Haastateltava n\u00e4ki t\u00e4m\u00e4n olut-makkara-artikulaation kuuluvan \u201dmainoskikkailuun\u201d, jossa kyse on markkinoiden tarjoamasta huojennuksesta eli siit\u00e4, \u201dettei tarvitse olla joku adonis.\u201d Mainoskikkailu rohkaisee suomalaista miest\u00e4 pikemmin olemaan \u201dylpe\u00e4 pullottavasta mahasta ja siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on kyll\u00e4 sy\u00f6nyt lihansa\u201d. Rotevuuden sukupuolittunut hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys toimii kautta rantain my\u00f6s lihansy\u00f6nnin ja maskuliinisuuden k\u00e4sikoukun legitimoijana, jolla mies vapautuu terveydest\u00e4 ja ulkon\u00f6st\u00e4 huolehtimisen kulttuurisesta taakasta, pidet\u00e4\u00e4nh\u00e4n sit\u00e4 feminiinisen\u00e4 touhuna (Newcombe ym. 2012). Edelleen Patrick McGannin (2002, 85\u201387) mukaan miehek\u00e4st\u00e4 ruokahalua kirvoitetaan kannustamalla sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ylenpalttisia annoksia. Haastateltavan mukaan suomalaismiehen figuuriin kuuluu, ett\u00e4 \u201dh\u00e4n kyll\u00e4 juo kaljansa\u201d, miksei seuraavassa otteessa ehdotettujen perunan ja makkaran kyytipoikana. Seuraavassa otteessa toinen haastateltava kysyy, kumpi on miehekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4, huolehtia itsest\u00e4\u00e4n vai olla v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Tunnettu olut-makkara-maskuliinisuusartikulaatio esitt\u00e4\u00e4 vastaukseksi j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4. Makkaran on erityisesti \u201dmiesten vihannes\u201d -sutkautusten s\u00e4est\u00e4m\u00e4n\u00e4 tulkittu symbolisoivan uhmakasta vastarintaa kasvisten sy\u00f6nti\u00e4 tuputtavalle terveysvalistukselle. (P\u00f6ys\u00e4 2004, 125\u2013128.)<\/p>\n\n\n\n
H3: Aika monesti t\u00e4mm\u00f6set ketk\u00e4 sit\u00e4 [ett\u00e4 miehen kuuluu sy\u00f6d\u00e4 lihaa] toteaa nii ite kuvittelen ett\u00e4 ne on just niit\u00e4 ett\u00e4 heij\u00e4n ruokavalio on sitten se HK:n sininen ja ranskalaiset ett\u00e4 tavallaan et se on niinku miehek\u00e4st\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 vaan sitten perunaa ja makkaraa et sit tavallaan, ett\u00e4 jos mietit\u00e4\u00e4n sitte ett\u00e4 sy\u00f6k\u00f6 v\u00e4h\u00e4n no, (.) onks se nyt sitten tavallaan miehek\u00e4st\u00e4 m\u00e4tt\u00e4\u00e4 vaan sit\u00e4 jotain h\u00f6tt\u00f6\u00e4 kun sitten taas mietti\u00e4 omaa terveytt\u00e4\u00e4n et kumpi on siin\u00e4 ett\u00e4 huolehtia itest\u00e4\u00e4n vai olla niinku v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n\n\n\n Lihansy\u00f6nnin ja sukupuolen v\u00e4lisen teorian uranuurtaja Carol J. Adamsin (2015, 152\u2013155) esitt\u00e4m\u00e4 ajatus \u201dvegetaristisesta ruumiista\u201d v\u00e4itt\u00e4\u00e4 ihmisruumiin soveltuvan kehnosti lihansy\u00f6nnille. Purukalusto ja ruoansulatus eiv\u00e4t ainakaan puhu lihansy\u00f6nnin luonnollisuuden puolesta, muutenhan lihaa ei tarvitsisi erikseen pilkkoa tai kypsent\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi ennen el\u00e4intuotannon melko viimeaikaista laajenemista lihaa on ollut sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi ainoastaan v\u00e4h\u00e4n. Suomessa sy\u00f6dyn lihan m\u00e4\u00e4r\u00e4 on yli kaksinkertaistunut vasta viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana (emt.; Vinnari 2010, 61\u201363). Ajatusta lihansy\u00f6nnin ep\u00e4luontevuudesta Adams tukee vy\u00f6rytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 viimeaikaista lihansy\u00f6nti\u00e4 koskevaa terveystutkimusta muun muassa lihansy\u00f6ntiin liittyvist\u00e4 sy\u00f6p\u00e4- ja syd\u00e4nkohtausriskeist\u00e4 (Adams 2015, 156\u2013157). My\u00f6s ruumisdiskurssi purkaa lihamytologiaa mainittujen terveysriskien kautta.<\/p>\n\n\n\n H10: Oikeestaan toi, ensimm- ihan se alkuper\u00e4nen syy mink\u00e4 takii m\u00e4\u00e4 rupesin kokeilemaan, tai alotin vegaaniuden oli ihan enimm\u00e4kseen terveysseikat. Eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suuremmat terveysongelmat mit\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin l\u00e4nsimaisilla ihmisill\u00e4 on niin ne, ne tota n\u00e4ihin liittyv\u00e4t tutkimukset ja tutkimustieto mit\u00e4 niihin liittyy, ja n\u00e4ist\u00e4 keskusteleminen oli se perimm\u00e4inen syy. ja, oikeestaan sen j\u00e4lkeen kun m\u00e4 olin alottanu vegaaniuden nii, sen j\u00e4lkeen sit tuli, tavallaan muurit alko pikku hiljaa murtua siit\u00e4 ett\u00e4 ei ollu en\u00e4\u00e4 niin paljon vastusta sille ajatukselle. Niin sit l\u00f6yty kaikkii ymp\u00e4rist\u00f6- ja etiikkaongelmia mit\u00e4 lihansy\u00f6ntiin liittyy.<\/em><\/p>\n\n\n\n Seuraavan otteen haastateltava lukee h\u00e4nelle esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4 \u201dmiehen kuuluu sy\u00f6d\u00e4 lihaa\u201d terveydellisen\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n\u00e4, jolloin se on helppo kumota vaatimalla v\u00e4itt\u00e4m\u00e4lle asianmukaisia tieteellisi\u00e4 perusteluja. V\u00e4itt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hty oletus \u201dlihaproteiinin\u201d paremmuudesta merkityksellistet\u00e4\u00e4n kuvitelmaksi lihan yliluonnollisuudesta, muistuttaen Melanie Joyn (2010) kehittely\u00e4 \u201dlihamytologiasta\u201d, eli lihansy\u00f6nnin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja paremmuutta koskevien uskomusten kaanonista. Haastateltava itse arvioi v\u00e4itett\u00e4 neutraaleina totuusv\u00e4itt\u00e4min\u00e4. \u201d[T]ottahan tietenkin on se\u201d, ett\u00e4 aminohappoja tarvitaan ja yht\u00e4 lailla \u201dseh\u00e4n on tosiasia se\u201d, ett\u00e4 my\u00f6s kasvikunnasta n\u00e4it\u00e4 saa. Asioiden merkityksellist\u00e4mist\u00e4 vakuuttaviksi tosiasioiksi kutsutaan faktan konstruoinniksi. (Juhila 2016, 171) T\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4vill\u00e4 faktuaalistamisstrategioilla tarkoitetaan sellaisia vakuuttelun keinoja, joiden tarkoituksena on tehd\u00e4 puheessa esitetyn tiedon totuusarvosta mahdollisimman suuri. N\u00e4in puheen esitt\u00e4m\u00e4 tieto vaikuttaa kyseenalaistamattoman selke\u00e4lt\u00e4 ja todenmukaiselta. (emt., 145\u2013148). Vastadiskurssi puolestaan on \u201d\u00e4nkyr\u00f6iden\u201d selityksi\u00e4. Ruumisdiskurssin \u201dtosiasiat\u201d purkavat liha-maskuliinisuusartikulaatiota tukevaa lihamytologiaa.<\/p>\n\n\n\n H6: Et tuota (.) kun n\u00e4\u00e4 kuulostaa just t\u00e4llasilta, sanotaanko iskulauseilta oikeesti mit\u00e4 on sit opeteltu ulkoo ja sit, koetan ett\u00e4 koska t\u00e4\u00e4 kuulostaa t\u00e4lleen pinnallisesti hyv\u00e4lt\u00e4 sen t\u00e4ytyy olla totta. Aa niin, mik\u00e4s olis se tieteellinen selitys tolle. (.) [AS: mmm] (naurahtaa) ei ei mut siis, t\u00e4\u00e4 olis, t\u00e4\u00e4 olis se mihin m\u00e4 oikeestaan, niinku, t\u00e4\u00e4 olis se kysymys mink\u00e4 m\u00e4 esitt\u00e4isin t\u00e4llasen tota v\u00e4itteen esitt\u00e4j\u00e4lle, [AS: mjoo] aa, muistan tos oli Hesarin palstalla nii oli jonkin aikaa sit no siel on nyt ollu v\u00e4h\u00e4n n\u00e4it\u00e4 kasvissy\u00f6nti koulussa ja sen sellasta niin tuota, selityksi\u00e4, tai tuota, niinku artikkeleita ja, tietenkin siell\u00e4 sit n\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4t henkil\u00f6t niin tuota, kutsukaamme vaikka heit\u00e4 \u00e4nkyr\u00f6iksi koska, no (.) ehk\u00e4 ne ovat ansainneet sen tota leiman senkin vuoksi ett\u00e4 eiv\u00e4t pysty itse asias perustelemaan asiaa niin hyvin. Yks oli \u00ad\u2013 \u2013 se oli sit silleen et #ihmisen tulee saada lihaproteiineja# ja tota, m\u00e4 yritin sit silt\u00e4 kysell\u00e4 ett\u00e4 \u00f6\u00f6h voisko h\u00e4n antaa sen lihaproteiinin tota, sen molekyyli, t\u00e4n t\u00e4n molekyylirakenteen, koska proteiinihan, no se on pitk\u00e4 molekyyli mut kuitenkin se on, molekyyli on tota pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niinku sarja atomeja ja sun pit\u00e4\u00e4 pystyy antamaan sille sillon t\u00e4llanen, no eih\u00e4n sielt\u00e4 tullu koskaan mit\u00e4\u00e4n vastausta. [AS: mm, nii] eli tuota, t\u00e4\u00e4 kuuluu v\u00e4h\u00e4n siihen samaan kastiin se ett\u00e4 \u00f6\u00f6 kuvitellaan et se lihan, liha tuota on jotenkin \u00f6\u00f6, se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jotain \u00f6\u00f6 yliluonnollista jota ihminen tarvitsee.<\/em><\/p>\n\n\n\n Siksi lihamyytin voi torjua yksinkertaisella tosiasioiden toteamisella, ett\u00e4 kasvikunnan tuotteet tarjoavat samoja, ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 aminohappoja. Retorisina keinoina aiempi ote hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 \u00e4nkyr\u00e4ksi leimaamisen ja asioiden faktaluonteen toteamisen lis\u00e4ksi todistustaakan osoittamista. V\u00e4itt\u00e4m\u00e4n \u201dmiehen tulee sy\u00f6d\u00e4 lihaa\u201d kaltaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6 voisi itse esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyksilleen tieteellisi\u00e4 selityksi\u00e4 sen sijaan ett\u00e4 haastateltava joutuisi niit\u00e4 kumoamaan. Seuraavassa otteessa puhe ruoka-aineiden ravintoarvoista ja ruokavalioiden terveellisyydest\u00e4 kontekstualisoituu l\u00e4nsimaiseen terveyskulttuuriin (Jallinoja, M\u00e4kel\u00e4 & Niva 2018) kuuluviin erimielisyyksiin lukuisten eri tarjolla olevien ruokavalioiden paremmuudesta, joita on ryhdytt\u00e4v\u00e4 setvim\u00e4\u00e4n tieteellisen todistusaineiston avulla.<\/p>\n\n\n\n H7: \u2013 \u2013 muun muassa, niinku juoksijat, joita mullaki on monta yst\u00e4v\u00e4\u00e4 jotka ovat maratoonareita niin, saattaa olla sellasta ep\u00e4ilev\u00e4\u00e4, \u00f6\u00f6 ett\u00e4 paljonkin ep\u00e4ilyst\u00e4 sen, sen suhteen ett\u00e4, et vegaaniruokavalio on jotenkin riitt\u00e4v\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaset energiatarpeet ja muutenki, kasvattamaan lihaksistoa ja muuta t\u00e4llasta. \u2013 \u2013 Niin t\u00e4llasten henkil\u00f6itten kans m\u00e4 oon my\u00f6s k\u00e4yny t\u00e4t\u00e4 keskustelua ja, sit heill\u00e4 on ehk\u00e4 just tullu t\u00e4\u00e4 et, he ovat tehny my\u00f6s t\u00e4llast taustaty\u00f6t\u00e4 et he ovat tutkineet omaa ruokavaliota paljon. Tai siis, tai joku t\u00e4llanen paleodieetti. [AS: niinnii] heid\u00e4n kanssa joutuu yleens\u00e4 t\u00e4llai et, heil on jotain todistusaineistoa tai joku t\u00e4llanen tutkimus, whatever? Ja sit niinku pit\u00e4\u00e4, tai jotenkin n\u00e4\u00e4 todistusaineistot taistelee kesken\u00e4\u00e4n tai t\u00e4llaset niinku argumentit jotka perustuvat toisten ihmisten tekemiin tutkimuksiin. ja sit pit\u00e4\u00e4 niinku olla tosi, \u00f6\u00f6, jotenkin \u00f6\u00f6\u00f6 ekspertti siin\u00e4 ett\u00e4 mik\u00e4 on t\u00e4\u00e4 niinku vegaaniruokavalion tieteellinen perusta. Koska sit tulee niinkun, muualta tulee t\u00e4llasia niin sanotusti tieteellisi\u00e4 argumentteja.<\/em><\/p>\n\n\n\n Asiantuntijoiden erityistiet\u00e4mykseen perustuvan, asiantuntijuuden faktuaalistamisstrategian (Juhila 2016, 170) k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi ruumisdiskurssissa puhutaan my\u00f6s omista ruumiillisista tuntemuksista. T\u00e4llaisessa puheessa terveys ei merkityksellisty vakuuttavaan retoriikkaan tai kliinisist\u00e4 terveyshy\u00f6dyist\u00e4 puhumisen, esimerkiksi ravitsemustieteellisen tutkimuksen tapailuun, vaan kehollisten tuntemusten kautta kuten seuraavassa otteessa.<\/p>\n\n\n\n H10: [AS: jooh, seuraava v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 kuuluu n\u00e4in ett\u00e4 \u201dvegaaniruokavalio on muuttanut sen, milt\u00e4 kehoni tuntuu\u201d.] Kyll\u00e4. Olen samaa mielt\u00e4. (3s.) [AS: jooh, haluaisitko kertoa lis\u00e4\u00e4.] Joo, tuotaa. ensimm\u00e4inen juttu mink\u00e4 m\u00e4\u00e4 ite huomasin ihan alkuna et mun ruoansulatus tai vatsa toimii paljon paremmin. Ja ett\u00e4, mulla on yleens\u00e4kin sellanen, voisko sanoo kevyempi olo, ett\u00e4. Tuntuu tavallaan ett\u00e4, niinkun mun ruoansulatus toimii paremmin ja mulla on enemm\u00e4n energiaa. \u2013 \u2013 Ehk\u00e4 mul on aikasemminkin ollu silleen suht terve suhtautuminen omaan kehoon mut. Ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tunnu- ehk\u00e4 pikkusen sellanen niinkun kehon ihanne on v\u00e4h\u00e4n muuttunu ett\u00e4, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 (.) emm\u00e4 oo ikin\u00e4 treenannu sen takia et m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isin joltain. Vaan se on enemm\u00e4n tullu silleen suorituskyvyn pohjalta kaikki mun treenaaminen. [AS: joo] mut ehk\u00e4, mitenk\u00e4h\u00e4n sen sanois. ehk\u00e4 sellanen ajatus siit\u00e4 et, mink\u00e4lainen mun kuuluis olla. niin ehk\u00e4 se tuntuu v\u00e4h\u00e4n jotenkin luonnollisemmalta. T\u00e4lleen veganismin my\u00f6t\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n \u201dLuonnollisempi ajatus siit\u00e4, mink\u00e4lainen mun kuuluis olla<\/em>\u201d kuulostaa kiinnostavalta kun huomioi, ett\u00e4 hegemonisten ruumiisihanteiden on esitetty voivan hyvin my\u00f6s vegaaniuden kontekstissa. Jessica Greenebaum ja Brandon Dexter (2017) ovat tulkinneet, ett\u00e4 puhumalla kuuluisista vegaanimiesurheilijoista vegaanimiehet arvottavat maskuliinista atleettisuutta, suojautuvat t\u00e4m\u00e4n avulla mahdolliselta arvostelulta \u2013 ja asemoituvat samalla itse hegemonisen maskuliinisuuden kannattajiksi. V\u00e4itteen mukaan vegaanikehonrakentajan figuuriin viittaaminen on, lihamytologiaan (Joy 2010, 95\u201397) kuuluvan proteiinimyytin haastamisen lis\u00e4ksi k\u00e4yp\u00e4 keino hegemoniseen maskuliinisuuteen liittyvien fyysisen voimakkuuden ideaalien yll\u00e4pit\u00e4miseen. Greenebaum ja Dexter (2017) esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 hegemonisia ideaaleja voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaksi hy\u00f6dyksi. Puhumalla kuuluisista vegaanimiesurheilijoista vegaanimiehet arvottavat maskuliinista atleettisuutta, suojautuvat vereviin miesatleetteihin viittaamisen avulla veganismiin liitetyilt\u00e4 feminiinisilt\u00e4 stigmoilta ja asemoituvat samalla itse t\u00e4m\u00e4n hegemonisen maskuliinisuuden my\u00f6t\u00e4ilij\u00f6iksi.[1]<\/a> Oman aineistoni perusteella luonnollisemmalta tuntuvaa ruumiillisen min\u00e4kuvan ideaalia voi lukea Greenebaumin ja Dexterin tulkintaa vastaan, muutoksena maskuliinisista ruumisihanteista toisiin, luonnollisempiin.<\/p>\n\n\n\n Ruumisdiskurssissa maskuliininen v\u00e4kevyys sek\u00e4 liha t\u00e4m\u00e4n ominaisuuden edesauttajana tuodaan esille kulttuurisesti jaettuina k\u00e4sityksin\u00e4. K\u00e4sityksist\u00e4 ensimm\u00e4inen puhutaan esiin historiallisena sosiaalisena normina ilman ett\u00e4 ominaisuutta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuodaan esille positiivisesti. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 saateltiin sosiaaliseen normiin tukeutumalla (Juhila 2016, 165) ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaduntallaajan yleist\u00e4 mielipidett\u00e4 koskevaa kvantifioivaa strategiaa (emt., 161), jolloin k\u00e4sityksen voi saattaa ilmi sitoutumatta siihen henkil\u00f6kohtaisesti. K\u00e4sityksist\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen, lihamytologian oletus lihansy\u00f6nnin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 t\u00e4m\u00e4n rotevuuden ja vahvuuden saamiseksi haastetaan huomauttamalla maailman vahvimman ihmisen olevan vegaani. Greenebaumista ja Dexterist\u00e4 (2017) poiketen minun on haastateltavan moniymm\u00e4rteisen kysymyksen \u201dmiss\u00e4 se voima, mik\u00e4 se miehisyys on, miten se m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n\u201d perusteella vaikea sanoa pit\u00e4\u00e4k\u00f6 haastateltava itse muskelimiehen figuuria ihanteellisena maskuliinisuutena. Haastateltava kuitenkin tekee selv\u00e4ksi, ettei lihansy\u00f6nti ole edellytys t\u00e4m\u00e4n figuurin saavuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n H1: \u2013 \u2013 Ehk\u00e4 joskus se on ollu sellanen symboli et mies on tosiaan sellanen, (.) no sanotaanko, petoel\u00e4in tai jotain muuta ja yleens\u00e4 liha, siihen miellet\u00e4\u00e4n tai sitten miellet\u00e4\u00e4n jotenkin fyysinen vahva olemus, et t\u00e4llasia niinku perus perus \u00e4\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 mink\u00e4lainen miehen pit\u00e4\u00e4 olla ja mink\u00e4lainen naisen pit\u00e4\u00e4 olla et jos joltain kysyt\u00e4\u00e4n massana tuhannelta ihmiselt\u00e4 mink\u00e4lainen miehen pit\u00e4\u00e4 olla nii varmaan harva sanoo et miehen pit\u00e4\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 lihaa mutta se ett\u00e4 varmasti tulee sellaisia vastauksia ett\u00e4 miehen pit\u00e4\u00e4 olla roteva ja vahva ja muuta ja mies taas kokee sen ett\u00e4 liha on ehk\u00e4 se mill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 rotevuutta ja vahvuutta, t\u00e4t\u00e4 miehisyytt\u00e4 tulee lis\u00e4\u00e4. [AS: mm, mm] Ja tota, ei pid\u00e4 paikkaansa, miehen pit\u00e4\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 lihaa niin maailman vahvin ihminen on vegaani (nauraa) et miss\u00e4 se voima, mik\u00e4 se miehisyys on, miten se m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n joo.<\/em><\/p>\n\n\n\n My\u00f6s seuraavassa otteessa vegaanikehonrakentajan figuuria k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n osoittamaan v\u00e4itt\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u201dmiehen tulee sy\u00f6d\u00e4 lihaa\u201d luettu oletus lihan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. \u201d[T]arinoit[a] n\u00e4ist\u00e4 jostain vegaanibodareista ja herra ties mit\u00e4\u201d k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lihamytologian virheellisyyden osoittamiseen ja siihen kuuluvan proteiinimyytin kumoamiseen, mutta \u201dherra ties mit\u00e4\u201d -parahduksen saattelemana en osaa lukea t\u00e4t\u00e4 suorana n\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 hegemonisen maskuliinisuuden kannattamisesta, siihen kuuluvan fyysisen voimakkuuden idealisoinnista tai \u201dpatriarkaatin osingoista hy\u00f6tymisest\u00e4\u201d kuten Greenebaum ja Dexter (2017) kirjoittavat. Muskelimiehen figuuria voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 moneen tarkoitukseen.<\/p>\n\n\n\n H2: \u2013 \u2013 Joo, no t\u00e4\u00e4 on mun mielest v\u00e4h\u00e4n niinkun johdettavissa ihan t\u00e4st niinkun siit\u00e4 niinkun j\u00e4lleen kerran niinkun miessukupuolen niinku niist rooleista ett\u00e4, siis, ja sit niinku kysyy mun mielipidett\u00e4 nii ei en n\u00e4e silleen mit\u00e4\u00e4n perustetta t\u00e4lle v\u00e4itteelle. [AS: mm] Ett\u00e4 jos s\u00e4 l\u00e4htisit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolt kattoo nii se pointti vois ehk\u00e4 olla jotain ett\u00e4 s\u00e4 et saa vegaaniruokavaliost kaikkee tarpeellista ja sit sun keho v\u00e4h\u00e4n nahistuu mut seh\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 paikkaansa et meill\u00e4h\u00e4n on my\u00f6s tarinoit n\u00e4ist\u00e4 niinkun jostain vegaanibodareist ja herra ties mit\u00e4 ett\u00e4 niinkun et se nyt paljastaa oikeestaan sen v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi.<\/em><\/p>\n\n\n\n Artikkelissa esittelem\u00e4ni ruumisdiskurssi on yksi monista lihansy\u00f6nnin ja maskuliinisuuden artikulaatiota haastavista puhetavoista. Kysymykset ruokavaliosta ja ruumiista t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s keskell\u00e4 tyystin toisenlaisten l\u00e4hestymistapojen, esimerkiksi terveyssosiologian, tonttia. Terveyssosiologian sijaan olin alun pit\u00e4en ekofeministisest\u00e4 otteesta tarkastella lihansy\u00f6nti\u00e4 sukupuolittuneena k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4. Mielsin terveyskysymyksen kumpuavan foucaultlaisesta \u201dhuoli itsest\u00e4\u201d -ilmi\u00f6st\u00e4 biokapitalismeineen kaikkineen; kyse on eri jutusta, kuin oman tekstini alkupistein\u00e4 toimineissa hegemonisen maskuliinisuuden teoriassa ja ekofeministisessa teoriassa. N\u00e4in ollen t\u00e4m\u00e4 osuus, erityisesti laajemmasta asiayhteydest\u00e4\u00e4n irrotettuna \u201dlohkaisuna\u201d on kaikkineen k\u00f6mpel\u00f6. Siit\u00e4 huolimatta teksti voi antaa ideoita sy\u00f6misen, sukupuolen ja terveyden v\u00e4lisist\u00e4 artikulaatioista kiinnostuneille lukijoille.<\/p>\n\n\n\n Antti Saali, It\u00e4-Suomen yliopisto, sosiologia<\/strong><\/p>\n\n\n\n L\u00c4HTEET<\/strong><\/p>\n\n\n\n Adams, Carol J. 2015. The Sexual Politics of Meat: A Feminist-vegetarian Critical Theory, 20th Anniversary edition<\/em>. Lontoo ja New York: The Continuum International Publishing Group.<\/p>\n\n\n\n DeLessio-Parson, Anne 2017. \u201cDoing vegetarianism to destabilize the meat-masculinity nexus in La Plata, Argentina.\u201d Gender, Place & Culture 24<\/em>:12, 1729\u20131748.<\/p>\n\n\n\n Greenebaum, Jessica & Dexter, Brandon 2017. \u201cVegan men and hybrid masculinity.\u201d Journal of Gender Studies 27<\/em>:6, 637\u2013648.<\/p>\n\n\n\n Hall, Stuart 1985. \u201cSignification, Representation, Ideology: Althusser and the Post-Structuralist Debates.\u201d Critical Studies in Mass Communication 2:2, 91\u2013114<\/p>\n\n\n\n Jallinoja, Piia, M\u00e4kel\u00e4, Johanna & Niva, Mari 2018. \u201dRuuan ylt\u00e4kyll\u00e4isyys ja rajat \u2013 sosiologisia havaintoja Suomesta.\u201d Duodecim 134<\/em>, 1501\u20131507.<\/p>\n\n\n\n Johansson, Thomas & Ottemo, Andreas 2015. \u201cRuptures in hegemonic masculinity: the dialectic between ideology and utopia.\u201d Journal of Gender Studies 24<\/em>, 192\u2013206.<\/p>\n\n\n\n Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero 2016. \u201dDiskursiivinen maailma: teoreettiset l\u00e4ht\u00f6koh- dat ja analyyttiset k\u00e4sitteet.\u201d Teoksessa Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero. Diskurssianalyysi. Teoriat, perusk\u00e4sitteet ja k\u00e4ytt\u00f6<\/em>. Tampere: Vastapaino, 25\u201350.<\/p>\n\n\n\n Joy, Melanie 2010. Why We Love Dogs, Eat Pigs and Wear Cows: An Introduction to Carnism, The Belief System That Enables Us to Eat Some Animals and Not Others<\/em>. San Fransisco: Conari Press.<\/p>\n\n\n\n Juhila, Kirsi 2016. \u201dMiten tarinasta tulee tosi? Faktuaalistamisstrategiat viranomaispuheessa.\u201d Teoksessa Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero. Diskurssianalyysi. Teoriat, perusk\u00e4sitteet ja k\u00e4ytt\u00f6<\/em>. Tampere: Vastapaino, 145\u2013178.<\/p>\n\n\n\n McGann, Patrick 2002. \u201cEating muscle: Material-semiotics and a Manly Appetite.\u201d Teoksessa Tuana Nancy, William Cowling & Maurice Hamington 2002. Revealing Male Bodies<\/em>. Bloomington: Indiana University Press, 83\u201399.<\/p>\n\n\n\n Newcombe, Mark, McCarthy, Mary, Cronin, James & McCarthy, Sin\u00e9ad N. 2012. \u201cEat like a man.\u201d A social constructionist analysis of the role of food in men\u2019s lives. Appetite 59<\/em>, 391\u2013398.<\/p>\n\n\n\n Potts, Annie & Parry, Jovian 2014. \u201cThe \u2018vegansexual\u2019 challenge to macho meat culture.\u201d Teoksessa Erika Andersson Cederholm, Amelie Bj\u00f6rck, Kristina Jennbert & Ann-Sofie L\u00f6nngren (eds.) Explor- ing The Animal Turn: Human-Animal Relations in Science, Society and Culture. <\/em>Lund: Pufendorfsin- stitutet, 33\u201346.<\/p>\n\n\n\n Potts, Annie 2017. \u201cWhat is Meat Culture?\u201d Teoksessa Annie Potts (ed.) Meat Culture<\/em>. Leiden ja Boston: Brill, 1\u201330.<\/p>\n\n\n\n P\u00f6ys\u00e4, Jyrki 2004. \u201dRuoka ja maskuliinisuus.\u201d Teoksessa Maarit Knuuttila, Jyrki P\u00f6ys\u00e4 & Tuija Saarinen (toim.) Suulla ja kielell<\/em>\u00e4: tulkintoja ruuasta. <\/em>Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 121\u2013 139.<\/p>\n\n\n\n Robertson, Steve 2007. Understanding Men and Health: Masculinities, Identity and Well-Being<\/em>. Maidenhead: McGraw-Hill ja Open University Press.<\/p>\n\n\n\n Rothgerber, Hank 2013. \u201c\u201cReal Men Don\u2019t Eat (Vegetable) Quiche: Masculinity and the Justification of Meat Consumption.\u201d Psychology of Men & Masculinity 14<\/em>, 363\u2013375.<\/p>\n\n\n\n Vesala, Kari Mikko & Rantanen, Teemu 2007. \u201dLaadullinen asennetutkimus: l\u00e4ht\u00f6kohtia, periaatteita, mahdollisuuksia.\u201d Teoksessa Kari Mikko Vesala & Teemu Rantanen (toim.) Argumentaatio ja tulkinta. Laadullisen asennetutkimuksen l\u00e4hestymistapa. <\/em>Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 11\u201361.<\/p>\n\n\n\n Vinnari, Markus 2010. The past, present, and future of meat eating in Finland. Turun kauppa- korkeakoulu, sarja A:3\u20132010. Turku: Uniprint.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/man-4085194_1920-1024x683.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
\n\n\n\n