{"id":1470,"date":"2020-03-31T12:00:12","date_gmt":"2020-03-31T09:00:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1470"},"modified":"2020-04-02T11:51:15","modified_gmt":"2020-04-02T08:51:15","slug":"korona-kuuluminen-luottamus","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1470","title":{"rendered":"Korona, kuuluminen, luottamus"},"content":{"rendered":"\n

(Juttu on kirjoitettu maaliskuun 2020 alussa, jolloin koronaa ei oltu julistettu pandemiaksi. Sittemmin valtiolliset kontrollitoimet ovat laajentuneet huomattavasti muissakin maissa kuin Kiinassa. Juttu toimii ajankuvana aikana ennen tilanteen r\u00e4j\u00e4ht\u00e4mist\u00e4.)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kiinan SARS-CoV-19-koronaviruksen, (jonka aiheuttama tauti on nimelt\u00e4\u00e4n COVID-19) aikaansaamien seurauksien my\u00f6t\u00e4 ovat paljastuneet ne piiloiset rakenteet, joiden pohjalta ihminen kuuluu tietyn valtion kontrolli- tai tukitoimenpiteiden piiriin. Kun Wuhanin torilta alkanut koronaepidemia tunnistettiin ja tunnustettiin alkuvaiheen peittely-yrityksien j\u00e4lkeen vakavaksi kansanterveydelliseksi uhaksi, eristiv\u00e4t viranomaiset useampia Hubein maakunnan kaupunkeja pakkokeinoin viruksen levi\u00e4misen pys\u00e4ytt\u00e4miseksi. Kiina on turvautunut kansalaisiinsa kohdistuviin pakkokeinoihin. <\/p>\n\n\n\n

16.2.2020 Kiinassa oli karanteenissa 760 miljoonaa ihmist\u00e4 eli noin 10 % maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4. 24.2.2020 my\u00f6s Pohjois-Italiassa on Lombardian ja Veneton alueet m\u00e4\u00e4r\u00e4tty karanteeniin. Useissa valtioissa ymp\u00e4ri maailmaa on asetettu, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n harkitaan, poikkeustoimia. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa yhteiskunnallista\nkuulumista ja luottamusta koronavirusilmi\u00f6n kautta. Erilaisten kriisien my\u00f6t\u00e4\narkiturvallisuus voi j\u00e4rkky\u00e4, jolloin erilaiset piilorakenteet nousevat\nn\u00e4kyviin ja samanaikaisesti erilaiset eettiset ja sosiaaliset normit\nkyseenalaistuvat tai muuttavat t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyst\u00e4\u00e4n. Kuulumista ja luottamusta pidet\u00e4\u00e4n\narjessa niin itsest\u00e4\u00e4nselvyyksin\u00e4, ett\u00e4 niiden olemassaolo tai arvo\ntunnistetaan ja tunnustetaan vasta silloin, kun niit\u00e4 t\u00e4ytyy syyst\u00e4 tai\ntoisesta rajoittaa sek\u00e4 priorisoida ihmisten oikeuksia suhteessa heid\u00e4n\nkansalaisuuteensa ja statukseensa. Ulrich Beckin (1999, 191) mukaan riskiyhteis\u00f6\nm\u00e4\u00e4rittyy seuraavien kysymyksien kautta: \u201dKenelt\u00e4 voin odottaa apua? Ket\u00e4 minun\non autettava, jos sit\u00e4 tai t\u00e4t\u00e4 tapahtuu? Millaista apua minun on lupa odottaa?\nEnt\u00e4 millaista valmistauduttava antamaan?\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kuulumisella tarkoitetaan<\/strong> sellaista emotionaalista kiintymyst\u00e4, jonka vallitessa ihminen tuntee olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi (Yuval-Davis 2006, 198). Kun ihminen voi hyvin, h\u00e4nen perustarpeensa ovat kunnossa, ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 yhteiskunta on turvallinen sek\u00e4 tulevaisuuden suunnitteleminen on mahdollista. <\/p>\n\n\n\n

Maslowin laajennetun tarvehierarkian ehdot ovat tuolloin t\u00e4yttyneet: biologiset ja psykologiset tarpeet (ilma, ruoka, vesi, l\u00e4mp\u00f6, uni), turvallisuuden tarpeet (turvallisuus, j\u00e4rjestys, laki, vakaus, rajat), sosiaaliset tarpeet (kuuluminen ja rakkaus; ty\u00f6porukka, perhe, parisuhde), kunnioituksen tarpeet (itseluottamus, itsen\u00e4isyys, status, saavutukset, arvovalta, johtovastuu), kognitiiviset tarpeet (taidot, merkitys), esteettiset tarpeet (kauneuden arvostus ja hakeminen, tasapaino), itsens\u00e4 toteuttamisen tarpeet (henkil\u00f6kohtaisen potentiaalin toteuttaminen, henkil\u00f6kohtaisen kasvun etsiminen ja huippukokemukset), transsendenttiset tarpeet (auttaa toisia toteuttamaan itse\u00e4\u00e4n). (McLeod 2007, 4.)<\/p>\n\n\n\n

Ihmiset voivat kuulua eri yhteyksiin monin tavoin. Kuulumisen kiinnepisteet voivat vaihdella tietyist\u00e4 konkreettisista henkil\u00f6ist\u00e4 abstraktilla tasolla koko ihmiskuntaan. Kuulumisesta voidaan tunnistaa kolme erilaista analyyttista tasoa: sosiaaliset sijainnit, yksil\u00f6n tunnistaminen ja tunnekiintymys sek\u00e4 eettiset ja poliittiset arvoj\u00e4rjestelm\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 kaikki tasot lomittuvat toisiinsa, muttei niit\u00e4 voida pelkist\u00e4\u00e4 omiksi osa-alueisiinsa. (Yuval-Davis 2006, 199.)<\/p>\n\n\n\n

Globaalin rauhan ja sopuisan globaalin kaupank\u00e4ynnin aikoina ihmiset kuuluvat ihmiskuntaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti maailmankansalaisina. Etenkin jos taloudelliset resurssit ovat kunnossa tai l\u00e4ht\u00f6maan kaupalliset ja diplomaattiset suhteet ovat tunnustettu taloudellisesti vaihdanta-arvoa tuottavaksi, ovat rajat auki maailman kaikkiin kolkkiin. Esimerkiksi Suomen passi riitt\u00e4\u00e4 takeeksi viisumin saamiseen varallisuuteen katsomatta. Poikkeustilojen vallitessa kansallisuuden ja varallisuuden merkitys muuttuu, katoaa tai kuihtuu. \u201dModernin ensimm\u00e4isess\u00e4, kansallisvaltiovaiheessa, vallitsi periaate, jonka mukaan kansainv\u00e4linen oikeus asettuu etusijalle ihmisoikeuksiin n\u00e4hden. Modernin toisen, maailmanyhteiskuntavaiheen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 periaate antaa tilaa uudelle, jonka mukaan ihmisoikeudet edelt\u00e4v\u00e4t kansainv\u00e4list\u00e4 oikeutta. Seurauksia ei ole toistaiseksi l\u00e4pikotaisin pohdittu, mutta ne tulevat joka tapauksessa olemaan vallankumouksellisia.<\/em>\u201d. (Beck 1999, 180.)<\/p>\n\n\n\n

Ulrich Beckin (1999,\n189) mukaan globalisoituvaa maailmaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ensinn\u00e4kin v\u00e4est\u00f6n\nmaailmanlaajuinen liikkuminen. Kasvava eriarvoisuus on johtanut joukkosiirtolaisuuteen\nmaailman ylikansoitetuilta alueilta harvaan asutuille korkean elintason\nalueille. Toisekseen ty\u00f6paikat liikkuvat ihmisten muuttamisen sijaan.\nKolmanneksi kehittyy ylikansallinen ty\u00f6njako k\u00f6yhien ja rikkaiden maiden\nv\u00e4lill\u00e4. Rikkaat maat viev\u00e4t v\u00e4h\u00e4n ammattitaitoa vaativia ty\u00f6paikkoja k\u00f6yhiin\nmaihin ja vaativammat ty\u00f6t siirtyv\u00e4t harvaan asuttuihin korkean koulutustason\nmaihin. <\/p>\n\n\n\n

Kiinalaisyhteis\u00f6ihin rakentuva diaspora on hyvin laaja. Kiinalaiset korkean tason liikemiehet ja asiantuntijat ovat hyvin kytk\u00f6ksiss\u00e4 kansainv\u00e4lisen liike-el\u00e4m\u00e4n ja asiantuntijoiden solmukohtiin L\u00e4hes kaikilla suurimmilla l\u00e4nsimaisilla yhti\u00f6ill\u00e4 on liiketoimintaa Kiinassa muodossa tai toisessa, ja n\u00e4in ollen my\u00f6s kiinalaisia tai Kiinassa ty\u00f6skentelevi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Manner-Kiinassa alkanut epidemia on siis hyvin altis levi\u00e4m\u00e4\u00e4n koko maailmaan varsinkin kiinalaisen uuden vuoden tienoilla, jolloin kiinalaisilla on tapana k\u00e4yd\u00e4 kotiseuduillaan. Valtioiden prioriteettina voi olla taudin levi\u00e4misen totaalisen pys\u00e4ytt\u00e4misen sijaan yhteiskunnan arjen mahdollisimman normaali jatkuminen, jolloin p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja asiantuntijat ottavat tietoisen riskin, ett\u00e4 yhteiskunnan perustoimintojen jatkaminen mahdollistaa taudin levi\u00e4misen laajemmalle. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Yuval-Davisin (2006, 199\u2013200) mukaan kuulumisen ensimm\u00e4inen taso liittyy sosiaalisiin sijainteihin, joita ovat sukupuoli, kansallisuus, rotu, luokka tai kansankunta tai tietty ik\u00e4ryhm\u00e4, sukulaisryhm\u00e4 tai ammatti. Kiinan koronaepidemian k\u00e4ynnistyess\u00e4 karanteenin pakkokeinojen alle saatettiin Hubein maakunnan alueelle sosiaalisesti sijoittuvat asukkaat, ja ennen kaikkea Kiinan kansalaisiksi identifioituvat ihmiset riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta. Voima- ja pakkokeinot ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja, kun alueelle julistettu poikkeustila muistuttaa sotatilaa. Luokkatekij\u00e4t nousevat siin\u00e4 vaiheessa esiin, kun tietyn alueen hoitokapasiteetti on t\u00e4ydess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 antamaan kaikille riitt\u00e4v\u00e4n laadukasta hoitoa. Millaisin kriteerein potilaita tuolloin priorisoidaan eri kulttuureissa mm. i\u00e4n, sukupuolen, perhesuhteiden, ammatin, varallisuuden, kansalaisuuden, poliittisen aseman jne. pohjalta?<\/p>\n\n\n\n

Kuulumisen toinen taso koskee yksil\u00f6iden tunnistamista ja kiintymyst\u00e4 erilaisiin yhteis\u00f6ihin. Identiteetit ovat narratiivisia tarinoita siit\u00e4, keit\u00e4 ihmiset ovat ja keit\u00e4 he eiv\u00e4t ole. Identiteettitarinat ovat jatkuvassa muutoksessa, selitt\u00e4en mennytt\u00e4 ja nykyhetke\u00e4, ja toimivat ponnahdusalustana tulevaisuuden suunnitelmien toteuttamisessa. Itsen ja identiteetin konstruktiot voidaan my\u00f6s pakottaa ihmisiin tietyiss\u00e4 historiallisissa tilanteissa. (Yuval-Davis 2006, 202\u2013203.) Koronaepidemian vahvistuessa etenkin l\u00e4nsivaltojen kansallisidentiteetti vahvistui omista<\/em> kansalaisista huolehtimiseen. Koronaepidemian paljastuessa yh\u00e4 vakavammaksi ovat kansakunnat ymp\u00e4ri nostaneet valmiusastettaan ja alkaneet evakuoimaan alueella asuvia kansalaisiaan kotimaahansa ja tiukentaneet raja- ja maahantulok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4\u00e4n. Oikeus evakuointi- ja tukitoimenpiteisiin on m\u00e4\u00e4rittynyt kansalaisuuden pohjalta.<\/p>\n\n\n\n

Kuulumisen kolmas taso liittyy eettisiin ja poliittisiin arvoj\u00e4rjestelmiin, joiden kautta ihmiset arvioivat omaa ja muiden kuulumista. Kolmannen tason kuulumisessa kyse on siit\u00e4, miss\u00e4 identiteetti ja kategoriset rajat ovat ja miten ne ilmenev\u00e4t sek\u00e4 miten ne tulisi vet\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tai enemm\u00e4n poissulkevilla ja l\u00e4p\u00e4isevill\u00e4 tavoilla. (Yuval-Davis 2006, 203\u2013204.) <\/p>\n\n\n\n

Mahdollisten kriisien syntyess\u00e4 ja pahentuessa kuviteltujen yhteis\u00f6jen rajat vahvistuvat, mitk\u00e4 vaikuttavat eettisiin ja poliittisiin arvoihin ja asenteisiin ja sit\u00e4 kautta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin sek\u00e4 toimintamalleihin. Koronaepidemian kasvaessa on maailmalla kasvanut huoli siit\u00e4, ett\u00e4 koronavirus levi\u00e4\u00e4 maailman rajojen yli muuttuen pandemiaksi, eli maanrajat ylitt\u00e4v\u00e4ksi epidemiaksi. Eri valtiot asettavat poikkeustilanteissa eettiset ja poliittiset arvot uuteen j\u00e4rjestykseen: Ven\u00e4j\u00e4 kielsi ensin Saksan kansalaisia kuljettaneen evakuointilennon v\u00e4lilaskeutumisen maansa lentokentille, my\u00f6hemmin sulki Ven\u00e4j\u00e4n ja Kiinan v\u00e4lisen yhteisen rajan, ja asetti kaikille kiinalaisille maahantulokiellon.<\/p>\n\n\n\n

Koronaviruksen levi\u00e4minen ja siihen liittyv\u00e4t varautumis- ja pakkotoimet paljastavat paljon siit\u00e4, millaisessa globalisaation vaiheessa maailma todella on. Beckin (1999, 181) mielest\u00e4 \u201dmaailmanyhteiskunta on termin\u00e4 paitsi liian laaja, my\u00f6s liian ep\u00e4poliittinen ja huonosti m\u00e4\u00e4ritelty, koska se ei vastaa seuraavaan avainkysymykseen: miten ihmisten kulttuurinen, poliittinen ja el\u00e4m\u00e4kerrallinen itsetietoisuus muuttuu tai miten sen on muututtava, kun he eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 liiku ja paikallista itse\u00e4\u00e4n ulossulkevan kansallisvaltion tilassa, vaan tilassa, joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 koko maailman? Kysymys siis kuuluu: miten kuvitella uudelleen j\u00e4lkikansalliset poliittiset yhteis\u00f6t?\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kuulumispolitiikka keskittyy useimmiten muutto- ja oleskeluoikeuteen, ty\u00f6lupaan ja oikeuteen suunnitella tulevaisuutta asuinsijainnissa (turvapaikkaoikeuden saaneelle ihmiselle saatetaan kertoa vuosien asumisen ja ty\u00f6skentelyn j\u00e4lkeen, ett\u00e4 heid\u00e4n kotimaansa on turvallinen, joten heill\u00e4 on velvollisuus palata sinne). (Yuval-Davis 2006, 208.) Maailmalla on hoidettu hyvin koronaviruksen levi\u00e4misen alkuvaiheessa sairastuneet turistit. Mik\u00e4li tauti levi\u00e4\u00e4 pandemiaksi, voi yhteiskuntia romahtaa, jolloin turistin status voi muuttua yll\u00e4tt\u00e4en viruspakolaiseksi. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa (04.03.2020) tauti on talttunut Kiinassa, joka on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt Italiasta ja muilta maailman tartunta-alueilta tulevat karanteeniin, joten asetelma on muuttumassa. Analyysien mukaan Kiina onnistui pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nimenomaan massiivisilla karanteeneilla, taudin levi\u00e4misen. <\/p>\n\n\n\n

Kriisin\nvaikutus kansalaisluottamukseen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kiinalaiset\novat alkaneet protestoimaan keskushallinnon autorit\u00e4\u00e4rist\u00e4 otetta\ntiedotusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suhteen, mik\u00e4 on johtanut spekulaatioon siit\u00e4, ett\u00e4\nkommunistinen keskushallinto voi jopa kaatua, kansalaisten luottamuksen\nrikkoutuessa. Koronavirusta on tulkittu Kiinan \u201dTshernobyl-hetkeksi\u201d, jonka\nj\u00e4lkeen kansalaisten luottamus hallintoon on muuttunut oleellisesti. <\/p>\n\n\n\n

Kennet Newtonin\n(2001, 211) mukaan sosiaalista luottamusta ilmaisevat ihmiset, jotka kokevat\nolevansa luotettavien ihmisten ymp\u00e4r\u00f6imi\u00e4. Poliittista luottamusta ilmaisevat\nsellaiset ihmiset, jotka kokevat heid\u00e4n poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 ja\npoliitikkojensa toimivan yleens\u00e4 tyydytt\u00e4v\u00e4sti. Kriittist\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 koronankriisiin\nliittyvist\u00e4 viranomaisohjeistuksista on alkanut kuulua my\u00f6s yleisesti\nluottamusyhteiskunniksi mielletyiss\u00e4 Pohjoismaissa, kun Italian\ntartunta-alueella oleillut liev\u00e4sti oireillut l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tartutti Norjassa koronaviruksen\npotilaisiinsa. Kyseinen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri oli tiedustellut, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 h\u00e4net testata\noireiden vuoksi. Norjan hoitolinjan mukaan tuolloin ei viel\u00e4 testattu lievien\noireiden pohjalta. <\/p>\n\n\n\n

Kollektiivisen vihan mallin mukaan toiseuttaminen tapahtuu viidess\u00e4 eri vaiheessa: Ensin rakennetaan identifikaation kautta sis\u00e4ryhm\u00e4n identiteetti, jonka j\u00e4lkeen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n eksklusiivisesti sis\u00e4ryhm\u00e4n ulkopuoliset. Sitten ulkopuoliset esitet\u00e4\u00e4n uhkana sis\u00e4ryhm\u00e4n identiteetille, jolta sis\u00e4ryhm\u00e4n hyveellisyytt\u00e4 puolustetaan ja lopuksi hankkiudutaan ulkoryhm\u00e4st\u00e4 eroon sis\u00e4ryhm\u00e4n hyveellisyyden puolustamiseksi.  Toiseuttamisen prosessissa on sis\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n kohdistettu rakkauspuhe yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin ulkoryhm\u00e4\u00e4n kohdistettu vihapuhe. (Reicher, Haslam & Rath 2008, s.1323\u20131337.) <\/p>\n\n\n\n

Koronaviruksen\nlevitess\u00e4 Kiinan sis\u00e4ll\u00e4 ja erilaisissa kiinalaisyhteis\u00f6jen muodostamissa\ndiasporissa ymp\u00e4ri maailmaa ovat ep\u00e4luulo ja varovaisuus alkaneet ruokkia\nrasismiksi m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 etniseen ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n liittyvill\u00e4 seikoilla.\nUkrainassa ovat hy\u00f6kk\u00e4ysten kohteiksi joutuneet jopa Kiinasta evakuoidut\nukrainalaiset. Terveysviranomaiset toimivat viisaasti, kun he eiv\u00e4t nime\u00e4 tai\nkuvaile tunnistettavasti koronavirukseen sairastuneita ihmisi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kulkutaudit\nnimet\u00e4\u00e4n aina neutraaleilla nimill\u00e4, jolloin mik\u00e4\u00e4n paikka ei saa vahvaa\nstigmaa. Toivottavasti hallintoviranomaisilla on valmiina punnittu strategia\nkaranteenissa olleitten psykologisten oireiden j\u00e4lkihoitoon, koska ne\ntutkitusti aiheuttavat posttraumaattisia stressireaktioita.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuuluminen\nm\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 oikeuden hoitoon ja tukitoimenpiteisiin sek\u00e4 velvoittaa\nkunnioittamaan erilaisia pakotteita. Luottamuksen vahvuus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, kuinka\nhyvin viranomaisten ohjeita noudatetaan ja kunnioitetaan, sek\u00e4 miten hyvin\nyhteiskunta toimii poikkeavina aikoina. <\/p>\n\n\n\n

Vakavan pandemian mahdollisuus paljastaa hyvin moninaisia yhteiskunnallisia rakenteita, joita kaikkia on mahdoton k\u00e4sitell\u00e4 kattavasti yhden artikkelin sis\u00e4ll\u00e4. Kun kriisi on aikanaan maailmanlaajuisesti ohi, tullaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n erilaisia yhteiskuntatieteellisi\u00e4 tutkimushankkeita, joiden pohjalta pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin niin yhteiskuntien toimivuutta poikkeustilan aikana, tautien tarttumisen sosiaalista logiikkaa, erilaisten viranomaisten toimenpiteiden vaikutusta taudin etenemiseen kuin tiedotusopillisiakin kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Markku Kinnunen, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kenneth, Newton. 2001. \u201cTrust, social capital, civil society, and democracy.\u201d International political science review<\/em>, 22<\/em>:22, 201\u2013214.<\/p>\n\n\n\n

Nuri, Yuval-Davis, N. 2006. \u201cBelonging and the politics of belonging\u201d. Patterns of prejudice<\/em>, 40<\/em>:3, 197\u2013214.<\/p>\n\n\n\n

Saul McLeod. 2007. \u201cMaslow’s hierarchy of needs.\u201d Simply psychology<\/em>, 1<\/em>, 1\u20138.<\/p>\n\n\n\n

Stephen, Reicher, Haslam, S. A., & Rath, R. (2008). \u201cMaking a virtue of evil: A five\u2010step social identity model of the development of collective hate.\u201d Social and Personality Psychology Compass<\/em>, 2<\/em>:3, 1313\u20131344.<\/p>\n\n\n\n

Ulrich Beck & Yl\u00e4-Anttila, T. 1999. \u201dKosmopoliittinen\nperspektiivi: Toisen modernin sosiologiasta.\u201d Tiede & edistys 24 (1999): 3<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

(Juttu on kirjoitettu maaliskuun 2020 alussa, jolloin koronaa ei oltu julistettu pandemiaksi. Sittemmin valtiolliset kontrollitoimet ovat laajentuneet huomattavasti muissakin maissa kuin Kiinassa. Juttu toimii ajankuvana aikana ennen tilanteen r\u00e4j\u00e4ht\u00e4mist\u00e4.) Kiinan SARS-CoV-19-koronaviruksen, (jonka aiheuttama tauti on nimelt\u00e4\u00e4n COVID-19) aikaansaamien seurauksien my\u00f6t\u00e4 ovat paljastuneet ne piiloiset rakenteet, joiden pohjalta ihminen kuuluu tietyn valtion kontrolli- tai tukitoimenpiteiden piiriin. … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1497,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[301,1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1470"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1470"}],"version-history":[{"count":16,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1506,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1470\/revisions\/1506"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1497"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}