{"id":1814,"date":"2021-12-17T11:46:47","date_gmt":"2021-12-17T09:46:47","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1814"},"modified":"2021-12-17T11:46:49","modified_gmt":"2021-12-17T09:46:49","slug":"elaman-hallintaa-raskausaikana-ja-synnytyksessa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1814","title":{"rendered":"El\u00e4m\u00e4n hallintaa raskausaikana ja synnytyksess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

El\u00e4m\u00e4\u00e4n puuttuminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pyrkimys puuttua el\u00e4vien ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, parantaa sek\u00e4 muokata niit\u00e4, on l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 julkilausuttu. My\u00f6s yhteiskuntatieteellisess\u00e4 tutkimuksessa pyrit\u00e4\u00e4n hallitsemisohjelmien sek\u00e4 -tekniikoiden kehitt\u00e4miseen. Ihmist\u00e4 koskeva tieto linkittyy pyrkimyksiin sek\u00e4 keinoihin, joilla pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Voidaan esitt\u00e4\u00e4 kysymys, \u201dmiten el\u00e4\u00e4 hyvin\u201d, josta voidaan johtaa kysymys \u201dmiten hallita hyvin\u201d. Lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 foucaultlaisittain kysy\u00e4 my\u00f6s: mitk\u00e4 pyrkimykset, kiistat sek\u00e4 kamppailut ovat vaikuttaneet siihen, kuinka nykyisyys on tullut nykyisenkaltaiseksi ja mahdolliseksi? (Hel\u00e9n 2016, 21 \u2013 29.)<\/p>\n\n\n\n

Hallinnallistumisella tarkoitetaan ilmi\u00f6t\u00e4, jossa valtion toteuttamia toimenpiteit\u00e4 optimoidaan tai rajoitetaan. Valtiovalta sek\u00e4 politiikat hajaantuvat useiksi erilaisiksi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6nipuiksi, joilla jokaisella on omat erityiset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4, sek\u00e4 erilaiset pyrkimyksens\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamiseksi. Valtio on auktoriteetti, ja siten s\u00e4\u00e4telee yhteiskunnallisia prosesseja sek\u00e4 suhteita ja my\u00f6s puuttuu niihin. (emt., 141 \u2013 142). Valtiovalta siis s\u00e4\u00e4telee ja hallinnallistaa prosesseja, joiden avulla pyrit\u00e4\u00e4n ohjaamaan kansalaisia tiettyihin toimintoihin. Yksi esimerkki hallinnasta ovat ehk\u00e4isev\u00e4n terveydenhuollon toimenpiteet, kuten neuvolatoiminnan valtiollinen yll\u00e4pit\u00e4minen, tai raskausajan seulontojen tarjoaminen siki\u00f6n patologioiden tunnistamisen mahdollistamiseksi, ja n\u00e4in my\u00f6s vammaisuuden ehk\u00e4isemiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Siki\u00f6seulonta biopoliittisena toimintona<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Raskausaika on ollut hallinnan ja terveystieteellisen tutkimisen kohteena jo 1800-luvulta l\u00e4htien. 1960-luvulta alkaen raskaana olevan naiskehon ja siki\u00f6n elintoimintojen mittaaminen ovat tulleet raskausajan terveydenhuollon keski\u00f6\u00f6n. Siki\u00f6diagnostiseen teknologiaan kuuluvat erilaiset testit, joiden avulla saadaan informaatiota raskauden tilasta, raskaana olevan terveydest\u00e4 mutta yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s siki\u00f6st\u00e4. Siki\u00f6n kehityst\u00e4 tarkkaillaan tarkoin, ja tarkkailu on keskittynyt mahdollisten kehitysh\u00e4iri\u00f6iden (patologioiden) selvitt\u00e4miseen. N\u00e4in tietyist\u00e4 raskauksista on my\u00f6s alettu puhua riskiraskauksina. Riskiraskauksien ja ei-riskiraskauksien raja on kuitenkin h\u00e4m\u00e4rtynyt raskausajan siki\u00f6seulontatutkimusten kehittyess\u00e4 rutiininomaisiksi. Testej\u00e4, joita raskausaikana tehd\u00e4\u00e4n, ovat ultra\u00e4\u00e4nitutkimus, \u00e4idin veren seerumitestit, lapsivesipunktiot ja istukkan\u00e4ytteet, jotka selvitt\u00e4v\u00e4t kromosomipoikkeamia sek\u00e4 muita kehitysh\u00e4iri\u00f6it\u00e4, sek\u00e4 siki\u00f6n geenitestit. Tutkimukset mahdollistavat el\u00e4m\u00e4\u00e4n puuttumisen interventioin. Kuitenkin tutkimuksien tekeminen itsess\u00e4\u00e4n voi olla riski raskaudelle, eli johtaa keskenmenoon. (emt., 240 \u2013 243.)<\/p>\n\n\n\n

Ihmisen perim\u00e4 voi hierarkkisesti arvottua raskauden aikaisien kontrollien sek\u00e4 tutkimusten my\u00f6t\u00e4 (Meskus 2009, 65). Tausta siki\u00f6seulonnoille on oikeastaan rotuhygieninen, sill\u00e4 seulonnoista saatavien tietojen my\u00f6t\u00e4 voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4, onko syntym\u00e4t\u00f6n lapsi, tai siki\u00f6 mahdollisesti sairas. On eettisesti kiinnostavaa, miss\u00e4 kulkee aborttiin ohjaamisen ja riskiraskauden aiheuttamien ongelmien v\u00e4linen juonne. Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin \u00e4iti\u00e4 kehotetaan tai hienovaraisesti ohjaillaan raskauden keskeytyksen suuntaan. Kansakunnan rappeutumisen pelko on my\u00f6s ohjaillut raskausajan siki\u00f6seulontojen historiaa (emt., 65).<\/p>\n\n\n\n

Siki\u00f6 on muodostunut \u00e4idist\u00e4\u00e4n erilliseksi olennoksi siki\u00f6diagnostiikan kehittymisen my\u00f6t\u00e4. Raskaana oleva nainen on siki\u00f6n \u201dkasvun ymp\u00e4rist\u00f6\u201d, johon kohdistuu vaateita terveellisist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavoista sek\u00e4 vastuullisuudesta raskausaikana. L\u00e4\u00e4ketieteiss\u00e4 siki\u00f6st\u00e4 saadaan tietoa kuitenkin vain naisruumiin kautta, jolloin siki\u00f6n tutkiminen vaatii naiskehoon kohdistuvan intervention. (emt., 77.)<\/p>\n\n\n\n

Keho kohteena<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Foucault\u2019n mukaan ruumis on kesytetty kohteen muotoon. Ruumis on my\u00f6s saatettu mahdollisimman suureen hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, jolloin ruumiin voimien lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 hy\u00f6dyllisyyden ja muokattavuuden kasvattamista voidaan saavuttaa yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erilaisiin tehokkaisiin kontrollinj\u00e4rjestelmiin v\u00e4est\u00f6n biopolitiikka, jolla tarkoitetaan erilaisia v\u00e4liintuloja sek\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelymenetelmi\u00e4. (Foucault 2010, 102.) Foucault\u2019n ajatuksen voi linkitt\u00e4\u00e4 suoraan naisruumiin biopoliittiseen reproduktiivisuuden vaalimisen ja vahvistamisen eetokseen.<\/p>\n\n\n\n

Biopoliittinen linkittyy l\u00e4heisesti siihen, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n normaalina. Normaalin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 sen sijaan l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n ep\u00e4normaalin k\u00e4sitett\u00e4, patologista, joka ilment\u00e4\u00e4 normaalista poikkeavaa, ja jonka avulla voidaan hyv\u00e4ksytty, normaali, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Yhteiskunnasta voidaan haluta kaitsea pois ep\u00e4normaali tai patologinen, ja t\u00e4ll\u00f6in voidaan toimittaa kurinpitoa patologian kitkemiseksi. Kurinpito on vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ja kurinpito ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyviss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 on keskeinen biopoliittisen hallinnan teknologia (Hel\u00e9n 2016, 107). Kurinpidon toiminnoissa my\u00f6s riskin k\u00e4site tulee t\u00e4rke\u00e4ksi, sill\u00e4 riskinanalyysill\u00e4 voidaan selvitt\u00e4\u00e4 jonkin mahdollisen patologisuutta, ja n\u00e4in ollen tietyin menetelmin voidaan asettua riskinanalyysin my\u00f6t\u00e4 puuttumaan patologiseen. T\u00e4st\u00e4 voidaan esimerkkin\u00e4 pit\u00e4\u00e4 siki\u00f6seulontaa, jossa siki\u00f6st\u00e4 saadaan informaatiota esimerkiksi lapsivesitutkimuksen avulla, ja informaation perusteella voidaan tehd\u00e4 ratkaisuja esimerkiksi raskauden jatkamisesta.  <\/p>\n\n\n\n

Biovaltaa Foucault pit\u00e4\u00e4 vallan muotona, jossa el\u00e4v\u00e4 ihminen asettuu osaksi populaatiota, jolloin ihmisen seksuaalisuus ja lis\u00e4\u00e4ntyminen sek\u00e4 valtiollinen politiikka ja vallank\u00e4ytt\u00f6 nivoutuvat toisiinsa (Gordon 1991:4, ref. Collier 2009, 81). Foucault\u2019n mukaan valtio on ottanut 1900-luvulla biologisen omaan kontrolliinsa erilaisten tekniikoiden avulla, ja tekniikat voivat asettua suoraan el\u00e4v\u00e4n ihmisen kehoa koskettaviksi (Collier 2009, 83-84). Foucault puhuu my\u00f6s optimoinnista keholliseen puuttumisen perustana (Foucault 2003, 246, ref. Collier 2009, 83). Optimoinnin voidaankin katsoa olevan osuva k\u00e4site my\u00f6s kuvattaessa sit\u00e4, miten naiskehon toivotaan toimivan suhteessa lis\u00e4\u00e4ntymisterveyteen.<\/p>\n\n\n\n

Synnytyksen hallinta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Raskaus on m\u00e4\u00e4rittynyt sairaudenkaltaiseksi tilaksi 1930-luvulta l\u00e4htien, ja sit\u00e4 my\u00f6ten my\u00f6s synnytys sairaalahoitoa vaativaksi. Sairaalasynnytykset alkoivat yleisty\u00e4 1950- ja 1960-luvuilla. Riskink\u00e4site alusti sairaaloissa tapahtuvien synnytysten lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Raskauksiin alkoi linkitty\u00e4 riskiraskauden tai riskisynnytt\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulma. (N\u00e4tkin 1997, 136-138.)  Riskim\u00e4\u00e4rittely on kuitenkin ohjannut voimakkaasti raskausaikaa koskevaa l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4, ja \u201draskaudesta on tullut tila, joka edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa ja yksityiskohtaista riskien tunnistamista ja ennaltaehk\u00e4isy\u00e4<\/em>\u201d (Meskus 2009, 95).<\/p>\n\n\n\n

Synnytyksen medikalisoitumisen ja bioteknologisoitumisen voidaan katsoa alkaneen k\u00e4til\u00f6koulutuksen alkamisesta vuonna 1816 sek\u00e4 lapsenp\u00e4\u00e4st\u00e4jien ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n uudesta ohjeistamisesta 1850-luvulta alkaen. Lapsenp\u00e4\u00e4st\u00e4jille m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin valtiolliset ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joiden mukaisesti heid\u00e4n tulisi k\u00e4yd\u00e4 k\u00e4til\u00f6koulutus. T\u00e4m\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 Hel\u00e9nin (1997) mukaan lapsenp\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4n taidon ja kyvyn institutionaalisena ja tiedollisena l\u00e4\u00e4ketieteen alaisuuteen ottamisena. Sittemmin my\u00f6s joka kuntaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin perustettavaksi \u00e4itiysneuvola vuonna 1944. T\u00e4m\u00e4 synnytyksiin kohdistuva tarkkailemisen ulottuvuus voidaan n\u00e4hd\u00e4 osana yhteiskuntahygienist\u00e4 biopoliittista hanketta, jossa naisruumista tehtiin elinvoimaiseksi, uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 synnytt\u00e4v\u00e4ksi kohteeksi, el\u00e4m\u00e4\u00e4 vaalivan eetoksen nimiss\u00e4. (Hel\u00e9n 1997, 136-137.)<\/p>\n\n\n\n

Synnytyksen aikainen hallinta voidaan jakaa sis\u00e4iseen ja ulkoiseen hallintaan. Sis\u00e4isell\u00e4 hallinnalla tarkoitetaan aktiivista omaa pystyvyytt\u00e4 ja toimijuutta synnytystilanteessa, naisen omaa psyyke\u00e4, ja ulkoisella puolestaan osallistumista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon synnytystilanteessa. Omaa sis\u00e4ist\u00e4 hallinnan tunnetta voivat joko vahvistaa tai ehk\u00e4ist\u00e4 synnytyskulttuuri sek\u00e4 milj\u00f6\u00f6, sek\u00e4 ulkopuolelta tuleva hallinta, kuten \u00e4itiyshuollon henkil\u00f6st\u00f6n osallistuminen. T\u00e4h\u00e4n liittyy oleellisesti siis naisen oma kokemus synnytystilanteessa subjektiudesta tai objektiudesta. Useiden tutkimusten mukaan naisen kokemus synnytystilanteen hallitsemisesta lis\u00e4\u00e4 positiivista hoitokokemusta synnytyksen yhteydess\u00e4 sek\u00e4 parempia synnytystuloksia. Hy\u00f6dyksi on n\u00e4hty pystyvyys omaan sis\u00e4iseen hallintaan, mutta my\u00f6s hyv\u00e4 yhteisty\u00f6suhde \u00e4itiyshuollon henkil\u00f6kuntaan. Synnytt\u00e4v\u00e4 nainen voi my\u00f6s kokea hallitsevansa tilannettaan parhaimmin luovuttaessaan hallinnan tilanteesta terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6lle. (Ryttyl\u00e4inen 2005, 51-53.)<\/p>\n\n\n\n

Synnytystilanteessa koettua hallinnan tunnetta voivat lis\u00e4t\u00e4 vaihtoehtojen saaminen, ja osallistuminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon synnytyst\u00e4 koskien. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa esimerkiksi saatu tieto ja informaatio, tilanteen tuttuus, ymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 my\u00f6s synnytyksen aiheuttamat kivut, mahdolliset komplikaatiot sek\u00e4 synnytyshenkil\u00f6kunnan suhtautuminen. On tutkittu, ett\u00e4 esimerkiksi synnytyshenkil\u00f6kunta voi kohdella synnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 avuttomana, ja h\u00e4nelle ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 anneta mahdollisuuksia osallistua synnytyst\u00e4 koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Synnytt\u00e4v\u00e4t naiset usein kaipaisivat vaihtoehtoja sek\u00e4 tietoa eri synnytysasennoista sek\u00e4 kivunlievitysmahdollisuuksista. Henkil\u00f6kunnan autorit\u00e4\u00e4risell\u00e4 asenteella voi olla vaikutus siihen, kuinka itse synnytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 osataan ottaa puheeksi erilaiset vaihtoehdot. Synnytystilanteissa tapahtuvat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t poikkeukset voivat johtaa siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko luovutetaan mielell\u00e4\u00e4n asiantuntijoille, esimerkiksi keisarileikkauksen yhteydess\u00e4. (Ryttyl\u00e4inen 2005, 60-61.) Naiset voivat my\u00f6s uskoa, ettei heill\u00e4 ole mahdollisuutta vaikuttaa toimenpiteiden kulkuun synnytyksen aikana, siit\u00e4 huolimatta ett\u00e4 he kokevat halua osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon (Kulmala, Luoto & Viisainen 2003, 150). <\/p>\n\n\n\n

Synnytystilanteet voivat erota toisistaan merkitt\u00e4v\u00e4sti ja synnytyksiin voi liitty\u00e4 my\u00f6s suuria riskej\u00e4 tai erityisi\u00e4 haasteita riippuen synnytt\u00e4j\u00e4n fysiologiasta ja psyykest\u00e4, sek\u00e4 siki\u00f6n fysiologiasta. N\u00e4m\u00e4 elementit vaikuttavat siihen, ett\u00e4 synnytyksiss\u00e4 voi tapahtua yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 k\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Synnytyksiin liittyv\u00e4t terveytt\u00e4 tai henke\u00e4 uhkaavat vaarat on otettava huomioon, jolloin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 synnytt\u00e4j\u00e4 on my\u00f6s tietoinen haasteista, ja ett\u00e4 asiantuntijoiden tieto on ajantasaista, ja suhtautuminen tilanteisiin vastaa tarvittavaa interventiota. On selv\u00e4\u00e4, ettei synnytystilannettaan pysty hallitsemaan synnytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 samalla tavalla itsen\u00e4isesti, jos esimerkiksi komplikaatioriskien vuoksi synnytyksen aikana joudutaan siirtym\u00e4\u00e4n keisarileikkaussynnytykseen.<\/p>\n\n\n\n

Aborttilaki biovallan v\u00e4lineen\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksi naisen kehoon menevist\u00e4 seksuaaliterveyden toiminnoista on abortti. Abortti tarkoittaa raskaudenkeskeytyst\u00e4. Suomessa tehd\u00e4\u00e4n abortteja vuosittain noin 10 500. (Tarnanen & Heikinheimo 2013). Feministinen tutkimus on ollut kiinnostunut aborttioikeudesta, ja feministit ymp\u00e4ri maailmaa ovat pyrkineet aborttioikeuden laillistamiseen eri maissa. Edelleen useissa maissa abortin tekeminen terveydenhuollossa on laitonta, ja lis\u00e4ksi aborttikielteinen ilmapiiri on kasvanut ja my\u00f6s aborttilait kiristyneet useissa maissa (ks. esim. Karttunen 2019). Onkin mielenkiintoista pohtia, miten valtiovalta hallitsee naiskehoa ja sen ruumiintoimintoja suhteessa aborttiin, eli millaista biopoliittista hallintaa raskauden keskeytt\u00e4miseen liittyy. Abortti linkittyy tasa-arvokysymykseen sek\u00e4 naisen oikeuteen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omasta kehostaan.<\/p>\n\n\n\n

Aborttioikeudesta kiistely kulminoituu usein el\u00e4m\u00e4n tai vapauden puolesta taistelemiseen. Abortin s\u00e4\u00e4telyn voidaan n\u00e4hd\u00e4 olevan osa naisten medikaalista alistamista. Naisen oma tahto on ollut keskeinen elementti abortin puolesta puhuvien argumenteissa. Aborttiongelma linkittyy oman el\u00e4m\u00e4n hallitsemisen kysymykseen. (Hel\u00e9n 1997, 12-13.) Abortti voidaan siis palauttaa siihen, kuinka valtiot, viranomaistahot ja asiantuntijat ohjaavat ihmisi\u00e4 itse hallitsemaan el\u00e4mi\u00e4\u00e4n, mutta abortin kysymyksess\u00e4 voidaan valtiovallan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin my\u00f6s hallita itsen hallinnan ohitse, ev\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aborttioikeus naiselta, joka toivoisi raskauden keskeytyst\u00e4. Raskauden keskeytyksen voisi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s mahdollisuutena keskeytt\u00e4\u00e4 toivomaton uusi el\u00e4m\u00e4, jolloin on my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 valtiovallan toivomaton ihmisaines ei jatkuisi (vrt. siki\u00f6seulontoihin liittyv\u00e4 selektiivisen abortin vaihtoehdon esiin nostaminen tai vammaisten ihmisten lis\u00e4\u00e4ntymisen rajoittaminen). Toisaalta abortti voi my\u00f6s s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ihmishenki\u00e4, sill\u00e4 ei-ammattilaisen suorittamat, laittomat abortit voivat johtaa vakaviin terveysongelmiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa abortin ollessa laiton, noin 20 prosenttia raskauteen liittyvist\u00e4 kuolemista johtui laittomista aborteista (Stotland 1994, 143). Aborttiaihe on eettisesti todella monisyinen. Aborttiaiheessa inhimillinen olemassaolo on poliittista, ja eettisyys n\u00e4kyy yksityisess\u00e4 ja eksistentiaalisessa (Hel\u00e9n 1997, 15).<\/p>\n\n\n\n

Niin kuin siki\u00f6seulontoja koskevan vastuuntunnon ja -kannon hengess\u00e4 naisia on vastuutettu tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s, ottamaan esimerkiksi vastaan seulontatutkimus, on naista my\u00f6s vastuutettu historian aikana kansan kohtalon m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misest\u00e4. V\u00e4est\u00f6politiikka on luottanut naiseen, ja naisen vastuunkantoon my\u00f6s aborttikysymyksess\u00e4, korostaen \u00e4itiytt\u00e4 luonnollisena sek\u00e4 biologisena kutsumuksellisena asiana naisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, jota on horjuttanut aborttivalistus, luoden ristiriidan luonnollisena pidetyn n\u00e4kemyksen ja aborttivalistuksen v\u00e4lille. (N\u00e4tkin 1997, 129.)<\/p>\n\n\n\n

On mielenkiintoista, ettei edelleenk\u00e4\u00e4n Suomessa ole mahdollista keskeytt\u00e4\u00e4 raskauttaan puhtaasti siit\u00e4 syyst\u00e4, ettei halua lasta. Laki on konkreettinen valtiovallan biopoliittinen ohjain, joka m\u00e4\u00e4rittelee terveydenhuollollista toimintaa koskien raskaana olevaa naista, joka haluaa raskauden keskeytyksen.<\/p>\n\n\n\n

Pohdintaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Naiskehon reproduktiivisen ominaisuuden vuoksi naisruumis on edelleen hallinnan kohde ja medikaalisen alistamisen alainen biopoliittinen alusta. Naiskehoa hallitaan biopoliittisesti monin eri muodoin, kuten ohjaamalla siki\u00f6seulontoihin, sek\u00e4 ohjaamalla aborttiin siki\u00f6seulonnan patologisten l\u00f6yd\u00f6sten perusteella.<\/p>\n\n\n\n

Eettisesti mielenkiintoista on pohtia kahta eri n\u00e4k\u00f6kulmaa: onko raskaana oleva nainen siki\u00f6ns\u00e4 kanssa yksi kehollinen kokonaisuus, jonka hallitsijana ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n\u00e4 toimii raskaana oleva nainen itse, ottaen huomioon ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 saamansa ohjeistukset sek\u00e4 neuvot, vai onko siki\u00f6 alkioksi muodostumishetkest\u00e4\u00e4n alkaen erillinen ja irrallinen, oma el\u00e4v\u00e4 olentonsa, jonka oikeuksien puolustamiseksi naiskehoa voidaan hallita ja kontrolloida jossain m\u00e4\u00e4rin raskaana olevan naisen oman kehollisen hallinnan ohitse? T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmapohdinta linkittyy selke\u00e4sti esimerkiksi aborttioikeutta puolustavaan tai vastustavaan keskusteluun. Lis\u00e4ksi esimerkiksi p\u00e4ihdehistorian omaavan raskaana olevan naisen kohtaama hallinta tai kontrolli pohjaa useissa yhteyksiss\u00e4 n\u00e4kemykseen siit\u00e4, ett\u00e4 siki\u00f6 on erillinen olento, jonka terveyden oikeuden nojalla naiskehoa voidaan kontrolloida hyvinkin raskailla interventioilla, kuten pakkohoidolla. My\u00f6s siki\u00f6seulontatutkimukset kohdistuvat naiskehoon, vaikka informaatiota etsitt\u00e4isiin siki\u00f6st\u00e4. Siki\u00f6st\u00e4 ei voida saada informaatiota menem\u00e4tt\u00e4 jollain tapaa raskaana olevaan naiskehoon, mutta raskaana oleva ihminen voi kuitenkin itse tehd\u00e4 valintoja informaation selvitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Biopoliittista hallintaa tapahtuu terveydenhuollossa terveyden yll\u00e4pit\u00e4misen eetoksen nimiss\u00e4 my\u00f6s sellaisissa raskauden sek\u00e4 synnytyksen aikaisissa tilanteissa, joissa ruumiin hallinnallistaminen ei ole terveyden edist\u00e4misen tai yll\u00e4pit\u00e4misen kannalta tarpeellista, tai hallinta toteutuu sellaisessa laajuudessa, jossa sen ei tarvitsisi terveyden yll\u00e4pit\u00e4miseksi ja sairauden ehk\u00e4isemiseksi toteutua. Oleellista on jatkaa pohdintaa naisen oikeudesta oman kehonsa hallintaan, sek\u00e4 aktiiviseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon raskausaikana sek\u00e4 synnytyksess\u00e4, suhteessa biopoliittiseen naiskehon hallinnallistamiseen yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 teksti on muokattu ote kirjoittajan kandidaatin tutkielmasta, Raskausajan ja synnytyksen biopoliittinen hallinta<\/em> (2021).<\/p>\n\n\n\n

Maria Kotim\u00e4ki, YTK, sosiologian maisteriopiskelija, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HTEET<\/p>\n\n\n\n

Collier, Stephen J. 2009. Topologies of Power: Foucault\u2019s Analysis of Political Government beyond \u2018Governmentality\u2019. Sage Journals. Vol. 26:6, <\/a>s. 78-108<\/p>\n\n\n\n

Foucault, Michel. 2010. Seksuaalisuuden historia<\/em>. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.<\/p>\n\n\n\n

Heikinheimo, Oskari & Tarnanen, Kirsi. 2013. \u201dRaskaudenkeskeytys.\u201d Duodecim Terveyskirjasto. https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/terveyskirjasto\/tk.koti?p_artikkeli=khp00025<\/a>. (Luettu 25.1.2021.)<\/p>\n\n\n\n

Hel\u00e9n, Ilpo. 2016. El\u00e4m\u00e4n politiikat: Yhteiskuntatutkimus Foucault\u2019n j\u00e4lkeen<\/em>. Helsinki: Tutkijaliitto.<\/p>\n\n\n\n

Hel\u00e9n, Ilpo. 1997. \u00c4idin el\u00e4m\u00e4n politiikka: Naissukupuolisuus, valta ja itsesuhde Suomessa 1880-luvulta 1960-luvulle.<\/em> Tampere: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

Karttunen, Kirsti. 2019. \u201dAbortin puolustaminen on el\u00e4m\u00e4n suojelua, sanoo feministi Minja Koskela \u2013 ”Oikeuden rajoittaminen tuntuu silt\u00e4 kuin joku potkisi munasarjoille”\u201d Yle. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10835484. Luettu 22.1.2021<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kulmala, Ilona, Luoto, Riitta, Viisainen, Kirsi (toim.). 2003. Sukupuoli ja terveys.<\/em> Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Meskus, Mianna. 2009. El\u00e4m\u00e4n tiede: Tutkimus l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 teknologiasta, vanhemmuudesta ja perim\u00e4n hallinnasta<\/em>. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4tkin, Ritva. 1997. Kamppailu suomalaisesta \u00e4itiydest\u00e4. <\/em>Tampere: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

Ryttyl\u00e4inen, Katri. 2005. Naisten arvioinnit hallinnasta raskauden seurannan ja synnytyksen hoidon aikana. Naispesifinen n\u00e4k\u00f6kulma. <\/em>Kuopio: Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 128.<\/p>\n\n\n\n

Stotland, Nada L. 1994. \u201dContraception and Abortion: Challenges Now and for the Next Century.\u201d Teoksessa Reframing women\u2019s health: multidisciplinary research and practice, <\/em>toim. Dan, Alice J. Thousand Oaks Calif.: Sage Publications, 141 \u2013 150.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4m\u00e4\u00e4n puuttuminen Pyrkimys puuttua el\u00e4vien ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, parantaa sek\u00e4 muokata niit\u00e4, on l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 julkilausuttu. My\u00f6s yhteiskuntatieteellisess\u00e4 tutkimuksessa pyrit\u00e4\u00e4n hallitsemisohjelmien sek\u00e4 -tekniikoiden kehitt\u00e4miseen. Ihmist\u00e4 koskeva tieto linkittyy pyrkimyksiin sek\u00e4 keinoihin, joilla pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Voidaan esitt\u00e4\u00e4 kysymys, \u201dmiten el\u00e4\u00e4 hyvin\u201d, josta voidaan johtaa kysymys \u201dmiten hallita hyvin\u201d. Lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 foucaultlaisittain kysy\u00e4 my\u00f6s: mitk\u00e4 pyrkimykset, kiistat … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1819,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[343,82],"tags":[357,320,349,355,356,61,358],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1814"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1814"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1814\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1816,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1814\/revisions\/1816"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1819"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1814"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1814"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1814"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}