{"id":1764,"date":"2021-12-17T11:47:43","date_gmt":"2021-12-17T09:47:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1764"},"modified":"2021-12-17T11:47:45","modified_gmt":"2021-12-17T09:47:45","slug":"kasvotyon-tuottaminen-ja-itsen-esittaminen-julkisissa-tiloissa-koronapandemian-alussa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1764","title":{"rendered":"Kasvoty\u00f6n tuottaminen ja itsen esitt\u00e4minen julkisissa tiloissa koronapandemian alussa"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 haastattelututkimuksessa selvitimme ihmisten kokemuksia julkisissa tiloissa koronapandemian aikana. Aihe on kiinnostava, sill\u00e4 elinolosuhteet ovat muuttuneet monella tapaa. Kriisitilanteen my\u00f6t\u00e4 noussut historiallisen voimakas valtion kontrolli ja poikkeustilan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on muokannut ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja itsehallinnan muotoja julkisilla paikoilla. Sosiaalitieteellisen tutkimuksen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia tilanteen mukanaan tuomia ilmi\u00f6it\u00e4, jotta vastaavaan voitaisiin jatkossa varautua.<\/p>\n\n\n\n

Pyrimme tutkimaan, miten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ohjaavat peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat muuttuneet kriisitilanteen aikana. Tutkimuskysymysten tekemisess\u00e4 ja aineiston tarkastelussa l\u00e4hdimme liikkeelle Goffmanin kasvoty\u00f6n teoriasta. Analysointivaiheessa t\u00e4ydensimme teoriapohjaa Harr\u00e9n ja Haidtin teorialla, jotta aineistosta esille nousseet teemat tulisivat ymm\u00e4rrett\u00e4viksi.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessamme k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 poikkeustilanne on tuonut esiin normaalista poikkeavia kasvojen s\u00e4ilytt\u00e4mismenetelmi\u00e4 julkisissa tiloissa. Kasvoty\u00f6t\u00e4 tehtiin paitsi \u201crationalisoimalla\u201d omaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, my\u00f6s vertailemalla itse\u00e4\u00e4n muihin. Arjen vuorovaikutustilanteet julkisilla paikoilla ovat koronapandemian takia muuttuneet. Koimme mielenkiintoiseksi huomion ihmisten moralistisesta suhtautumisesta korona-ajan toimijoihin. Julkisilla paikoilla esiintyv\u00e4\u00e4 soveliasta toimintaa, niin omaa kuin toisen, arvioitiin moralisoinnin ja j\u00e4rkeilyn kautta. Toisten toiminnan korostunut tarkkailu ja arviointi nousi tutkimuksessa esille, osiksi my\u00f6s sen takia, ett\u00e4 haastatteluissa esitettiin siihen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aineisto ja menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla yhteens\u00e4 viitt\u00e4 eri henkil\u00f6\u00e4. Ennen haastatteluja olimme laatineet puolistrukturoidun haastattelurungon, jota kukin haastattelija mukaili. Haastattelurunko pyrittiin laatimaan niin, ett\u00e4 haastatteluissa tulisi ilmi k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen liittyvi\u00e4 teemoja ja kasvojen s\u00e4ilytt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 poikkeustilanteessa. Osa eteni tiukemmin haastattelurunkoa mukaillen, toiset vapaamuotoisemmin.<\/p>\n\n\n\n

Haastattelut toteutettiin p\u00e4\u00e4osin et\u00e4n\u00e4 (4\/5 haastattelusta). Haastateltavista nelj\u00e4 olivat nuoria 20-30 -vuotiaita naisia ja yksi oli 50-vuotias mies henkil\u00f6. Haastattelut kestiv\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin 37,4 minuuttia, joista lyhyin oli 25 minuutin, pisin 45 minuutin pituinen. Haastattelut nauhoitettiin et\u00e4yhteyksien kyseess\u00e4 ollessa tietokoneen tai itse et\u00e4yhteys-ohjelman tarjoamin mahdollisuuksin. Live-haastattelu nauhoitettiin puhelimen sovellusta k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n

Haastattelut litteroitiin ja litteroitu aineisto analysoitiin teoriaohjautuvasti. Suunnittelimme tutkimuskysymykset niin, ett\u00e4 haastateltavat kertoisivat avoimesti p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 kasvoty\u00f6st\u00e4 julkisissa tiloissa. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, ettei Goffmanin dramaturginen l\u00e4hestymistapa riit\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n esiin nousseita ilmi\u00f6it\u00e4, kuten ihmisten syv\u00e4\u00e4 moralisoivaa suhtautumista muihin sek\u00e4 oman k\u00e4yt\u00f6ksen \u201ditserationalisointia\u201d ambivalenteissa tilanteissa, jossa oma tekeminen oli ristiriidassa omien mielipiteiden sek\u00e4 moralisoivan asenteen kanssa. P\u00e4\u00e4timme t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Goffmanin teoriaa Haidtin (2012) sek\u00e4 Harr\u00e9n & Langenhoven (2010) teorioilla, koska koimme niiden tarjoavan erityist\u00e4 relevanssia aineistosta nousseiden teemojen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen analysointivaiheen j\u00e4lkeen aineisosta nousi esiin muutamia mielenkiintoisia teemoja. Suhtautuminen koronatilanteeseen kytkeytyy rationalisoinnin ja moralisoinnin teemoihin. Tavoitteena tuntui olevan tarve yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 hallinnan tunnetta. My\u00f6s minuus suhteessa koronaan nousi esille. Haastatteluissa tuli esille oman toiminnan puolustelu nimenomaan rationalisoinnin keinoin. Kenties pyrittiin asettautumaan neutraalin arvioijan rooliin. Esille nousi my\u00f6s ambivalenssi omaan moraaliseen suhtautumiseen. T\u00e4m\u00e4 ilmeni jyrkk\u00e4n\u00e4 suhtautumisena tilanteeseen ja muiden toimintaan tai suorastaan er\u00e4\u00e4nlaisena itsepetoksena, kun haastateltavat olivat rikkoneet ohjeistusta vaikkapa k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 kyl\u00e4ilem\u00e4ss\u00e4. Tilanne selitet\u00e4\u00e4n sellaisella tavalla itselle ja muille, ett\u00e4 voi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 omat kasvonsa.<\/p>\n\n\n\n

Huomioimme my\u00f6s, ett\u00e4 koronatilanteeseen suhtautumisessa ilmeni kilpailullisia piirteit\u00e4. Nuoret tuntuivat suhtautuvan jyrk\u00e4sti keski-ik\u00e4isiin ihmisiin. Heit\u00e4 haastatellessa saattoi huomata \u201crikkuriuden\u201d tematiikan. Aineistosta huomataan, etteiv\u00e4t nuoretkaan noudata koronaan liittyvi\u00e4 ohjeistuksia t\u00e4ydellisesti, jota selitettiin osaltaan mahdottomuudella \u201chulluksihan siin\u00e4 tulisi<\/em>\u201d. Dynamiikka itsen esitt\u00e4misen ja toisaalta kasvoty\u00f6n viitekehyksess\u00e4 saattaa liitty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n vertailuun vanhempiin ihmisiin rikkurin prototyyppin\u00e4, jolloin itse alkaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paremmalta?<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti yskiminen julkisella paikalla n\u00e4htiin kasvojen menett\u00e4misen\u00e4. Er\u00e4s haastateltava kuvaa ajatuksiaan ysk\u00e4isemisen j\u00e4lkeen kaupassa:<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u201d\u2026Kaikki ajattelee, ett\u00e4 mulla varmaan korona ja nyt ne haluu polttaa mut roviolla, koska oon kipeen\u00e4 kaupassa\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Aineistosta nousseiden moralisoinnin ja rationalisoinnin teemojen merkitt\u00e4vyytt\u00e4 suhteessa kasvoty\u00f6h\u00f6n ei kuitenkaan t\u00e4ysin pystytty analysoimaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Goffmanin teorian kautta.<\/p>\n\n\n\n

Rom Harr\u00e9n asemoitumisteoria suhteessa moralisointiin ja rationalisointiin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Harr\u00e9n mukaan sosiaalisen maailman muodostuminen tapahtuu kahden diskurssiivisen prosessin kautta: asemoituminen (positioning), ja retorinen selitt\u00e4minen. Asemoitumisessa ihminen ilmaisee omaa suhdettaan toiseen ihmiseen ja sosiaaliseen kontekstiin, jossa yksil\u00f6 kulloinkin on. Diskurssit mahdollistavat aseman ottamisen, muuttamisen tai sen kyseenalaistamisen. Asemoituminen voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kohtaisten tarinoiden diskurssiivisena konstruoimisena, joka tekee yksil\u00f6n toiminnan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi. Jotkut teot tunnistetaan heti ymm\u00e4rrett\u00e4viksi, kun taas toiset teot eiv\u00e4t ole heti ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4, tai niiden status sosiaalisena toimintana on jollakin tavalla kyseenalainen (Langenhove 2010).<\/p>\n\n\n\n

Harr\u00e9 on esitt\u00e4nyt viisi erilaista asemoitumisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Merkitt\u00e4vin n\u00e4ist\u00e4 tutkimuksen kannalta on moraalinen ja henkil\u00f6kohtainen asemoituminen. T\u00e4ss\u00e4 asemoitumisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ihmiset asemoivat itsens\u00e4 ja toisia suhteessa moraalij\u00e4rjestykseen. Asemoitumisessa yksil\u00f6t viittaavat tiettyyn rooliin moraalij\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4, tai sosiaalisen el\u00e4m\u00e4n institutionaaliseen ulottuvuuteen tehd\u00e4kseen oman tai toisen toiminnan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi. Asemoituminen on aina suhteessa henkil\u00f6n oikeuksiin, vastuisiin ja velvollisuuksiin sen moraalij\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4, miss\u00e4 diskursiivinen prosessi tapahtuu (Langenhove 2010). T\u00e4m\u00e4 asemoitumisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 saattaa osaltaan selitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 miksi moralisointi nousi niin voimakkaasti esiin kaikissa haastatteluissa.<\/p>\n\n\n\n

Harr\u00e9n teorian mukaan asemoituminen tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 prosessina, jossa psykologinen vaste m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n k\u00e4sill\u00e4 olevan tarkoituksen tai tilaisuuden mukaiseksi. Asemat ovat siis joustavia, ne voivat muuttua vuorovaikutuksen kulun mukaan, sek\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n juuri erilaisista tilanteista selviytymiseen (Langenhove 2010). T\u00e4m\u00e4 voisi osaltaan selitt\u00e4\u00e4 moraalista ambivalenssia, joka nousi esiin haastateltavien puheesta:<\/p>\n\n\n\n

”ja sit m\u00e4 mietin vaan et mit\u00e4 n\u00e4iden ihmisten p\u00e4\u00e4ss\u00e4 liikkuu, et miks pit\u00e4\u00e4 \u00e4nkee, mut sit mietin et m\u00e4kin teen sit\u00e4 samaa.. ja sit t\u00e4\u00e4 kaksinaismoralismi, vai miks sit nyt kutsuis, et niinku just se mit\u00e4m\u00e4 sanoin; koska min\u00e4 voin, niin senh\u00e4n m\u00e4 just tein itekkii, menin koska voin.” ”..m\u00e4 koin et me oltiin aika hyvin se tilanne arvioitu, tai sillein et m\u00e4 olisin toiminut v\u00e4\u00e4rin”<\/em> <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 olevan yhteys my\u00f6s Goffmanin kasvojen s\u00e4ilytt\u00e4misen teoriaan niin, ett\u00e4 henkil\u00f6 asemoi itse\u00e4\u00e4n sosiaalisessa vuorovaikutuksessa juuri suhteessa kasvojen s\u00e4ilytt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 nousee esiin my\u00f6s haastateltavien puheesta niin, ettei toisen ep\u00e4asiallista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 haluta kuitenkaan julkisesti l\u00e4hte\u00e4 kommentoimaan, koska tilanteeseen ajatellaan kuuluvan riski omien kasvojen menett\u00e4misest\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\u201cV: et, en tii\u00e4 ehk\u00e4 se on se, et mit\u00e4 pelk\u00e4\u00e4, mink takii ei mee sanomaan, et se toinen alkais mesoaa siin sulle, ja et s\u00e4 olisit se joka nolostuu siin tilanteessa, eik\u00e4 se toinen, mut niin, kyl on on v\u00e4lil tullu tilanteita et ois tehny mieli sano\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Harr\u00e9n asemoitumisteorian kautta voidaan aineistosta hahmottaa osittain niit\u00e4 diskursiivisia ulottuvuuksia ja elementtej\u00e4, joissa haastateltavat selitt\u00e4v\u00e4t ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi omaa sek\u00e4 toisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 suhteessa koronaan. Osaltaan t\u00e4m\u00e4 asemoitumisen kentt\u00e4 ja mekanismit tulevat hyvin l\u00e4helle my\u00f6s Goffmanin itsen esitt\u00e4misen, strategisen interaktionismin ja kasvoty\u00f6n teoretisointia. Harr\u00e9n teorian kautta aineistosta voidaan hahmottaa esiin seuraavat asiat: (1) tarinan konteksti (muuttunut yhteiskunnallinen tilanne, rajoitukset\/korona) jonka ymp\u00e4rille tarinoiden kertomisen ja itsen asemoimisen juoni kietoutuu, (2) asemoitumisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ulottuvuudet; (2.1) itsen arviointi suhteessa moraalij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, kontekstiin ja toisiin ihmisiin, jossa erityisesti korostuu rationalisointi ja oman toiminnan normalisointi\/neutralisointi:<\/p>\n\n\n\n

\u201cV: No emm\u00e4 tii\u00e4 siis ehk\u00e4, ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n se ajattelu malli on niinku sillein,.. ei mulla nyt siis hirveesti oo muuttunu, ett\u00e4 niinku, vaan just se ett\u00e4 niinku arvostaa kaikkia, .. ett\u00e4 nyt sen verran vaan ajattelen et just niinku pesen niit\u00e4 k\u00e4si\u00e4 enemm\u00e4n ja ei k\u00e4y siell\u00e4 kaupassa niin usein, et niinkun, sellasta maalaisj\u00e4rke\u00e4 pystyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta, et en oo todellakaan silleen, jos on terve ihminen, erist\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4n sein\u00e4n sis\u00e4\u00e4n, \u201c<\/em><\/p>\n\n\n\n

(2.2) toisen arviointi suhteessa kontekstiin, moraalij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja rooleihin:<\/p>\n\n\n\n

\u201cV: no siis on, tosi eri tavalla suhtautuu. Ett\u00e4 tota, osa on niinkun sill\u00e4 tavalla jatkaa normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4, eik\u00e4 oo tullu mit\u00e4\u00e4n rajotuksia, ja sit taas toiset on niinkun hirmu hysteerisi\u00e4, et miten t\u00e4st\u00e4 selvit\u00e4\u00e4n. Et se sit taas johtuu varmaan niinku siit\u00e4 et miten esim omat vanhemmat suhtautuu siihen ja niinkun ne l\u00e4hi ihmiset siin\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u201cK: Nii ooks\u00e4 kokenut ett\u00e4 toi itsekkyys on jotenki tossa ongelma tai ilmi\u00f6?<\/em><\/p>\n\n\n\n

V: Se varmaan t\u00e4ss\u00e4 isoin ongelma on. Jos kaikki vaan. Noudattais niit\u00e4 juttuja. Toisaalta kaikki ei vaa voi jotkut on semmosissaa ammateissa. Se on sitten ihan eri asia.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 (3) kuinka itsen ja toisen arvioiminen n\u00e4ytt\u00e4ytyy ylikorostuneena herkkyyten\u00e4, ja valppautena, joka osaltaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4telmien tekemisess\u00e4 kietoutuvan vahvasti moraali \u2013 rationalisointi akselin ymp\u00e4rille. Ik\u00e4\u00e4n kuin t\u00e4m\u00e4 vastinpari toimisi sosiaalisessa maailmassa mediaattina itse, toisen ja uuden tilanteen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201cV: heeh, me oltiin kaupas yks p\u00e4iv\u00e4 ja siel nyt toki tulee kateltuu v\u00e4h\u00e4n kaikenn\u00e4k\u00f6st\u00e4, ja sit m\u00e4 katoin et aha et toinen hieroo k\u00e4del nen\u00e4\u00e4 ja et \u201dmit\u00e4 s\u00e4 teet!\u201d, et niinku tavalla sit\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sen toisen ihmisen tekemisiin huomiota,..\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u201cV:.. Sit ku ite yritt\u00e4\u00e4 koko aika ajatella, okei hei s\u00e4 oot kaupassa, et \u00e4l\u00e4 koskettele nyt mit\u00e4\u00e4n mihin ei tarvii koskee, \u2026 et heti jos s\u00e4 kuulet et joku aivastaa tai yskii sun takana, niin tulee v\u00e4h\u00e4n sellanen \u2019uugh\u2019 tunne,\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Aineiston pohjalta arvioituna n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vieraassa, tuntemattomassa kontekstissa, miss\u00e4 yhteisi\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tai narratiiveja ei viel\u00e4 ole, asemointiteorian kautta katsottuna yksil\u00f6n v\u00e4lineeksi muodostaa tilanteesta ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 kokonaisuus nousevat moraali ja rationaalisuus. N\u00e4iden kautta arvioidaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iset ja uhkaavaksi koetut tekij\u00e4t. My\u00f6s moraalin ja rationaalisuuden soveltamisessa tilanteen arvioimiseksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan eroja yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4, siin\u00e4 suhteessa kumpaan p\u00e4\u00e4h\u00e4n t\u00e4t\u00e4 akselia enemmin turvaudutaan (ik\u00e4\/el\u00e4m\u00e4nkokemus). N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 ett\u00e4 moraaliseen asemoitumiseen turvautuminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6ss\u00e4 emotionaalisesti voimakkaampia tunteita.<\/p>\n\n\n\n

Jonathan Haidtin moraaliperustojen teoria liikkeellepanevana voimana<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aineistosta esille nousseita ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen motiiveihin liittyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 on mahdollista tarkastella yhdist\u00e4en itsen esitt\u00e4misen, kasvoty\u00f6n ja positioinnin tematiikkaa Jonathan Haidtin moraaliperustojen teoriaan (moral foundations theory). H\u00e4nen teoksensa The Righteous Mind (2012) on l\u00e4hteen\u00e4 t\u00e4h\u00e4n osioon.  Evoluution saatossa moraaliset tunteet ovat olleet eduksi. Moraalisia perusmakuja \u2013 kuten Haidt niit\u00e4 kutsuu \u2013 on kuusi erilaista: v\u00e4litt\u00e4minen, tasapuolisuus, lojaalisuus, auktoriteetti, pyhyys ja vapaus. Aineistosta analysoituna moduulit ilmeniv\u00e4t seuraavalla tavalla: <\/p>\n\n\n\n

(1) V\u00e4litt\u00e4minen moraaliperustana on ollut tarpeellinen, jotta omasta j\u00e4lkikasvusta on haluttu pit\u00e4\u00e4 huolta. V\u00e4litt\u00e4minen koetaan my\u00f6t\u00e4tuntoa toisia kohtaa, joka johtaa oman k\u00e4yt\u00f6ksen muutoksiin, avustamiseen ja esimerkiksi fyysisen tilan j\u00e4tt\u00e4miseen kaupassa. Joku ei toisaalta selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n v\u00e4lit\u00e4, jos tulee liian l\u00e4helle.<\/p>\n\n\n\n

(2) Tasapuolisuuden moraaliperusta on ollut avuksi luotaessa hy\u00f6dyllisi\u00e4 kaksisuuntaisia suhteita. Haastattelussa tasapuolisuusmoduuli aktivoituu kun joku ei noudata annettuja ohjeita. Seurauksena kiukun tunne: \u201cMiksi h\u00e4nen pit\u00e4isi saada rikkoa normeja?!\u201d<\/p>\n\n\n\n

(3) Lojaalisuuden perusta on auttanut kokoamaan yhteen liittoumia. Lojaalisuusmoduulin aktivoituessa \u201cmeid\u00e4n kaikkien suomalaisten yhteisen asian\u201d eteen, voidaan siit\u00e4 kokea ylpeytt\u00e4 ja toisaalta raivoa niit\u00e4 kohden, jotka pyrkiv\u00e4t Uudeltamaalta maakuntiin. Toisaalta lojaalisuuden aktivaatio on pohja sille, ett\u00e4 suomalaiset ovat suhtautuneet sangen rakentavasti tilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n

(4) Auktoriteettiperusta on toimivien hierarkioiden synnyn taustalla. T\u00e4m\u00e4 ilmeni haastattelussa p\u00f6yristyksen\u00e4 ihmisi\u00e4 kohtaan jotka eiv\u00e4t kunnioita auktoriteettia ja siten ko. moraaliperustaa (maakuntiin pyrkiv\u00e4t ihmiset).<\/p>\n\n\n\n

(5) Pyhyys on auttanut luomaan nk. sosiaalista immuniteettia eli k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, jossa v\u00e4ltell\u00e4\u00e4n potentiaalisia tautivektoreita. Haastatteluissa t\u00e4m\u00e4 tulee esiin suorasti taudinaiheuttajien v\u00e4lttelyn\u00e4. Koronavirustilanne voi lis\u00e4t\u00e4 kielteist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vierasta ja vieraita kohti. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt vaikkapa m\u00f6kkikuntien asenteina, joissa \u201clikaisia\u201d uusimaalaisia ei ole haluttu l\u00e4helle.<\/p>\n\n\n\n

(6) Vapausmoduuli on moraaliperustana tarpeen, jotta liiallisesti sortava yksil\u00f6 tai joukkio saadaan suistettua vallasta. Vapaus-moduulinkin tulkittiin aktivoituvan, esimerkiksi tilan antamisessa ja rajoitteisiin kapinallisesti suhtautuen, tyylill\u00e4 ne v\u00e4ist\u00e4\u00e4 jotka pelk\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkkej\u00e4 moraalisten moduulien aktivoitumisesta:<\/p>\n\n\n\n

\u201c\u2026 ite koitan v\u00e4ltell\u00e4 ihmisi\u00e4 on sitten koronaa tai ei, ni en m\u00e4 olis ehk\u00e4 itekk\u00e4\u00e4n hakeutunut siihen, jos koko sali on ihan tyhj\u00e4, ni ihan viereen kumminkaan. …. et jos sit\u00e4 tunnetta hakee, niin vastenmieliselt\u00e4.\u201d<\/em> – pyhyysmoduuli.<\/p>\n\n\n\n

”…meill\u00e4 on varmaan joku pari metrii siihen seuraavaan matkustajaan joka … aivasteli ja p\u00e4rski ja yski ihan niinkun vapaasti, valtoimenaan, ymp\u00e4ri,. se ei ees yritt\u00e4nyt mihk\u00e4\u00e4n hihaan yskii, niin siin vaihees mun ois oikeesti tehny mieli sanoo et mit\u00e4 helvettii s\u00e4 ajattelet, … eth\u00e4n s\u00e4 nyt silti p\u00e4rski sillein et se lent\u00e4\u00e4 joka paikkaan..\u201d<\/em> – pyhyys- ja v\u00e4litt\u00e4mismoduulit, mahdollisesti lojaalisuusmoduuli<\/p>\n\n\n\n

Koronaviruksen aiheuttamassa tilanteessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkia moraaliperustaan kuuluvia moduuleja pystyt\u00e4\u00e4n aktivoimaan hyvinkin arkisissa tilanteissa, hierarkiaketju valtion ylimm\u00e4st\u00e4 johdosta ja asiantuntijoista ulottuu s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n kauppajonossa ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 et\u00e4isyyksi\u00e4. Moraaliperustan voidaan ajatella olevan emotionaalista, motivoivaa polttoainetta, joka py\u00f6ritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n goffmanilaista tai harr\u00e9laista konetta, tuottaa kasvoty\u00f6n-, itsen esitt\u00e4misen ja asemoitumisen muotoja. <\/p>\n\n\n\n

Yleisesti voidaan todeta tutkimuksen tuloksista, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa kapea-alaiset teoriapohjat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole yksin riitt\u00e4vi\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n aineistoa. Uhkakuvat kohdistuvat t\u00e4ss\u00e4 asetelmassa biologiselle tasolle, siksi on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 pysty\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiaa silt\u00e4 tasolta alkaen. Jos kyse olisi vain triviaaleista valinnoista, k\u00e4yt\u00f6s ja tunteet eiv\u00e4t kumpuaisi n\u00e4in syv\u00e4lt\u00e4 organismin hengiss\u00e4 s\u00e4ilymisen kontekstista asti. Haidt tarjoaa t\u00e4ss\u00e4 viitekehyksess\u00e4mme selitysmallin sille, miten biologisesta tasosta kumpuaa motivaatiota ohjaamaan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kasvoty\u00f6t\u00e4 tai diskurssia.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto ja pohdinta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Haastattelun tuloksena voidaan ryhm\u00e4n mielest\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sen monimutkaisen kognitiivisen ja emotionaalisen rakenteen hahmottamista, joka ohjaa ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Sen lis\u00e4ksi mit\u00e4 ja miten ihmiset ilmaisevat kasvoty\u00f6n ja itsen esitt\u00e4misen keinoin, huomasimme olevamme kiinnostuneita siit\u00e4, miksi he niin tekev\u00e4t, mik\u00e4 motivoi heit\u00e4?<\/em> Itsen esitt\u00e4minen sellaisella tavalla, ett\u00e4 asemoituu j\u00e4rkev\u00e4mm\u00e4ksi ja harkitsevaksi \u2013 tuntien samalla voimakkaitakin tunteita (inhoa, suuttumusta esim.) toisia ihmisi\u00e4 kohtaan \u2013 selittyy kun otetaan huomioon moraaliset tunteet tuottamassa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja oman k\u00e4yt\u00f6ksen aiheuttama tarve rationalisoida se.<\/p>\n\n\n\n

Huomioimme, ett\u00e4 yksil\u00f6n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ohjasivat vahvasti moraali ja tilanteen sek\u00e4 oman ja muiden k\u00e4yt\u00f6ksen rationalisointi. Totesimme, ettei Goffmanin teoria riitt\u00e4nyt selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten moraalista tarkastelua suhteessa koronaan julkisilla paikoilla ja t\u00e4ydensimme huomioitamme muilla teorioilla. Tutkimuksen edetess\u00e4 huomasimme my\u00f6s, ett\u00e4 moraalin ja rationalisoinnin kautta muodostui asemoitumista suhteessa muihin ihmisiin ja tilanteisiin. Haastatteluissa oli kuitenkin yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja t\u00e4ss\u00e4 suhteessa. Aineistoa l\u00e4pik\u00e4ydess\u00e4 v\u00e4littyi my\u00f6s sellainen kuva kuin haastattelu itsess\u00e4\u00e4n olisi ollut kasvojen rakentamisen ja itsen esitt\u00e4misen prosessi.<\/p>\n\n\n\n

Koemme, ett\u00e4 tutkimuksen eri vaiheissa noudatimme tieteen eettisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Pyrimme kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimuksen aikana huomiota siihen, ett\u00e4 haastateltavat tiesiv\u00e4t, mist\u00e4 oli kyse ja esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kysymyksi\u00e4 niin, etteiv\u00e4t haastateltavat koe, ett\u00e4 heit\u00e4 tuomitaan. Tiedostimme, ett\u00e4 tutkimuksen aihe voi olla tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Haastateltaville selitettiin tarkasti mihin aineistoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja kuka sit\u00e4 k\u00e4sittelee. Jokainen haastattelija toimitti tutkimusluvan haastateltavalle ennen haastattelua, jotta he saivat tutustua siihen rauhassa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusraportti on kirjoitettu It\u00e4-Suomen yliopiston laadullisten menetelmien peruskurssin kurssiteht\u00e4v\u00e4ksi vuonna 2020. Tutkimusraportin julkaisemiseen j\u00e4lkik\u00e4teen Sosiologi-verkkolehdess\u00e4 on kysytty erikseen lupa kaikilta tutkimukseen osallistuneilta haastateltavilta. <\/p>\n\n\n\n

Petri Federley<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jani Heino<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaisa Heiskanen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Anni H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong>,<\/p>\n\n\n\n

Kuopion kampus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sosiaalitieteet 2020<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HTEET<\/p>\n\n\n\n

Goffman Erving. 1955. \u201cOn face-work: an analysis of ritual elements in social interaction.\u201d Psychiatry: Journal for the Study of Interpersonal Processes.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Haidt, Jonathan. 2012. The Righteous Mind: Why Good People Are Divided By Politics and Religion<\/em>. New York: Pantheon Books.<\/p>\n\n\n\n

Langenhove Luk Van. 2010. People and Societies: Rom Harr\u00e9 and Designing the Social Sciences<\/em>. Routledge Advances in Sociology.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto T\u00e4ss\u00e4 haastattelututkimuksessa selvitimme ihmisten kokemuksia julkisissa tiloissa koronapandemian aikana. Aihe on kiinnostava, sill\u00e4 elinolosuhteet ovat muuttuneet monella tapaa. Kriisitilanteen my\u00f6t\u00e4 noussut historiallisen voimakas valtion kontrolli ja poikkeustilan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on muokannut ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja itsehallinnan muotoja julkisilla paikoilla. Sosiaalitieteellisen tutkimuksen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia tilanteen mukanaan tuomia ilmi\u00f6it\u00e4, jotta vastaavaan voitaisiin jatkossa varautua. Pyrimme tutkimaan, … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1783,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[343,82],"tags":[346,68,344,345,92,348,347],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1764"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1764"}],"version-history":[{"count":13,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1764\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1825,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1764\/revisions\/1825"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1783"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1764"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1764"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1764"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}