{"id":1438,"date":"2020-04-02T11:43:15","date_gmt":"2020-04-02T08:43:15","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1438"},"modified":"2021-03-02T19:29:25","modified_gmt":"2021-03-02T17:29:25","slug":"yhteisollisyys-ja-rajatyo-internetkulttuureissa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1438","title":{"rendered":"Yhteis\u00f6llisyys ja rajaty\u00f6 internetkulttuureissa"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 valmistuvassa pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut etnografisesti sit\u00e4, kuinka yksil\u00f6llisyytt\u00e4 rakennetaan sek\u00e4 yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n anonyymiss\u00e4 verkkokulttuurissa (Siltala 2020). Tutkimuskohteenani toimii Suomen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suurin keskustelufoorumi Ylilauta.orgin (jatkossa Ylilauta) suosituin alakeskustelualue(\/-lauta) Sekalainen (Alexa.com 2020). Ty\u00f6ni l\u00e4ht\u00f6kohtana on n\u00e4kemys internetin eri yhteis\u00f6llisten palveluiden n\u00e4kemisest\u00e4 erilaisina internetkulttuurien ilmentymin\u00e4 (vrt. esim. Hine 2000). Kulttuuria olen tutkielmassani l\u00e4hestynyt pragmaattisesti, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti Ann Swidlerin (1986) kulttuuristen repertuaarien teorian sek\u00e4 Nina Eliasophin ja Paul Lichtermanin (2003) ryhm\u00e4tyylin k\u00e4sitteen kautta. <\/p>\n\n\n\n

Lyhyesti kulttuuriset repertuaarit ovat sellaisia kulttuurisesti rakentuneita toiminnan strategian muotoja, joiden avulla ryhm\u00e4n\/yhteis\u00f6n j\u00e4senet muodostavat mielialoja ja motivaatioita, j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t kokemuksia ja arvioivat todellisuutta, s\u00e4\u00e4telev\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tapoja, sek\u00e4 tarjoavat tapoja muodostaa sellaisia sosiaalisia siteit\u00e4, jotka tarjoavat resursseja n\u00e4iden strategioiden rakentamiseksi (Swidler 1986, 284). Ryhm\u00e4tyyli voidaan n\u00e4hd\u00e4 sosiaalisten representaatioiden koodistona, jota taas voidaan l\u00e4hesty\u00e4 kolmen eri ulottuvuuden kautta; ryhm\u00e4rajojen, ryhm\u00e4siteiden sek\u00e4 puhe- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormien kautta. N\u00e4ist\u00e4 ryhm\u00e4rajojen rakentamisella tarkoitetaan niit\u00e4 ryhm\u00e4n sis\u00e4isi\u00e4 oletuksia, joiden kautta se sijoittaa itsens\u00e4 suhteessa ryhm\u00e4n ulkopuolisiin todellisuuteen; ryhm\u00e4siteet kuvaavat oletuksia j\u00e4senten keskin\u00e4isest\u00e4 vastuusta, siit\u00e4 mink\u00e4laisena hyv\u00e4 j\u00e4sen n\u00e4ytt\u00e4ytyy; puhe- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormit taas kuvaavat oletuksia soveliaasta tavasta puhua ja k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ryhm\u00e4n kontekstissa. (Eliasoph & Lichterman 2003, 739.)<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurin m\u00e4\u00e4ritelmin\u00e4 olen n\u00e4hnyt niin kulttuuriset repertuaarit kuin ryhm\u00e4tyylinkin k\u00e4sitteen hedelm\u00e4llisen\u00e4 juurikin Ylilaudalla ilmenev\u00e4\u00e4 kulttuuria analysoidessani. Syksyn ja talven aikana kasvanut kiinnostukseni my\u00f6s er\u00e4it\u00e4 sosiaalisen median alustoja kohtaan on yhdess\u00e4 analyysin tekemisen kanssa aiheuttanut my\u00f6s muun muassa Twitterin sek\u00e4 TikTokin kulttuurien havannoimisen t\u00e4st\u00e4 samaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4ist\u00e4 kolmesta kenties Twitter on se, jonka k\u00e4ytt\u00e4minen ei her\u00e4t\u00e4 ainakaan niin suurta paheksuntaa kanssael\u00e4jiss\u00e4ni kuin vaikkapa Ylilauta ja TikTok ovat tehneet. Ylilauta \u2013 tai kuvalaudat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n \u2013 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n naisvihamielisten nuorten miesten trollisivustona (esim. Ikola 2018; M\u00e4kip\u00e4\u00e4 2019) ja TikTok lasten ja nuorten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n\u00e4 \u201dlipsync\u201d\/playbackin\u00e4 laulu- ja tanssivideo-alustana (esim. M\u00e4kip\u00e4\u00e4 2019; Varpula 2019). N\u00e4ist\u00e4 kolmesta Twitter on kuitenkin se, joka nauttii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 oikeudesta olla yhten\u00e4 suurimmista vaikuttamisen kanavista, jota k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi monet poliitikot sek\u00e4 muut yhteiskunnalliset vaikuttajat. N\u00e4it\u00e4 kaikkia kolmea tuntuu kuitenkin yhdist\u00e4v\u00e4n tietynlainen kulttuurisen tiedon omaksumisen vaade k\u00e4ytt\u00e4jien toimesta; keskustelu siit\u00e4, mit\u00e4 alusta on ja mink\u00e4laisia sen k\u00e4ytt\u00e4jien tulisi olla.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 artikkelilla pyrin her\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n keskustelua yhteis\u00f6llisten sek\u00e4 sosiaalisten median alustoista niiden kulttuuristen piirteiden kautta. Kulttuurisiin piirteisiin k\u00e4sit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa erityisesti edell\u00e4 jo mainitsemani Swilderin (1986) kulttuuristen repertuaarien teorian sek\u00e4 Eliasophin ja Lichtermanin (2003) kuvaaman ryhm\u00e4tyylin k\u00e4sitteen. Kiinnit\u00e4n huomioni erityisesti havannoimaani metapuheeseen, jota kyseisill\u00e4 alustoilla olen havainnut ja seurannut. Ylilaudasta pro gradu -tutkielman etnografian muodossa, Twitterist\u00e4 ja TikTokista vapaa-ajallani havannoimien keskustelujen kautta. Seuraavissa kappaleissa k\u00e4yn l\u00e4pi kyseisille alustoille tyypillisten piirteiden kautta sit\u00e4 rajaty\u00f6t\u00e4 (ks. esim. Lamont & Swidler 2014, 161\u20132; vrt. my\u00f6s Eliasoph & Lichterman 2003), jota k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t toteuttavat kulttuuristen repertuaarien (Swidler 1986) kautta.<\/p>\n\n\n\n

Alustan ainutlaatuisuudesta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Eliisa Vainikka on kirjoittanut Ylilaudasta sek\u00e4 siell\u00e4 esiintyvist\u00e4 meemeist\u00e4 glokaaleina ilmi\u00f6in\u00e4; ilmi\u00f6in\u00e4 jotka ovat samanaikaisesti globaaleja sek\u00e4 paikallisia (lokaaleja). Kuvalaudat ovat ilmi\u00f6n\u00e4 globaali, useilla kieliperheill\u00e4 on omansa, mutta toisiinsa \u2013 voimakkuudeltaan vaihtelevat \u2013 kulttuurisesti linkittyneet kuvalautatyyppiset keskustelualustat. (Vainikka 2016.) Vaikka Ylilauta voidaankin n\u00e4hd\u00e4 osana laajempaa kuvalautakulttuurin ilmi\u00f6t\u00e4, sen sis\u00e4ll\u00e4 on kuitenkin my\u00f6s omat, juuri sille ominaiset tapansa k\u00e4yd\u00e4 keskustelua. Pro gradu -tutkielmaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni aineistossa ilmenikin voimakas rajanveto Ylilaudan ja sen ulkopuolella olevien sosiaalisen median alustojen v\u00e4lill\u00e4. Monesti keskusteluissa ilmeni voimakasta metapuhetta esimerkiksi siit\u00e4, mink\u00e4laisia ovat oikeanlaiset sis\u00e4ll\u00f6t \u2013 kuten vaikkapa meemit \u2013 Ylilaudalla; mink\u00e4laiset tavat puhua, k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ja asennoitua ovat hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 (kaikelle pit\u00e4isi pysty\u00e4 nauramaan niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassakin); sek\u00e4 mit\u00e4 Ylilauta on, ja toisaalta t\u00e4m\u00e4n vastakohtana my\u00f6s siit\u00e4 mit\u00e4 Ylilaudan ei ainakaan tulisi olla (sen ei tulisi olla suosittu keskustelupalsta kuten Suomi24, Facebook, vauva.fi tai Twitter).<\/p>\n\n\n\n

David Auerbach (2012) ett\u00e4 Marco Deseriis (2015) ovat kirjoittaneet maailman suosituimmalla kuvalaudalla, 4chanissa, tapahtuvasta elitistisen kulttuurin uusintamisesta, jonka tarkoituksena on yhdist\u00e4\u00e4 kulttuurin sis\u00e4ll\u00e4 olevia, mutta my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 et\u00e4\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, siihen kuulumattomat ihmiset. T\u00e4llaista elitistist\u00e4 kulttuurin uusintamista ilmeni my\u00f6s Ylilaudan tapauksessa; henkil\u00f6t, jotka eiv\u00e4t esimerkiksi tunteneet jotain spesifi\u00e4 keskustelua tai meemi\u00e4 Ylilaudan keskusteluista leimattiin uusiksi tulokkaiksi, niin sanotuiksi \u201duushomoiksi\u201d (engl. newfag, vrt. newbie\/tulokas), joiden paikka on aivan jossain muualla kuin Ylilaudalla, esimerkiksi Facebookissa. T\u00e4m\u00e4 ilment\u00e4\u00e4kin sit\u00e4 memeettist\u00e4 (k\u00e4sitteest\u00e4: Sparby 2017) ilmaisua, jolla kuvalaudoilla hy\u00f6k\u00e4t\u00e4\u00e4n jotain kulttuurista tietoa tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan; \u201dlurkkaa lis\u00e4\u00e4\u201d, tai englanniksi \u201dlurk moar\u201d (vrt. Meemi.info 2018; Know Your Meme 2018). Kyseisell\u00e4 copy-paste-tyylisesti k\u00e4ytetyll\u00e4 ilmaisulla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jien tulisi itse selaamalla oppia kuvalautakulttuurin kulttuuriset piirteet, kukaan muu ei niit\u00e4 tule heille opettamaan. N\u00e4in kulttuurista rakentuukin jotain k\u00e4ytt\u00e4jien mieless\u00e4 ainutlaatuista, jotain sellaista, jonka sis\u00e4ist\u00e4miseksi tulisi el\u00e4\u00e4 osana kyseist\u00e4 kulttuuria ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen sit\u00e4 sek\u00e4 kuuluakseen kyseiseen ryhm\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Ryhm\u00e4\u00e4n kuulumista kuvastaakin nimitys \u201dnyymi\u201d (muunnos anonyymist\u00e4), jota ylilaudan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n sek\u00e4 toisistaan kuvatessaan henkil\u00f6it\u00e4, joiden he n\u00e4kev\u00e4t kuuluvan osaksi kuvalautakulttuuria. Ylilaudan ulkopuolisia, sen kuvalautakulttuuria ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 taas kutsutaan usein nimityksell\u00e4 \u201dnormo\u201d (engl. normie), jolla viitataan kyseisten henkil\u00f6iden normaaliuteen, keskivertoisuuteen, suurempaan massaan kuulumiseen. T\u00e4m\u00e4 kahtiajako rakentaakin n\u00e4in kuilua Ylilaudan k\u00e4ytt\u00e4jien sek\u00e4 siihen kuulumattomien v\u00e4lille tehden samalla Ylilaudasta sek\u00e4 sen kulttuurista jotain salattua, mutta kuitenkin saavutettavissa olevaa kulttuurista tietoa. (vrt. esim. Haasio 2015, 113). Mutta loppujen lopuksi vain kulttuurista tietoa tunteviin luotetaan ja heit\u00e4 ainakin yritet\u00e4\u00e4n kuunnella. Jos et osaa postata tiettyjen kulttuurisesti m\u00e4\u00e4rittyneiden s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti, leimaudut joksikin muuksi kuin vakavasti otettavaksi nyymiksi<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4\u00e4rittelyn vastarinta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kyseisen alustan kulttuuriin ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s itseen kohdistuvia m\u00e4\u00e4rittelyj\u00e4 vastaan kuitenkin toimitaan eri tavoin. Er\u00e4s t\u00e4llaisen ilmentym\u00e4 on my\u00f6s TikTokissa, mutta erityisesti Twitteriss\u00e4 esiintyv\u00e4 \u201dblokkaaminen\u201d, k\u00e4ytt\u00e4jien est\u00e4minen sek\u00e4 Twitterin tapauksessa t\u00e4st\u00e4 blokkaamisesta avoimesti puhuminen. Jotkut k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t jakavat tilill\u00e4\u00e4n \u201dblokkaussuosituksia\u201d sellaisista k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4, joiden he n\u00e4kev\u00e4t olevan tavalla tai toisella v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisia k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, esimerkiksi trollitilej\u00e4 tai vain voimakkaasti eri mielt\u00e4 olevia henkil\u00f6it\u00e4, omaa todellisuudenkokemusta kyseenalaistavia. Joissain tapauksissa blokkaamista on tapahtunut my\u00f6s seurattavien k\u00e4ytt\u00e4jien perusteella; seuraat v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 henkil\u00f6\u00e4, joudut blokatuksi. <\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s kuluvalla viikolla k\u00e4yty keskustelu suomenkielisess\u00e4 Twitteriss\u00e4 (vaiko vain omassa Twitter-kuplassani?) my\u00f6s osui t\u00e4h\u00e4n teemaan; er\u00e4\u00e4t tuhansien seuraajien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t k\u00e4viv\u00e4t v\u00e4ittely\u00e4 siit\u00e4, merkitseek\u00f6 eri k\u00e4ytt\u00e4jien seuraaminen my\u00f6s n\u00e4iden k\u00e4ytt\u00e4jien mielipiteiden ja tekemisten hyv\u00e4ksymist\u00e4. Toisella puolella oli n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 kaikenlaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 tulisi yhteiskunnallisesti seurata, kun taas toisella puolella seuraamisen n\u00e4htiin kasvattavan n\u00e4iden \u201dv\u00e4\u00e4rien\u201d mielipiteiden ja n\u00e4kemysten esitt\u00e4jien suosiota. Toisaalta Twitteri\u00e4 puolusteltiin my\u00f6s \u201dvain sosiaalisena mediana\u201d, jossa jokainen saa valita oman seuransa (lue: seurattavansa), jonka kanssa haluaa viett\u00e4\u00e4 aikansa. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 nostattaakin ajatuksen juuri siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka alustat olisivatkin profiloituneet tietynlaisiksi, sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kuitenkin m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t monesti ne tavat, joilla he itse sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 tavat kuitenkin rakentuvat yhdess\u00e4 alustan k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n sek\u00e4 kulttuurin kanssa; kukaan ei varsinaisesti voi k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 vasten tiettyj\u00e4 toiminnan ennakko-oletuksia, joita tietyss\u00e4 ajassa ja paikassa oleminen vaatii. Vaikka jokaisella olisikin vapautensa valita, miten asennoitua ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4, ei sen hetkisen toimintansa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 voi valita, sik\u00e4li mik\u00e4li haluaa toimia juurikin kyseisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, juuri kyseisess\u00e4 ajassa ja paikassa. <\/p>\n\n\n\n

Oikeassa kulttuurissa oleminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

TikTok on erityisesti nuorten suosima sosiaalisen median alusta, jonka p\u00e4\u00e4tarkoituksena on tarjota k\u00e4ytt\u00e4jilleen kanava, jonka kautta jakaa omia lyhyit\u00e4 videoitaan. N\u00e4m\u00e4 videot pit\u00e4v\u00e4t usein sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n 15\u201360 sekunnin mittaisia videoita joko valmiiden kappaleiden\/\u00e4\u00e4nitteiden tahtiin tanssimisesta tai vaihtoehtoisesti valmiita kappaleita\/\u00e4\u00e4nitteit\u00e4 lipsyncaten (= liikuttaa huuliaan valmiin puheen kanssa samalla tavalla, synkronoitua puhetta) ja samalla n\u00e4ytellen. Eri k\u00e4ytt\u00e4jien TikTokiin lis\u00e4tyille videoilla on tyypillist\u00e4 monesti toistensa kanssa samojen \u00e4\u00e4nitteiden k\u00e4ytt\u00e4minen joko t\u00e4ysin samoja tanssiliikkeit\u00e4 tai n\u00e4yttelemisen tapoja k\u00e4ytt\u00e4en tai sitten jotain itse siihen lis\u00e4ten. Videoissa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 tiettyj\u00e4 trendej\u00e4, niin sanottuja \u201dhaasteita\u201d (challenges), joita jopa sadat tuhannet k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t tekev\u00e4t, riippuen kyseisen trendin suosiosta. Haasteiden suorittaminen vaatii kuitenkin jonkinlaista kulttuurista tietoa niist\u00e4 tavoista, joilla kyseiset videot tulee tehd\u00e4. T\u00e4t\u00e4 oikeaoppista videoiden tekemist\u00e4 vahtivatkin monesti muut k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t videoitten kommenttikentiss\u00e4 virheist\u00e4 tai onnistumisista ilmoittaen.<\/p>\n\n\n\n

TikTokissa tapahtuva k\u00e4ytt\u00e4jien toimintaan kohdistuva kritiikki ei kuitenkaan rajoitu vain haasteiden oikeanlaiseen suorittamiseen. Erityisesti olen kiinnitt\u00e4nyt suomenkielisess\u00e4 kontekstissa huomiotani turri-harrastajien saamiin kommentteihin. Turri (engl. furry) on antropomorfisten el\u00e4inhahmojen fanittamiselle rakentunut alakulttuuri, johon toisinaan kuuluu my\u00f6s el\u00e4imeksi pukeutuminen monesti itsetekemiin asuihin (engl. fursuiting) (esim. Viro 2018). Suomalaisessa TikTokissa el\u00e4inasuihin pukeutuneet videontuottajat ovat yleens\u00e4 hyvin nuoria, he kommentoivat monesti toistensa videoihin ja viesteist\u00e4 hohkaakin yhteis\u00f6llisyyden kokemus. Kommenteissa on kuitenkin my\u00f6s t\u00e4ysin vastakkaisia kommentteja. Er\u00e4s hyvin k\u00e4ytetty memeettinen (Sparby 2017) viestityyppi rakentuu \u201dhaulikon hakemisen\u201d sek\u00e4 \u201dturrien ampumisen\u201d ymp\u00e4rille. Kyseiset kommentit eiv\u00e4t olisi pseudonyymej\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 alustalla niin silm\u00e4\u00e4n pist\u00e4vi\u00e4 (kaiken muun roskakommentoinnin keskell\u00e4) elleiv\u00e4t ne oikeasti olisi niin yhdenmukaisia. Tuntuukin olevan enemm\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuin poikkeus, ett\u00e4 jokaisen turripukua esittelev\u00e4n TikTokkauksen kommenteissa mainitaan haulikko ja kyseisen henkil\u00f6n ampuminen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kommenttiosiossa yritet\u00e4\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 kyseisten asujen k\u00e4ytt\u00e4jien motiiveja fetissill\u00e4, joka sekin on erikoista ottaen huomioon kyseisten videontuottajien i\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Ilmi\u00f6n\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuvastaakin valtakulttuurin sis\u00e4ll\u00e4 \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisten\u201d alakulttuurin- ja identiteetin muotojen saamaa moraalista rajanvetoa normaalin ja ep\u00e4normaalin k\u00e4ytt\u00e4ytymisen v\u00e4lill\u00e4 (esim. Lamont & Swidler 2014; Verhaeghe 2014, 26). Sama ilmi\u00f6 oli havaittavissa my\u00f6s Ylilaudalta ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni aineistossa, jossa anime-kuvia (japanilaisia piirroshahmoja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 kuvia) postaavia nimitettiin useaan otteeseen pedofiileiksi, jotka eiv\u00e4t kykene j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n ajatteluun. Twitteriss\u00e4 taas erityisesti paljon k\u00e4ytetty\u00e4 poliittisia nimityksi\u00e4 ovat \u201dpersu\u201d sek\u00e4 \u201dvihervassari\u201d, joiden avulla ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4t mielipiteet saadaan siirretty\u00e4 suoraan merkityksett\u00f6mien n\u00e4kemysten koriin. N\u00e4it\u00e4 kaikkia my\u00f6s yhdist\u00e4\u00e4 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 tiettyyn ryhm\u00e4\u00e4n\/yhteis\u00f6\u00f6n kuuluminen rajaa automaattisesti ihmisen ulos jostain toisesta ryhm\u00e4st\u00e4\/yhteis\u00f6st\u00e4, ellei kyseess\u00e4 sitten ole poikkeus. T\u00e4llainen poikkeus saattaa ilmet\u00e4 tilanteissa, joissa kyseinen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 sattuu olemaan samaa mielt\u00e4 jostain hyv\u00e4ksyville k\u00e4ytt\u00e4jille merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 asiasta. Loppujen lopuksi kuitenkin yhteis\u00f6ll\u00e4 tai ryhm\u00e4ll\u00e4 johon k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 kuuluu, on monesti suurempi merkitys kanssak\u00e4ytt\u00e4jille kuin varsinaisesti niill\u00e4 yksil\u00f6llisill\u00e4 ja tarkkarajaisilla mielipiteill\u00e4 ja n\u00e4kemyksill\u00e4, joita t\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 saattaa olla. <\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Se ei tunnu en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 yht\u00e4 yhteis\u00f6llist\u00e4-\/sosiaalisen median alustaa voitaisiin tutkia vain alustana itsess\u00e4\u00e4n, kaikesta muusta irrallisena yksikk\u00f6n\u00e4\u00e4n. Vaikka n\u00e4m\u00e4 erilaiset alustat pit\u00e4v\u00e4tkin sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s omia ryhmi\u00e4\u00e4n, klikkiytymi\u00e4\u00e4n, kupliaan tai miksi ikin\u00e4 niit\u00e4 kutsuttaisiinkaan, ne tuntuvat pit\u00e4v\u00e4n my\u00f6s sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n oletuksen siit\u00e4, mink\u00e4lainen on oikeanlainen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 kyseisell\u00e4 alustalla, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isess\u00e4 keskustelussa. Se mist\u00e4 ja miten k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t voivat puhua vaikuttaakin olevan jatkuvan m\u00e4\u00e4rittelyn alla ja tietynlaiset postaukset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tietyn alustan k\u00e4ytt\u00e4jien tapoina kommunikoida; esimerkiksi \u201dtrollaavat (yli)lautajonnet\u201d Twitteriss\u00e4, \u201dFacebookin normot\u201d (engl. \u201dnormies\u201d) Ylilaudalla, tai jo edesmenneell\u00e4 Kuvalaudalle pesiytyneet \u201dpaskapostaavat jonnet\u201d Jonneweb.netist\u00e4 (my\u00f6s Kuvalaudalta valtavirtaan p\u00e4\u00e4tynyt meemi: ks. esim. Klemettinen 2018).<\/p>\n\n\n\n

Metapuhetta tuntuukin olevan useissa keskusteluissa tai sosiaalisten medioiden kommenttiosioissa. T\u00e4llaiselle metapuheelle on ominaista juuri alustan sis\u00e4lt\u00f6jen sek\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4rittely. T\u00e4llainen puhe voidaankin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 niin sanottuna rajaty\u00f6n\u00e4 (esim. Lamont & Swidler 2014, 161\u20132) Rajaty\u00f6h\u00f6n kuuluvat my\u00f6s niin sanotusti hyv\u00e4ksyttyjen repertuaarien hallinnoiminen; se mist\u00e4 kukin puhuu ja miten asian voi esitt\u00e4\u00e4. Erityisesti meemit ja n\u00e4ihin laskettavissa olevat memeettiset toimintamallit (Sparby 2017; vrt. my\u00f6s Swidler 1986) toimivat valmiina ty\u00f6kaluina oman ryhm\u00e4n rajojen sek\u00e4 ryhm\u00e4n j\u00e4senten v\u00e4listen siteiden m\u00e4\u00e4rittelemisen malleina. Jo edell\u00e4 mainittujen lautajonnejen, normojen, vuonna 2009 syntyneiden ja jonnejen lis\u00e4ksi voidaan t\u00e4llaisiksi \u201dhelpoiksi nimityksiksi\u201d tai meemeiksi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s vaikkapa TikTokissa (suomalaisessa kontekstissa) ilmenev\u00e4 nuorten vihamielisyys vuonna 2009 syntyneit\u00e4 (nollaysit), \u201dturreja\u201d sek\u00e4 politiikasta puhuvia kohtaan.<\/p>\n\n\n\n

Alustoilla ilmenev\u00e4 viha- tai vastenmielisyys ei olisi niin silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4, jos se ei ilmenisi valehtelematta toistuvasti tietynlaisten postausten yhteyteen kommentoitaessa; TikTokin tapauksessa esiteini-ik\u00e4isten tekemien videoitten, turripukuun pukeutuneiden tai politiikasta puhuvien \u201dTikTokkausten\u201d kommenttikentiss\u00e4. Juuri t\u00e4m\u00e4 toistuvuus ja tietyll\u00e4 tapaa loogisesti, ennalta-arvattavasti ilmenev\u00e4 tapa kommunikoida tekeekin n\u00e4ist\u00e4 postauksista niin sanotusti memeettisi\u00e4. Memeettisyytens\u00e4 takia ne my\u00f6s rakentavat pohjaa niille yhteis\u00f6n kulttuuria ilment\u00e4ville piirteille, jotka m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t oikeanlaiset tavat puhua ja toimia kyseisell\u00e4 alustalla. N\u00e4m\u00e4 eronteot taas tekev\u00e4t alustoista omanlaatuisiaan, omia kulttuurisia yksik\u00f6it\u00e4\u00e4n, joiden sis\u00e4ll\u00e4 esiintyy my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n alustan valtakulttuurin kautta rakentuneita pienryhmien tapoja toimia. <\/p>\n\n\n\n

Yksik\u00e4\u00e4n alusta ei n\u00e4in ollen ole monoliitti, vaikka ne ulkopuolisten silmiin saattaisivatkin n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 sellaisilta p\u00e4\u00e4llisin puolin yhteisine kielineen ja toimintamalleineen (vrt. Sparby 2017, 86\u201387). Alustojen sis\u00e4ll\u00e4 voidaan kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 jatkuvaa neuvonpitoa siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat kyseisen alustan rajat, mink\u00e4laiset k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 sek\u00e4 miten alustalla tulisi puhua ja toimia. T\u00e4m\u00e4 neuvottelu vaikuttaakin olevan t\u00e4rke\u00e4 osa ryhm\u00e4n\/yhteis\u00f6n rakentumista ja jatkumista; ryhm\u00e4t ja yhteis\u00f6t tarvitsevatkin jotain niihin kuulumatonta ollakseen yhten\u00e4isi\u00e4 kokonaisuuksia. Tasapainoinen ja pysyv\u00e4 ryhm\u00e4 onkin aina jatkuvan neuvottelun tulosta; mit\u00e4 me olemme, mit\u00e4 muut ovat.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka kirjoitukseni k\u00e4sitteli kyseisten alustojen kulttuurisia piirteit\u00e4 niiden hyvin negatiivistenkin ilmenemismuotojen kautta, on t\u00e4llaisilla yhteis\u00f6ill\u00e4 kuitenkin aina my\u00f6s positiivisia vaikutuksia k\u00e4ytt\u00e4jien el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Ari Haasio (2015) sek\u00e4 Eliisa Vainikka (2018) ovat k\u00e4sitelleet Ylilaudan Hikikomori-alakeskustelualueen syrj\u00e4ytyneiden k\u00e4ytt\u00e4jien tiedontarpeita sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden kokemuksia; yksin\u00e4isille ihmisille viiteryhm\u00e4n l\u00f6yt\u00e4minen internetist\u00e4 voi tuoda sosiaalisuuden kautta positiivisia asioita el\u00e4m\u00e4\u00e4n. My\u00f6s TikTok on negatiivisen kommentointinsa lis\u00e4ksi yhteis\u00f6palvelu, jonka k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kommunikoivat ja viihdytt\u00e4v\u00e4t toisiaan. Yhteis\u00f6llisyys rakentuukin yhteisen kulttuurisen tiedon pohjalle, kyvylle ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisia ja viihty\u00e4 toisten seurassa t\u00e4m\u00e4n tuttuuden kautta. Twitter on my\u00f6s tiedon jakamista ja toisten kanssa keskustelua, Twitteriss\u00e4 voi jakaa omia el\u00e4m\u00e4ntapahtumiaan ja mielipiteit\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kokea yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 juurikin t\u00e4llaisten asioiden kautta. <\/p>\n\n\n\n

Kaikkia n\u00e4it\u00e4 kolmea yhdist\u00e4\u00e4kin juuri t\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6n sis\u00e4inen tuttuus, samankaltaisuus, yhteisen kulttuurin jakaminen ja sen kautta yhdess\u00e4 nauttiminen. Toisaalta kaikkien n\u00e4iden alustojen kulttuurit voisivat ottaa oppia my\u00f6s toisistaan, koska loppujen lopuksi ne eiv\u00e4t funktionaalisesti tunnu eroavan toisistaan niin kovinkaan paljoa. Eri alustoilla erilaiset asiat saavat oman painoarvonsa, vaikka loppujen lopuksi ne tyydytt\u00e4isiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin samojen syiden takia kuin \u201dvastakkaisen puolen\u201d \u201dvastakkaiset n\u00e4kemykset\u201d tyydytt\u00e4v\u00e4t \u201dvastapuolen\u201d j\u00e4seni\u00e4. Her\u00e4\u00e4kin kysymys siit\u00e4, voidaanko rajoja rakentaa positiivisten asioiden kautta, vai onko rajaty\u00f6 aina moraalista, hyv\u00e4n ja pahan erottavaa toimintaa?<\/p>\n\n\n\n

Arttu Siltala, Tampereen yliopisto, sosiologia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong>
<\/p>\n\n\n\n

Alexa.com. 2020. Ylilauta.org<\/em>. https:\/\/www.alexa.com\/siteinfo\/ylilauta.org<\/a>. Haettu 27.2.2020.
<\/p>\n\n\n\n

Auerbach, David. 2012. Anonymity as culture: Treatise. <\/em>Canopycanopycanopy.com, February 9, 2012. https:\/\/www.canopycanopycanopy.com\/contents\/anonymity_as_culture__treatise. 
<\/p>\n\n\n\n

Deseriis, Marco (2015). Improper Names : Collective Pseudonyms from the Luddites to Anonymous<\/em>. Minnesota: University of Minnesota Press.
<\/p>\n\n\n\n

Eliasoph, Nina, & Paul Lichterman. 2003. Culture in Interaction. American Journal of Sociology, 108<\/em>(4), 735\u2013794. https:\/\/doi.org\/10.1086\/367920<\/a>
<\/p>\n\n\n\n

Haasio, Ari. 2015 Toiseus, tiedontarpeet ja tiedon jakaminen tietoverkon ”pieness\u00e4 maailmassa”. Tutkimus sosiaalisesti vet\u00e4ytyneiden henkil\u00f6iden informaatiok\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4<\/em>.Tampere: Tampere University Press.
<\/p>\n\n\n\n

Hine, Christine. 2000. Virtual ethnography<\/em>. London: Sage.
<\/p>\n\n\n\n

Ikola, Vilma. 2018. \u201dMaija Li Raudaskoski l\u00f6ysi teinin\u00e4 oman paikkansa naisvihaa lietsovasta nettiyhteis\u00f6st\u00e4, kunnes sai tarpeekseen \u2013 Nyt h\u00e4n kertoo, miksi kuvalaudat ovat vaarallisia\u201d. Nyt<\/em>, 17.9.2020. URL: https:\/\/www.hs.fi\/nyt\/art-2000005831074.html. Haettu 27.2.2020.
<\/p>\n\n\n\n

Klemettinen, Riina. 2018. Kuka lohduttaisi jonnea?<\/em>. Kielikello. URL: https:\/\/www.kielikello.fi\/-\/kuka-lohduttaisi-jonnea-. Haettu 27.2.2020.
<\/p>\n\n\n\n

KnowYourMeme 2018. Lurk moar. <\/em>https:\/\/knowyourmeme.com\/memes\/lurk-moar. Haettu 28.2.2020.
<\/p>\n\n\n\n

Lamont, Mich\u00e8le & Ann Swidler. 2014. Methodological pluralism and the possibilities and limits of interviewing. Qualitative Sociology, 37<\/em>(2), 153-171. doi:10.1007\/s11133-014-9274-z.
<\/p>\n\n\n\n

Meemi.info. 2018. Lurkata<\/em>. https:\/\/meemi.info\/w\/Lurkkaaminen. Haettu 28.2.2020.
<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4kip\u00e4\u00e4, S\u00e4de. 2019. \u201dLasten suosikkisome Tiktok piilotti lihavien, homojen ja transihmisten tekem\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n sovelluksessaan\u201d. Nyt<\/em>, 5.12.2019. URL: https:\/\/www.hs.fi\/nyt\/art-2000006332409.html. Haettu 27.2.2020.
<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4kip\u00e4\u00e4, S\u00e4de. 2019. \u201d\u2019Ok\u2019-merkist\u00e4 tuli trollien k\u00e4siss\u00e4 vihasymboli, ja se on kuvalautojen toimintalogiikan ydint\u00e4, sanoo tutkija\u201d. Nyt<\/em>, 30.9.2019. URL: https:\/\/www.hs.fi\/nyt\/art-2000006256169.html. Haettu 27.2.2020.
<\/p>\n\n\n\n

Siltala, Arttu. 2020.\u00a0\u201dLurkkaa lis\u00e4\u00e4\u201d : Etnografinen tutkielma yksil\u00f6llisyydest\u00e4 Anonyymiss\u00e4 kuvalautakulttuurissa<\/em>.\u00a0Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. Haettu osoitteesta\u00a0https:\/\/trepo.tuni.fi\/handle\/10024\/123514<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Sparby, Erika M.. 2017. \u201dDigital Social Media and Aggression : Memetic Rhetoric in 4chan\u2019s Collective Identity\u201d. Computers and Composition<\/em>, Volume 45, September 2017, 85-97.
<\/p>\n\n\n\n

Swidler, Ann. 1986. \u201dCulture in Action: Symbols and Strategies\u201d. American Sociological Review<\/em>, Vol. 51, No. 2 (Apr., 1986), pp. 273-286.
<\/p>\n\n\n\n

Vainikka, Eliisa. 2016. \u201dAvaimia nettimeemien tulkintaan. Meemit transnationaalina mediailmi\u00f6n\u00e4\u201d. L\u00e4hikuva<\/em>, 29 (3), 60\u201377.
<\/p>\n\n\n\n

Vainikka, Eliisa. 2018. \u201dThe anti-social network: Precarious life in online conversations of the  socially withdrawn\u201d. European Journal of Cultural Studies<\/em>, 00(0), 1\u201315.
<\/p>\n\n\n\n

Varpula, Salla. 2019. \u201dReuters: Nuorten hittisovellus TikTokia tutkitaan Yhdysvalloissa uhkana kansalliselle turvallisuudelle\u201d. Nyt<\/em>, 1.11.2019. URL: https:\/\/www.hs.fi\/talous\/art-2000006293851.html. Haettu 27.2.2020.
<\/p>\n\n\n\n

Verhaeghe, Paul. 2014. What about me? : The struggle for identity in a market-based society.<\/em> London: Scribe publications.
<\/p>\n\n\n\n

Viro, Tahiti. 2018. \u201dIhmiset karvapukujen alla: \u2019Mielest\u00e4ni turriksi synnyt\u00e4\u00e4n\u2019\u201d. Tutka<\/em>, 27.11.2018. https:\/\/tutka.pro\/yhteiskunta\/suomen-turrit\/. Haettu 28.2.2020.
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 valmistuvassa pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut etnografisesti sit\u00e4, kuinka yksil\u00f6llisyytt\u00e4 rakennetaan sek\u00e4 yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n anonyymiss\u00e4 verkkokulttuurissa (Siltala 2020). Tutkimuskohteenani toimii Suomen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suurin keskustelufoorumi Ylilauta.orgin (jatkossa Ylilauta) suosituin alakeskustelualue(\/-lauta) Sekalainen (Alexa.com 2020). Ty\u00f6ni l\u00e4ht\u00f6kohtana on n\u00e4kemys internetin eri yhteis\u00f6llisten palveluiden n\u00e4kemisest\u00e4 erilaisina internetkulttuurien ilmentymin\u00e4 (vrt. esim. Hine 2000). Kulttuuria olen tutkielmassani l\u00e4hestynyt … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1440,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[196,301,1],"tags":[118,304,303,305,302],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1438"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1438"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1438\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1558,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1438\/revisions\/1558"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1440"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1438"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1438"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}