{"id":1802,"date":"2021-12-17T11:42:32","date_gmt":"2021-12-17T09:42:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1802"},"modified":"2022-05-19T21:30:20","modified_gmt":"2022-05-19T18:30:20","slug":"paakirjoitus-se-ei-kay-se-ei-kerta-kaikkiaan-kay","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1802","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus: Se ei k\u00e4y, se ei kerta kaikkiaan k\u00e4y"},"content":{"rendered":"\n

Sosiologi-lehden 2\/2021 numerossa pureudumme muutaman herkullisen tekstin pohjalta moraalin sosiologiaan. Moraalinen kamppailu tuntuu ujuttuvan el\u00e4m\u00e4mme eri osa-alueilla niin pikkuruisiin arkisiin oletuksiin ja tapoihin, kuin laajempiin yhteisel\u00e4m\u00e4mme kokonaisuuksiin ja kiistoihin laeista l\u00e4htien. Sosiologia nostaa esiin aikamme moraalisia kysymyksi\u00e4 mutta ei anna vastausta niihin. Moraalinen keskustelu on J\u00fcrgen Habermasia mukaillen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kommunikatiivisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnallista keskustelua analysoitaessa voimme pohtia, millainen on nykyp\u00e4iv\u00e4n tiedon ja moraalin suhde esimerkiksi poliittisessa debatissa? Ovatko moraali tai moraaliset keskustelut j\u00e4\u00e4neet j\u00e4lkeen, tai tieteen ja tiedon jalkoihin?  <\/em>Yhteiskunnissa  jokaiselta yksil\u00f6lt\u00e4 vaaditaan moraalista harkintaa, oikeudenmukaisuustajua, joka ulottuu omaa el\u00e4mismaailmaamme laajempaan kontekstiin. Sosiaalisesta todellisuudesta on tullut niin monimutkainen ja monitasoinen, ett\u00e4 kyky hahmottaa yhteiskunnallisia keskin\u00e4isriippuvuuksia ja yhteisen hyv\u00e4n merkityst\u00e4 toisinaan halvaantuu. Yuval Noah Hararin sanoja lainaten, \u201dmoraalitajuntamme tukahtuu\u201d (Harari 2018, 238), eli kyky tehd\u00e4 oikeudenmukaisia p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 vaikeutuu sit\u00e4 mukaa, mit\u00e4 laajemmaksi ja l\u00f6yhemm\u00e4ksi sosiaaliset verkostot kasvavat (Harari 2018, 237- 238).<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4mme globaalissa tilassa, ja etsimme yhten\u00e4isi\u00e4 moraalisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joiden pohjalta muovautuvat yhteiskuntiemme oikeudellinen perusta ja normatiivinen toimintakehys. Suvereenien tai yhteissopimusperustaisten eri oikeusj\u00e4rjestelmien suhde globaalissa maailmassa linkittyy moraalik\u00e4sityksiimme sek\u00e4 niiden yll\u00e4pit\u00e4miseen. Voimme pohtia, kuinka yll\u00e4pid\u00e4mme yhteist\u00e4 moraalik\u00e4sityst\u00e4, tai onko sellaista? Moraalin kysymys johdattaa meid\u00e4t lopulta ihmisyyden kysymysten ytimeen.  <\/p>\n\n\n\n

Globaalista siirrytt\u00e4ess\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s suomalaista arkitodellisuutta, huomaamme ett\u00e4 viime aikoina on uutisoitu laajalti, kuinka koronavuodet ovat johtaneet opiskelijoiden mielenterveyden haasteiden lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Voitaisiinko opiskelijan jaksamiseen, mielen hyvinvointiin liitt\u00e4\u00e4 moraalista pohdintaa? Tuleeko k\u00e4ym\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 kansakunta p\u00e4ivittelee tilanteen kurjuutta, mutta mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tiedolla lopulta tehd\u00e4\u00e4n? Mit\u00e4 kansalaisen moraalitaju sanoo huolestuttavasta tilanteesta, ja millainen moraalinen yhteisk\u00e4sitys asiantilan hoitamiseen vaikuttaa? J\u00e4\u00e4k\u00f6 tiede moraalisissa kysymyksiss\u00e4 vain toteamisen, luokittelun, jaottelun tai sanoittamisen eli teoretisoinnin tasolle? Onko moraalilla sijaa ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 nyky-yhteiskunnassa k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 keskusteluissa tai kamppailuissa, vaikka se niihin oleellisesti linkittyykin? N\u00e4m\u00e4 kysymykset voidaan esitt\u00e4\u00e4 niin opiskelijoiden hyvinvointia koskevien ratkaisujen pohtimisen yhteydess\u00e4, kuin yht\u00e4lailla kaikkien huulilla v\u00e4symykseen asti roikkuneen koronapandemian haastetta k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Moraalisen keskustelun sijaan usein julkisissa keskusteluissa keskityt\u00e4\u00e4n j\u00e4rkeen. Moraalin syrj\u00e4ytt\u00e4nyt j\u00e4rki n\u00e4kyy toteamuksessa: \u201cEik\u00f6 ihmisill\u00e4 ole j\u00e4rke\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n?\u201d. Kuka m\u00e4\u00e4rittelee j\u00e4rjellisen, kuka moraalisen ratkaisukyvyn? Kun esimerkiksi koronarokotuksista puhutaan, puhutaanko silloin tarkkaan ottaen ihmisen j\u00e4rjellisest\u00e4 havaintokyvyst\u00e4 ja ratkaisuperiaatteista, vai liittyyk\u00f6 t\u00e4h\u00e4n moraalisen harkinnan, moraalisten p\u00e4\u00e4ttelyketjujen merkityksest\u00e4 keskustelemista? Ajankohtaisena moraalisena keskusteluna voitanee pit\u00e4\u00e4 esimerkiksi koronarokotuksen ottamatta j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 seurannutta kriittist\u00e4 keskustelua. T\u00e4m\u00e4 keskustelu pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n moraalisen tuomitsemisen elementtej\u00e4, sek\u00e4 moraalitajun palauttamisen (muuntuu usein puheissa j\u00e4rjeksi) mekanismeista k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. Teemoja j\u00e4rkeistet\u00e4\u00e4n, eli tehd\u00e4\u00e4n j\u00e4rjelliseksi erin\u00e4isin tavoin, mutta liikutaanko silloin kuitenkin tosiasiassa moraalisen harkintakyvyn alueella? Tiede ja tieto antavat ihmisille mahdollisuuden uudenlaiseen moraaliseen harkintaan, mutta miten moraalitajunta tiedon tulkinnan taustalla vaikuttaa? Mit\u00e4 silloin tapahtuu, kun kansalaisiin iskee moraalipaniikki? Toisaalta, kuka moraalisen paniikin kanssael\u00e4jiss\u00e4\u00e4n aiheuttaa ja millainen toiminta on moraalisesti arveluttavaa – kenen toimesta toteutettuna? Onko moraalitajumme tasa-arvoinen, ja mist\u00e4 se alunperin kumpuaa?<\/p>\n\n\n\n

Moraaliset tunteet ovat osaltaan vaikuttaneet yhteiskunnallisiin muutoksiin, vallankumouksiin ja vastarintoihin, sek\u00e4 vallan ja hallinnan, alistamisen ja alistuminen mekanismeihin. Tunteet, n\u00e4m\u00e4 ep\u00e4rationaaliset, ei-j\u00e4rjelliset mielen tuotteet, ovat kuitenkin lopulta moraalisen ajattelumme rinnalla tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 vaikuttamassa tekemisiimme ja siten my\u00f6s yhteisel\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Moraalin olemus saattaa aihetta pohtijan miettim\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n monia eksistentiaalisia olennaisuuksia: oikeaa ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, hyv\u00e4ksytty\u00e4 ja hyv\u00e4ksym\u00e4t\u00f6nt\u00e4, sallittua ja ei-sallittua, s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, s\u00e4\u00e4ntely\u00e4, sek\u00e4 ihmisen perusolemusta. Moraalinen ajatteleminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 esiin kysymyksi\u00e4, jotka voidaan my\u00f6s sijoittaa keskusteluun ihmisoikeuksien moraalisesta toteuttamisen velvoitteesta ja periaatteesta, ja t\u00e4ll\u00f6in moraalin rinnalle asettuu t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 my\u00f6s vapaus. <\/p>\n\n\n\n

Moraalilla on oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oikeudenmukaisuutta toteutettaessa. Moraalisesti arveluttavan, hyv\u00e4n ja pahan rajoilla taiteilevan, jonkinlaisen kipin\u00f6innin, kiistan, v\u00e4\u00e4nn\u00f6n, kamppailun, h\u00e4iritsev\u00e4n tai kirist\u00e4v\u00e4n analysoiminen ja pohtiminen lienee yksi herkullisimmista pohdinnoista yhteiskuntaamme analysoitaessa. Siit\u00e4 syyst\u00e4 sosiologia on t\u00e4rke\u00e4 tieteenala, sill\u00e4 se auttaa tuottamaan tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 aikamme monimutkaisista ja vaikeista keskin\u00e4isriippuvuuksien suhteista globaalissa tilassa. Olemme osa ihmisyhteis\u00f6jen kokonaisuuksia, mutta my\u00f6s globaaleja verkostoja, joissa moraalik\u00e4sitykset voivat risteill\u00e4 ja erit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa kiivaisiin keskusteluihin ja kamppailuihin, rajanvetoihin sek\u00e4 p\u00e4\u00e4telmiin siit\u00e4, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tulee vaalia, mik\u00e4 on oikein. <\/p>\n\n\n\n

Siksi moraalin sosiologiaa t\u00e4m\u00e4n numeron verran t\u00e4ss\u00e4 kohtaa. <\/p>\n\n\n\n

Sosiologi-lehden toimittajat:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Maria Kotim\u00e4ki, YTK, sosiologian maisteriopiskelija, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaisa Heiskanen, YTK, sosiologian maisteriopiskelija,<\/strong> Tampereen yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HDE:<\/p>\n\n\n\n

HARARI, Yuval Noah. 2018. 21 oppituntia maailman tilasta. Bazar. Helsinki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiologi-lehden 2\/2021 numerossa pureudumme muutaman herkullisen tekstin pohjalta moraalin sosiologiaan. Moraalinen kamppailu tuntuu ujuttuvan el\u00e4m\u00e4mme eri osa-alueilla niin pikkuruisiin arkisiin oletuksiin ja tapoihin, kuin laajempiin yhteisel\u00e4m\u00e4mme kokonaisuuksiin ja kiistoihin laeista l\u00e4htien. Sosiologia nostaa esiin aikamme moraalisia kysymyksi\u00e4 mutta ei anna vastausta niihin. Moraalinen keskustelu on J\u00fcrgen Habermasia mukaillen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kommunikatiivisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnallista keskustelua analysoitaessa voimme … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1807,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[343,82,39,1],"tags":[92,38,61],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1802"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1802"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1802\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1823,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1802\/revisions\/1823"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1807"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1802"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1802"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1802"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}