{"id":1478,"date":"2020-03-31T11:58:32","date_gmt":"2020-03-31T08:58:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1478"},"modified":"2020-04-02T11:45:52","modified_gmt":"2020-04-02T08:45:52","slug":"mikko-jakonen-konflikti-talous-ja-politiikka","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1478","title":{"rendered":"Mikko Jakonen: Konflikti \u2013 Talous ja politiikka"},"content":{"rendered":"\n<p>Konfliktit ovat, ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Konfliktit voivat olla piiloisia ja rakenteellisesti vakiintuneita. Ne my\u00f6s tuhoavat vanhaa ja luovat uutta, sek\u00e4 kyseenalaistavat nykyist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Konfliktiteoreettinen n\u00e4k\u00f6kulma yhteiskuntaan on Mikko Jakosen uusimman kirjan <em>Konflikti \u2013 Talous ja politiikka <\/em>kova ydin. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Jakonen k\u00e4sittelee kirjassaan kapitalismin ja ilmastonmuutoksen kriisien aikaa suomalaisesta ja globaalista perspektiivist\u00e4. Tulokulmana on konfliktin k\u00e4site, ja sovelluskohteet kurkottelevat rakenteista arkeen, tieteest\u00e4 viihteeseen, taloudesta demokratiaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kyseess\u00e4 on laaja aikalaiskatsaus, joka ei kuitenkaan sorru hyssyttelev\u00e4\u00e4n konsensuaalisuuteen. <em>Konflikti<\/em> pyrkii politisoimaan ja nostamaan esille t\u00e4m\u00e4nhetkisi\u00e4 konflikteja sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden potentiaalia muutokselle.<\/p>\n\n\n\n<p>Osansa saa esimerkiksi Juha Sipil\u00e4n porvarihallitus. Konfliktin\u00e4k\u00f6kulma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Sipil\u00e4n hallituksen toimintaa valossa, jossa yhteiskunnalliset erot repeytyiv\u00e4t leve\u00e4mmiksi muun muassa yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten tasa-arvon osalta. Hallituksen harjoittama ymp\u00e4rist\u00f6politiikka oli Jakosen mukaan yht\u00e4 lailla konfliktuaalista, mutta ei yht\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaalisesti ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4n yhteiskunnan rakentaminen on koko ajan relevantimpi kehitysteht\u00e4v\u00e4 ihmiselle. Konfliktit tekev\u00e4t Jakosen mukaan tilaa toiminnalle sek\u00e4 paljastavat nykyisi\u00e4 vallan keskittymi\u00e4. Kirjoittaja korostaa kansalaisyhteiskunnan ja radikaalin aktivismin roolia politiikan tekemisess\u00e4 ja suomii hallintoamme n\u00e4iden vierastamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Leve\u00e4ll\u00e4 pensselill\u00e4 maalattu kirja yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 poikkeuksellisen koherentilla rakenteellaan. <em>Konflikti <\/em>rakentuu yhteentoista lukuun, jotka on jaettu viiteen yl\u00e4teemaan. N\u00e4it\u00e4 ovat konfliktin teoreettinen m\u00e4\u00e4rittely, talous, ty\u00f6, politiikka ja demokratia. Kirja piirt\u00e4\u00e4 realistisia, mutta samalla mahdollisuuksien t\u00e4yteisi\u00e4 visioita tulevasta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Santtu Paananen, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Konfliktit ovat, ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Konfliktit voivat olla piiloisia ja rakenteellisesti vakiintuneita. Ne my\u00f6s tuhoavat vanhaa ja luovat uutta, sek\u00e4 kyseenalaistavat nykyist\u00e4. Konfliktiteoreettinen n\u00e4k\u00f6kulma yhteiskuntaan on Mikko Jakosen uusimman kirjan Konflikti \u2013 Talous ja politiikka kova ydin. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Jakonen k\u00e4sittelee kirjassaan kapitalismin ja ilmastonmuutoksen kriisien aikaa suomalaisesta ja &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1499,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[314,301,1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1478"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1478"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1478\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1500,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1478\/revisions\/1500"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1499"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1478"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1478"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1478"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}