Anonyymi yksil\u00f6 Anonyymiss\u00e4 kuvalautakulttuurissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Pro gradu -tutkielmani k\u00e4sittelee yksil\u00f6llisyyden ja kulttuurin suhdetta toisiinsa Anonyymin kuvalautakulttuurin tapauksessa. Yksil\u00f6llisyytt\u00e4 olen l\u00e4hestynyt Georg Simmelin (esim. 2005, 45) m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisesti; yksil\u00f6llisyys tunteena ja vastuuna itsest\u00e4 osana yhteis\u00f6\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 yksil\u00f6llisyys laadullisena yksil\u00f6llisyyten\u00e4; erilaisena olemisen positiivisena tarkoituksena ja oman olemassaolon ainutkertaisuutena. N\u00e4m\u00e4 ovat my\u00f6s verrattavissa Zygmunt Baumanin (esim. 2002, 50\u20134) jakoihin yksil\u00f6st\u00e4 de jure<\/em>, lain edess\u00e4, sek\u00e4 yksil\u00f6st\u00e4 de facto<\/em>, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Kumpikin n\u00e4ist\u00e4 yksil\u00f6llisyyden muodoista vaikuttaa meiss\u00e4 ja kulttuurissamme yht\u00e4aikaisesti. Baumanin notkean modernin<\/em> (vrt. postmoderni) yksil\u00f6 eroaa Simmelin modernin ajan j\u00e4hme\u00e4st\u00e4 ja tiettyyn asemaan sijoittuneesta yksil\u00f6st\u00e4 olemalla suhteellisen itsen\u00e4inen ja jatkuvasti kehittyv\u00e4 sek\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4v\u00e4 olento, joka rakentaa yksil\u00f6llisyytt\u00e4\u00e4n \u2013 toisinaan vain hetkellisten \u2013 oletettujen yhteis\u00f6jen<\/em> kautta (= Baumanin [2002, 31] jatkokehitelm\u00e4 Benedict Andersonin [2017] kuviteltujen yhteis\u00f6jen<\/em> k\u00e4sitteest\u00e4). Oletetuiksi n\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6t tekee yksil\u00f6n tarve k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 ja olettaa sen hetkisiin sis\u00e4isiin kysymyksiin vastaavat ihmisjoukot joksikin laajemmaksi ja sit\u00e4 kautta itselle merkityksellisemmiksi kokonaisuuksiksi, oletetuiksi yhteis\u00f6iksi. N\u00e4in yksil\u00f6 tulee olettaneeksi samantyylisen todellisuudenkuvan jakavien ihmisten muodostavan yhteis\u00f6n, jonka kautta yksil\u00f6t tulevat my\u00f6s samalla rakentaneeksi kollektiivista todellisuuttaan.<\/p>\n\n\n\n Kulttuurin olen m\u00e4\u00e4ritellyt pragmaattisesti, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti, k\u00e4ytt\u00e4en hyv\u00e4ksi niin Ann Swidlerin (1986) teoriaa toiminnan kulttuurisista repertuaareista kuin my\u00f6s Nina Eliasophin ja Paul Lichtermanin (2003) kehittelem\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4tyylin konseptia. Kummankin n\u00e4ist\u00e4 tarkoitus on tarkastella sit\u00e4, miten yhteis\u00f6n\/ryhm\u00e4n kulttuuri k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ilmenee sen j\u00e4senten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toiminnan ja vuorovaikutuksen kautta. Kulttuuriset repertuaarit ovat niit\u00e4 kulttuurissa ilmenevi\u00e4 toiminnan strategioita, joita ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaihtelevasti selvit\u00e4kseen erilaisista el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kohtaamistaan ongelmista. Kulttuuri n\u00e4ytt\u00e4ytyy t\u00e4st\u00e4 kulmasta er\u00e4\u00e4nlaisena kulttuurisesti yhten\u00e4isen\u00e4 symbolien, rituaalien ja maailmankatsomuksien ty\u00f6kalupakkina, jota yksil\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kulloisenkin tarpeensa mukaisesti. N\u00e4in kulttuuri tulee n\u00e4ytt\u00e4ytyneeksi yksil\u00f6iden toiminnan kautta. Ryhm\u00e4tyyli taas liittyy kulttuurisia repertuaareja enemm\u00e4n itse vuorovaikutukseen sek\u00e4 kulttuurin rakentamiseen ja yll\u00e4pit\u00e4miseen. Ryhm\u00e4tyylin konsepti tarjoaa keinon tarkastella kulttuuria sen j\u00e4senten kulttuuria m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4n vuorovaikutuksen kautta. Ryhm\u00e4tyyli voidaan jakaa sen k\u00e4sitteellist\u00e4misen helpottamiseksi kolmeen eri osa-alueeseen, joita ovat ryhm\u00e4n rajat, ryhm\u00e4siteet sek\u00e4 puhe- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormit. Ryhm\u00e4n rajoihin kuuluvat ne oletukset, joita ryhm\u00e4n j\u00e4senet tekev\u00e4t siit\u00e4, mik\u00e4 kuuluu ryhm\u00e4n sis\u00e4lle ja mik\u00e4 taas ulkopuolelle. Ryhm\u00e4siteet pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n sellaisen vuorovaikutuksellisen m\u00e4\u00e4rittelyn j\u00e4senten keskin\u00e4isist\u00e4 vastuista sek\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4lainen on hyv\u00e4 j\u00e4sen. Puhe- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormit viittaavat niihin m\u00e4\u00e4rittelemisiin, joita ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n kontekstiin sopivista tavoista puhua ja k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sittelem\u00e4ni kulttuurin m\u00e4\u00e4rittelen siis toimintana ja vuorovaikutuksena, joita ryhm\u00e4n\/yhteis\u00f6n j\u00e4senet m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sek\u00e4 uusintavat.<\/p>\n\n\n\n Yhteis\u00f6 t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen tapauksessa on yhteisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien perusteella, ihmisten vuorovaikutuksen kautta rakentunut sek\u00e4 uusintama kokonaisuus. Vaikka graduni k\u00e4sittelee verkkoyhteis\u00f6\u00e4, en tee erottelua verkkoyhteis\u00f6jen ja \u201doikean el\u00e4m\u00e4n\u201d yhteis\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4, kuten en my\u00f6sk\u00e4\u00e4n jaottele yksil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4\u00e4 erillisiksi verkon ja verkon ulkopuolisen el\u00e4m\u00e4n suhteen. Yhteis\u00f6jen ilmiasut ja ilmenemismuodot eroavat verkon- sek\u00e4 sen ulkopuolisissa konteksteissa, mutta kumpikin n\u00e4ist\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden muodoista voi olla yht\u00e4 \u201dyhteis\u00f6llist\u00e4\u201d. Yhteis\u00f6n k\u00e4sit\u00e4n kirjoituksessa hieman laajempana ja v\u00e4hemm\u00e4n yhdenmukaisena kuin t\u00e4t\u00e4 tiiviimm\u00e4n ryhm\u00e4n. Yhteis\u00f6jen sis\u00e4ll\u00e4 voi olla useampia pienempi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 ryhmi\u00e4, jotka kuitenkin jakavat saman yhteis\u00f6n. Saman yhteis\u00f6n jakavilla ryhmill\u00e4 voi kuitenkin olla eroavaisuuksia sen suhteen, miten he k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6ns\u00e4 sek\u00e4 muut siihen kuuluvat ryhm\u00e4t. V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kahdesta joukosta yhteis\u00f6t perustuvat enemm\u00e4n niiden oletettuun\/kuviteltuun olemassaolemiseen, kun taas ryhm\u00e4t saavat laajemmin merkityksens\u00e4 sen j\u00e4senten v\u00e4lisen vuorovaikutuksen sek\u00e4 toiminnan kautta. Ryhm\u00e4n olemassaolemista ei tarvitse olettaa, koska se synnytt\u00e4\u00e4 itse itsens\u00e4 yhteen l\u00f6yt\u00e4neiden j\u00e4sentens\u00e4 kautta. Yhteis\u00f6n olemassaolo laajempana kokonaisuutena vaatii aina jonkin sortin olettamista tai kuvittelemista, koska suurin osa sen j\u00e4senist\u00e4 ei ole mink\u00e4\u00e4nlaisessa suoranaisessa tekemisiss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n (vrt. Bauman 2002; Andersson 2017). Yhteis\u00f6 tarjoaa laajemman kulttuurillisen kontekstin, jonka kautta yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 olevat ryhm\u00e4t rakentavat ryhm\u00e4tyyli\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Aineistonani ollut Ylilauta on yksinkertaisen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n keskustelualusta, nk. kuvalauta<\/em>. Kuvalaudoille on tyypillist\u00e4 nopeatempoinen keskustelurytmi sek\u00e4 Ylilaudalla viel\u00e4 aineistonker\u00e4\u00e4misen aikaan ajankohtaisempana ollut viestikohtainen anonymiteetti, jossa jokainen viesti on l\u00e4hetetty t\u00e4ysin nimett\u00f6m\u00e4sti yhteisell\u00e4 nimimerkill\u00e4 Anonyymi (engl. Anonymous<\/em>). Kentt\u00e4ty\u00f6ni aikaan t\u00e4m\u00e4 pseudonyymi Anonyymi oli kuitenkin juuri poistunut k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei konkreettisesti ollut muuttanut muuta kuin sen, ettei k\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 n\u00e4kynyt en\u00e4\u00e4 viestin nimikent\u00e4ss\u00e4 nimimerkki\u00e4 \u201dAnonyymi\u201d. Ylilaudan anonymiteetti on nyky\u00e4\u00e4n keskustelukohtainen pseudonymiteetti, jossa jokainen saa keskustelukohtaisesti (Ylilaudalla keskustelut ovat lankoja<\/em>, engl. thread<\/em>) oman tunnisteensa. T\u00e4m\u00e4 tosin vaikuttaa tunnistamisen kannalta vain l\u00e4hinn\u00e4 siihen, ett\u00e4 saman k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n viestit pystyy tunnistamaan keskustelukohtaisesti. Lopulta jokainen Ylilaudalla on kuitenkin tunnistamaton, kasvoton, ellei yksil\u00f6 sitten omatoimisesti pyri tulemaan tunnistetuksi. Tutkielmani kannalta olen jakanut Ylilaudalla ilmenev\u00e4n anonymiteetin anonyymiin nimett\u00f6myyteen sek\u00e4 kaikkien k\u00e4ytt\u00e4jien kesken jaettuun pseudonyymi Anonyymiin (Deseriis 2015), joka mahdollistaa internetin anonymiteetin yhteisesti jaettuna ja kulttuurisesti rakentuvana kokemuksena: anonyymi nimett\u00f6myyten\u00e4 vertautuu Simmelin laadulliseen yksil\u00f6\u00f6n tai Baumanin yksil\u00f6\u00f6n de facto<\/em>, kun taas Anonyymi pseudonyymin\u00e4 vertautuu yksil\u00f6\u00f6n kulttuurinsa\/yhteis\u00f6ns\u00e4\/ryhm\u00e4ns\u00e4 j\u00e4senen\u00e4, rakentajana ja yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4, yksil\u00f6n\u00e4 de jure<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Pro graduni keskeisten k\u00e4sitteiden lis\u00e4ksi teen viel\u00e4 pienen rajauksen t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sitellyn vihan m\u00e4\u00e4rittelemiseksi. Ei ole sama asia vihata jotain kuin olla jollekin vihainen. Kun j\u00e4lkimm\u00e4inen n\u00e4ist\u00e4 pohjautuu jonkun tai jonkin tekoihin ja on useimmiten perustellumpi sek\u00e4 hetkellisempi kuin suoranainen vihaaminen, on vihaaminen pitempiaikaisempaa ja kohdistuu enemm\u00e4nkin vihan kohteen johonkin piirteeseen tai ominaisuuteen, ei tekoon itsess\u00e4\u00e4n vaan siihen, mit\u00e4 <\/em>ja miten<\/em> t\u00e4m\u00e4 jokin asian tekee tai miten se ilmenee. Vihaaminen ja vihaisena oleminen tuntuvatkin menev\u00e4n usein sekaisin, vaikka ne toimintana ja vuorovaikutuksena eroavat toisistaan. K\u00e4sit\u00e4nkin vihan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pitempiaikaisena ja pysyv\u00e4mp\u00e4n\u00e4 olotilana sek\u00e4 ihmisten (\/asioiden) v\u00e4lisen\u00e4 kuviteltuna- ja oletettuna suhteena.<\/p>\n\n\n\n Meemien suhteesta todellisuuteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Meemit ovat internetkulttuureille, sek\u00e4 erityisesti Ylilaudan kuvalautakulttuurille<\/em>, hyvin tyypillinen kommunikaation muoto. Vitseiksi tarkoitetut meemit ovat usein kontekstissaan humoristisia tapoja ilmaista jokin asia yhten\u00e4isen ja ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n tavan mukaisesti. Meemi eroaa viraali-ilmi\u00f6st\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 viraali-ilmi\u00f6 voi olla vain jokin suosittu kuva tai video, pit\u00e4\u00e4 meemi sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n aina useampia kulttuurisia tekstej\u00e4 sek\u00e4 ideoita ja ajatuksia. Meemit voivat olla yhten\u00e4isi\u00e4 kuvia, tekstinp\u00e4tki\u00e4, mutta ne voivat my\u00f6s olla tapoja kirjoittaa ja reagoida. Meemit voi p\u00e4\u00e4asiallisesti n\u00e4hd\u00e4 kulttuurisina ty\u00f6kaluina, kulttuurisina repertuaareina, joiden avulla ilmaista omia sis\u00e4isi\u00e4 tuntemuksiaan, keskustella sek\u00e4 reflektoida muiden kanssa tai yleisesti sanottuna vain vuorovaikuttaa muiden ryhm\u00e4n j\u00e4senten kanssa kulttuurille ominaisesti, kuvalautojen tapauksessa Anonyymin anonyymisti, yhtein\u00e4isesti ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti tulematta kuitenkaan tunnistetuksi.<\/p>\n\n\n\n Toisin kuin ehk\u00e4 perinteisen arkip\u00e4iv\u00e4inen k\u00e4sitys internetmeemeist\u00e4 on, meemit eiv\u00e4t ole aina vain pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n humoristisia tai jonkin vitsin ymp\u00e4rille rakentuvia kulttuurituotteita. T\u00e4ss\u00e4 astuukin esiin meemien merkitys yksil\u00f6lle kulloisenkin yhteis\u00f6n tarjoamina kulttuurisina repertuaareina, kontekstinsa mukaisina toiminnan strategioina. Meemit saattavat auttaa k\u00e4sitteellist\u00e4m\u00e4\u00e4n, merkityksellist\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kommunikoimaan omaa, ja usein meemien tapauksessa my\u00f6s kollektiivista kokemusta todellisuudesta. Joistain meemeist\u00e4 muodostuukin n\u00e4in yhteis\u00f6n sis\u00e4isi\u00e4 sek\u00e4 sen j\u00e4senten jakamia kokemuksia ja kuvauksia todellisuutta rakentavista ja yll\u00e4pit\u00e4vist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4. T\u00e4llaiset meemit alkavat lopulta el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 niille suotuisien sosiokulttuuristen ryhmien\/yhteis\u00f6jen vuorovaikutuksen kautta ja ne saattavat muodostua my\u00f6s t\u00e4rkeimmiksi rakennuspalikoiksi sek\u00e4 \u2013 yksil\u00f6n kannalta oletettuja \u2013 yhteis\u00f6j\u00e4 kasassa yll\u00e4pit\u00e4viksi voimiksi. T\u00e4llaisissa tilanteissa yhteis\u00f6 saakin yksil\u00f6n kannalta merkityksens\u00e4 oletettuna yhteis\u00f6n\u00e4, yksil\u00f6n oman yksil\u00f6llisyysn\u00e4ytelm\u00e4n lyhyik\u00e4isen\u00e4 teenn\u00f6ksen\u00e4, ty\u00f6kaluna oman yksil\u00f6llisyyden k\u00e4sitteellist\u00e4misess\u00e4, m\u00e4\u00e4rittelemisess\u00e4, rakentamisessa sek\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Yksil\u00f6n kokemus todellisuudestaan yhdistyy oletetun yhteis\u00f6n kollektiiviseen kokemukselliseen totuuteen todellisuudesta. T\u00e4m\u00e4 prosessi sek\u00e4 oikeuttaa ett\u00e4 uusintaa yksil\u00f6n omaa kokemusta laadullisesta yksil\u00f6llisyydest\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6ss\u00e4 olemisen, yksil\u00f6n\u00e4 yhteis\u00f6ns\u00e4 j\u00e4senen\u00e4 olemisen kautta.<\/p>\n\n\n\n Aineistostani nousi paikoitellen esiin tapauksia, joissa selv\u00e4sti vitsill\u00e4 tarkoitettuihin viesteihin vastattiin kuin ne olisivat totisinta totta. Samaisesta ilmi\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytiin my\u00f6s keskustelua omassa keskustelussaan, jossa pohdittiin sit\u00e4, miksi jotkut ottavat selv\u00e4stikin ironiset tai muuten humoristiset postaukset tosissaan, ep\u00e4ironisesti, vilpitt\u00f6m\u00e4sti. Sek\u00e4 ryhm\u00e4tyyli ett\u00e4 kulttuuriset repertuaarit pohjaavat ajatukseen kulttuurisista representaatioista, kulttuurisista merkitysrakennelmista, jotka ulkopuolisten silmiin voivat ilmiasullisesti olla samoja, mutta joiden merkitykset voivat kulttuurista riippuen vaihdella huomattavankin paljon.<\/p>\n\n\n\n Koska oman yksil\u00f6llisyydenkin m\u00e4\u00e4rittely ja rakentaminen on notkean- tai postmodernin yksil\u00f6n osalta viety \u00e4\u00e4rimmilleen, miksi ei olisi mahdollista, ett\u00e4 todellisuuskin voisi olla mit\u00e4 tahansa, juuri sellainen kuin yksil\u00f6 itse haluaisi sen olevan. N\u00e4in ironisestikin alunperin tarkoitettu viesti voi saada merkityksens\u00e4 aitona todellisuuden kuvaajana, koska \u201dn\u00e4in n\u00e4m\u00e4 asiat koetaan.\u201d<\/a> Erityisesti kulttuurintutkimuksessa k\u00e4ytetty k\u00e4site uusvilpitt\u00f6myys kuvaa t\u00e4llaista postmodernismin ja postmodernin ironian j\u00e4lkeist\u00e4 kulttuurista olotilaa, jolle on my\u00f6s tyypillist\u00e4 korostaa katsojan ja kokijan n\u00e4kemyst\u00e4 asiasta. On toissijaista onko teksti tarkoitettu ironiseksi tai muuten humoristiseksi, jos vastaanottajat eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 tekstin merkityst\u00e4 silt\u00e4 kannalta. N\u00e4in tekstin lopullinen merkitys rakentuukin sen kautta, miten vastaanottajat sen m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t. Ironisesta voikin rakentua jotain havainnoitsijalleen todellista; vilpit\u00f6nt\u00e4 ja aitoa.<\/p>\n\n\n\n Ylilaudallakin kasvaneen naisvihamielisyydeksi m\u00e4\u00e4ritellyn liikehdinn\u00e4n voi n\u00e4hd\u00e4 saaneen pontimensa t\u00e4llaisesta prosessista. Omalle ja muiden neitsyydelle naureskelulla on pitk\u00e4t perinteet internetkulttuureissa. Internetin keskustelupaikat \u201dn\u00f6rttien\u201d, vaihtoehtokulttuurien ynn\u00e4 muiden normaalista poikkeavien, ts. \u201derilaisten\u201d ihmisten kohtaamispaikkoina tarjosivat my\u00f6s alustan n\u00e4iden stereotypioiden itseironiselle k\u00e4sittelemiselle er\u00e4\u00e4nlaisen yhteis\u00f6llisyyden takaaman vertaistuen kautta. Alkujaan hyvin itseironisiksi ja toisinaan tahallisen lapsellisiksi tarkoitetut vitsit saivat kuitenkin jalansijaa my\u00f6s sellaisten yksil\u00f6iden todellisuuden kuvaajina, joiden pelkoihin, ep\u00e4varmuuksiin ja tiedontarpeisiin t\u00e4llaiset meemit vastasivat. Ne selittiv\u00e4t, miksi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma oli heit\u00e4 kohtaan sellainen kuin se oli. T\u00e4llaiset henkil\u00f6t l\u00f6ysiv\u00e4t toisensa ja yhteis\u00f6llistyiv\u00e4t. T\u00e4llaisista yhteis\u00f6ist\u00e4 tunnetuin lienee incel-alakulttuuri<\/a>, joka on internetiss\u00e4 vaikuttava verkkoyhteis\u00f6, jonka j\u00e4seni\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 seksuaalisen ilmaisun puute, yksin\u00e4isyys sek\u00e4 koettu yhteiskunnallinen syrjityksi tuleminen. \u201dIncel\u201d muodostuu sanoista in<\/strong>voluntary cel<\/strong>ibacy, tahdonvastainen selibaatti.<\/p>\n\n\n\n Kun meemi vastaa omaa kokemusta todellisuudesta, se ei voi olla muuta kuin totta, olenhan itsekin totta. T\u00e4t\u00e4 yksil\u00f6n kokemusta totuudesta tukee my\u00f6s positiivinen palaute, jota yksil\u00f6 samanmielisten vastauksista saa; yksil\u00f6 on onnistunut omaksumaan ryhm\u00e4n tyylin sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6n, joka n\u00e4kee todellisuuden yht\u00e4 totena kuin h\u00e4n itse sen n\u00e4kee. Vaikka totuudeksi koettu tieto esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 oma leuka ei ole luonnostaan tarpeeksi maskuliininen parisuhdemarkkinoille (= chinlet<\/a><\/em>-meemi) on lohduton, se s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kuitenkin yksil\u00f6n silt\u00e4 tiedolta, ettei t\u00e4m\u00e4 oikeasti tiet\u00e4isi tehneens\u00e4 tai k\u00e4sitt\u00e4neen\u00e4 vain jotain hieman v\u00e4\u00e4rin. Toisinaan on vain helpompi syytt\u00e4\u00e4 muita kuin my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 tai tehneens\u00e4 v\u00e4\u00e4rin, syytti tilanteestaan sitten luontoa, geenej\u00e4 tai vaikkapa muiden v\u00e4\u00e4ri\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 todellisuuden luonteesta. Ei kai luontokaan aja tikanpoikaa puuhun vaan malli siit\u00e4, miten puuhun p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Jos tikanpoika ei yrityksist\u00e4\u00e4n huolimatta p\u00e4\u00e4se puuhun, lienee sill\u00e4 mielest\u00e4\u00e4n kuitenkin hyv\u00e4 syy syytt\u00e4\u00e4 asiasta luontoa, onhan se tuon sanonnankin, meemin mukaan vastuussa tikanpojan taidosta p\u00e4\u00e4st\u00e4 puuhun.<\/p>\n\n\n\n Kumpi sitten tuli ensin, viha vai vihan taustalla n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4 yhteis\u00f6? Luultavasti on niin, ett\u00e4 toisille yhteis\u00f6 voi tuottaa merkityksens\u00e4 itse\u00e4 reflektoivien keskustelujen ja vuorovaikutuksen kautta, johon tietynlainen viha sitten vain kuuluu ja rakentuu t\u00e4t\u00e4 kautta osaksi omaa toimintaa osana yhteis\u00f6ss\u00e4 vuorovaikuttamista ja olemista, osana hyv\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4n j\u00e4senyytt\u00e4. Toisille yhteis\u00f6 taas saattaa tarjota paikan purkaa jo valmiiksi sis\u00e4ll\u00e4 kiehuvia vihan tai vihaisena olemisen tunteita. Toisaalta yhteis\u00f6 saattaa my\u00f6s tarjota sis\u00e4isen vihantunteen purkamiselle jonkin kohteen tarjoten n\u00e4in yksil\u00f6lle kulttuurisia repertuaareja sis\u00e4isten ristiriitojensa selvitt\u00e4miseksi. Syyt kasvaa osaksi yhteis\u00f6\u00e4 vaihtelevat. Eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki t\u00e4llaiset yhteis\u00f6t ole \u2013 oletettavastikaan \u2013 pelkk\u00e4\u00e4n vihaan ja vihaamiseen keskittyvi\u00e4, mutta monesti yksi niiden yksil\u00f6n kannalta merkityksellisimmist\u00e4 tarkoituksista on juuri itse\u00e4 ja omia ajatuksia reflektoivan todellisuuden rakentaminen ja yll\u00e4pit\u00e4minen. Sellaisen kollektiivisen todellisuuden rakentaminen, joka tuntuu omalta kannalta parhaalta mahdolliselta maailmaa selitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tavalta n\u00e4hd\u00e4 ja kokea asiat, olla maailmassa, asettaa itsens\u00e4 osaksi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa.<\/p>\n\n\n\n Viha tapahtuu kuitenkin aina kulttuurisessa kontekstissaan, mik\u00e4 tarkoittaa vihan juurisyiden rakentuvan vihaisena olevien vuorovaikutuksellisen m\u00e4\u00e4rittelyjen kautta. Yhteis\u00f6n\/ryhm\u00e4n perustelut vihalleen eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ilmene sen yhteis\u00f6n\/ryhm\u00e4n kokemassa todellisuudessa, johon viha kohdistetaan. T\u00e4ll\u00f6in viha kohdistetaan siihen \u201dmuiden\u201d kuviteltuun\/oletettuun todellisuuteen, joka sijaitsee \u2013 yht\u00e4 lailla \u2013 \u201doman\u201d kuvitellun\/oletetun yhteis\u00f6n ulkopuolella, vihan pohjalle syntyv\u00e4n ryhm\u00e4n rajojen tuolla puolen. N\u00e4in viha saa merkityksens\u00e4 ryhm\u00e4n rajojen sek\u00e4 -siteiden rakentajana ja yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4. Vihan kautta rakennetaan kuvaa niist\u00e4 toisista, joita oma viiteryhm\u00e4 ei ainakaan edusta. Jotta vihan voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, tulisikin p\u00e4\u00e4st\u00e4 siihen kokemukselliseen todellisuuteen, josta viha on saanut alkunsa. Yhteis\u00f6 lienee vain osa t\u00e4t\u00e4 kollektiivisesti koettua todellisuutta, jonka yksi osa on kuitenkin aina my\u00f6s siin\u00e4 vaikuttava ja ajatteleva yksil\u00f6. Jokaisella todellisuudella on kuitenkin oma logiikkansa, oli se kuinka n\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 normaalista tai totuudesta poikkeava tahansa. Se miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin n\u00e4iden eri todellisuuksien logiikat kykenev\u00e4t kommunikoimaan ja toimimaan kesken\u00e4\u00e4n, on taas asia erikseen. Ilmisis\u00e4ll\u00f6llisesti sama asia voi kahden eri yksil\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 merkit\u00e4 t\u00e4ysin p\u00e4invastaista.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/hacking-2903156_1920-1-1024x683.jpg\")
<\/figure>