Sosiologi-lehden 2\/2022 numerossa syvennymme useiden erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien kautta pohtimaan seksuaalisuutta ja sosiaalisia suhteita. Seksi ja seksuaalisuus ovat sosiologisesti kiinnostavia ilmi\u00f6it\u00e4, sill\u00e4 samanaikaisesti ne yhdist\u00e4v\u00e4t ihmisi\u00e4 tarpeina toteuttaa seksuaali-identiteetti\u00e4\u00e4n ja seksuaalisuuttaan, mutta kuitenkin ne ovat osittain edelleen tabuja Suomessa. Seksuaalisuuteen liittyv\u00e4t yhteiskunnalliset tabut koskettavat esimerkiksi lapsia ja vanhuksia, seksity\u00f6t\u00e4, vammaisuutta ja erilaisia suhdemuotoja kuten avoimia suhteita. Toisaalta seksuaalisuutta ja seksuaali-identiteettej\u00e4 voidaan tarkastella ihmisi\u00e4 erottavina tekij\u00f6in\u00e4 tai niiden vaikutuksia ihmisten v\u00e4lisiss\u00e4 sosiaalisissa suhteissa. T\u00e4ss\u00e4 numerossa l\u00e4hestymme seksin ja seksuaalisuuden sosiologiaa monin eri tavoin ja tekstilajein. <\/p>\n\n\n\n
Seksi ja seksuaalisuus ovat t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 puhuttaneet useilla erilaisilla tavoilla sosiaalisessa ja perinteisess\u00e4 mediassa. Esimerkiksi 28\u201329. lokakuuta j\u00e4rjestetyt Sexhibition Helsinki -erotiikkamessut nousivat monin tavoin julkisen keskustelun aiheeksi. Messuilla syntyneet kohut lava-avustajan p\u00e4ihtymyksest\u00e4 sek\u00e4 lava-avustajien suostumuksesta esityksien sis\u00e4lt\u00f6ihin puhuttivat ja johtivat pohtimaan tapahtuman j\u00e4rjestelyj\u00e4 sek\u00e4 turvallisuutta. T\u00e4st\u00e4 voit lukea lis\u00e4\u00e4 Maria Kotim\u00e4en tekstist\u00e4 \u00c4l\u00e4 tule paha seksi tule hyv\u00e4 seksi. <\/em> <\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s seksity\u00f6 on saanut esimerkiksi Only Fans -palvelun ja seksity\u00f6t\u00e4 tekevien henkil\u00f6haastattelujen kautta n\u00e4kyvyytt\u00e4 valtavirran medioissa, kuten Helsingin sanomissa ja Ylell\u00e4. T\u00e4n\u00e4 vuonna ilmestynyt P\u00e4ivi Ahtialan (2022) toimittama kirja Oma valinta: Min\u00e4 myyn seksi\u00e4 <\/em>tuo arkailemattomasti esiin seksity\u00f6ntekij\u00f6iden kokemuksia ja n\u00e4k\u00f6kulmaa seksity\u00f6st\u00e4 suomalaisessa yhteiskunnassa. Sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta luettuna kirja nostaa esille piilevi\u00e4 yksil\u00f6n ja yhteiskunnan v\u00e4lisi\u00e4 valtaj\u00e4nnitteit\u00e4, jotka piirtyv\u00e4t esiin seksity\u00f6ntekij\u00f6iden navigoidessa omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 yhteiskunnallisten instituutioiden keskell\u00e4. Esiin kumpuaa my\u00f6s stigman voima yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4 rajoittavana tekij\u00e4n\u00e4. Kirja tarjoaa mahdollisuuden pohtia seksi\u00e4, seksuaalisuutta ja yhteiskuntaa aivan uudenlaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Millaisia riskej\u00e4 liittyy seksity\u00f6h\u00f6n ja toisaalta, n\u00e4hd\u00e4\u00e4nk\u00f6 seksity\u00f6 tai seksity\u00f6ntekij\u00e4 riskin\u00e4 yhteiskunnalle, jos niin miksi? Onko seksity\u00f6 uhka vai emansipatorinen mahdollisuus, ajatellaanko sen horjuttavan yhteiskunnallista rauhaa, normeja ja edelleen valloilla olevaa heteronormatiivista j\u00e4rjestyst\u00e4? T\u00e4st\u00e4 her\u00e4\u00e4 my\u00f6s kysymys, millaisessa suhteessa seksuaalisuus on k\u00e4sityksiimme ihmissuhteista, kumppanuudesta ja perheest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Seksin harrastaminen on noussut keskustelun aiheeksi my\u00f6s alkoholikulttuurin n\u00e4k\u00f6kulmista. Raittiuden noustessa yleiseksi ja suorastaan trendikk\u00e4\u00e4ksi puheenaiheeksi on alkoholin ja alkoholittomuuden vaikutukset seksiin nousseet my\u00f6s esille populaarikulttuurissa. Esimerkiksi Mimmit sijoittaa -mediasta tunnetun sosiaalisen median vaikuttaja Hanna Tikander on avoimesti puhunut raittiuden vaikutuksista seksiin ja seksitt\u00f6myyteen Selvin p\u00e4in -podcastissaan sek\u00e4 Selvin p\u00e4in \u2013 er\u00e4\u00e4n bilett\u00e4j\u00e4n tarina<\/em> -kirjassaan. Seksi, seksuaalisuus ja alkoholi kietoutuvat usein my\u00f6s myyttiseksi kokonaisuudeksi populaarikulttuurissa. <\/p>\n\n\n\n Julkiseen keskusteluun on noussut my\u00f6s seksuaalioikeuksista k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu Qatarin MM-kisojen my\u00f6t\u00e4. Maailmassa on edelleen 68 valtiota, joissa homoseksuaalisuus on rikos. Qatar on yksi n\u00e4ist\u00e4. (Statista, 2022.) Qatarin tilannetta voisi olla mielenkiintoista tarkastella seksuaalisen kansalaisuuden k\u00e4sitteen kautta. Seksuaalista kansalaisuutta voidaan tarkastella kahden erilaisen n\u00e4k\u00f6kulman kautta. Toisessa n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hestymistavoista tarkastellaan sit\u00e4, kuinka henkil\u00f6n seksuaalisuus vaikuttaa kansalaisoikeuksien toteutumiseen. (Richardson, 2000.) T\u00e4m\u00e4nkaltainen l\u00e4hestymistapa voisi olla kiinnostava Qatarin tilannetta ajatellen. Toinen tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seksuaalisen kansalaisuuden k\u00e4sitett\u00e4 on tarkastella eri ihmisryhmien seksuaalioikeuksien toteutumista. T\u00e4ll\u00f6in huomio voidaan kiinnitt\u00e4\u00e4 siihen, keille sosiaalisille ryhmille tiettyj\u00e4 seksuaalioikeuksia my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n ja keilt\u00e4 ne kiellet\u00e4\u00e4n. (Richardson, 2000.) T\u00e4st\u00e4 tuoreimpana esimerkkin\u00e4 Indonesian lakiuudistus, joka tekee seksist\u00e4 rikoksen avioliiton ulkopuolella. Richardsonin (2000) kaltaista l\u00e4hestymistapaa on hy\u00f6dynnetty Tiia Hartikaisen tekstiss\u00e4, jossa tarkastellaan vammaisten henkil\u00f6iden seksuaalioikeuksien toteutumista. Tekstiss\u00e4 huomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n avustettuun seksiin yhten\u00e4 keinona tukea vammaisten henkil\u00f6iden seksuaalioikeuksien toteutumista. <\/p>\n\n\n\n Yhteiskuntamme, etenkin hyvinvointivaltion palvelu- ja tukij\u00e4rjestelm\u00e4t, nojaavat vahvasti heteronormatiiviseen sek\u00e4 monogaamiseen arvoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Nykyisin erilaiset suhdemuodot ovat kuitenkin syntyneet haastamaan kyseisi\u00e4 normeja. T\u00e4st\u00e4 ajatuksia avaavana ja itsest\u00e4\u00e4nselvyyksin\u00e4 otettuja rakenteita haastavana tekstin\u00e4 lehdest\u00e4 l\u00f6ytyy Iina T\u00f6ykk\u00e4l\u00e4n teksti Outoja suhteita normien tuolla puolen. <\/em>\u201d<\/strong>Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi yhteiskunta, jossa romanttisuus, seksuaalisuus ja monogamia olisi irrotettu yhteiskunnallisista instituutioista? Milt\u00e4 tuntuisi kohdata ihmisi\u00e4 ilman suhteiden m\u00e4\u00e4rittelyyn ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin vaikuttavia normeja ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4<\/em>?\u201d <\/p>\n\n\n\n Seksuaali-identiteettien kohdalla kiinnostavaa on se, ett\u00e4 homo- ja lesboidentiteetit ovat jo vakiintuneet yhteiskunnassamme, mutta biseksuaalisuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n edelleen hieman h\u00e4ilyv\u00e4n\u00e4 identiteettin\u00e4. Biseksuaalisuus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n romanttiseksi, seksuaaliseksi tai emotionaaliseksi kiinnostukseksi useampaa kuin yht\u00e4 sukupuolta kohtaan. Biseksuaalisuuteen liittyy my\u00f6s erilaisia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Biseksuaaleja kategorisoidaan usein seksuaalisesti yliaktiivisiksi sek\u00e4 heid\u00e4n ei ajatella pystyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n monogaamisessa suhteessa. Kyseiset ennakkoluulot ovat ajan kanssa hieman v\u00e4hentyneet, mutta biseksuaalisuuteen identiteettin\u00e4 liitet\u00e4\u00e4n edelleen h\u00e4ilyvyytt\u00e4. (Lahti, 2018.) Saimme julkaistavaksi n\u00e4it\u00e4 aiheita koskevan Emmi Alhon omakohtaisen blogikirjoituksen Biseksuaalisuus vapauttaa <\/em>siit\u00e4, millaista on ollut kasvaa heteronormatiivisessa yhteiskunnassa biseksuaalina ja kuinka el\u00e4m\u00e4 on vapautunut biseksuaaliksi identifioitumisen my\u00f6t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Seksi\u00e4 ja sosiaalisia suhteita voi tarkastella my\u00f6s valta-asemien kautta. Seksuaaliv\u00e4kivalta on \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen seksuaalisen vallan k\u00e4yt\u00f6n muoto, joka on valitettavan yleist\u00e4: joka viides tytt\u00f6 on joutunut seksuaalisen v\u00e4kivallan kohteeksi. (National Center for Victims of Crime). Lapsiin kohdistavia hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 usein yhdist\u00e4\u00e4 valta-asemien v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6 ja vallan ep\u00e4tasapaino. Hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 voi my\u00f6s raa\u2019asti muuttaa lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja vet\u00e4ist\u00e4 aivan liian aikaisin aikuisten maailmaan. T\u00e4st\u00e4 aiheesta voit lukea Janetta Ols\u00e9nin tekstin, jossa seksuaalista v\u00e4kivaltaa ja tytt\u00f6ihin kohdistuvia hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 tarkastellaan Billie Eilishin Your power -sanoitusten valossa. <\/p>\n\n\n\n Toivotamme lukijakunnalle, niin vanhoille kuin uusille, nautinnollisia ja el\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4 lukukokemuksia Sosiologi-lehden vuoden 2022 ensimm\u00e4isen numeron parissa. Sosiologi-lehden toimituskunta toivottaa kaikille rauhallista joulun aikaa! <\/p>\n\n\n\n Sosiologi-lehden toimittajat:<\/strong> <\/p>\n\n\n\n Tiia Hartikainen, YTK, sosiologian maisteriopiskelija, It\u00e4-Suomen yliopisto <\/strong> <\/p>\n\n\n\n Kaisa Heiskanen, YTK, sosiologian maisteriopiskelija, Tampereen yliopisto <\/strong> <\/p>\n\n\n\n L\u00c4HTEET<\/strong> <\/p>\n\n\n\n Ahtiala, P. (2022). Oma valinta: Min\u00e4 myyn seksi\u00e4. <\/em>Helsinki: Into kustannus Oy. <\/p>\n\n\n\n Lahti, A. (2018). Bisexual desires for more than one gender as a challenge to normative relationship ideals.\u202fPsychology and Sexuality<\/em>,\u202f9<\/em>(2), 132\u2013147. https:\/\/doi.org\/10.1080\/19419899.2018.1441896<\/a> <\/p>\n\n\n\n National Center for Victims of Crime. Child Sexual Abuse Statistics. Haettu kohteesta https:\/\/victimsofcrime.org\/child-sexual-abuse-statistics\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n Richardson, D. (2000). Constructing sexual citizenship: theorizing sexual rights. Critical Social Policy<\/em>, 20(1), 105\u2013135. https:\/\/doi.org\/10.1177\/026101830002000105<\/a>\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n