N\u00e4m\u00e4 vastaliikehdinn\u00e4t kuvaavat sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, josta kuitenkin suurin osa tuotantoel\u00e4imist\u00e4 ja kulkuel\u00e4imist\u00e4 j\u00e4\u00e4 paitsi. Lemmikkien hylk\u00e4\u00e4minen kadulle ja tuotantotaloutta n\u00e4m\u00e4 vastareaktiot eiv\u00e4t ratkaise, eiv\u00e4tk\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti pyrik\u00e4\u00e4n ratkaisemaan. Niiden julkilausuma on tuottaa kriittist\u00e4 toimintaa vaihtoehtona valtav\u00e4est\u00f6lle, jotka viel\u00e4 ostavat rotukoiria ja sy\u00f6v\u00e4t tuotantolihaa. <\/p>\n\n\n\n
Yhteiskunnallista suhdettamme el\u00e4imiin voikin tarkkailla historiallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ensimm\u00e4isi\u00e4 el\u00e4insuojelulakeja aikoinaan on luonnehdittu jopa pyrkimyksiksi kontrolloida ty\u00f6v\u00e4enluokan \u201del\u00e4inhuvituksia\u201d kuten koiratappeluja. Tehomaatalouden yleistyminen ja sit\u00e4 kohtaan her\u00e4nnyt kritiikki kuten my\u00f6s kaupungistuminen vaikuttivat el\u00e4insuojelulakien laatimiseen. Evoluutioteoria murensi n\u00e4kemyst\u00e4 ihmisest\u00e4 etuoikeutettuna ja el\u00e4inkunnasta erillisen\u00e4 olentona.<\/p>\n\n\n\n Mutta millaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4in itse\nhaluaisi, ja pit\u00e4\u00e4k\u00f6 sen tapahtua aina ihmisen k\u00e4den kautta? K\u00e4ytt\u00e4ytyyk\u00f6\nihminen aina valtasuhteessa dominanssissa el\u00e4imiin, vai kykenemmek\u00f6\nyhteisel\u00e4m\u00e4\u00e4n? Tarvitseeko el\u00e4in sit\u00e4? Kulttuuri ja sosiaalinen\nkanssak\u00e4ymisemme on se, joka ymp\u00e4rist\u00f6sosiologisesti monen katsantokannan\nkautta erottaa meid\u00e4t luonnosta. Me sy\u00f6mme luonnon ja el\u00e4inten maaper\u00e4\u00e4 ja\nresursseja ja tuhoamme kokonaisia ekosysteemej\u00e4. Suurin osa esimerkiksi\nymp\u00e4rist\u00f6keskusteluista hankaakin katsantokantojen v\u00e4lill\u00e4, jossa luonto\nn\u00e4hd\u00e4\u00e4n joko kansallisvaltioiden ja suuryritysten resursseina ja markkinoina,\ntai v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4mme, jonka osa olemme ja jota t\u00e4ytyy puolustaa ja\nsuojella. Ihmisen suhde luontoon on ongelmallinen, sill\u00e4 se on valta-asetelmien\nl\u00e4p\u00e4isem\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mik\u00e4 el\u00e4imess\u00e4 sitten kiehtoo ihmist\u00e4? Tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4 voi heijastella liikaa my\u00f6s el\u00e4imiin, joka sekin on er\u00e4\u00e4nlaista vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. El\u00e4inpalstoilla sosiaalisessa mediassa naurattavat eniten ne kuvat, joissa el\u00e4in inhimillistet\u00e4\u00e4n. Omat emootiot tunnistetaan el\u00e4imest\u00e4. El\u00e4in ei osaa ilmaista itse\u00e4\u00e4n kielell\u00e4, josta me hy\u00f6dymme suuresti. Sen vastatessa kielellisesti paitsi kommunikaatiomme syventyisi, my\u00f6s el\u00e4in her\u00e4tt\u00e4isi meiss\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti enemm\u00e4n negatiivisia tunteita. Siksi erilaisia luku- ja kommunikaatiotapoja tulee kehitt\u00e4\u00e4 ja t\u00e4rkein osa luonnon kunnioitusta \u2013 eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa lemmikin – on opittava lukemaan el\u00e4imen elekielt\u00e4 ja menem\u00e4\u00e4n sen ehdoilla. Sen takia valtasuhdetta purkaakseen olennaista on, ett\u00e4 lemmikin kanssa el\u00e4minen olisi vuorovaikutuksellista ja sen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ymm\u00e4rt\u00e4miseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aikaa ja vaivaa. <\/p>\n\n\n\n Parhaimmillaan niiden rauhoittava l\u00e4sn\u00e4olo on huomattu tieteellisesti oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevien lapsien kanssa koulutuksessa, opaskoirina ja poliisi- ja pelastuskoirina, my\u00f6s lukemattomissa erilaisissa terapeuttisissa yhteyksiss\u00e4. Onkin todettu, ett\u00e4 ihminen ja el\u00e4in luovat yhteisi\u00e4 merkityksi\u00e4 ei-kielellisesti. El\u00e4imet ovat mielellisi\u00e4 sosiaalisia olentoja. Palveleeko lemmikki siis kenties jotain sosiaalista ja henkist\u00e4, syvemp\u00e4\u00e4 kehollisempaa funktiota ihmiselle, jota yhteiskunnassamme ei ole? <\/p>\n\n\n\n V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 kulttuurimme ja sosiaalisuutemme, jota pidet\u00e4\u00e4n meit\u00e4 erottavana tekij\u00e4n\u00e4 luonnosta ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, l\u00e4nsimaalaisessa yhteiskunnassa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Klaus Eder (1996, 160\u2013163) v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 modernisaatio Euroopassa on luonut tilanteen, jonka mukaan modernin valtion yll\u00e4pit\u00e4minen vaatii k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontoa hyv\u00e4ksi koko ajan h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 tahdissa. T\u00e4t\u00e4 suhdetta kuvaa voimakas luonnon hallitseminen. Toisaalta my\u00f6s modernisaation synnytt\u00e4m\u00e4n\u00e4, erkaantuessamme luonnosta, kuvaa ekokriisik\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 my\u00f6s voimakas tunteellinen suhde luontoa kohtaan.<\/p>\n\n\n\n Voisikin sanoa, ett\u00e4 nykyinen suhteemme luontoon pohjautuu liikaa kuluttamiselle ja valtasuhteisiin ryhmien v\u00e4lill\u00e4, viihteen kuluttamiselle markkinatalouden puitteissa, joka ei ole pitk\u00e4aikaista ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 heijastuu my\u00f6s luontosuhteeseemme. Mutta onko el\u00e4inten hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ihmislajin selviytymiselle?<\/p>\n\n\n\n Ehk\u00e4 ilmastoahdistusta, ja t\u00e4ss\u00e4kin kohtaa lemmikin omistamiseen liittyv\u00e4\u00e4 ahdistusta, kuvastaa koko ekokriisi\u00e4 kehyst\u00e4v\u00e4 luopumisen diskurssi. Mutta ent\u00e4 jos kyse ei olisi niink\u00e4\u00e4n luopumisesta, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka emme kuluttaisi niin paljoa, hyvinvointimme rakentuisi muille asioille. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyisi laadukas eletyn el\u00e4m\u00e4n kulttuuri, hoiva, kulttuuri ja syvempi luontosuhde yhdess\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4. Moni lemmikinomistaja kuvaa kiintymyst\u00e4\u00e4n el\u00e4imeen varsin syv\u00e4ll\u00e4 ja rakkaudellisella tavalla. Tavallaan se on kaipuu luontoon, pois modernisaatiosta.<\/p>\n\n\n\n Omat koirani viev\u00e4t minut mets\u00e4\u00e4n joka p\u00e4iv\u00e4 hiljentym\u00e4\u00e4n ja olemaan tietoisempi ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4ni. Niiden kautta pid\u00e4n kehostani huolta ja rytmi\u00e4ni yll\u00e4. El\u00e4n enemm\u00e4n hetkess\u00e4. Olen suhteessa luontoon.<\/p>\n\n\n\n Kuvat ja teksti: Silja-Riikka Sepp\u00e4l\u00e4, Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologia<\/p>\n\n\n\n Kirjoituksessa on hy\u00f6dynnetty seuraavia l\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Giddens, Anthony & Sutton Philip W. 2017. Sociology<\/em>. 8th<\/sup> ed. Lontoo ja New York: Routledge.<\/p>\n\n\n\n Hannigan, John A. 2006. Environmental Sociology<\/em>. Lontoo ja New York: Routledge.<\/p>\n\n\n\n Valkonen, Jarno (toim.) 2016. Ymp\u00e4rist\u00f6sosiologia<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4: SoPhi. [Saatavuus verkossa: https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/50593\/978-951-39-6197-8.pdf?fbclid=IwAR0N7_uDV8pFROUxVU-zO8tOxcnr-sn5_C28gNeDNgDoF0sqcAShwHWZxMY<\/a>] https:\/\/tuulispaa.org<\/a><\/p>\n\n\n\n https:\/\/www.tiede.fi\/artikkeli\/kysy\/miten-iso-kissan-ja-koiran-hiilitassunjalki<\/a><\/p>\n\n\n\n https:\/\/animalia.fi\/turkiselaimet<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/DSC_6460-3-683x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
https:\/\/www.talouselama.fi\/uutiset\/suomen-koirista-ja-kissoista-syntyy-600-000-tonnin-ilmastopaastot-mutta-onko-se-liikaa-kuinka-epaekologista-on-omistaa-lemmikki\/97a0645e-4458-3083-8376-2b3885cdb9ac<\/a><\/p>\n\n\n\n