{"id":1773,"date":"2021-12-17T11:43:41","date_gmt":"2021-12-17T09:43:41","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1773"},"modified":"2022-03-06T16:17:58","modified_gmt":"2022-03-06T14:17:58","slug":"kontrolli-elaman-hallintana-onnellisuuden-problematiikka","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1773","title":{"rendered":"Kontrolli el\u00e4m\u00e4n hallintana – onnellisuuden problematiikka"},"content":{"rendered":"\n

Kontrollin kautta utopiaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Olemme siirtym\u00e4ss\u00e4 modernista kuriyhteiskunnasta kontrolliyhteiskunnan maailmaan, jossa vapaus
ja kurjuus sekoittuvat toisiinsa, jossa vuorovaikutuksen verkosto, vallan areena saa uudenlaisia nopeampia, joustavampia ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi\u00e4 ulottuvuuksia (Deleuze 2005). Yhteiskunnallisen hallinnan muutos ajautuu voimalla kohti dataohjautuvampaa ja ennakoivampaa hallintaa. <\/strong>T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa reagointia jo olemassa olevaan, tiedon ja datan maksimaalista hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, sek\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kautta mahdollisuutta saavuttaa my\u00f6s tulevaisuuden hallinta. Yhteiskunnallinen hallinta keskittyy varautumisen, uudistamisen ja kehitt\u00e4misen ymp\u00e4rille. Teknologian kehittymisen kautta on syntynyt uusia laskennallisia tietoteknisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4, joilla ep\u00e4varmasta ja ennustamattomasta saadaan hallittavissa olevaa. (Hel\u00e9n 2020.) T\u00e4m\u00e4 mahdollistuu digitaalisen, numeerisen kielen, koodien kautta. Kontrollin kieli on koodi, joka pystytt\u00e4\u00e4 uudet raja-aidat toimijuudelle, vapaudelle ja jopa merkityksille, joita liit\u00e4mme itseemme (Deleuze 2005). Kontrolliyhteiskunnassa hallinta saa ennakoivan ulottuvuuden, jolloin se keskittyy ennaltaehk\u00e4isyyn, el\u00e4m\u00e4n potentiaalien hallintaan, kontrolliin ja kokeiluun (Hel\u00e9n 2020).<\/p>\n\n\n\n


Kontrollointi voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00f6n\u00e4, joka tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kokonaisvaltaista ihmisten, elinymp\u00e4rist\u00f6jen ja el\u00e4m\u00e4nk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen jatkuvaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja yksityiskohtaista valvontaa ja seurantaa. Kontrollointi my\u00f6s muovaa n\u00e4it\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ulottuvuuksia, ja tarvittaessa valvonta voi johtaa interventioihin, joiden tarkoitus on korjata, normalisoida tai yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tietty\u00e4 asiantilaa, toimintoja tai niiden kokonaisuuksia. Kontrolliin kuuluu jatkuva ennakointi, ja siihen voi liitty\u00e4 my\u00f6s parantelua. Kontrolloinnin voidaan katsoa ulottuvan siis tulevaisuuden hallintaan asti. Riskinhallinta on yksi esimerkki ennakoivan kontrollin muodosta. (Hel\u00e9n 2020.) T\u00e4ss\u00e4 suhteessa on mielenkiintoista pohtia mihin tai keneen (yksil\u00f6, talous, yhteiskunta) kontrolloitava riski loppujen lopuksi kohdistuu. Ja kenell\u00e4 on oikeus, p\u00e4\u00e4sy, riskien arviointiin ja hallintaan. Ja osaltaan my\u00f6s, kuinka riskien arvioinnin ja laskennan kautta on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 mahdollistunut lis\u00e4\u00e4ntynyt kontrollin m\u00e4\u00e4r\u00e4, sek\u00e4 uusi markkinarako.<\/p>\n\n\n\n


Mielenkiintoista kontrolloinnissa hallinnan muotona on pohtia miss\u00e4 suhteessa ja millaisin tarkoitusperin ihmisi\u00e4, heid\u00e4n elinvoimaansa ja kykyj\u00e4, el\u00e4m\u00e4ntiloja ja potentiaaleja pyrit\u00e4\u00e4n hallitsemaan (Hel\u00e9n 2020). Esimerkiksi mik\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n potentiaalisena tai potentiaalisuutena? Sek\u00e4, millaisen normatiivisen kehikon l\u00e4pi kontrollia ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pyrit\u00e4\u00e4n toteuttamaan, mitk\u00e4 tekij\u00e4t (talous vs. terveys) m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t kulloinkin tavoiteltavia asiantiloja? Toisaalta, onko tarpeellista erotella my\u00f6s toisistaan ideologiset, k\u00e4sitteelliset ja praktiset ulottuvuudet kontrollia edelt\u00e4v\u00e4sti, itse kontrollissa ja sen j\u00e4lkeen? Esimerkiksi hallintaa ja kontrollia edist\u00e4v\u00e4ksi toimeksi voidaan ajatella asioiden yhteismitalliseksi tekemist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tukee my\u00f6s hallinnan premissi\u00e4, sit\u00e4 ett\u00e4 kaikki on kontrolloitavissa tai saatettavissa kontrollin alaiseksi (Hel\u00e9n 2020). Massa datan ker\u00e4\u00e4minen ja sit\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t algoritmit ovat n\u00e4enn\u00e4isesti mahdollistaneet yhteismitallistamisen. Kontrolliyhteiskunnassa yksil\u00f6t muuttuvat, tai yksil\u00f6ist\u00e4 kohoaa \u201ddividuaatteja\u201d joka voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 uudenlaisena kehon muodostumana. Ne syntynyt informaation ja datan uudelleen yhdistelyst\u00e4 ja kontrollin kautta. Ik\u00e4\u00e4n kuin er\u00e4\u00e4nlainen digitaalinen-algoritminen Frankenstein (Bogard 2008). Ennakoinnin yleinen muoto on siis kontrolli, ja dataohjautuvuus taas l\u00e4hes poikkeuksetta voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ennakoinniksi (Hel\u00e9n 2020).<\/p>\n\n\n\n


K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla kontrollia harjoitetaan yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin teknologisten v\u00e4lineiden kuten terveyskellojen ja itse seuraamisen v\u00e4lineiden kautta, algoritmien ja koodien v\u00e4lityksell\u00e4, sek\u00e4 dataa ker\u00e4ten ett\u00e4 sit\u00e4 louhien. Kontrollin logiikkana on siis luoda selkeit\u00e4 yksiselitteisi\u00e4 muuttujia, joiden mukaan kaikki tieto lajitellaan. Kontrollin tarkoituksena on my\u00f6s etsi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 trendej\u00e4 ja poikkeamia n\u00e4ist\u00e4 trendeist\u00e4. Kontrollin kannalta ensisijaisia kohteita ovat juuri dividuaalit. (Hel\u00e9n 2020.) Dataohjautuva kontrollointi voidaan osaltaan n\u00e4hd\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 kontrollimekanismeihin osallistavana. Teknologian kautta luodaan houkuttavia mahdollisuuksia osallistua itsens\u00e4 kehittelyyn. Ik\u00e4\u00e4n kuin se tapahtuisi juuri yksil\u00f6n omasta halusta. Kontrollin tilat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat arjen teknologisoitumisen, koodien ja algoritmien kautta muuttuneet modulaatioksi, jossa kontrolli on alati l\u00e4sn\u00e4, muuntuva ja itseohjautuva. Kontrollin koura toimii siis ennemminkin ihmisten mieliss\u00e4 kuin niiden ulkopuolella. Itsen kontrollin kautta. Massa datan kautta muodostetaan ja tuotetaan kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 faktaa siit\u00e4, mik\u00e4 on tavoiteltavaa. Esimerkkin\u00e4 arjen tasolla kontrolliyhteiskunnan diskursseja voidaan havaita esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n murrokseen liittyv\u00e4ss\u00e4 puheessa: jatkuva oppiminen, itseohjautuvuus, kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointi. <\/strong>Kontrollin diskurssit yksil\u00f6iden itsen parantelusta ja keskin\u00e4isest\u00e4 kamppailusta maanittelevat yksil\u00f6\u00e4 joustavuuteen, itseohjautuvuuteen ja jatkuvaan muutosvalmiuteen. <\/strong>Kontrolliyhteiskunta houkuttelee n\u00e4enn\u00e4isell\u00e4 vapaudellaan: \u201dsin\u00e4 itse\u201d (Deleuze 2005, Hel\u00e9n 2020). Kaiken t\u00e4m\u00e4n tavoitteena on vapaampi, turvallinen, terve tulevaisuus?<\/p>\n\n\n\n


Miten kontrolli liittyy el\u00e4m\u00e4n hallintaan?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kontrolli el\u00e4m\u00e4n hallintana kietoutuu siis osaltaan tiedon luovuttamisen, ja sen hallinnan kautta mahdollistuviin uudenlaisiin valtapyrkimyksiin. Nyky-yhteiskunnassa ihmisen (ihmisel\u00e4m\u00e4n) ja teknologian kohtaamisen ja limittymisen kautta yksil\u00f6 muuttuu datatihentym\u00e4ksi, joka toimii datan l\u00e4hteen\u00e4, koosteena, sek\u00e4 datavirtojen kohtaamispisteen\u00e4. Kontrolli kohdistuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis ihmisten toiminnan, toimijuuden ja el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksien muovaamiseen. Kontrollin lonkerot kutovat verkkoaan solutasolta yksil\u00f6n tietoisuuteen asti. (Hel\u00e9n 2020.) Oikeutuksensa kontrolli saa suhteestaan dataan, faktuaaliseen objektiiviseen ja neutralisoituun numeeriseen \u2019totuuteen\u2019, joka omalla tavallaan puhuu yleisen mielipiteen, turvallisuuden sek\u00e4 eettisesti oikean nimiss\u00e4. Kontrollin kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n yh\u00e4 syvemm\u00e4lle ihon alle, biopolitiikan ja biovallan ytimess\u00e4 oleviin kysymyksiin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kuolemasta, terveydest\u00e4 ja sairaudesta. Kontrolli puhuttelee ja vetoaa, sill\u00e4 sen huoli (voima) kohdistuu juuri yksil\u00f6\u00f6n. Ihmiskehoon ja mieleen kohdistuva valta naamioi itse\u00e4\u00e4n mielikuviin huolenpidosta ja el\u00e4m\u00e4n edellytysten vaalimisesta (Hel\u00e9n 2016). Toisaalta voitaisiinko sanoa, ett\u00e4 dataohjautuvassa kontrollissa on kyse ihmisaineksen optimoimisesta ja standardoimisesta?<\/p>\n\n\n\n


Ajankohtainen esimerkki kontrollista ja biovallasta on taistelu tautivektoreita, viruksia vastaan. T\u00e4h\u00e4n ulottuvuuteen liittyy todellinen riski: biovalta oikeuttaa totalitaarisuutensa taistelun nimiss\u00e4 kuolemaa, <\/em><\/strong>eli tautivektoreita vastaan. \u201dEi ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 luovuttaa, kun tieteen nimiss\u00e4 pystymme periaatteessa pelastamaan ihmishenki\u00e4.\u201d Turvallisuuden nimiss\u00e4 asetetuista yhteiskunnallisista poikkeusoloista siirryt\u00e4\u00e4n virtaviivaisesti pysyv\u00e4\u00e4n poikkeustilaan (Hel\u00e9n 2020): taistelu kuolemaa vastaan. El\u00e4m\u00e4n hallittavuudesta tehd\u00e4\u00e4n uusi normaali; riskit, sairaus, kuolema ja onnettomuudet poistetaan el\u00e4m\u00e4n piirist\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin el\u00e4m\u00e4n hallintaa ja sen oikeutusta punotaan t\u00e4lle vaakalaudalle; el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman taistelu. Tosin unohtaen, ett\u00e4 jokainen on syntynyt lopun eteen (toistaiseksi). Kuolema ik\u00e4\u00e4n kuin tieteen avuin naamioidaan tuntemattomaksi viholliseksi, jota vastaan n\u00e4enn\u00e4isesti taistellaan.<\/p>\n\n\n\n


Kontrolli el\u00e4m\u00e4n hallintana on siis mahdollistunut teknologian, massadatan ja algoritmien kautta. On mahdollisuus hallita mahdottomuutta. Kontrollin biopoliittiset ulottuvuudet kietoutuvat kolmen tason ymp\u00e4rille; tieto\/data\/informaatio, itse el\u00e4m\u00e4n ymp\u00e4rille kietoutuvat valtapyrkimykset sek\u00e4 subjektivoituminen, eli yksil\u00f6n oman el\u00e4m\u00e4nhallinnan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t. N\u00e4in ihmisen ja teknologian toimijuuksien verkostossa muodostuu el\u00e4m\u00e4n tieteellis-tekninen figuuri, jonka kautta mahdollistuu ja muotoutuu el\u00e4m\u00e4n hallinta (Hel\u00e9n 2016). My\u00f6s Bogard (2008) viittaa artikkelissaan siihen, kuinka biovallan kehittymisen my\u00f6t\u00e4 hallinta siirtyy hiljalleen el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteen juurelle, el\u00e4m\u00e4n uudelleen ohjelmointiin. Lopulta yksil\u00f6lliset kuolevaiset kehot unohtuvat, ja niiden tilalle syntyy hybridej\u00e4 dividuaaleja kehoja. Ik\u00e4\u00e4n kuin biovallan lopullinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi vapauttaa el\u00e4m\u00e4 materiaalisista kahleistaan. Suvereenilla vallalla ei ole en\u00e4\u00e4 \u201dtilaa\u201d. Postmoderni biovalta ei perustu en\u00e4\u00e4 n\u00e4kyville j\u00e4ykille hierarkioille, vaan merkityst\u00e4 on ainoastaan datan hallittavuudella ja saatavuudella hajautuneessa toimijoiden verkossa. \u201d..hybridi-identiteetit, joustavat hierarkiat, moninaiset muutokset moduuliverkostojen kautta..\u201d (Bogard 2008).<\/p>\n\n\n\n


Lopuksi onnellisuuden problematiikasta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lainaan loppuun Aldous Huxleyn (1946) sanoja, sill\u00e4 mielest\u00e4ni ne kuvaavat osuvimmin, ja ehk\u00e4p\u00e4 paradoksaalisesti, sit\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kurssilla olemme k\u00e4sitelleet:<\/p>\n\n\n\n


\u201dEl\u00e4mme ensimm\u00e4ist\u00e4 vaihetta siit\u00e4, joka saattaa olla viimeist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4 vallankumous. Hallitsijain
ei tarvitse olla henkisesti terveit\u00e4, mutta mielipuolia he eiv\u00e4t ole, eik\u00e4 heid\u00e4n tavoitteenaan ole
anarkia, vaan yhteiskunnan lujuus. – Kaikki inhimilliset el\u00e4m\u00e4nmuodot murtuvat, ja tilalle on
inspiroitava uusia muotoja, jotka sopeutuvat ei-inhimillisen (atomi)voiman vaatimuksiin. –
Tietenk\u00e4\u00e4n ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 otaksua, ett\u00e4 uusi totalitarismi olisi samanlaista kuin vanha. – Todella
tehokas totalitaarinen valtio olisi sellainen, jossa poliittisten johtajien kaikkivaltias toimeenpaneva
elin ja sen alainen ohjaajien armeija valvovat orjuutettua v\u00e4est\u00f6\u00e4, jota ei tarvitse pakottaa, koska se
rakastaa orjuuttaan.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n


Onnellisuuden problematiikassa on siis kysymys siit\u00e4, mill\u00e4 ihmiset saadaan rakastamaan orjuuttaan. N\u00e4hd\u00e4kseni t\u00e4h\u00e4n ongelmaan on tainnut l\u00f6yty\u00e4 jo ratkaisu: hyvinvointi-tyrannia Huxleyn (1946) sanoin.<\/p>\n\n\n\n

Kaisa Heiskanen<\/strong>, YTK<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sosiologian maisteriopiskelija<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tampereen yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n



L\u00e4hteet:
Bogard Williams. 2008. Empire of the Living Dead. Mortality, Vol 13. No.2 May 2008. Routledge.<\/p>\n\n\n\n


Deleuze Gilles. 2005. J\u00e4lkikirjoitus kontrolliyhteiskuntiin. https:\/\/fi.theanarchistlibrary.org\/library\/gilles-deleuze-jalkikirjoitus-kontrolliyhteiskuntiin.pdf<\/p>\n\n\n\n


Hel\u00e9n Ilpo. 2020. Luento 5: Ennakoiva kontrolli. Luento materiaalit. Moodle. https:\/\/moodle.uef.fi\/pluginfile.php\/3211308\/mod_resource\/content\/1\/VaHa2020_lu5.pdf<\/p>\n\n\n\n


Hel\u00e9n Ilpo. 2016. El\u00e4m\u00e4 ja El\u00e4v\u00e4t. El\u00e4m\u00e4n politiikat, yhteiskuntatutkimus Foucault\u2019n j\u00e4lkeen.
Tutkijaliitto, Helsinki. s34-62.<\/p>\n\n\n\n


Huxley Aldous. 1946. Uljas uusi maailma. Kustannusosakeyhti\u00f6 Tammi. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 Bonnier
Books Finland<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kontrollin kautta utopiaan Olemme siirtym\u00e4ss\u00e4 modernista kuriyhteiskunnasta kontrolliyhteiskunnan maailmaan, jossa vapausja kurjuus sekoittuvat toisiinsa, jossa vuorovaikutuksen verkosto, vallan areena saa uudenlaisia nopeampia, joustavampia ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi\u00e4 ulottuvuuksia (Deleuze 2005). Yhteiskunnallisen hallinnan muutos ajautuu voimalla kohti dataohjautuvampaa ja ennakoivampaa hallintaa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa reagointia jo olemassa olevaan, tiedon ja datan maksimaalista hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, sek\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kautta mahdollisuutta saavuttaa my\u00f6s … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1805,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[343,82],"tags":[359,322,349,313,61,360],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1773"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1773"}],"version-history":[{"count":18,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1773\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1849,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1773\/revisions\/1849"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1805"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1773"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1773"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1773"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}