use in Online Comments. Social Media + Society 2 (3), 2-11. <\/span><\/p>\n

Savim\u00e4ki, Tuukka, Kaakinen, Markus, R\u00e4s\u00e4nen, Pekka & Oksanen, Atte (2018) Disquieted by Online Hate: Negative Experiences of Finnish Adolescents and Young Adults. European Journal on Criminal Policy and Research, 1-15.<\/span><\/p>\n

Sis\u00e4ministeri\u00f6 (2017) Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 \u2013 turvallinen arki Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s sis\u00e4isen turvallisuuden strategiasta 5.10.2017. Sis\u00e4ministeri\u00f6n julkaisu 15\/2017. [online.] http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/80782. Luettu 3.12.2018<\/span><\/p>\n

Sobkowicza, P. & Sobkowicz, A. (2010) Dynamics of hate based Internet user networks. The European Physical Journal B. 73, 633\u2013643. <\/span><\/p>\n

The Guardian (2014) California killings: UK-born Elliot Rodger blamed for deaths. [online.] https:\/\/www.theguardian.com\/world\/2014\/may\/25\/elliot-rodger-suspect-california-mass-murder-shooting-stabbing. Luettu 31.05.2018.<\/span><\/p>\n

Theweleit, Klaus (1987) Male fantasies 1: Women, floods, bodies, history. Polity; University of Minnesota Press. <\/span><\/p>\n

Yle (2018) Toronton yliajosta ep\u00e4illyn motiivina mahdollisesti naisviha \u2013 suurin osa uhreista naisia. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10176272. Luettu 27.05.2018.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dIncel-vallankumous on jo alkanut! Kukistamme kaikki Chadit ja Stacyt! Kunnioittakaamme Ylint\u00e4 Herrasmiest\u00e4, Elliot Rodgeria!\u201d\u00a0\u00a0 N\u00e4in julisti Facebook-sein\u00e4ll\u00e4\u00e4n 25-vuotias opiskelija Alek Minassian hetke\u00e4 ennen kuin toteutti\u00a0veril\u00f6ylyn Toronton kaduilla aivan tavallisena maanantai-iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00a0(Yle 25.4.2018.)\u00a0 Viime vuosina julkisessa keskustelussa on ollut esill\u00e4 internetiss\u00e4 levi\u00e4v\u00e4 vihapuhe (Savim\u00e4ki, Kaakinen, R\u00e4s\u00e4nen & Oksanen 2018).\u00a0Maahanmuuttajiin kohdistuneen vihapuheen lis\u00e4ksi\u00a0erityist\u00e4 huomiota\u00a0on her\u00e4tt\u00e4nyt uudenlainen naisvihamielisten verkostojen … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1389,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[258,82],"tags":[260,262,259,263,261],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1365"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1365"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1365\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1411,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1365\/revisions\/1411"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1389"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1365"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1365"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1365"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}