{"id":1369,"date":"2019-05-10T14:12:44","date_gmt":"2019-05-10T11:12:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1369"},"modified":"2019-05-13T11:38:12","modified_gmt":"2019-05-13T08:38:12","slug":"nakymattomasta-nakyvaksi-ei-binaaristen-ihmisten-yhteiskunnallisesta-olemassaolosta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1369","title":{"rendered":"N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi \u2013 Ei-bin\u00e4\u00e4risten ihmisten yhteiskunnallisesta olemassaolosta"},"content":{"rendered":"<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">\u201dKyll\u00e4 kuka tahansa voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa vaikka taisteluhelikopteri. Juridisia sukupuolia ovat nainen ja mies, ja siksi virallisesti sukupuolia ovat ainoastaan n\u00e4m\u00e4 kaksi. Muunsukupuolisia ja sukupuolettomia ei ole olemassa.\u201d <\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Miksi ei-bin\u00e4\u00e4riset ihmiset ovat olleet ja joiltain osin ovat edelleen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4?<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s4\">\u201dOlen sukupuoleton\u201d<\/span><span class=\"s5\">. Ylen artikkelissa <\/span><em><span class=\"s6\">Olen sukupuoleton: Viima Lampinen ajetaan pois sek\u00e4 naisten ett\u00e4 miesten vessasta <\/span><\/em><span class=\"s5\">luki jotain sellaista, mist\u00e4 en ollut koskaan kuullutkaan. Mielest\u00e4ni Setan entinen puheenjohtaja <strong>Viima Lampinen<\/strong> antoi kasvot ei-bin\u00e4\u00e4risille ihmisille, joiden sukupuoli-identiteetti on jotain muuta kuin yksiselitteisesti nainen tai mies. T\u00e4st\u00e4 alkoi n\u00e4kyv\u00e4ksi tuleminen julkisuudessa. Eri medioissa on julkaistu t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen useita haastatteluja ja aihetta k\u00e4sittelevi\u00e4 uutisia. Eduskuntavaaleissa oli ei-bin\u00e4\u00e4rinen ehdokas ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 2015 ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 jo ainakin kaksi.<\/span><\/p>\n<p class=\"s7\"><span class=\"s5\">Miksi ei-bin\u00e4\u00e4riset ihmiset ovat olleet esill\u00e4 vasta muutaman viime vuoden aikana?<\/span> <span class=\"s5\">Sukupuolen moninaisuutta on varmasti esiintynyt erilaisissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa aiemminkin. Transihmisill\u00e4 sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu ovat jotain muuta kuin syntyess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritetty sukupuoli ja siihen liitetyt kulttuuriset odotukset. Valtaosa on cis-ihmisi\u00e4, jotka samastuvat syntym\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritettyyn sukupuoleen. Monet ovat naisia tai miehi\u00e4, sukupuoleltaan bin\u00e4\u00e4risi\u00e4. Kun sukupuoli-identiteetti ei sovi t\u00e4h\u00e4n kaksijakoisuuteen, ihminen lukeutuu ei-bin\u00e4\u00e4riseksi.<\/span><\/p>\n<p class=\"s7\"><span class=\"s5\">Muunsukupuolisen k\u00e4site alkoi vakiintua 2010-luvulla. Se on korvaamassa aiempaa <\/span><em><span class=\"s6\">transgender<\/span><\/em><span class=\"s5\">-termi\u00e4, jota monet edelleen k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuvaamaan itse\u00e4\u00e4n. Kirjoituksessani k\u00e4yt\u00e4n termi\u00e4 ei-bin\u00e4\u00e4riset ihmiset, koska muunsukupuolinen saattaa tuntua silt\u00e4, ett\u00e4 se on jotain muuta kuin \u201dvarsinaiset\u201d sukupuolet, bin\u00e4\u00e4rinen nainen tai mies. Muunsukupuolinen voi olla sek\u00e4 nainen ett\u00e4 mies, jotain n\u00e4iden v\u00e4lilt\u00e4 tai t\u00e4ysin jotain muuta. Osalla ei ole lainkaan sukupuolikokemusta ja voivat olla identiteetilt\u00e4\u00e4n sukupuolettomia. Itse koen omakseni naiselle tyypillisen\u00e4 pidetyn kehoni, mutta naisten kanssa tunnen olevani erilainen enk\u00e4 kuulu joukkoon. Miesten kanssa ajatus- ja tunnemaailmani kohtaavat hyvin ja koen olevani kaltaisteni joukossa, mutta kehomme ovat erilaisia. Koska sukupuoli-identiteettini ei ole yksiselitteisesti kumpikaan kaksijakoisista sukupuolista, olen ei-bin\u00e4\u00e4rinen ja muunsukupuolinen.<\/span><\/p>\n<p class=\"s7\"><span class=\"s4\">Nyt olen min\u00e4.<\/span><\/p>\n<p class=\"s7\"><span class=\"s5\">N\u00e4in ajattelin, kun korjasin etunimeni vastaamaan sukupuoli-identiteetti\u00e4ni. Juridinen sukupuolen merkint\u00e4 kuitenkin muistutti, ett\u00e4 virallisesti en ole edelleenk\u00e4\u00e4n olemassa. Asia on n\u00e4in niin kauan kuin v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 puuttuu kolmas vaihtoehto. Sen luominen on edellytys ei-bin\u00e4\u00e4risten ihmisten yhteiskunnalliselle olemassaololle.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Kun on ihmisten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 eik\u00e4 tule n\u00e4hdyksi ja hyv\u00e4ksytyksi omana itsen\u00e4\u00e4n, ei ole mit\u00e4\u00e4n eik\u00e4 kuulu mihink\u00e4\u00e4n. Ihminen on kuitenkin sosiaalinen olento, jolle ryhm\u00e4\u00e4n samaistuminen ja kuuluminen on l\u00e4hestulkoon elinehto. Mutta mihin ei-bin\u00e4\u00e4riset ihmiset kuuluvat, jos heille ei ole omaa ryhm\u00e4\u00e4ns\u00e4? Kysymys on oikeudesta olla olemassa yhteiskunnan virallisesti tunnustamana ja t\u00e4ten my\u00f6s yhteiskunnan j\u00e4senen\u00e4.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Miten ei-bin\u00e4\u00e4risen sukupuolen yhteiskunnallinen olemassaolo vaikuttaa yksil\u00f6n sukupuoli-identiteetin kehittymiseen ja kokemukseen olemassaolosta yhteis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4? Tarkastelen ensin sukupuolen olemassaoloa abstraktilla tasolla sosiaalisina konstruktioina sosiaalisessa todellisuudessa ja sen j\u00e4lkeen konkreettisella tasolla yhteiskunnallisesti s\u00e4\u00e4nneltyn\u00e4 kehollisena sukupuolena. Lopuksi esit\u00e4n n\u00e4kemykseni, miten yhteiskunnallisilla muutoksilla ja kansalaisaktivismilla on eritt\u00e4in merkityksellinen rooli n\u00e4kyv\u00e4ksi tulemisessa. L\u00e4ht\u00f6kohtana on konstruktionistinen l\u00e4hestymistapa. Sill\u00e4 tarkoitan, ett\u00e4 sosiaalinen todellisuus, k\u00e4sitteet ja merkitykset, identiteetti, olemassaolo, normit ja valta rakentuvat sosiaalisesti yksil\u00f6iden, ryhmien ja yhteiskunnan v\u00e4lisiss\u00e4 vuorovaikutuksissa.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><strong><span class=\"s4\">Sukupuolen henkil\u00f6kohtaisen ja sosiaalisen olemassaolon riste\u00e4misi\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Yazka Love oli ensimm\u00e4inen n\u00e4kem\u00e4ni transihminen. H\u00e4n juonsi Amatsonia-keskusteluohjelmaa MTV3-kanavalla 1990-luvulla. Tuolloin lukiossa ei puhuttu mit\u00e4\u00e4n sukupuolten moninaisuudesta. Lapsuudessani 1980\u20131990-luvuilla kaltaisiani kutsuttiin villeiksi poikatyt\u00f6iksi eik\u00e4 sellaiseen suhtauduttu kovinkaan suopeasti. Viihdyin parhaiten poikien kanssa puissa kiipeillen ja kodin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 seikkaillen. Vihasin juhlamekkoja ja vaaleanpunaista v\u00e4ri\u00e4. Teini-i\u00e4n alkaessa halusin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lyhyen tukan ja kehoni tietynlainen kehitys h\u00e4mmensi. Jotkut v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t muunsukupuolisuuden ja sukupuolettomuuden olevan 2000-luvun uusia villityksi\u00e4. Ik\u00e4\u00e4n kuin kyseess\u00e4 olisi muoti-ilmi\u00f6, jossa keksim\u00e4ll\u00e4 keksit\u00e4\u00e4n uusia sukupuolia ja tarkoituksena on ainoastaan olla persoonallinen ja muista erottuva.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Monesti sukupuolen ajatellaan olevan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 luonnollinen tosiasia. <\/span><span class=\"s8\">Jotkut uskovat, ett\u00e4 sukupuolen kaksijakoisuus on biologinen fakta. Jotkut ajattelevat, ett\u00e4 sukupuolen biologinen tausta oikeuttaa kaksi juridista sukupuolta, v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 olevaa sukupuolimerkinn\u00e4n vaihtoehtoa. <\/span><span class=\"s5\">Sukupuoli on kuitenkin t\u00e4t\u00e4 moninaisempi ilmi\u00f6. Sen keskeisi\u00e4 ulottuvuuksia ovat biologiseksi ajateltu kehollinen sukupuoli, syntyess\u00e4 kehon piirteiden perusteella m\u00e4\u00e4ritetty juridinen sukupuoli, sosiaalinen sukupuoli, sukupuoli-identiteetti sek\u00e4 sukupuolten sosiaaliset konstruktiot. Monien asiantuntijoiden mukaan olisi suositeltavaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen sukupuoli sukupuoli-identiteettiin perustuen.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Sosiaalinen todellisuus tarkoittaa mielikuvien maailmaa. Se rakentuu jaetuista nimityksist\u00e4, k\u00e4sityksist\u00e4 ja merkityksist\u00e4 eli sosiaalisista konstruktioista. Ajan my\u00f6t\u00e4 n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitykset vakiintuvat. Siksi ne voivat vaikuttaa luonnollisilta ja kaikkien tiet\u00e4milt\u00e4. T\u00e4st\u00e4 johtuen sukupuolik\u00e4sityksetkin voivat vaikuttaa luonnollisilta tosiasioilta, vaikka ne ovatkin sosiaalisesti jaettuja merkityksi\u00e4 eli sosiaalisia konstruktioita. Jokainen yksil\u00f6 el\u00e4\u00e4 useissa p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isiss\u00e4 ja rinnakkaisissa sosiaalisissa todellisuuksissa, ja ne ovat <\/span><span class=\"s5\">erilaisia eri aikoina ja el\u00e4m\u00e4nvaiheissa. Siksi jonkun el\u00e4mismaailmassa ei-bin\u00e4\u00e4risten ihmisten olemassaolo voi olla arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, kun taas toinen on saattanut kuulla heist\u00e4 ainoastaan ohimennen.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Ihminen tarvitsee sanoja ja sosiaalista vuorovaikutusta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen itse\u00e4\u00e4n, ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa ja niiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. Omat kokemukset ja ajatukset tulee pysty\u00e4 jakamaan niin, ett\u00e4 toiset ihmiset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s silloin, kun asia ei ole itselle tuttu tai henkil\u00f6kohtaisesti koettu. N\u00e4in ollen ei-bin\u00e4\u00e4risen sukupuolen n\u00e4kyvyys yhteiskunnassa ja olemassaolo sosiaalisessa todellisuudessa ovat merkityksellisi\u00e4 yksil\u00f6n sukupuoli-identiteetin kehitykselle ja kokemukselle yhteis\u00f6n j\u00e4senyydest\u00e4.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Sukupuolten moninaisuudesta on yhteiskunnassa vaiettu ja se on j\u00e4\u00e4nyt piiloon. T\u00e4llaista n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 asiaa ei ole ollut tarvetta nimet\u00e4. Kun ei-bin\u00e4\u00e4risyys tulee n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi, kasvaa kiinnostus ja saatavissa oleva tieto. Sen my\u00f6t\u00e4 kehittyy my\u00f6s uusia k\u00e4sitteit\u00e4.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><strong><span class=\"s4\">Sukupuolen yhteiskunnallisen olemassaolon normatiivisesta s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Sukupuoli on yhteiskunnallisesti olemassa my\u00f6s normatiivisesti m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4n\u00e4 sosiaalisena sukupuolena. <\/span><span class=\"s5\">Vallitseva tapa on ihmisen ulkoisen olemuksen perusteella m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sukupuoli ja olettaa sen ilmaisemista tietynlaisesti. Itse koen omakseni feminiiniseksi m\u00e4\u00e4ritetyn kehoni ja maskuliinisiksi mielletyt luonteenpiirteeni. T\u00e4llainen yhdistelm\u00e4 ei ole ongelma itselleni. Joillekuille on, ja siit\u00e4 seuraa v\u00e4\u00e4rinsukupuolittamista. Siksi sosiaaliset tilanteet tuntuvat joskus hyvinkin ahdistavilta. Ihmisten tuntuu olevan vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tietty\u00e4 sukupuolta merkitsev\u00e4t kehon piirteet ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ovat aikojen saatossa sellaisiksi nimetty ja m\u00e4\u00e4ritetty. Ne eiv\u00e4t ole luonnollisia tosiasioita, vaikka sellaisilta tuntuisivatkin.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Transsukupuolinen ihminen kokee voimakasta ristiriitaa sukupuoli-identiteetin, kehon perusteella syntyess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritetyn ja sosiaalisen sukupuolen v\u00e4lill\u00e4. Sukupuoli-identiteetti voi olla bin\u00e4\u00e4rinen tai ei-bin\u00e4\u00e4rinen. Sukupuoliristiriidan kokemukset voivat liitty\u00e4 kehon sukupuolitettuihin piirteisiin (kehodysforia) ja\/tai v\u00e4\u00e4rinsukupuolittamiseen sosiaalisissa tilanteissa (sosiaalinen dysforia). Ristiriitaa hoidetaan sukupuolenkorjaushoidoilla, joiden tarkoituksena on korjata kehoa vastaamaan ihmisen sukupuoli-identiteetti\u00e4. N\u00e4in kanssaihmisetkin voivat n\u00e4hd\u00e4 sukupuolen oikein ja v\u00e4\u00e4rinsukupuolittaminen v\u00e4henee.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Yhteiskunta pyrkii hallitsemaan yksil\u00f6iden kehollista sukupuolta. Se vaikuttaa oleellisesti siihen, mitk\u00e4 sukupuolet, mill\u00e4 tavoin ilmennettyn\u00e4, ovat yhteiskunnallisesti olemassa. Nyky-yhteiskunnassa hallitaan ihmisten ruumiin muokkausta huomaamattomalla ohjauksella, jolloin ihmiset toimivat tiedostamattaankin toivotulla tavalla ilman pakkovallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Sen sijaan transsukupuolisten kohdalla sukupuolenkorjausta s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n translailla. Vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 perustellaan tiedolla. Esimerkiksi ei-bin\u00e4\u00e4risten sukupuolenkorjaushoitojen keskeytt\u00e4mist\u00e4 transpoliklinikoilla perusteltiin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tutkimustiedolla. Aiheellista olisi kysy\u00e4, miksi sit\u00e4 ei ole. <\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Translaki koskee transsukupuolisia naisia ja miehi\u00e4. Lakiin liittyv\u00e4 asetus kytkee juridiseen sukupuolenkorjaukseen l\u00e4\u00e4ketieteellisen korjauksen eli sukupuoli-identiteetin tutkimukset sek\u00e4 sukupuolenkorjaushoidot. N\u00e4in se asettaa ruumiin muokkaamiseen liittyvi\u00e4 pakkoja ehtoina v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 olevan sukupuolimerkinn\u00e4n korjaamiseen. Jos olet transsukupuolinen nainen tai mies, voit el\u00e4\u00e4 oman sukupuolesi mukaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 vasta, kun sinut on patologisoitu ja olet k\u00e4ynyt l\u00e4pi laissa m\u00e4\u00e4ritetyn prosessin. <\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Bin\u00e4\u00e4risen sukupuolittamisen normatiivisuus n\u00e4kyy translain sukupuolenkorjauksen ehdoissa. <\/span><span class=\"s5\">Edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 kokee pysyv\u00e4sti kuuluvansa \u201dvastakkaiseen\u201d sukupuoleen kuin v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n on merkitty ja el\u00e4\u00e4 sen mukaisessa sukupuoliroolissa, on t\u00e4ysi-ik\u00e4inen ja lis\u00e4\u00e4ntymiskyvyt\u00f6n. N\u00e4m\u00e4 on luotettavasti osoitettava ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 psykiatrista diagnoosia sukupuoli-identiteetin h\u00e4iri\u00f6st\u00e4, &#8221;F64.0 transsukupuolisuus&#8221;.<\/span><\/p>\n<p class=\"s7\"><span class=\"s5\">Ei-bin\u00e4\u00e4riset ihmiset ovat kokonaan t\u00e4m\u00e4n kaksijakoisuuden ulkopuolella. Hekin saattavat tarvita korjaushoitoja yht\u00e4 lailla, mutta virallista ohjeistusta hoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ei ole. Syyn\u00e4 on translain hoitoasetuksen tulkinta niin, ett\u00e4 sen soveltaminen edellytt\u00e4\u00e4 diagnoosia F64.0, kun taas ei-bin\u00e4\u00e4risill\u00e4 se on yleisimmin F64.8 \u201dmuu sukupuoli-identiteetin h\u00e4iri\u00f6\u201d. Siksi hoitoja on vaikeampi saada, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t vaihtelevat ja kaikkia hoitomuotoja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mahdollista saada. N\u00e4in yhteiskunnassa m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mink\u00e4lainen on oikea ja toivottu sukupuolitettu keho. Pohjimmiltaan kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 rakentuu bin\u00e4\u00e4risen cis-normin mukaan. Siksi ei-bin\u00e4\u00e4riset ihmiset on ulossuljettu sukupuolenkorjausta s\u00e4\u00e4ntelev\u00e4st\u00e4 laista.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Kun yhteiskunta ei mahdollista ei-bin\u00e4\u00e4risten korjaushoitoja, se est\u00e4\u00e4 tai vaikeuttaa ei-bin\u00e4\u00e4risten kehollista olemassaoloa. Sen vuoksi yksil\u00f6iden on vaikeampi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kehollisia samaistumisen kohteita ja kokea kuuluvansa johonkin ryhm\u00e4\u00e4n. Oleellista on kuitenkin tiedostaa, ett\u00e4 ei-bin\u00e4\u00e4risi\u00e4 sukupuoli-identiteettej\u00e4 on useita erilaisia. Bin\u00e4\u00e4risten sukupuolten kohdalla on stereotypioita ja normeja, jotka normatiivisesti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t naisen ja miehen ulkoista olemusta ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Ei-bin\u00e4\u00e4risi\u00e4 monet ajattelevat androgyyneiksi, mutta todellisuudessa sukupuolen ilmaisemisen tavat ja tyylit ovat yksil\u00f6llisi\u00e4. Ei ole mit\u00e4\u00e4n yht\u00e4 \u201dmallikuvaa\u201d, mist\u00e4 ei-bin\u00e4\u00e4risen voisi tunnistaa ja mink\u00e4lainen ihmisen tulisi olla ollakseen ei-bin\u00e4\u00e4rinen.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><strong><span class=\"s4\">Kansalaisaktivismin rooli n\u00e4kyv\u00e4ksi tuomisessa<\/span><\/strong><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Miksi ei-bin\u00e4\u00e4risist\u00e4 ihmisist\u00e4 on tullut n\u00e4kyvi\u00e4 vasta 2010-luvulla? T\u00e4m\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4nyt niin sukupuolten moninaisuuden asiantuntijat, transihmiset kuin kansalaisaktivistitkin. V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 ei-bin\u00e4\u00e4risten ihmisten n\u00e4kyv\u00e4ksi tulemisessa suuressa roolissa ovat erilaiset globaalit yhteiskunnalliset muutokset ja vahva poliittinen kansalaisaktivismi. Lis\u00e4ksi Internet ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet uusia kanavia tiedon levitt\u00e4miseen ja saatavuuteen sek\u00e4 itsens\u00e4 ilmaisemiseen muille ja <\/span><span class=\"s5\">vertaiskokemusten jakamiseen. Verkosta on my\u00f6s tullut eritt\u00e4in keskeinen areena asioiden politisoinnille ja politikoinnille; niin kansalaisille, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ille kuin puoluepoliittisille toimijoille.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Suomessa aktivismi on vaikuttanut keskeisesti transihmisten yhteiskunnalliseen asemaan ja olemassaolon tunnustamiseen. Kahdeksan vuotta sitten transvestiittiaktivistit onnistuivat vaatimuksissaan ja psykiatrisen h\u00e4iri\u00f6n luokittelu poistettiin. Ihmiset parantuivat niin sanotusta sairaudestaan yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4, kun yhteiskunta hyv\u00e4ksyi transvestisuuden olemassaolon osaksi inhimillisen el\u00e4m\u00e4n kirjoa.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Ihmisoikeuksia puolustavaa niin sanottua transaktivismia tukee kansalaisosallistumisen ja \u2013toiminnan muuttuminen verkostomaiseksi liikehdinn\u00e4ksi, jossa mobilisoidutaan\u00a0asiakohtaisemmin sosiaalista mediaa hy\u00f6dynt\u00e4en. N\u00e4in muutamakin kansalainen voi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 laajalle levi\u00e4v\u00e4n asiakysymyksen politisoinnin ja politikoinnin, kuten viime syksyn\u00e4 2018 j\u00e4rjestetyt kaksi Muunsukupuolisten Oikeuksien Puolesta \u2013mielenosoitusta. Transpoliklinikat olivat keskeytt\u00e4neet ei-bin\u00e4\u00e4risten henkil\u00f6iden korjaushoidot ja muutama aktiivinen nuori sai Helsingin Narinkkatorille kokoontumaan muutama sata ihmist\u00e4, joita asia kosketti. Se k\u00e4ynnisti my\u00f6s vilkkaan keskustelun eri medioissa.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">T\u00e4llainen joukkotapahtuma vahvistaa ihmisten v\u00e4list\u00e4 solidaarisuutta, yhteenkuuluvuutta ja luo uudentyyppist\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, joka ei en\u00e4\u00e4 perustu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kasvokkaiseen kohtaamiseen ja henkil\u00f6kohtaiseen tuntemiseen. Me voimme olla me, vaikka emme olisi tavanneet aiemmin. Tapahtuman saama mediahuomio levitt\u00e4\u00e4 tehokkaasti tietoa ja synnytt\u00e4\u00e4 keskustelua my\u00f6s sateenkaaripiirien ulkopuolella. Paradoksaalista on se, ett\u00e4 ulossulkemalla ei-bin\u00e4\u00e4risi\u00e4 ihmisi\u00e4 yhteiskunta voi edist\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden kehittymist\u00e4 ja yksil\u00f6iden kokemusta olemassaolosta yhteiskunnan j\u00e4senen\u00e4.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Erilaisia sukupuoli-identiteettej\u00e4 on ollut olemassa jo kauan. Kuitenkin vasta nyt niiden sanoittamista aletaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tarpeelliseksi. Yhteiskunnalliset valtasuhteet vaikuttavat vahvasti siihen, mit\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n ja pidet\u00e4\u00e4n totena. Itse olen ajatellut el\u00e4neeni t\u00e4ysin omana itsen\u00e4ni koko el\u00e4m\u00e4ni ajan. Kun tiedostin ei-bin\u00e4\u00e4risyyteni, en en\u00e4\u00e4 tiennyt kuinka suhtautuisin menneisyyteeni. En ollut koskaan el\u00e4nyt tietoisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 roolissa ja siten valheellista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Mutta sukupuoli on kuitenkin yksi osa identiteetti\u00e4 enk\u00e4 ollut el\u00e4nyt sen mukaisesti. Jokin aika sitten oivalsin oleellisen seikan. Siin\u00e4 maailmassa, mik\u00e4 silloin lapsuudessani ja nuoruudessani oli, ei ollut ei-bin\u00e4\u00e4risi\u00e4 ihmisi\u00e4. Silloin minulla ei ollut tietoa ja sanoja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 kokemuksiani eik\u00e4 mahdollisuutta jakaa niit\u00e4 toisten ihmisten kanssa. Vasta nyt ei-bin\u00e4\u00e4rinen sukupuoli on minulle sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti ett\u00e4 sosiaalisesti olemassa oleva.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">\u201dMin\u00e4 olen edelleen min\u00e4, sama ihminen kuin t\u00e4h\u00e4nkin asti. En ole muuttunut tai muuttumassa mitenk\u00e4\u00e4n. Min\u00e4 vain l\u00f6ysin uusia sanoja kuvaamaan kuka olen.\u201d N\u00e4in kirjoitin Facebook-postaukseeni, kun kerroin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa julkisesti sukupuoli-identiteetist\u00e4ni. Sen tiedostamisessa ja hyv\u00e4ksymisess\u00e4 on ollut merkityksellist\u00e4 ei-bin\u00e4\u00e4risten ihmisten yhteiskunnallinen n\u00e4kyvyys ja olemassaolo. Vasta 2010-luvulla olen v\u00e4hitellen alkanut saamaan aiheesta uutta tietoa, k\u00e4sitteit\u00e4 ja samaistumisen kohteita.<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s4\"><strong>Hippu Helminen<\/strong>, <\/span><span class=\"s4\">sosiologian opiskelija (valtiotieteiden yo. Helsingin yliopisto) ja itsekin muunsukupuolinen<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><strong><span class=\"s4\">Luettavaa<\/span><\/strong><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">THL:n Tasa-arvotiedon keskus<\/span><span class=\"s5\">: Sukupuolten tasa-arvo\u00a0<\/span><a href=\"https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/sukupuolten-tasa-arvo\"><span class=\"s9\">https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/sukupuolten-tasa-arvo<\/span><\/a><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Seta &amp; Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (ent. Transtukipiste)<\/span><span class=\"s5\">:<\/span><\/p>\n<div class=\"s11\"><span class=\"s10\">&#8211; <\/span><span class=\"s5\">Muunsukupuolisuus:\u00a0<\/span><a href=\"https:\/\/sukupuolenosaamiskeskus.fi\/sukupuoli\/sukupuolen-moninaisuus\/muunsukupuolisuus\/\"><span class=\"s9\">https:\/\/sukupuolenosaamiskeskus.fi\/sukupuoli\/sukupuolen-moninaisuus\/muunsukupuolisuus\/<\/span><\/a><\/div>\n<div class=\"s11\"><span class=\"s10\">&#8211; <\/span><span class=\"s5\">Sateenkaarisanasto: <\/span><a href=\"https:\/\/seta.fi\/sateenkaaritieto\/sateenkaarisanasto\/?gclid=EAIaIQobChMIhKXwwoCQ4gIVSoGyCh2oTgGBEAAYASAAEgKOU_D_BwE\"><span class=\"s9\">https:\/\/seta.fi\/sateenkaaritieto\/sateenkaarisanasto\/?gclid=EAIaIQobChMIhKXwwoCQ4gIVSoGyCh2oTgGBEAAYASAAEgKOU_D_BwE<\/span><\/a><\/div>\n<div class=\"s11\"><span class=\"s10\">&#8211; <\/span><span class=\"s5\">Sukupuolen moninaisuuden historia: <\/span><a href=\"https:\/\/sukupuolenosaamiskeskus.fi\/sukupuoli\/materiaali\/sukupuolen-moninaisuuden-historia\/\"><span class=\"s9\">https:\/\/sukupuolenosaamiskeskus.fi\/sukupuoli\/materiaali\/sukupuolen-moninaisuuden-historia\/<\/span><\/a><\/div>\n<p class=\"s12\"><span class=\"s6\">Nainen, mies ja moni muu, Sukupuo<\/span><span class=\"s6\">lien kulttuurinen rakentuminen<\/span> <span class=\"s5\">\u2013artikkeli,<\/span><span class=\"s5\"> Marita Karvinen.\u00a0https:\/\/docplayer.fi\/5551343-Www-transtukipiste-fi-nainen-mies-ja-moni-muu-sukupuolien-kulttuurinen-rakentuminen.html<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">translaki.fi<\/span><span class=\"s5\"> , Translain uudistamisen kampanjan sivut, paljon tietoa laista ja sukupuolten moninaisuudesta<br \/>\n<\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n sukupuoli \u2013 Ei-bin\u00e4\u00e4risi\u00e4 ihmisi\u00e4.<\/span><span class=\"s5\"> Jenni Holma, Veera J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4, Apila Pepita Miettinen, Kimmo Lust &amp; Kaisu Tervonen. Into kustannus. 2017. <\/span><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Sukupuoleton identiteetti.<\/span><span class=\"s5\"> Kirjoittanut: Veera J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4. Julkaistu: 29.6.2016 2:07 pm. <\/span><a href=\"https:\/\/voima.fi\/artikkeli\/2016\/sukupuoleton-identiteetti\/\"><span class=\"s9\">https:\/\/voima.fi\/artikkeli\/2016\/sukupuoleton-identiteetti\/<\/span><\/a><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n sukupuoli. Julkaistu: helmikuu 2, 2016 2:00 pm. Kirjoittanut: Veera J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4. <\/span><a href=\"https:\/\/voima.fi\/artikkeli\/2016\/nakymaton-sukupuoli\/\"><span class=\"s9\">https:\/\/voima.fi\/artikkeli\/2016\/nakymaton-sukupuoli\/<\/span><\/a><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">Kirjanurkkaus. N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n sukupuoli \u2013 ei-bin\u00e4\u00e4risi\u00e4 ihmisi\u00e4, Jenni Holma, Veera J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4, Kaisu Tervonen. 18.4.2018. <\/span><a href=\"http:\/\/kirjanurkkaus.blogspot.com\/2018\/04\/jenni-holma-veera-jarvenpaa-kaisu.html\"><span class=\"s9\">http:\/\/kirjanurkkaus.blogspot.com\/2018\/04\/jenni-holma-veera-jarvenpaa-kaisu.html<\/span><\/a><\/p>\n<p class=\"s3\"><span class=\"s5\">\u201dOlen sukupuoleton: Viima Lampinen ajetaan pois sek\u00e4 naisten ett\u00e4 miesten vessasta.\u201d<\/span><span class=\"s5\"> 29.1.2017 klo 13:05, p\u00e4ivitetty 30.1.2017 klo 09:01. Minna Aula. <\/span><a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9422631\"><span class=\"s9\">https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9422631<\/span><\/a><\/p>\n<p><strong>Oikaisu 13.5 11.37: Korjattu maininta transvestisuuden psykiatrisen h\u00e4iri\u00f6n poistamisesta. Tapahtui kahdeksan vuotta sitten, aiemmin jutussa maininta vuosikymmeni\u00e4 sitten tapahtumisesta.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dKyll\u00e4 kuka tahansa voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa vaikka taisteluhelikopteri. Juridisia sukupuolia ovat nainen ja mies, ja siksi virallisesti sukupuolia ovat ainoastaan n\u00e4m\u00e4 kaksi. Muunsukupuolisia ja sukupuolettomia ei ole olemassa.\u201d Miksi ei-bin\u00e4\u00e4riset ihmiset ovat olleet ja joiltain osin ovat edelleen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4? \u201dOlen sukupuoleton\u201d. Ylen artikkelissa Olen sukupuoleton: Viima Lampinen ajetaan pois sek\u00e4 naisten ett\u00e4 miesten vessasta luki &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1374,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[258,82],"tags":[275,274,41,276],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1369"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1369"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1369\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1402,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1369\/revisions\/1402"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1374"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1369"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1369"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}