{"id":1852,"date":"2022-05-19T21:21:22","date_gmt":"2022-05-19T18:21:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1852"},"modified":"2022-12-19T14:36:58","modified_gmt":"2022-12-19T12:36:58","slug":"haavoittuvuus-ilmastosiirtolaisuudessa-intersektionaalisuuden-nakokulmasta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1852","title":{"rendered":"Haavoittuvuus ilmastosiirtolaisuudessa intersektionaalisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta"},"content":{"rendered":"\n

Ilmastosiirtolaisuus ilmi\u00f6n\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ilmastosiirtolaisuus on monimutkainen globaali ilmi\u00f6, jonka voidaan yksinkertaistetusti sanoa olevan ilmastonmuutoksesta johtuvaa muuttoliikett\u00e4. Ilmastonmuutos voi johtua maapallon ekosysteemin sis\u00e4isist\u00e4 prosesseista tai olla ihmisen toiminnasta aiheutuvaa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tapahtuva ilmastonmuutos on suurelta osin ihmisen toiminnasta aiheutuvaa muutosta, joka on vahvasti yhteydess\u00e4 kapitalismiin ja fossiilitalouteen. (Ahteensuu 2020; Kortetm\u00e4ki 2020.) Ilmaston l\u00e4mpeneminen aiheuttaa muun muassa tukalaa kuumuutta, merenpinnan nousua, kuivuuden ja s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 (IPCC 2021). N\u00e4iden ilmi\u00f6iden vuoksi ilmastonmuutos aiheuttaa muuttoliikett\u00e4 suorasti ja ep\u00e4suorasti. Tyypillisesti ilmastonmuutos aiheuttaa muuttoliikett\u00e4 suorasti kolmella eri tavalla. Kyseisi\u00e4 syit\u00e4 ovat kuivuudesta johtuva hedelm\u00e4llisen maaper\u00e4n heikentyminen ja juomaveden puute, luonnonkatastrofien ja s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden lis\u00e4\u00e4ntyminen sek\u00e4 merenpinnan nousu. (Borr\u00e0s 2019.) Ep\u00e4suoria syit\u00e4 voi puolestaan olla esimerkiksi elinkeinon harjoittamisen vaikeus (Rigaud ym. 2018).<\/p>\n\n\n\n

Ilmastosiirtolaisuuden moniulotteisuus tekee kyseisen ilmi\u00f6n tai k\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4rittelemisest\u00e4 vaikeaa. Ilmi\u00f6n moniulotteisuudesta kertoo esimerkiksi se, ett\u00e4 sen taustalla on taloudellisia, sosiaalisia, historiallisia ja kulttuurisia rakenteita (McLeman 2014, 2). Esimerkiksi kulttuuriset ja emotionaaliset syyt voivat vaikuttaa l\u00e4ht\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen rationaalisten syiden lis\u00e4ksi. Ilmastosiirtolaisuuden moniulotteisuudesta kertovat my\u00f6s vaihtelevat arviot ilmastosiirtolaisten m\u00e4\u00e4rist\u00e4, sill\u00e4 kyseiset arviot vaihtelevat miljoonista jopa miljardiin. (Oksanen 2020.) Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuitenkin on se, ett\u00e4 maailmanpankin tutkimusryhm\u00e4 on arvioinut, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa, Etel\u00e4-Aasiassa ja Etel\u00e4-Amerikassa noin 143 miljoonaa ihmist\u00e4 joutuu j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa vuoteen 2050 menness\u00e4 (Rigaud ym. 2018). Ilmastosiirtolaisuuden moniulotteisuuden vuoksi tarkkojen ennusteiden tekeminen on kuitenkin hankalaa. Niiden tekeminen on silti tarpeellista riskien arvioimisen ja ilmi\u00f6\u00f6n adaptoitumisen takia. (Oksanen 2020.) Ilmastosiirtolaisuus onkin ilmi\u00f6, jossa merkitt\u00e4v\u00e4t yhteiskunnalliset muutokset voivat tapahtua hallitsemattomasti, voimakkaasti monien ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttaen. Kiinnostavaa puolestaan on se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kaltainen hallitsematon muutos osittain syntyy juuri toisten ihmisten hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tavoittelusta ja riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n yll\u00e4pidosta vaikuttaen toisten ihmisryhmien haavoittuvuuden lis\u00e4\u00e4ntymiseen.<\/p>\n\n\n\n

Intersektionaalisuus teoreettisena viitekehyksen\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ilmastosiirtolaisuutta tarkastellaan intersektionaalisen teorian kautta. Intersektionaalisessa teoriassa pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 syrjinn\u00e4n muotoja nostamalla analyysin keski\u00f6\u00f6n ihmisten sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset identiteetit. Intersektionaalisuus eroaa feministisest\u00e4 teoriasta laajentaen tarkasteluun sukupuolen lis\u00e4ksi my\u00f6s muita sosiaalisia identiteettikategorioita, joita ovat esimerkiksi ik\u00e4, etnisyys, luokka, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Teorian mukaan identiteettikategoriat ovat sosiaalisesti muodostuneita dynaamisia positioita, jotka j\u00e4rjest\u00e4ytyv\u00e4t tyypillisesti hierarkkisesti mahdollistaen joillekin ryhmille etuoikeuksia sek\u00e4 luoden sortoa ja syrjivi\u00e4 rakenteita toisille. Kyseiset identiteettikategoriat luovat ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t yhteiskunnallisia valta-asetelmia, jotka osaltaan n\u00e4kyv\u00e4t ilmastosiirtolaisuudessa. (Carbado ym. 2013; Collins & Bilge 2016, 11\u201313.)<\/p>\n\n\n\n

Intersektionaalisuus on tapa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sosiaalisten ilmi\u00f6iden ja kokemusten moniulotteisuutta eriarvoisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 intersektionaalisuuden teoria sopii mainiosti haavoittuvuuden tutkimiseen. (Collins & Bilge 2016, 27\u201330.) Haavoittuvuuden k\u00e4site pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kolme ulottuvuutta, joita ovat alttius ja herkkyys kyseiselle ilmi\u00f6ille ja adaptoituminen eli kyky sopeutua muutokseen (IPCC 2007, 64, 89). Haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja haavoittuvuus ilmastosiirtolaisuudessa ovat vahvasti yhteydess\u00e4 toisiinsa. Ilmastonmuutoksen kannalta alttiissa paikassa asuminen lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 k\u00e4rsi\u00e4 ilmastonmuutoksesta ja pakkoa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 koti ilmastonmuutoksen takia. Ilmastonmuutoksen kannalta alttiimpia paikkoja asua ja el\u00e4\u00e4 ovat kehittyv\u00e4t ja k\u00f6yh\u00e4t maat (Hanna & Oliva 2016). Ilmastonmuutos ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kohtele ihmisi\u00e4 samanarvoisesti, vaan osa ihmisist\u00e4 on suuremmassa riskiss\u00e4 k\u00e4rsi\u00e4 siit\u00e4 eli ovat herkempi\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n kyseisest\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4. Herkki\u00e4 ryhmi\u00e4 ilmastonmuutoksen ja t\u00e4ten ilmastosiirtolaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta ovat k\u00f6yh\u00e4t, naiset, lapset, vanhukset ja vammaiset henkil\u00f6t. Haavoittuvuus ilmastosiirtolaisuudessa taas liittyy erityisesti adaptaatioon, eli siihen, kuka ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 voi l\u00e4hte\u00e4 siirtolaiseksi ja mitk\u00e4 tekij\u00e4t mahdollistavat tai vaikeuttavat adaptaatiota. Haavoittuvuus ilmastosiirtolaisuudessa liittyykin vahvasti siihen, pystyyk\u00f6 henkil\u00f6 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen heikent\u00e4m\u00e4st\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja millaiset resurssit henkil\u00f6ll\u00e4 on sopeutua uuteen el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n

K\u00f6yhyys haavoittavana tekij\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

K\u00f6yhyys nousee merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi identiteettikategoriaksi tarkasteltaessa haavoittuvuutta ilmastosiirtolaisuudessa intersektionaalisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. K\u00f6yhyys voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 fundamentaalisten perustarpeiden puuttumiseksi, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 alttiutta yksil\u00f6n riistolle ja huonommalle hyvinvoinnille. Maailman k\u00f6yhimm\u00e4t ovat altteimpia ilmastonmuutoksesta aiheutuville ilmi\u00f6ille. T\u00e4h\u00e4n yksi syy on se, ett\u00e4 maailman k\u00f6yhimpien v\u00e4est\u00f6jen elinkeinot, tyypillisesti maatalousvaltaiset, ovat riippuvaisia s\u00e4\u00e4oloista ja n\u00e4in ollen haavoittuvassa asemassa k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n esimerkiksi kuivuudesta ja rankkasateista. (Borr\u00e0s 2019.) T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi k\u00f6yhyydest\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t asuvat s\u00e4\u00e4olosuhteiden kannalta haavoittuvissa paikoissa, esimerkiksi l\u00e4hell\u00e4 tulvivia jokia tai paikoissa, joissa on alkeellinen infrastruktuuri (UNICEF 2014, 29). K\u00f6yhyys vaikuttaakin monin tavoin ilmastosiirtolaisuuteen. Se altistaa ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille, pitkitt\u00e4\u00e4 niiden kestoa sek\u00e4 vaikuttaa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleviin keinoihin sopeutua tilanteeseen. Niukat resurssit vaikuttavat my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n uudelleen rakentamiseen. (Borr\u00e0s 2019.)<\/p>\n\n\n\n

Resurssien ep\u00e4tasaista jakautumista voidaan tarkastella yksil\u00f6- sek\u00e4 valtiotasolla. Parempiosaisilla on paremmat mahdollisuudet suojautua ilmastonmuutoksen haitoilta vaihtamalla asuinpaikkaansa itselleen sopivalla hetkell\u00e4 tai vaikuttamalla poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Parempiosaisilla valtioilla, esimerkiksi fossiilitaloudesta ja kapitalismista hy\u00f6tyneill\u00e4, on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ilmastoneuvotteluissa tai tukea kansalaisten adaptaatiota ilmastonmuutokseen. Haavoittuvien valtioiden eriarvoisuus ja k\u00f6yhyys on rakenteellista, mihin vaikuttavat esimerkiksi historialliset, sosiaaliset, taloudelliset ja kolonialistiset syyt. (Kortetm\u00e4ki 2020.)<\/p>\n\n\n\n

Tapaustutkimus Bangladeshissa osoittaa, ett\u00e4 ihmiset joilla on taloudellista, sosiaalista ja inhimillist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa, p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isemmin tai aikaisemmin ilmastosiirtolaiseksi, kun puolestaan k\u00f6yh\u00e4t ja maataloussektorilla ty\u00f6skentelev\u00e4t sinnittelev\u00e4t niin kauan kuin pystyv\u00e4t kotiseudullaan huonontuvissa s\u00e4\u00e4oloissa. T\u00e4h\u00e4n merkitt\u00e4vimm\u00e4t vaikuttavat tekij\u00e4t taloudellisten tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi ovat kielitaito ja koulutus. (Bernzen, Jenkins & Braun 2019.) Ilmastosiirtolaisiksi eiv\u00e4t siis aina p\u00e4\u00e4dyk\u00e4\u00e4n kaikkein haavoittuvamassa asemassa olevat, vaan ne, joilla on resursseja l\u00e4hte\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sukupuoli ja ik\u00e4 haavoittavana tekij\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

K\u00f6yhyyden lis\u00e4ksi intersektionaalisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna my\u00f6s sukupuoli ja ik\u00e4 ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ilmatonmuutoksen ja ilmastosiirtolaisuuden haavoittuvuuden kannalta. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 naissukupuoli lis\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti haavoittuvaa asemaa ilmastosiirtolaisuudessa. Suurimpia syit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ovat naisten yliedustus maailman k\u00f6yhimpien joukossa sek\u00e4 sukupuolten ep\u00e4tasa-arvo. Molempiin syihin vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti yhteiskunnan patriarkaaliset rakenteet. (Borr\u00e0s 2019.) UNPD:n raportin (2007) mukaan naisten haavoittuvuuden suurin syy on k\u00f6yhyys. Naisten k\u00f6yhyys on my\u00f6s usein muodoltaan ja kestoltaan erilaista kuin miesten. Naisten k\u00f6yhyys voi alkaa jo ennen syntym\u00e4\u00e4, mutta miesten k\u00f6yhyys yleens\u00e4 johtuu t\u00f6iden puutteesta. Naisten k\u00f6yhyys voi my\u00f6s kest\u00e4\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n ja se voi kroonistua. (Jones & Presler-Marshall 2012.)<\/p>\n\n\n\n

Syit\u00e4 naisten k\u00f6yhyyteen ja sen pitkittymiseen on useita. Yksi syy on se, ett\u00e4 naisten k\u00f6yhyys on miehi\u00e4 enemm\u00e4n liitoksissa perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Naisten roolin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein olevan kodin ja perheenj\u00e4senten hoito ja hoiva. Naisten on hankalampaa irtaantua k\u00f6yhyydest\u00e4 poliittisten, kulttuuristen ja sosiaalisten normien ja rajoitusten vuoksi, mik\u00e4 voi aiheuttaa k\u00f6yhyyden periytyvyytt\u00e4. (Borr\u00e0s 2019.)  T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi naiset tyypillisesti osallistuvat sellaisiin t\u00f6ihin, joita ilmastonmuutos uhkaa. T\u00e4llaisia t\u00f6it\u00e4 ovat esimerkiksi maatalousty\u00f6t. (Singh, Feroze & Ray 2013, Hanna & Oliva 2016.) Naisten k\u00f6yhyys ja ty\u00f6tt\u00f6myys vaikuttavat monin tavoin naisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Heill\u00e4 on t\u00e4ll\u00f6in v\u00e4hemm\u00e4n mahdollisuuksia kasvattaa taloudellista p\u00e4\u00e4omaa tai p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi muihin resursseihin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi feminiinisyyden aliarvostaminen n\u00e4kyy moniulotteisesti naisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Se vaikuttaa naisten kokemaan syrjint\u00e4\u00e4n perheen sis\u00e4ll\u00e4, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja muuten yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuessa. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa my\u00f6s sosiaalisen ja kulttuurisen p\u00e4\u00e4oman v\u00e4hyyteen ja naisten poliittiseen osallistumiseen. (Borr\u00e0s 2019.)<\/p>\n\n\n\n

Sukupuoliroolit ja sukupuolten ep\u00e4tasa-arvo n\u00e4kyv\u00e4t monin tavoin naisten haavoittuvuudessa. Naiset k\u00e4rsiv\u00e4t enemm\u00e4n s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden aikana, sill\u00e4 naisille ei opeteta yht\u00e4 paljon selviytymistaitoja luonnonkatastrofeja varten kuin miehille. Lis\u00e4ksi naiset saavat v\u00e4hemm\u00e4n uimaopetusta. Naiset altistuvat my\u00f6s enemm\u00e4n seksuaaliselle hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6lle konfliktien aikana. Naisten siirtolaisuuteen vaikuttaa my\u00f6s se, ett\u00e4 naiset omistavat v\u00e4hemm\u00e4n passeja kuin miehet. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa suoraan naisten siirtolaisuusk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Miesten on tyypillisemp\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 ennen muuta perhett\u00e4. Passittomuus sek\u00e4 varattomuus altistavat naisia turvattomammalle siirtolaisuuden muodolle, sieppauksille, ihmiskaupalle ja seksuaaliselle v\u00e4kivallalle. Naisten heikommat sosiaaliset verkostot vaikuttavat my\u00f6s naisten reitti- ja m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4n valintoihin. (Borr\u00e0s 2019.)<\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4 on yksi identiteettikategoria, joka voi lis\u00e4t\u00e4 haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle. Lapset ovat synnynn\u00e4isesti herkimpi\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen seurauksista. Haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle sek\u00e4 ilmastosiirtolaisuudelle lis\u00e4\u00e4 erityisesti kehittyviss\u00e4 maissa asuminen sek\u00e4 naissukupuoli. Ilmastonmuutos heikent\u00e4\u00e4 tytt\u00f6jen jo ennest\u00e4\u00e4n heikkoa yhteiskunnallista asemaa suorien ja v\u00e4lillisten syiden kautta. Vesipula vaikeuttaa tytt\u00f6jen koulunk\u00e4ynti\u00e4, hyv\u00e4n hygienian yll\u00e4pitoa sek\u00e4 mahdollisesti lis\u00e4\u00e4 seksuaalisia hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 ilmastonmuutoksen pident\u00e4ess\u00e4 vedenhakumatkaa. T\u00e4m\u00e4lis\u00e4ksi lasten, erityisesti tytt\u00f6jen, aliravitsemus voi kasvaa ilmastonmuutoksen vaikeuttaessa ruoantuotantoa. Ilmastonmuutos voi my\u00f6s vaikeuttaa tytt\u00f6jen koulunk\u00e4ynti\u00e4 perheen k\u00f6yhtyess\u00e4 ja voi jopa v\u00e4lillisesti olla syyn\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tytt\u00f6jen lapsiavioliittojen ja teiniraskauksien m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Perheen k\u00f6yhtyess\u00e4 tyt\u00f6n naittaminen voi olla perheelle keino v\u00e4hent\u00e4\u00e4 perheen ruokittavien suiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja taata tyt\u00f6lle riitt\u00e4v\u00e4sti ravintoa. (Kouluttamattomilla) tyt\u00f6ill\u00e4 on my\u00f6s moninkertainen riski kuolla luonnonkatastrofin aikana miehiin verrattuna, sill\u00e4 heit\u00e4 opetetaan v\u00e4hemm\u00e4n uimaan, kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n puuhun tai opetetaan h\u00e4t\u00e4poistumissuunnitelmia. (<\/strong>Borr\u00e0s 2019, Hanna & Oliva 2016; Mukasa, Olaka & Said 2020; Nour 2006; Pommels ym. 2018; UNICEF 2014.)<\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos heikent\u00e4\u00e4kin tytt\u00f6jen ja nuorten naisten asemaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ja n\u00e4in ollen voi lis\u00e4t\u00e4 perheiden tarvetta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 koti paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa. Nykyinen ilmastosiirtolaisten asema on kuitenkin heikko ja altistaa ihmiset turvattomalle siirtolaisuudelle. Ilmastosiirtolaisuus altistaakin tyt\u00f6t ja nuoret naiset seksuaalisille hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6ille, turvattomuudelle, sieppauksille sek\u00e4 ihmiskaupalle. (Borr\u00e0s 2019.) Lapset saattavat my\u00f6s altistua henkiselle, fyysiselle tai seksuaaliselle v\u00e4kivallalle, etenkin jos ovat menett\u00e4neet vanhempansa tai huoltajansa luonnon katastrofien aikana (UNICEF 2014). Tyt\u00f6t ovatkin eritt\u00e4in haavoittuvaisia ilmastosiirtolaisuuden turvattomalle muodolle.<\/p>\n\n\n\n

Pohdinta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Haavoittuvuutta voidaan tarkastella sen kolmen ulottuvuuden kautta: alttiuden, herkkyyden ja adaptaation (IPCC 2007). Kirjallisuuden perusteella alttiuteen k\u00e4rsi\u00e4 ilmastonmuutoksesta sek\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 ilmastosiirtolaiseksi vaikuttaa erityisesti asuinalueen maantieteellinen sijainti. Maantieteellisesti alttiita alueita ovat k\u00f6yh\u00e4t ja kehittyv\u00e4t maat sek\u00e4 pienet saarivaltiot (Hanna & Oliva 2016, IPCC 2022). Kyseiset maat ovat maantieteellisen sijainnin perusteella herkempi\u00e4 ilmastossa tapahtuville muutoksille. Niiden elinkeino on my\u00f6s hyvin maatalous painotteista, mik\u00e4 on eritt\u00e4in altista k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4olojen muutoksista. Kyseisten maiden on my\u00f6s vaikeampaa ehk\u00e4ist\u00e4 ihmishenkien menetyst\u00e4 esimerkiksi luonnonkatastrofien aikana sek\u00e4 niiden on hankalampaa sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin taloustappioihin, mik\u00e4 voi pahentaa jo ennest\u00e4\u00e4n k\u00f6yhien maiden asukkaiden k\u00f6yhyytt\u00e4. Alttiutta ilmastonmuutokselle lis\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in k\u00f6yhyyden riste\u00e4minen maantieteellisen sijainnin kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuuden perusteella tietyt identiteettikategoriat ovat herkimpi\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen synnytt\u00e4mist\u00e4 haitallisista ilmi\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 tekev\u00e4t ilmastosiirtolaisuudesta haasteellisempaa ja turvattomampaa. Kyseisi\u00e4 identiteettikategorioita ovat esimerkiksi matala tulotaso (k\u00f6yhyys), naissukupuoli, i\u00e4n kategorioina lapset ja ik\u00e4ihmiset. Erityisesti k\u00f6yhyyden on havaittu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n haavoittuvaa asemaa erityisesti silloin, kun se riste\u00e4\u00e4 muiden identiteettikategorioiden kanssa. Ilmastonmuutokselle haavoittuvaisimmassa asemassa ovat t\u00e4ten k\u00f6yh\u00e4t tyt\u00f6t ja naiset sek\u00e4 vammaiset henkil\u00f6t. T\u00e4ll\u00f6in ik\u00e4, sukupuoli, tulotaso sek\u00e4 terveys riste\u00e4v\u00e4t niin, ett\u00e4 ne asettavat yksil\u00f6n haavoittuvaan asemaan ilmastonmuutoksen ja ilmastosiirtolaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi k\u00f6yh\u00e4t ik\u00e4ihmiset kuuluvat my\u00f6s haavoittuvaan ryhm\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa naissukupuoli lis\u00e4\u00e4 haavoittuvuutta. N\u00e4in ollen ilmastonmuutoksen n\u00e4k\u00f6kulmasta haavoittuvimpia ovat he, jotka kuuluvat useampaan sorrettuun ryhm\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n sosiaaliset identiteettikategoriansa riste\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00f6in moninaisesti p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in niin, ett\u00e4 he kokevat riste\u00e4v\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta eik\u00e4 heid\u00e4n eriarvoista asemaansa selit\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksi sosiaalinen identiteettikategoria.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuuden perusteella ilmastonmuutos vaikuttaa haavoittuviin ryhmiin haitallisesti monella tavalla. Se heikent\u00e4\u00e4 haavoittuvien ryhmien ruokaturvaa ja elinkeinon harjoittamista sek\u00e4 nostaa my\u00f6s aliravitsemuksen ja sairastumisen riski\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ilmastonmuutos my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 haavoittuvien ryhmien turvattomuutta lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 ja v\u00e4kivaltaa konfliktien aikana. Haavoittuvilla ryhm\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s suurempi riski kuolla s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden aikana. Ilmastonmuutos voi my\u00f6s haitata lasten, erityisesti tytt\u00f6jen koulunk\u00e4ynti\u00e4. Ilmastonmuutos voi my\u00f6s v\u00e4lillisten syiden kautta lis\u00e4t\u00e4 lapsiavioliittoja ja teiniraskauksia (Ks. esim. Mukasa, Olaka & Said 2020; Nour 2006; Pommels ym. 2018).<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuuden perusteella hyv\u00e4t resurssit adaptoitua voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kotinsa silloin kuin se itselle sopii parhaiten. Ilmastonmuutokselle kaikista haavoittuvammassa asemassa olevat eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4isi p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n ilmastosiirtolaisiksi, vaan sinnittelev\u00e4t ilmastonmuutoksen heikent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kotiseudullaan. Kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ilmastosiirtolaisuus n\u00e4ytt\u00e4isi olevan kaikista turvattominta sek\u00e4 hankalinta. Erityisesti naiset ja tyt\u00f6t ovat vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi tai joutua seksuaalisesti ja fyysisesti hyv\u00e4ksik\u00e4ytetyiksi, sill\u00e4 voivat joutua varattomuuden tai\/ja passittomuuden vuoksi valitsemaan turvattoman reitin. Haavoittuvilla ryhmill\u00e4 on my\u00f6s huonommat resurssit adaptoitua uuteen el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen. Ilmastosiirtolaisuuden rakenteet suosivat ihmisi\u00e4, joilla on taloudellista, sosiaalista ja inhimillist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa sek\u00e4 ovat terveit\u00e4 ja osaavia henkil\u00f6it\u00e4. Ilmastosiirtolaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan helpompaa ja turvallisempaa nuorilla miehill\u00e4. Ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4kin voimakkaasti tiettyjen ihmisryhmien haavoittuvuutta sek\u00e4 vaikuttaa eriarvoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymiseen ellei ilmastonmuutosta saada riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti torjuttua tai teht\u00e4v\u00e4 tarpeellisia sopeutumistoimia.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 teksti on muokattu ote kirjoittajan kandidaatin tutkielmasta, Haavoittuvuus ilmastosiirtolaisuudessa intersektionaalisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta <\/em>(2022).<\/p>\n\n\n\n

Tiia Hartikainen, YTK, sosiologian maisteriopiskelija, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HTEET<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ahteensuu, Marko. 2020. \u201cIlmastovitkuttelu ja tieteellinen ep\u00e4varmuus\u201d. Teoksessa Ilmastonmuutos ja filosofia<\/em>, toim. Simo Kyll\u00f6nen & Markku Oksanen. Tallinna: Gaudeamus, 27\u201345.<\/p>\n\n\n\n

Bernzen, Amelie, J. Craig Jenkins & Boris Braun. 2019. \u201cClimate Change-Induced Migration in Coastal Bangladesh? A Critical Assessment of Migration Drivers in Rural Households under Economic and Environmental Stress\u201d. Geosciences<\/em>, 51:9, 1\u201322.<\/p>\n\n\n\n

Borr\u00e0s, Susana. 2019. \u201dClimate migration, gender and poverty\u201d. Teoksessa Research handbook on global climate constitutionalism, <\/em>toim. Jordi Jaria i Manzano & Susana Borr\u00e0s. Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 216\u2013234.<\/p>\n\n\n\n

Carbado, Devon W, Kimberl\u00e9 Williams Crenshaw, Vickie M. Mays & Barbara Tomlinson. 2013. \u201cINTERSECTIONALITY: Mapping the Movements of a Theory\u201d. Du Bois Review:<\/em> <\/em>social science research on race<\/em>, 10:2, 303\u2013312.<\/p>\n\n\n\n

Collins, Patricia Hill & Sirma Bilge. 2016. Intersectionality. <\/em>Oxford: Polity press.<\/p>\n\n\n\n

Hanna, Rema & Paulina Oliva. 2016. \u201dImplications of climate change for children in developing countries\u201d. The future of children<\/em>, 26:1, 115\u2013132.<\/p>\n\n\n\n

IPCC. 2007. Climate change 2007: synthesis report.<\/p>\n\n\n\n

IPCC. 2021. The climate change 2021: The physical science basis.<\/p>\n\n\n\n

IPCC. 2022. Climate change 2022: Impacts, adaptation and vulnerability.<\/p>\n\n\n\n

Jones, Nicola & Elisabeth Presler-Marshall. 2012. \u201cGovernance and poverty eradication: applying a gender and social institutions perspective\u201d. Public Administration & Development<\/em>, 32:4\u20135, 371\u2013384.<\/p>\n\n\n\n

Kortetm\u00e4ki, Teea. 2020. \u201dIlmastokriisi ja rakenteellinen ep\u00e4oikeudenmukaisuus\u201d. Teoksessa Ilmastonmuutos ja filosofia<\/em>, toim. Simo Kyll\u00f6nen & Markku Oksanen. Tallinna: Gaudeamus, 85\u2013103.<\/p>\n\n\n\n

McLeman, Robert A. 2014. Climate and human migration: past experiences, future challenges<\/em>. Cambridge: University Press.<\/p>\n\n\n\n

Musaka, Joseph, Lydia Olaka & Mohammed Yahya Said. 2020. \u201dDrought and househoulds\u2019 adaptive capacity to water scarcity in Kasali, Uganda\u201d. Journal of water and climate change. <\/em>11:1, 217\u2013232.<\/p>\n\n\n\n

Nour, Nawal. 2006. \u201cHealth consequences of child marriage in Africa\u201d. Journal of Emergency Infectious Diseases<\/em>, 12:11, 1644\u20131649.<\/p>\n\n\n\n

Oksanen, Markku. 2020. \u201dPakolaisuus ja siirtolaisuus l\u00e4mpenev\u00e4ss\u00e4 maailmassa\u201d. Teoksessa Ilmastonmuutos ja filosofia<\/em>, toim. Simo Kyll\u00f6nen & Markku Oksanen. Tallinna: Gaudeamus, 151\u2013172.<\/p>\n\n\n\n

Pommells Morgan, Corinne Schuster-Wallace, Susan Watt & Zachariah Mulawa. 2018. \u201cGender Violence as a Water, Sanitation, and Hygiene Risk: Uncovering Violence Against Women and Girls as It Pertains to Poor WaSH Access\u201d. Violence Against Women<\/em>, 24:15, 1851\u20131862.<\/p>\n\n\n\n

Rigaud, Kanta Kumari, Alex de Sherbinin, Bryan Jones, Jonas Bergmann, Viviane Clement, Kayly Ober, Jacob Schewe, Susana Adamo, Brent McCusker, Silke Heuser, & Amelia Midgley. 2018.\u202fGroundswell: Preparing for Internal Climate Migration<\/em>. Washington, DC: World Bank. <\/p>\n\n\n\n

Singh, Ram, Sheikh M. Feroze & Lala I. P. Ray. 2013. \u201cEffects of Drought on Livelihoods and Gender Roles: A Case Study of Meghalaya\u201d. Indian journal of gender studies<\/em>, 20:3, 453\u2013467.<\/p>\n\n\n\n

UNICEF. 2014. The challenges of climate change: children on the frontline. <\/em>Firenze: UNICEF office of research.<\/p>\n\n\n\n

United Nation Development Program (UNDP). 2007. Human development report 2007\/2008. http:\/\/hdr.undp.org\/sites\/default\/files\/reports\/268\/hdr_20072008_en_complete.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmastosiirtolaisuus ilmi\u00f6n\u00e4 Ilmastosiirtolaisuus on monimutkainen globaali ilmi\u00f6, jonka voidaan yksinkertaistetusti sanoa olevan ilmastonmuutoksesta johtuvaa muuttoliikett\u00e4. Ilmastonmuutos voi johtua maapallon ekosysteemin sis\u00e4isist\u00e4 prosesseista tai olla ihmisen toiminnasta aiheutuvaa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tapahtuva ilmastonmuutos on suurelta osin ihmisen toiminnasta aiheutuvaa muutosta, joka on vahvasti yhteydess\u00e4 kapitalismiin ja fossiilitalouteen. (Ahteensuu 2020; Kortetm\u00e4ki 2020.) Ilmaston l\u00e4mpeneminen aiheuttaa muun muassa tukalaa … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1856,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[196,1],"tags":[368,300,366,367,369,61],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1852"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1852"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1852\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1855,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1852\/revisions\/1855"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1856"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1852"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1852"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1852"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}