{"id":1569,"date":"2021-03-10T11:27:12","date_gmt":"2021-03-10T09:27:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1569"},"modified":"2021-03-10T12:50:51","modified_gmt":"2021-03-10T10:50:51","slug":"vihaa-itsensa-vuoksi-viha-yhteisollisyyden-kautta-rakennettavana-yksilollisyyden-oikeuttajana","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1569","title":{"rendered":"Vihaa itsens\u00e4 vuoksi \u2013 Viha yhteis\u00f6llisyyden kautta rakennettavana yksil\u00f6llisyyden oikeuttajana"},"content":{"rendered":"\n<p>Kasvottomuus ja tunnistamattomuus mahdollistavat parhaassa tapauksessa \u00e4\u00e4nen antamisen stigmatisoiduille yksil\u00f6ille. Anonymiteetti\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuitenkin my\u00f6s loan heitt\u00e4miseen sek\u00e4 suoranaiseen vihaamiseen ja ns. vihapuheeseen. Anonyymi vihapuhe on saanut julkisessakin keskustelussa paljon huomiota. Mik\u00e4 on t\u00e4llaisen vihan tarkoitus, mihin sill\u00e4 oikein pyrit\u00e4\u00e4n?&nbsp; L\u00e4hestyn t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa vihaa erityisesti internetiss\u00e4 tapahtuvan vuorovaikutuksen kontekstista, meemien sek\u00e4 vihan yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 synnytt\u00e4v\u00e4n ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n vaikutuksen sek\u00e4 yksil\u00f6n itseens\u00e4 kohdistuvan yksil\u00f6llisyyden m\u00e4\u00e4rittelemisen ja rakentamisen kautta. &nbsp;Sovellan t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pro gradu -tutkielmani teoreettista viitekehyst\u00e4, tuloksia sek\u00e4 aineistoa, jonka olen ker\u00e4nnyt etnografisesti kuvalauta Ylilauta.orgin (jatkossa Ylilauta) Sekalainen alakeskustelualueelta.<\/p>\n\n\n\n<p>Aloitan keskeisten k\u00e4sitteiden m\u00e4\u00e4rittelemisell\u00e4. Kirjoituksen keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 \u2013 vihaa lukuunottamatta \u2013 olen kuvannut tarkemmin pro gradu -tutkielmassani (Siltala 2020). K\u00e4sitteiden m\u00e4\u00e4rittelyn j\u00e4lkeen tuleva luku perustuu p\u00e4\u00e4asiassa pro gradu -tutkielmani <em>\u201dLurkkaa lis\u00e4\u00e4\u201d : Etnografinen tutkielma yksil\u00f6llisyydest\u00e4 Anonyymiss\u00e4 kuvalautakulttuurissa <\/em>(em.) alalukuun <em>4.5 Meemit todellisuutta kuvaamassa <\/em>(em., 56\u201364). T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tuleva luku <em>Viha itsens\u00e4 oikeuttamisena <\/em>soveltaa tutkielmani teoriaa sek\u00e4 sen tuloksia k\u00e4sitellen vihan suhdetta yksil\u00f6n rakentumiseen. Lopuksi pohdin viel\u00e4 laajemmassa mittakaavassa yhteis\u00f6llisyyden ja yksil\u00f6llisyyden sek\u00e4 vihan ja kulttuuristen representaatioiden suhdetta toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Anonyymi yksil\u00f6 Anonyymiss\u00e4 kuvalautakulttuurissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Pro gradu -tutkielmani k\u00e4sittelee yksil\u00f6llisyyden ja kulttuurin suhdetta toisiinsa Anonyymin kuvalautakulttuurin tapauksessa. Yksil\u00f6llisyytt\u00e4 olen l\u00e4hestynyt Georg Simmelin (esim. 2005, 45) m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisesti; yksil\u00f6llisyys tunteena ja vastuuna itsest\u00e4 osana yhteis\u00f6\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 yksil\u00f6llisyys laadullisena yksil\u00f6llisyyten\u00e4; erilaisena olemisen positiivisena tarkoituksena ja oman olemassaolon ainutkertaisuutena. N\u00e4m\u00e4 ovat my\u00f6s verrattavissa Zygmunt Baumanin (esim. 2002, 50\u20134) jakoihin yksil\u00f6st\u00e4 <em>de jure<\/em>, lain edess\u00e4, sek\u00e4 yksil\u00f6st\u00e4 <em>de facto<\/em>, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Kumpikin n\u00e4ist\u00e4 yksil\u00f6llisyyden muodoista vaikuttaa meiss\u00e4 ja kulttuurissamme yht\u00e4aikaisesti. Baumanin <em>notkean modernin<\/em> (vrt. postmoderni) yksil\u00f6 eroaa Simmelin modernin ajan j\u00e4hme\u00e4st\u00e4 ja tiettyyn asemaan sijoittuneesta yksil\u00f6st\u00e4 olemalla suhteellisen itsen\u00e4inen ja jatkuvasti kehittyv\u00e4 sek\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4v\u00e4 olento, joka rakentaa yksil\u00f6llisyytt\u00e4\u00e4n \u2013 toisinaan vain hetkellisten \u2013&nbsp; <em>oletettujen yhteis\u00f6jen<\/em> kautta (= Baumanin [2002, 31] jatkokehitelm\u00e4 Benedict Andersonin [2017] <em>kuviteltujen yhteis\u00f6jen<\/em> k\u00e4sitteest\u00e4). Oletetuiksi n\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6t tekee yksil\u00f6n tarve k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 ja olettaa sen hetkisiin sis\u00e4isiin kysymyksiin vastaavat ihmisjoukot joksikin laajemmaksi ja sit\u00e4 kautta itselle merkityksellisemmiksi kokonaisuuksiksi, oletetuiksi yhteis\u00f6iksi. N\u00e4in yksil\u00f6 tulee olettaneeksi samantyylisen todellisuudenkuvan jakavien ihmisten muodostavan yhteis\u00f6n, jonka kautta yksil\u00f6t tulevat my\u00f6s samalla rakentaneeksi kollektiivista todellisuuttaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kulttuurin olen m\u00e4\u00e4ritellyt pragmaattisesti, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti, k\u00e4ytt\u00e4en hyv\u00e4ksi niin Ann Swidlerin (1986) teoriaa toiminnan kulttuurisista repertuaareista kuin my\u00f6s Nina Eliasophin ja Paul Lichtermanin (2003) kehittelem\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4tyylin konseptia. Kummankin n\u00e4ist\u00e4 tarkoitus on tarkastella sit\u00e4, miten yhteis\u00f6n\/ryhm\u00e4n kulttuuri k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ilmenee sen j\u00e4senten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toiminnan ja vuorovaikutuksen kautta. Kulttuuriset repertuaarit ovat niit\u00e4 kulttuurissa ilmenevi\u00e4 toiminnan strategioita, joita ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaihtelevasti selvit\u00e4kseen erilaisista el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kohtaamistaan ongelmista. Kulttuuri n\u00e4ytt\u00e4ytyy t\u00e4st\u00e4 kulmasta er\u00e4\u00e4nlaisena kulttuurisesti yhten\u00e4isen\u00e4 symbolien, rituaalien ja maailmankatsomuksien ty\u00f6kalupakkina, jota yksil\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kulloisenkin tarpeensa mukaisesti. N\u00e4in kulttuuri tulee n\u00e4ytt\u00e4ytyneeksi yksil\u00f6iden toiminnan kautta. Ryhm\u00e4tyyli taas liittyy kulttuurisia repertuaareja enemm\u00e4n itse vuorovaikutukseen sek\u00e4 kulttuurin rakentamiseen ja yll\u00e4pit\u00e4miseen. Ryhm\u00e4tyylin konsepti tarjoaa keinon tarkastella kulttuuria sen j\u00e4senten kulttuuria m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4n vuorovaikutuksen kautta. Ryhm\u00e4tyyli voidaan jakaa sen k\u00e4sitteellist\u00e4misen helpottamiseksi kolmeen eri osa-alueeseen, joita ovat ryhm\u00e4n rajat, ryhm\u00e4siteet sek\u00e4 puhe- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormit. Ryhm\u00e4n rajoihin kuuluvat ne oletukset, joita ryhm\u00e4n j\u00e4senet tekev\u00e4t siit\u00e4, mik\u00e4 kuuluu ryhm\u00e4n sis\u00e4lle ja mik\u00e4 taas ulkopuolelle. Ryhm\u00e4siteet pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n sellaisen vuorovaikutuksellisen m\u00e4\u00e4rittelyn j\u00e4senten keskin\u00e4isist\u00e4 vastuista sek\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4lainen on hyv\u00e4 j\u00e4sen. Puhe- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormit viittaavat niihin m\u00e4\u00e4rittelemisiin, joita ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n kontekstiin sopivista tavoista puhua ja k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sittelem\u00e4ni kulttuurin m\u00e4\u00e4rittelen siis toimintana ja vuorovaikutuksena, joita ryhm\u00e4n\/yhteis\u00f6n j\u00e4senet m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sek\u00e4 uusintavat.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteis\u00f6 t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen tapauksessa on yhteisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien perusteella, ihmisten vuorovaikutuksen kautta rakentunut sek\u00e4 uusintama kokonaisuus. Vaikka graduni k\u00e4sittelee verkkoyhteis\u00f6\u00e4, en tee erottelua verkkoyhteis\u00f6jen ja \u201doikean el\u00e4m\u00e4n\u201d yhteis\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4, kuten en my\u00f6sk\u00e4\u00e4n jaottele yksil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4\u00e4 erillisiksi verkon ja verkon ulkopuolisen el\u00e4m\u00e4n suhteen. Yhteis\u00f6jen ilmiasut ja ilmenemismuodot eroavat verkon- sek\u00e4 sen ulkopuolisissa konteksteissa, mutta kumpikin n\u00e4ist\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden muodoista voi olla yht\u00e4 \u201dyhteis\u00f6llist\u00e4\u201d. Yhteis\u00f6n k\u00e4sit\u00e4n kirjoituksessa hieman laajempana ja v\u00e4hemm\u00e4n yhdenmukaisena kuin t\u00e4t\u00e4 tiiviimm\u00e4n ryhm\u00e4n. Yhteis\u00f6jen sis\u00e4ll\u00e4 voi olla useampia pienempi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 ryhmi\u00e4, jotka kuitenkin jakavat saman yhteis\u00f6n. Saman yhteis\u00f6n jakavilla ryhmill\u00e4 voi kuitenkin olla eroavaisuuksia sen suhteen, miten he k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6ns\u00e4 sek\u00e4 muut siihen kuuluvat ryhm\u00e4t. V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kahdesta joukosta yhteis\u00f6t perustuvat enemm\u00e4n niiden oletettuun\/kuviteltuun olemassaolemiseen, kun taas ryhm\u00e4t saavat laajemmin merkityksens\u00e4 sen j\u00e4senten v\u00e4lisen vuorovaikutuksen sek\u00e4 toiminnan kautta. Ryhm\u00e4n olemassaolemista ei tarvitse olettaa, koska se synnytt\u00e4\u00e4 itse itsens\u00e4 yhteen l\u00f6yt\u00e4neiden j\u00e4sentens\u00e4 kautta. Yhteis\u00f6n olemassaolo laajempana kokonaisuutena vaatii aina jonkin sortin olettamista tai kuvittelemista, koska suurin osa sen j\u00e4senist\u00e4 ei ole mink\u00e4\u00e4nlaisessa suoranaisessa tekemisiss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n (vrt. Bauman 2002; Andersson 2017). Yhteis\u00f6 tarjoaa laajemman kulttuurillisen kontekstin, jonka kautta yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 olevat ryhm\u00e4t rakentavat&nbsp; ryhm\u00e4tyyli\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Aineistonani ollut Ylilauta on yksinkertaisen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n keskustelualusta, nk. <em>kuvalauta<\/em>. Kuvalaudoille on tyypillist\u00e4 nopeatempoinen keskustelurytmi sek\u00e4 Ylilaudalla viel\u00e4 aineistonker\u00e4\u00e4misen aikaan ajankohtaisempana ollut viestikohtainen anonymiteetti, jossa jokainen viesti on l\u00e4hetetty t\u00e4ysin nimett\u00f6m\u00e4sti yhteisell\u00e4 nimimerkill\u00e4 Anonyymi (engl. <em>Anonymous<\/em>). Kentt\u00e4ty\u00f6ni aikaan t\u00e4m\u00e4 pseudonyymi Anonyymi oli kuitenkin juuri poistunut k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei konkreettisesti ollut muuttanut muuta kuin sen, ettei k\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 n\u00e4kynyt en\u00e4\u00e4 viestin nimikent\u00e4ss\u00e4 nimimerkki\u00e4 \u201dAnonyymi\u201d. Ylilaudan anonymiteetti on nyky\u00e4\u00e4n keskustelukohtainen pseudonymiteetti, jossa jokainen saa keskustelukohtaisesti (Ylilaudalla keskustelut ovat <em>lankoja<\/em>, engl. <em>thread<\/em>) oman tunnisteensa. T\u00e4m\u00e4 tosin vaikuttaa tunnistamisen kannalta vain l\u00e4hinn\u00e4 siihen, ett\u00e4 saman k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n viestit pystyy tunnistamaan keskustelukohtaisesti. Lopulta jokainen Ylilaudalla on kuitenkin tunnistamaton, kasvoton, ellei yksil\u00f6 sitten omatoimisesti pyri tulemaan tunnistetuksi. Tutkielmani kannalta olen jakanut Ylilaudalla ilmenev\u00e4n anonymiteetin anonyymiin nimett\u00f6myyteen sek\u00e4 kaikkien k\u00e4ytt\u00e4jien kesken jaettuun pseudonyymi Anonyymiin (Deseriis 2015), joka mahdollistaa internetin anonymiteetin yhteisesti jaettuna ja kulttuurisesti rakentuvana kokemuksena: anonyymi nimett\u00f6myyten\u00e4 vertautuu Simmelin laadulliseen yksil\u00f6\u00f6n tai Baumanin yksil\u00f6\u00f6n <em>de facto<\/em>, kun taas Anonyymi pseudonyymin\u00e4 vertautuu yksil\u00f6\u00f6n kulttuurinsa\/yhteis\u00f6ns\u00e4\/ryhm\u00e4ns\u00e4 j\u00e4senen\u00e4, rakentajana ja yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4, yksil\u00f6n\u00e4 <em>de jure<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>Pro graduni keskeisten k\u00e4sitteiden lis\u00e4ksi teen viel\u00e4 pienen rajauksen t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sitellyn vihan m\u00e4\u00e4rittelemiseksi. Ei ole sama asia vihata jotain kuin olla jollekin vihainen. Kun j\u00e4lkimm\u00e4inen n\u00e4ist\u00e4 pohjautuu jonkun tai jonkin tekoihin ja on useimmiten perustellumpi sek\u00e4 hetkellisempi kuin suoranainen vihaaminen, on vihaaminen pitempiaikaisempaa ja kohdistuu enemm\u00e4nkin vihan kohteen johonkin piirteeseen tai ominaisuuteen, ei tekoon itsess\u00e4\u00e4n vaan siihen, <em>mit\u00e4 <\/em>ja<em> miten<\/em> t\u00e4m\u00e4 jokin asian tekee tai miten se ilmenee. Vihaaminen ja vihaisena oleminen tuntuvatkin menev\u00e4n usein sekaisin, vaikka ne toimintana ja vuorovaikutuksena eroavat toisistaan. K\u00e4sit\u00e4nkin vihan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pitempiaikaisena ja pysyv\u00e4mp\u00e4n\u00e4 olotilana sek\u00e4 ihmisten&nbsp; (\/asioiden) v\u00e4lisen\u00e4 kuviteltuna- ja oletettuna suhteena.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Meemien suhteesta todellisuuteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Meemit ovat internetkulttuureille, sek\u00e4 erityisesti Ylilaudan <em>kuvalautakulttuurille<\/em>, hyvin tyypillinen kommunikaation muoto. Vitseiksi tarkoitetut meemit ovat usein kontekstissaan humoristisia tapoja ilmaista jokin asia yhten\u00e4isen ja ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n tavan mukaisesti. Meemi eroaa viraali-ilmi\u00f6st\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 viraali-ilmi\u00f6 voi olla vain jokin suosittu kuva tai video, pit\u00e4\u00e4 meemi sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n aina useampia kulttuurisia tekstej\u00e4 sek\u00e4 ideoita ja ajatuksia. Meemit voivat olla yhten\u00e4isi\u00e4 kuvia, tekstinp\u00e4tki\u00e4, mutta ne voivat my\u00f6s olla tapoja kirjoittaa ja reagoida. Meemit voi p\u00e4\u00e4asiallisesti n\u00e4hd\u00e4 kulttuurisina ty\u00f6kaluina, kulttuurisina repertuaareina, joiden avulla ilmaista omia sis\u00e4isi\u00e4 tuntemuksiaan, keskustella sek\u00e4 reflektoida muiden kanssa tai yleisesti sanottuna vain vuorovaikuttaa muiden ryhm\u00e4n j\u00e4senten kanssa kulttuurille ominaisesti, kuvalautojen tapauksessa Anonyymin anonyymisti, yhtein\u00e4isesti ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti tulematta kuitenkaan tunnistetuksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisin kuin ehk\u00e4 perinteisen arkip\u00e4iv\u00e4inen k\u00e4sitys internetmeemeist\u00e4 on, meemit eiv\u00e4t ole aina vain pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n humoristisia tai jonkin vitsin ymp\u00e4rille rakentuvia kulttuurituotteita. T\u00e4ss\u00e4 astuukin esiin meemien merkitys yksil\u00f6lle kulloisenkin yhteis\u00f6n tarjoamina kulttuurisina repertuaareina, kontekstinsa mukaisina toiminnan strategioina. Meemit saattavat auttaa k\u00e4sitteellist\u00e4m\u00e4\u00e4n, merkityksellist\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kommunikoimaan omaa, ja usein meemien tapauksessa my\u00f6s kollektiivista kokemusta todellisuudesta. Joistain meemeist\u00e4 muodostuukin n\u00e4in yhteis\u00f6n sis\u00e4isi\u00e4 sek\u00e4 sen j\u00e4senten jakamia kokemuksia ja kuvauksia todellisuutta rakentavista ja yll\u00e4pit\u00e4vist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4. T\u00e4llaiset meemit alkavat lopulta el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 niille suotuisien sosiokulttuuristen ryhmien\/yhteis\u00f6jen vuorovaikutuksen kautta ja ne saattavat muodostua my\u00f6s t\u00e4rkeimmiksi rakennuspalikoiksi sek\u00e4 \u2013 yksil\u00f6n kannalta oletettuja \u2013 yhteis\u00f6j\u00e4 kasassa yll\u00e4pit\u00e4viksi voimiksi. T\u00e4llaisissa tilanteissa yhteis\u00f6 saakin yksil\u00f6n kannalta merkityksens\u00e4 oletettuna yhteis\u00f6n\u00e4, yksil\u00f6n oman yksil\u00f6llisyysn\u00e4ytelm\u00e4n lyhyik\u00e4isen\u00e4 teenn\u00f6ksen\u00e4, ty\u00f6kaluna oman yksil\u00f6llisyyden k\u00e4sitteellist\u00e4misess\u00e4, m\u00e4\u00e4rittelemisess\u00e4, rakentamisessa sek\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Yksil\u00f6n kokemus todellisuudestaan yhdistyy oletetun yhteis\u00f6n kollektiiviseen kokemukselliseen totuuteen todellisuudesta. T\u00e4m\u00e4 prosessi sek\u00e4 oikeuttaa ett\u00e4 uusintaa yksil\u00f6n omaa kokemusta laadullisesta yksil\u00f6llisyydest\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6ss\u00e4 olemisen, yksil\u00f6n\u00e4 yhteis\u00f6ns\u00e4 j\u00e4senen\u00e4 olemisen&nbsp; kautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Aineistostani nousi paikoitellen esiin tapauksia, joissa selv\u00e4sti vitsill\u00e4 tarkoitettuihin viesteihin vastattiin kuin ne olisivat totisinta totta. Samaisesta ilmi\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytiin my\u00f6s keskustelua omassa keskustelussaan, jossa pohdittiin sit\u00e4, miksi jotkut ottavat selv\u00e4stikin ironiset tai muuten humoristiset postaukset tosissaan, ep\u00e4ironisesti, vilpitt\u00f6m\u00e4sti. Sek\u00e4 ryhm\u00e4tyyli ett\u00e4 kulttuuriset repertuaarit pohjaavat ajatukseen kulttuurisista representaatioista, kulttuurisista merkitysrakennelmista, jotka ulkopuolisten silmiin voivat ilmiasullisesti olla samoja, mutta joiden merkitykset voivat kulttuurista riippuen vaihdella huomattavankin paljon.<\/p>\n\n\n\n<p>Koska oman yksil\u00f6llisyydenkin m\u00e4\u00e4rittely ja rakentaminen on notkean- tai postmodernin yksil\u00f6n osalta viety \u00e4\u00e4rimmilleen, miksi ei olisi mahdollista, ett\u00e4 todellisuuskin voisi olla mit\u00e4 tahansa, juuri sellainen kuin yksil\u00f6 itse haluaisi sen olevan. N\u00e4in ironisestikin alunperin tarkoitettu viesti voi saada merkityksens\u00e4 aitona todellisuuden kuvaajana, koska <a href=\"https:\/\/www.is.fi\/kotimaa\/art-2000000970489.html\" data-type=\"URL\">\u201dn\u00e4in n\u00e4m\u00e4 asiat koetaan.\u201d<\/a> Erityisesti kulttuurintutkimuksessa k\u00e4ytetty k\u00e4site uusvilpitt\u00f6myys kuvaa t\u00e4llaista postmodernismin ja postmodernin ironian j\u00e4lkeist\u00e4 kulttuurista olotilaa, jolle on my\u00f6s tyypillist\u00e4 korostaa katsojan ja kokijan n\u00e4kemyst\u00e4 asiasta. On toissijaista onko teksti tarkoitettu ironiseksi tai muuten humoristiseksi, jos vastaanottajat eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 tekstin merkityst\u00e4 silt\u00e4 kannalta. N\u00e4in tekstin lopullinen merkitys rakentuukin sen kautta, miten vastaanottajat sen m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t. Ironisesta voikin rakentua jotain havainnoitsijalleen todellista; vilpit\u00f6nt\u00e4 ja aitoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ylilaudallakin kasvaneen naisvihamielisyydeksi m\u00e4\u00e4ritellyn liikehdinn\u00e4n voi n\u00e4hd\u00e4 saaneen pontimensa t\u00e4llaisesta prosessista. Omalle ja muiden neitsyydelle naureskelulla on pitk\u00e4t perinteet internetkulttuureissa. Internetin keskustelupaikat \u201dn\u00f6rttien\u201d, vaihtoehtokulttuurien ynn\u00e4 muiden normaalista poikkeavien, ts. \u201derilaisten\u201d ihmisten kohtaamispaikkoina tarjosivat my\u00f6s alustan n\u00e4iden stereotypioiden itseironiselle k\u00e4sittelemiselle er\u00e4\u00e4nlaisen yhteis\u00f6llisyyden takaaman vertaistuen kautta. Alkujaan hyvin itseironisiksi ja toisinaan tahallisen lapsellisiksi tarkoitetut vitsit saivat kuitenkin jalansijaa my\u00f6s sellaisten yksil\u00f6iden todellisuuden kuvaajina, joiden pelkoihin, ep\u00e4varmuuksiin ja tiedontarpeisiin t\u00e4llaiset meemit vastasivat. Ne selittiv\u00e4t, miksi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma oli heit\u00e4 kohtaan sellainen kuin se oli. T\u00e4llaiset henkil\u00f6t l\u00f6ysiv\u00e4t toisensa ja yhteis\u00f6llistyiv\u00e4t. T\u00e4llaisista yhteis\u00f6ist\u00e4 tunnetuin lienee <a href=\"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1365\">incel-alakulttuuri<\/a>, joka on internetiss\u00e4 vaikuttava verkkoyhteis\u00f6, jonka j\u00e4seni\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 seksuaalisen ilmaisun puute, yksin\u00e4isyys sek\u00e4 koettu yhteiskunnallinen syrjityksi tuleminen. \u201dIncel\u201d muodostuu sanoista <strong>in<\/strong>voluntary <strong>cel<\/strong>ibacy, tahdonvastainen selibaatti.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun meemi vastaa omaa kokemusta todellisuudesta, se ei voi olla muuta kuin totta, olenhan itsekin totta. T\u00e4t\u00e4 yksil\u00f6n kokemusta totuudesta tukee my\u00f6s positiivinen palaute, jota yksil\u00f6 samanmielisten vastauksista saa; yksil\u00f6 on onnistunut omaksumaan ryhm\u00e4n tyylin sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6n, joka n\u00e4kee todellisuuden yht\u00e4 totena kuin h\u00e4n itse sen n\u00e4kee. Vaikka totuudeksi koettu tieto esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 oma leuka ei ole luonnostaan tarpeeksi maskuliininen parisuhdemarkkinoille (= <em><a href=\"https:\/\/www.urbandictionary.com\/define.php?term=chinlet\">chinlet<\/a><\/em>-meemi) on lohduton, se s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kuitenkin yksil\u00f6n silt\u00e4 tiedolta, ettei t\u00e4m\u00e4 oikeasti tiet\u00e4isi tehneens\u00e4 tai k\u00e4sitt\u00e4neen\u00e4 vain jotain hieman v\u00e4\u00e4rin. Toisinaan on vain helpompi syytt\u00e4\u00e4 muita kuin my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 tai tehneens\u00e4 v\u00e4\u00e4rin, syytti tilanteestaan sitten luontoa, geenej\u00e4 tai vaikkapa muiden v\u00e4\u00e4ri\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 todellisuuden luonteesta. Ei kai luontokaan aja tikanpoikaa puuhun vaan malli siit\u00e4, miten puuhun p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Jos tikanpoika ei yrityksist\u00e4\u00e4n huolimatta p\u00e4\u00e4se puuhun, lienee sill\u00e4 mielest\u00e4\u00e4n kuitenkin hyv\u00e4 syy syytt\u00e4\u00e4 asiasta luontoa, onhan se tuon sanonnankin, meemin mukaan vastuussa tikanpojan taidosta p\u00e4\u00e4st\u00e4 puuhun.<\/p>\n\n\n\n<p>Kumpi sitten tuli ensin, viha vai vihan taustalla n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4 yhteis\u00f6? Luultavasti on niin, ett\u00e4 toisille yhteis\u00f6 voi tuottaa merkityksens\u00e4 itse\u00e4 reflektoivien keskustelujen ja vuorovaikutuksen kautta, johon tietynlainen viha sitten vain kuuluu ja rakentuu t\u00e4t\u00e4 kautta osaksi omaa toimintaa osana yhteis\u00f6ss\u00e4 vuorovaikuttamista ja olemista, osana hyv\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4n j\u00e4senyytt\u00e4. Toisille yhteis\u00f6 taas saattaa tarjota paikan purkaa jo valmiiksi sis\u00e4ll\u00e4 kiehuvia vihan tai vihaisena olemisen tunteita. Toisaalta yhteis\u00f6 saattaa my\u00f6s tarjota sis\u00e4isen vihantunteen purkamiselle jonkin kohteen tarjoten n\u00e4in yksil\u00f6lle kulttuurisia repertuaareja sis\u00e4isten ristiriitojensa selvitt\u00e4miseksi. Syyt kasvaa osaksi yhteis\u00f6\u00e4 vaihtelevat. Eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki t\u00e4llaiset yhteis\u00f6t ole \u2013 oletettavastikaan \u2013 pelkk\u00e4\u00e4n vihaan ja vihaamiseen keskittyvi\u00e4, mutta monesti yksi niiden yksil\u00f6n kannalta merkityksellisimmist\u00e4 tarkoituksista on juuri itse\u00e4 ja omia ajatuksia reflektoivan todellisuuden rakentaminen ja yll\u00e4pit\u00e4minen. Sellaisen kollektiivisen todellisuuden rakentaminen, joka tuntuu omalta kannalta parhaalta mahdolliselta maailmaa selitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tavalta n\u00e4hd\u00e4 ja kokea asiat, olla maailmassa, asettaa itsens\u00e4 osaksi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Viha tapahtuu kuitenkin aina kulttuurisessa kontekstissaan, mik\u00e4 tarkoittaa vihan juurisyiden rakentuvan vihaisena olevien vuorovaikutuksellisen m\u00e4\u00e4rittelyjen kautta. Yhteis\u00f6n\/ryhm\u00e4n perustelut vihalleen eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ilmene sen yhteis\u00f6n\/ryhm\u00e4n kokemassa todellisuudessa, johon viha kohdistetaan. T\u00e4ll\u00f6in viha kohdistetaan siihen \u201dmuiden\u201d kuviteltuun\/oletettuun todellisuuteen, joka sijaitsee \u2013 yht\u00e4 lailla \u2013 \u201doman\u201d kuvitellun\/oletetun yhteis\u00f6n ulkopuolella, vihan pohjalle syntyv\u00e4n ryhm\u00e4n rajojen tuolla puolen. N\u00e4in viha saa merkityksens\u00e4 ryhm\u00e4n rajojen sek\u00e4 -siteiden rakentajana ja yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4. Vihan kautta rakennetaan kuvaa niist\u00e4 toisista, joita oma viiteryhm\u00e4 ei ainakaan edusta. Jotta vihan voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, tulisikin p\u00e4\u00e4st\u00e4 siihen kokemukselliseen todellisuuteen, josta viha on saanut alkunsa. Yhteis\u00f6 lienee vain osa t\u00e4t\u00e4 kollektiivisesti koettua todellisuutta, jonka yksi osa on kuitenkin aina my\u00f6s siin\u00e4 vaikuttava ja ajatteleva yksil\u00f6. Jokaisella todellisuudella on kuitenkin oma logiikkansa, oli se kuinka n\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 normaalista tai totuudesta poikkeava tahansa. Se miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin n\u00e4iden eri todellisuuksien logiikat kykenev\u00e4t kommunikoimaan ja toimimaan kesken\u00e4\u00e4n, on taas asia erikseen. Ilmisis\u00e4ll\u00f6llisesti sama asia voi kahden eri yksil\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 merkit\u00e4 t\u00e4ysin p\u00e4invastaista.<\/p>\n\n\n\n<p>Ja joskus meemikin on ihan vain meemi. Muutos huumorin ja ironian ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ei koske jokaista yksil\u00f6\u00e4 yht\u00e4lailla. Toisinaan monien tuntema sammakkohahmo&nbsp; <a href=\"https:\/\/knowyourmeme.com\/memes\/pepe-the-frog\">Pepekin<\/a> voi olla vain hassun n\u00e4k\u00f6inen sammakko ilman kytk\u00f6ksi\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeistoon. Vaikka on olemassa my\u00f6s todellista vihaa, niin toisinaan <em>esitetty<\/em> vihakin voi olla humoristista ja itseironista. Esitetty viha voi my\u00f6s olla tapa rakentaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 oletettua yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja ryhm\u00e4tyyli\u00e4. Toisaalta vihaksi n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 asia voi my\u00f6s olla tuohtumusta ja ristiriitaisuuden ilmaisemista itsen ja vihan kohteen kulttuuristen merkitysten v\u00e4lill\u00e4. Kahden ristiriitaiselta vaikuttavan asian olemassaoleminen ei sulje kumpaakaan pois, ne voivat kummatkin olla kontekstissaan yht\u00e4 aitoja, oli kyse sitten vilpitt\u00f6myydest\u00e4 tai huumorista. Kulttuurinen ymm\u00e4rrys voi kuitenkin auttaa havaitsemaan n\u00e4it\u00e4 toisinaan hienon hienojakin eroja vilpitt\u00f6mien ja ironisten tekstien v\u00e4lill\u00e4. Ja toisaalta, joskus vilpitt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 vaikuttava viestikin voi olla ironiaa ja ironiselta vaikuttava vilpit\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-media-text alignwide is-stacked-on-mobile\" style=\"grid-template-columns:78% auto\"><figure class=\"wp-block-media-text__media\"><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/hacking-2903156_1920-1-1024x683.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1604 size-full\" srcset=\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/hacking-2903156_1920-1-1024x683.jpg 1024w, http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/hacking-2903156_1920-1-639x426.jpg 639w, http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/hacking-2903156_1920-1-768x512.jpg 768w, http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/hacking-2903156_1920-1-1536x1024.jpg 1536w, http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/hacking-2903156_1920-1.jpg 1920w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure><div class=\"wp-block-media-text__content\">\n<p class=\"has-large-font-size\"><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-normal-font-size\"><strong>Viha itsens\u00e4 oikeuttamisena<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vihan yhteis\u00f6llisess\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelemisess\u00e4 on my\u00f6s ongelmansa, kuka on vihan kohteena ja kuka \u201dvihaajana\u201d, kuka m\u00e4\u00e4rittelee ja keneen kohdistuneen vihan. Kaikkia erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 tai asiallista kritiikki\u00e4 ei voi vain sivuuttaa ja kutsua vihaksi, vaientamisyritykseksi tai trollaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4llaisen yksinkertaistavan m\u00e4\u00e4rittelemisen voi my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4 menev\u00e4n funktionaalisesti samankaltaisen todellisuuden rakentamisen ja oman todellisuuden yll\u00e4pit\u00e4misen luokkaan kuin meemienkin omaksumisen totuuksina. Vasta-argumenttien on pakko olla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vihaa tai trollaamista, koska itse en n\u00e4e mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 kritisoida toimintaani, koska t\u00e4llainen min\u00e4 olen, ja samaa mielt\u00e4 on oletettu yhteis\u00f6nikin, joiden tuen my\u00f6s saan taakseni. Ongelmallista, totta tosiaan. Viha ja vihaaminen on aina kontekstiinsa sidottua, niin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 kuin se onkin. My\u00f6s k\u00e4rjistynyt vihaisena oleminen, pettymisen ja odotusten hajoamista seuraavat reaktiot voivat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ulkopuolisen silmiin vihana. Vaikka t\u00e4m\u00e4 ei olisikaan suoranaista vihaa, voi t\u00e4llainen jatkuva vihaisena oleminen kuitenkin ajaa yksil\u00f6n patoutuneeseen vihaan sek\u00e4 sen purkauksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Viha on tietynlainen kuviteltu tai oletettu suhde toisiin ihmisiin, vihan kohteisiin. T\u00e4llainen suhde ei kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vastavuoroista, vaan vuorovaikutus voi olla kuviteltua tai oletettua, omaa yhteis\u00f6\u00e4 ja sit\u00e4 kautta kulttuuria sek\u00e4 itse\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4 suhde. Vihan kohteen vaikutus tuntuu kohdistuvan kuitenkin aina jossain m\u00e4\u00e4rin siihen yksil\u00f6\u00f6n, joka vihaa. Joko viha kohdistuu sellaiseen asiaan, joka muuttaa tai liikuttaa negatiivisessa mieless\u00e4 jotain minussa, ts. muuttaa minut sellaisesta, jota haluan olla joksikin muuksi, tai sitten viha kohdistuu johonkin sellaiseen, jonka olemassa oleminen vaikuttaa omaan olemassaolooni, tapaani olla yksil\u00f6n\u00e4 maailmassa. N\u00e4in vihaamisen juurisyy tuntuukin paikantuvan juuri kysymykseen yksil\u00f6llisyydest\u00e4, yksil\u00f6n rakentumisesta, yksil\u00f6n itse itseens\u00e4 kohdistuvasta m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 suhteessa siihen, millaisia odotuksia ja m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 yksil\u00f6n ulkopuolinen maailma yksil\u00f6lle asettaa suhteessa yksil\u00f6n sis\u00e4puoliseen maailmaan sek\u00e4 omiin odotuksiin itsest\u00e4\u00e4n ja todellisuudestaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Viha n\u00e4ytt\u00e4ytyykin t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 aina jonkin sortin ep\u00e4varmuutena omasta yksil\u00f6llisyydest\u00e4, suhteesta itsen ja maailman v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ep\u00e4varmuuden tukena toimivat juurikin ne oletetut yhteis\u00f6t, joiden kautta yksil\u00f6t tulevat rakentaaneeksi omaa yksil\u00f6llisyytt\u00e4\u00e4n. Oletetut yhteis\u00f6t edesauttavatkin t\u00e4ll\u00e4 tavoin yksil\u00f6iden varmistumista siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n yksil\u00f6llisyytens\u00e4 on oikeutettua ja kelvollista, legitiimi\u00e4 ja validia. On mahdotonta olla varma siit\u00e4 onko itse oikeanlainen, kun yksil\u00f6llisyyden mahdollisuuksien paletti tuntuu olevan rajaton.<\/p>\n\n\n\n<p>Anonyymin\u00e4 toimiminen \u2013 niin nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 kuin jaettuna pseudonyymin\u00e4kin \u2013 vaikuttaa tutkielmani tulosten perusteella, ehk\u00e4 hieman paradoksaalisestikin, olevan yksil\u00f6ille eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 oman yksil\u00f6llisyyden rakentamisen ja esitt\u00e4misen ty\u00f6kalu. Anonyymi kirjoittaminen on usein itse\u00e4 muista rajaavaa, oli se sitten johonkin tiettyyn samanmieliseen yhteis\u00f6\u00f6n kuulumiseen, vihaamiseen tai vaihtoehtoisesti mitatattavissa olevaan ja t\u00e4t\u00e4 kautta yksil\u00f6im\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti vertailtavaan tietoon perustuvaa itsens\u00e4 rajaamista muista. Vaikka anonymiteetin tarkoituksen voisi kuvitella olevan yksil\u00f6im\u00e4tt\u00f6myys ja tunnistamattomuus, yksil\u00f6t tulevat kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4neeksi anonymiteetti\u00e4 oman yksil\u00f6llisyytens\u00e4 rakentamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Yhteis\u00f6llisyys oman yksil\u00f6llisyyden oikeuttamisena<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Aineistoni perusteella on enemm\u00e4nkin s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuin poikkeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 anonymiteetti\u00e4 ty\u00f6kaluna yksil\u00f6llisyytens\u00e4 rakentamisessa ja yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Anonymiteetti on ty\u00f6kalu rakentaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yksil\u00f6llisyytt\u00e4\u00e4n ilman suoranaista \u201domalla naamalla huomion hakemista\u201d s\u00e4ilytt\u00e4en yksil\u00f6n kunnian johtamatta kuitenkaan suoraan tunnistettavaan \u201duhriutumiseen.\u201d Jako kunnia- ja uhriuskulttuuriin (k\u00e4yt\u00e4n k\u00e4sitett\u00e4 uhrius, koska uhriutumisella on omat negatiiviset konnotaationsa) on havaittu my\u00f6s etenkin amerikkalaisen kulttuurisodan analysoinnissa kahdeksi vastaparikseen (esim. Campbell &amp; Manning 2018), mutta t\u00e4llaista kahtiajakoa on hyvin havaittavissa my\u00f6s suomenkielisiss\u00e4 polarisoituneissa internetkeskusteluissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Internet sek\u00e4 sen suuremmat yhteis\u00f6t ja kulttuurit ovat kuitenkin monesti glokaaleja ilmi\u00f6it\u00e4, joilla on omat maailmanlaajuisesti jaetut, globaalit piirteens\u00e4, mutta my\u00f6s paikalliset, lokaalit sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4. N\u00e4in levi\u00e4v\u00e4t my\u00f6s niin vihan sek\u00e4 vihaamisen erilaiset muodot ja repertuaarit kuin my\u00f6s yksil\u00f6llisyyden sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden rakentamisen ty\u00f6kalut; kulttuuriset toiminnan repertuaarit. Monien vihaa ja ryhm\u00e4rajoja rakentavien hokemien, so. meemien, samankaltaisuuden voi havaita vertailemalla englanninkielisten ja suomenkielisten kommentti- ja keskustelualustojen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Vaikka vihapuheellakin on omat paikalliset ilmenemismuotonsa, ovat ne monesti muotoiluiltaan ja ajatuksiltaan selv\u00e4sti kansaiv\u00e4lisist\u00e4 malleista lainaavia. T\u00e4llainen meemien lainaaminen ja paikallistaminen osoittaa my\u00f6s glokaalin ryhm\u00e4tyylin rakentumisen. Samanmielisyytt\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n my\u00f6s muiden kielialueiden yhteis\u00f6ist\u00e4 ja n\u00e4iden yhteis\u00f6jen muutos muokkaa my\u00f6s paikallisten yhteis\u00f6jen vuorovaikutuksen sek\u00e4 toiminnan malleja, sek\u00e4 toisin p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteis\u00f6n merkitys yksil\u00f6lle ei n\u00e4in rakennukaan niiden ilmisis\u00e4lt\u00f6jen, vaan yhteis\u00f6jen tarjoamien syvempien ajatusten ja toiminnan strategioiden kautta. Esimerkiksi globalismia vastustava kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6llisyys sek\u00e4 n\u00e4iden alle luettavien yhteis\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 lainatut\/vaihdetut meemit voivat vaikuttaa oksymoronilta, jos niit\u00e4 tarkastelisi vain niiden ilmisis\u00e4ll\u00f6llisten sis\u00e4lt\u00f6jen kautta, ts. \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4\u201d kontekstista k\u00e4sin. Toisaalta t\u00e4llaiset oksymoronit voisi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s yhteis\u00f6ille tyypillisin\u00e4 ristiriitaisuuksina, joiden tarkoitus on tehd\u00e4 yhteis\u00f6st\u00e4 juurikin yhteis\u00f6, erottaa ne muista yhteis\u00f6ist\u00e4. Tarvitaan jokin syy ja tapa rakentaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, joka ei ole kuitenkaan sama kuin joku toinen yhteis\u00f6\/ryhm\u00e4\/kulttuuri, jotta pystytt\u00e4isiin rakentamaan sellaista ryhm\u00e4tyyli\u00e4, kulttuuria, joka taas vastustaisi sellaista kulttuuria, joka on oman yksil\u00f6llisyyden ja olemassaolon suhteen koetusti ristiriitainen.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksil\u00f6iden v\u00e4liset erot sek\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 johtuva erilaisuus pyrit\u00e4\u00e4nkin yhteis\u00f6llist\u00e4misen kautta muokkaamaan oman kulttuurin kautta joksikin sellaiseksi normaaliksi, joka edesauttaisi yksil\u00f6it\u00e4 hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n oman yksil\u00f6llisyytens\u00e4 muiden sek\u00e4 erityisesti yhteiskunnallisesti koetun ymp\u00e4rist\u00f6n antaman hyv\u00e4ksynn\u00e4n kautta. Ep\u00e4varmuus ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys siit\u00e4, miksi min\u00e4 olen juuri t\u00e4llainen, \u201dmiksi juuri min\u00e4\u201d pyrit\u00e4\u00e4n selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6llisyyden tarjoamien toiminnan strategioiden kautta. T\u00e4m\u00e4 yleisinhimillinen ongelma omasta olemassaolosta ja yksil\u00f6llisyydest\u00e4 saattaakin saada n\u00e4in vastauksensa yhteis\u00f6llisyyden kautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Normaalin ja viitearvoisuuden korostaminen eiv\u00e4t ainakaan edesauta yksil\u00f6n kamppailussa oman yksil\u00f6llisyytens\u00e4 ja sen ulkopuolisen maailman suhteen suhteen. T\u00e4m\u00e4 lienee johtanut my\u00f6s \u201dnormalisoinnin\u201d ilmi\u00f6\u00f6n, jossa tabuiksi n\u00e4hdyist\u00e4 asioista pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n \u201dnormaaleja\u201d; asioita, joita voi edustaa ja joista voi puhua ilman leimautumista. Asiaa tuskin auttaa se, miten erilailla eri kulttuurit, ryhm\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t normaalin. Jollekulle esimerkiksi homoseksuaalisuuden normalisointi tarkoittaa homoseksuaalisuuden hyv\u00e4ksymist\u00e4 muiden seksuaalisuuden muotojen&nbsp; (huomaa my\u00f6s erottelu \u201dnormaaleihin\u201d seksuaalisuuden muotoihin sek\u00e4 \u201dseksuaalisiin k\u00e4ytt\u00e4ytymis- ja kohdeh\u00e4iri\u00f6ihin\u00e4\u201d, \u201dparafilioihin\u201d) kanssa tasa-arvoisena seksuaalisuuden muotona sek\u00e4 vaikkapa \u00e4\u00e4nen antamista homoseksuaaleille ilman, ett\u00e4 heit\u00e4 kohdeltaisiin syrjiv\u00e4sti tai halventavasti. Joku toinen saattaakin kokea t\u00e4llaisen normalisoinnin taas tarkoittavan sit\u00e4, ett\u00e4 pian olisikin normaalia, so. viitearvojen mukaista olla homoseksuaali. N\u00e4in my\u00f6s normaalin ja normalisoinnin merkitykset saavat hyvin erilaisia merkityksi\u00e4. \u201dNormaalin\u201d kulttuuriset representaatiot vaihtelevatkin n\u00e4in kulttuurikohtaisesti. T\u00e4m\u00e4 toisaalta antaa my\u00f6s syyn vihata kulttuureita, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t omien merkitysten vastaisesti erilaisia k\u00e4sitteit\u00e4; ne rikkovat, kyseenalaistavat ja loukkaavat sit\u00e4 todellisuutta, jossa yksil\u00f6 el\u00e4\u00e4; ne loukkaavat kokemuksellisesti yksil\u00f6n yksil\u00f6llisyytt\u00e4, tapaa olla maailmassa. T\u00e4llaisen normaalin tapauksessa \u201dnormalisointi\u201d voi kokemuksellisesti rikkoa sen, mit\u00e4 on olla normaali, se mit\u00e4 yksil\u00f6 itse on todenn\u00e4k\u00f6isesti kokenut olevansa. Ja jos ei ole normaali, on outo, erilainen, v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen, viitearvojen ulkopuolelta; moraalisesti huonompi.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos siis jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ihmisten maailmankuvat ja kulttuuriset representaatiot eroavat toisistaan, miten voitaisiin olettaa ihmisten l\u00f6yt\u00e4v\u00e4n jonkin sellaisen \u201dyhten\u00e4iskulttuurin\u201d, johon kaikki voisivat yhty\u00e4? Internet on tuonut \u00e4\u00e4nen isoille massoille ja osoittanut sen suuren varianssin, jota erilaisista kulttuuripiireist\u00e4 tulleet ihmiset edustavat. Erityisesti kuvalaudat ja keskustelufoorumit tarjoavat kaikille l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti yht\u00e4 hyv\u00e4t mahdollisuudet saada \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin, koska ne eiv\u00e4t perustu erin\u00e4isiin sy\u00f6tteisiin tai algoritmien m\u00e4\u00e4rittelemiin sis\u00e4lt\u00f6jen esitt\u00e4misiin. Kun yh\u00e4 useammat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t t\u00e4llaisten alustojen mahdollisuudet, ne my\u00f6s johtavat sivustojen sis\u00e4lt\u00f6jen muuttumiseen. Lopulta anonyymit alustat voivat siis tarjota \u00e4\u00e4nen ja alustan vaiennetuille, stigmatisoiduiksi asioiksi koetuista asioista puhuville. Se mik\u00e4 sitten on stigmatisoitua kenenkin kokemuksissa on asia taas erikseen. Esimerkiksi sananvapauden nimiss\u00e4 puhutaan netiss\u00e4 rasistisesti tai muuten vihamielisesti perustellen asiaa sill\u00e4, ett\u00e4 kyseisen yksil\u00f6n mielest\u00e4 asioista tulisi saada puhua \u201dniiden oikeilla nimill\u00e4\u201d. Asioiden \u201doikeat nimet\u201d taas m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t kyseisen yksil\u00f6n oletettujen ryhmien jakamien kulttuurillisten representaatioiden \u201doikein ymm\u00e4rt\u00e4misen\u201d kautta. T\u00e4m\u00e4 johtaa my\u00f6s isompaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sellaista teksti\u00e4, joka voidaan n\u00e4hd\u00e4 muiden kulttuurien silmiss\u00e4 esimerkiksi rasismina tai vihapuheena. Osa t\u00e4llaisesta vihapuheesta on varmasti tahallista provokaatiota, trollaamista tai mahdollisesti jopa mielipidevaikuttamista, mutta osa on kykenem\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 kahden erilaisen kulttuurin kulttuurisia representaatioita sellaiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka niiden molempien kulttuurien j\u00e4senet hyv\u00e4ksyisiv\u00e4t todellisuutta ja omaa yksil\u00f6llisyytt\u00e4 sek\u00e4 sen mahdollisuuksia kuvastavaksi kokonaisuudeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten siis meemitkin, my\u00f6s sanat voivat joskus olla vain sanoja. Sanat \u2013 tai meemit \u2013 eiv\u00e4t kuitenkaan koskaan ole merkityksett\u00f6mi\u00e4, eiv\u00e4t edes sanojen k\u00e4ytt\u00e4jille itselleen. Ne rakentavat sit\u00e4 kulttuurisesti yhten\u00e4ist\u00e4 ja monesti oletetun yhteis\u00f6n kanssa yhtenev\u00e4\u00e4 todellisuutta, jossa yksil\u00f6 el\u00e4\u00e4 ja kokee itsens\u00e4 osaksi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaansa. Viha on oletettu suhde, jossa yksil\u00f6 rakentaa hierarkisen moraalista suhdetta itsen ja Toisen sanojen ja tekojen, kulttuuristen representaatioiden yhteensopimattomuuden ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pohjalle. Viha on se pitk\u00e4\u00e4n kasautunut ja patoutunut tunne, kun en ymm\u00e4rr\u00e4 useista yrityksist\u00e4 huolimatta sit\u00e4, miksi tuo toinen tuntuu sanoillaan ja teoillaan nostavan oman todellisuutensa ja yksil\u00f6llisyytens\u00e4 oman kokemuksellisen todellisuuteni ja yksil\u00f6llisyyteni yl\u00e4puolelle tehden siit\u00e4 oikeamman ja paremman kuin omani; viha on oman olemassaolemattomuuden voimakasta ja toisiin kohdistuvaa kielt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Arttu Siltala <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiologia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tampereen yliopiston alumni<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Viitteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Anderson, Benedict. 2017. <em>Kuvitellut yhteis\u00f6t \u2014 Nationalismin alkuper\u00e4n ja levi\u00e4misen tarkastelua<\/em>.&nbsp; Suomentanut Joel Kuortti. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n<p>Bauman, Zygmunt. 2002. <em>Notkea moderni. <\/em>Suomentanut Jyrki Vainonen. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n<p>Campbell, Bradley &amp; Jason Manning. 2018. <em>The Rise of Victimhood Culture Microaggressions, Safe Spaces, and the New Culture Wars<\/em>. London: Palgrave Macmillan.<\/p>\n\n\n\n<p>Deseriis, Marco. 2015. <em>Improper Names Collective Pseudonyms from the Luddites to Anonymous<\/em>. Minnesota: University of Minnesota Press.<\/p>\n\n\n\n<p>Eliasoph, Nina &amp; Paul Lichterman. \u201dCulture in Interaction.\u201d <em>American Journal of Sociology 108<\/em>(4), 735\u2013794.<\/p>\n\n\n\n<p>Simmel, Georg. 2005. <em>Suurkaupunki ja moderni el\u00e4m\u00e4. Kirjoituksia vuosilta 1895\u20131917. <\/em>Suomentanut Tiina Huuhtanen. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n<p>Siltala, Arttu. 2020. <em>\u201dLurkkaa lis\u00e4\u00e4\u201d : Etnografinen tutkielma yksil\u00f6llisyydest\u00e4 Anonyymiss\u00e4 kuvalautakulttuurissa<\/em>. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. Haettu osoitteesta <a href=\"https:\/\/trepo.tuni.fi\/handle\/10024\/123514\">https:\/\/trepo.tuni.fi\/handle\/10024\/123514<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Swidler, Ann. 1986. \u201dCulture in Action: Symbols and Strategies.\u201d <em>American Sociological Review<\/em> <em>51<\/em>(2), 273-286.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kasvottomuus ja tunnistamattomuus mahdollistavat parhaassa tapauksessa \u00e4\u00e4nen antamisen stigmatisoiduille yksil\u00f6ille. Anonymiteetti\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuitenkin my\u00f6s loan heitt\u00e4miseen sek\u00e4 suoranaiseen vihaamiseen ja ns. vihapuheeseen. Anonyymi vihapuhe on saanut julkisessakin keskustelussa paljon huomiota. Mik\u00e4 on t\u00e4llaisen vihan tarkoitus, mihin sill\u00e4 oikein pyrit\u00e4\u00e4n?&nbsp; L\u00e4hestyn t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa vihaa erityisesti internetiss\u00e4 tapahtuvan vuorovaikutuksen kontekstista, meemien sek\u00e4 vihan yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 synnytt\u00e4v\u00e4n ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1595,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[328,82,1],"tags":[332,329,333,35,334],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1569"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1569"}],"version-history":[{"count":25,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1569\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1668,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1569\/revisions\/1668"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1595"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1569"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1569"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1569"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}