{"id":1918,"date":"2022-12-19T14:25:09","date_gmt":"2022-12-19T12:25:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1918"},"modified":"2022-12-19T16:43:03","modified_gmt":"2022-12-19T14:43:03","slug":"outoja-suhteita-normien-tuolla-puolen","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1918","title":{"rendered":"Outoja suhteita normien tuolla puolen"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Queer<\/strong> on 1900-luvun lopulla sateenkaari-ihmisten haltuun ottama pilkkanimitys, jota moni sateenkaari-ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuvaamaan itse\u00e4\u00e4n, viitaten m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n sukupuoli- tai seksuaali-identiteettiin tai molempiin. Queer- sanan historia on sateenkaariaktivismissa, josta se siirtyi 1990-luvulla sukupuoli- ja seksuaali-identiteettej\u00e4 kriittisesti tarkastelevaan tutkimukseen. (Hekanaho 2012; Alasuutari 2020).&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Queer-tutkimuksen<\/strong> keski\u00f6ss\u00e4 ovat staattisten ja vastakohtaisten identiteettikategorioiden sek\u00e4 erilaisten normatiivisuuksien tunnistaminen, analysoiminen ja purkaminen. Queer-tutkimus tuo esille, miten k\u00e4sitteet, kuten normaali ja poikkeava, ja niiden kautta syntyv\u00e4t merkitykset on tuotettu ja edelleen tuotetaan kulttuurissamme. T\u00e4m\u00e4 ei sis\u00e4llyt\u00e4 vain seksuaalisuuden ja sukupuolen kriittist\u00e4 k\u00e4sittely\u00e4, vaan tarkastelun kohteena ovat laajemmin erilaiset identiteetti\u00e4 rakentavat kategoriat, kuten rotu, luokka ja terveydentila. (Lahti 2019, 16, 19; Hekanaho 2012; Karkulehto 2011, 73\u201392).&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Queer-tutkimus on luonteeltaan poliittista, kun poliittisuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n muutostavoitteellisuutena ja kumouksellisuutena (Karkulehto 2011, 76). Queer on status quota h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4 ja horjuttavaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n potentiaalia kyseenalaistaa paitsi identiteettiin liittyvi\u00e4 normatiivisuuksia my\u00f6s laajemmin kapitalistisen yhteiskunnan valtasuhteita ja yksil\u00f6n hallintaan k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 keinoja. (De Graeve 2020). Queer ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n identiteettikategoria muiden rinnalla tai sijaan, vaan queerin voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 poliittisena ja aktiivisena asioiden haastamisena, outouttamisena. Queer haastaa kaiken pysyv\u00e4n ja tarkkarajaisen luoden uudenlaisia mahdollisuuksia identiteetin, suhteiden ja yhteiskunnan ymm\u00e4rt\u00e4miselle ja j\u00e4rjest\u00e4miselle.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Parisuhdenormatiivisuus<\/strong> on yksi queer-tutkimuksen tunnistamista ja tarkastelemista normatiivisuuksista. Se n\u00e4ytt\u00e4ytyy l\u00e4nsimaisissa yhteiskunnissa siten, ett\u00e4 kahden ihmisen v\u00e4linen l\u00e4heissuhde ja sen korottaminen ensisijaiseksi suhteeksi on n\u00e4enn\u00e4isesti luonnollinen sosiaalisten suhteiden j\u00e4rjest\u00e4misen muoto ja sosiaalisen yhteenkuulumisen perusyksikk\u00f6 (Alasuutari 2020, 152; Roseneil et al. 2020, 4).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vallalla olevan parisuhdenormin mukaisia suhteita eiv\u00e4t ole mitk\u00e4 tahansa l\u00e4heissuhteet, vaan parisuhdenormatiivisuus kytkeytyy tiukasti kiinni moneen muuhun normatiivisuuteen. Yksi keskeisimmist\u00e4 on normi romanttisesta rakkaudesta, jota kuvaa Elizabeth Braken kehitt\u00e4m\u00e4 termi <strong>amatonormatiivisuus.<\/strong> Kun parisuhdenormatiivisuus m\u00e4\u00e4rittyy niin, ett\u00e4 ihmisen tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja sitoutua jollain tapaa toiseen ihmiseen, amatonormatiivisuuden kautta t\u00e4m\u00e4n suhteen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi muodostuu romanttinen rakkaus. Amatonormatiivisuus on olettamus siit\u00e4, ett\u00e4 romanttinen rakkaus on ihmiselle tarpeellista, korjaavaa ja normaalia, ja ett\u00e4 ilman sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 puuttuu jotain. Romanttinen rakkaus korotetaan kaikkien muiden ihmissuhteiden ja l\u00e4heisyyden muotojen yl\u00e4puolelle, normatiivisen suhdehierarkian huipulle. (Brake n.d.).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Amatonormatiivisuus linkittyy<strong> mononormatiivisuuteen<\/strong>, joka kuvastaa normia monogamiasta eli siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on kerrallaan vain yksi romanttisia, seksuaalisia tai muita l\u00e4heisyyden elementtej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 suhde. Monogamisuus on normatiivisessa suhdediskurssissa todiste \u201ctodellisesta\u201d rakkaudesta, \u201csen oikean\u201d l\u00f6ytymisest\u00e4 sek\u00e4 osapuolien vastuullisuudesta ja kypsyydest\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Amato- ja mononormatiivisuuden rinnalla parisuhdenormatiivisuuteen liittyy tiukasti <strong>heteronormatiivisuus<\/strong>, joka kuvaa heteroseksuaalisuuden n\u00e4enn\u00e4isesti luonnollista ja etuoikeutettua asemaa (Rossi 2006). Heteronormatiivisuus lis\u00e4\u00e4 monogaamisen, romanttisen suhteen normiin heteroseksuaalisen vieh\u00e4ttymisen ja ydinperheen ideaalin. Siihen liittyv\u00e4t <strong>cisnormatiivisuus<\/strong> ja <strong>allonormatiivisuus<\/strong>, jotka kuvastavat cissukupuolisuuden ja seksuaalisen vieh\u00e4tyksen kokemisen oletusarvoisuutta ja ensisijaisuutta.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Parisuhdenormatiivisuus vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaalisten suhteiden j\u00e4rjest\u00e4miseen, kun romanttinen rakkaus, (hetero)seksuaalinen halu ja monogamia n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainoina oikeanlaisina, legitiimein\u00e4 ja t\u00e4rkeimpin\u00e4 rakkauden ja l\u00e4heisyyden kanavina. T\u00e4llainen normatiivinen suhde on l\u00e4nsimaisissa yhteiskunnissa oletusarvoinen olemisen muoto, jota odotetaan, tuetaan ja jopa vaaditaan yksil\u00f6lt\u00e4. Normatiivisuudet vaikuttavat yksil\u00f6\u00f6n my\u00f6s yhteiskunnallisella tasolla; romanttinen, monogaaminen (ja Suomessa vuoteen 2017 asti heteroseksuaalinen) parisuhde on laillisesti tunnistettu suhdemuoto, jonka ymp\u00e4rille monet yhteiskuntapoliittiset ja lailliset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat rakentuneet. Monogamian normi toteutuu t\u00e4ss\u00e4, kun vain yksi kahdenv\u00e4linen l\u00e4heissuhde kerrallaan voi saada laillisen tunnustuksen. Normatiivisissa suhteissa el\u00e4ville kasautuu yhteiskunnallista ja sosiaalista etuoikeutta, kuten hyvinvointia ja yhteiskunnallista arvostusta, toisin kuin niille, joiden sosiaaliset suhteet ovat parisuhdenormista poikkeavia (Roseneil et al. 2020, 4, 216; Kolehmainen &amp; Lahti 2020; Alasuutari 2020, 151\u2013152).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Queer-tutkimus tuo n\u00e4kyviksi romanttis-seksuaalisen, monogaamisen parisuhdenormin lis\u00e4ksi siit\u00e4 poikkeavia suhdemuotoja ja sosiaalisen olemisen tapoja. N\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t queereina, outoina suhteina ja l\u00e4heisyyden muotoina, jotka olemassaolollaan haastavat normatiivisen parisuhteen hegemonista asemaa, halusivatpa yksil\u00f6t sit\u00e4 tai eiv\u00e4t. T\u00e4llaisia outoja suhteita voivat olla ainakin sateenkaariparisuhteet, ei-monogaamiset ja ei-kahdenv\u00e4liset suhteet sek\u00e4 erilaiset l\u00e4heissuhteet, jotka eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai ollenkaan romanttisia tai seksuaalisia elementtej\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Queer-tutkimuksessa on k\u00e4ytetty k\u00e4sitteit\u00e4 <strong>queer-yst\u00e4vyys<\/strong> ja <strong>queer-rakkaus<\/strong> kuvaamaan rakkauden ja l\u00e4heisyyden muotoja, jotka haastavat normatiivisia k\u00e4sityksi\u00e4 l\u00e4heisyyden muodoista sek\u00e4 erilaisten suhteiden eroista ja hierarkioista (Alasuutari 2020; Irni 2020). Queer-yst\u00e4vyytt\u00e4 voi olla esimerkiksi l\u00e4heinen suhde entiseen kumppaniin, jonka kanssa asutaan ja huolehditaan lapsista, tai mahdollisesti ollaan l\u00e4heisi\u00e4 ja huolehditaan toinen toisesta, vaikka ei olisi yhteisi\u00e4 sitoumuksia, kuten lapsia (Alasuutari 2020; Juvonen 2020). Toinen esimerkki on kommuuniasuminen, varsinkin normatiivisemman kommuunielon, opiskeluajan ja nuoruuden, ulkopuolella. Tilan ja arjen jakaminen voi olla queerin rakkauden muoto, johon ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liity romantiikkaa tai erotiikkaa, ja joka haastaa varsinkin hetero- ja ydinperhenormeja. (Heinonen 2020). Samalla tavalla normeja haastavat my\u00f6s l\u00e4heissuhteet muunlajisiin el\u00e4imiin; jaot romanttiseen ja seksuaaliseen rakkauden ilmaisuun n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t keinotekoisina ja ihmiskeskeisin\u00e4 kun tarkastellaan, miten t\u00e4rkeit\u00e4 ja kiintymyksellisi\u00e4 suhteet muunlajisten el\u00e4inten kanssa voivat olla (Irni 2020).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Normista poikkeavina n\u00e4ytt\u00e4ytyvien l\u00e4heissuhteiden rinnalla yksi parisuhdenormatiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ehk\u00e4 oudoin ihmisen\u00e4 olemisen muoto on <strong>sinkkuus<\/strong>, olemisen tila ja identiteetti, joka tuotetaan vakituisen parisuhteen puuttumisen kautta (Kolehmainen et al. 2020). Parisuhdenormatiivisessa yhteiskunnassa sinkuiksi oletetaan ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n helposti kaikki ihmiset, joiden sosiaalisista suhteista ei ole tunnistettavissa yht\u00e4 normin mukaista parisuhdetta. T\u00e4h\u00e4n lukeutuvat helposti yksin el\u00e4v\u00e4t ja paljon yksin olevat ihmiset, mutta my\u00f6s esimerkiksi monisuhteiset, varsinkin soolopolyamoriset ihmiset, joilla voi olla tosiasiassa paljon erilaisia l\u00e4heissuhteita ja jotka eiv\u00e4t itse m\u00e4\u00e4rittelisi itse\u00e4\u00e4n sinkuksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Sinkkuus, tai siit\u00e4 nykyisin usein k\u00e4ytetty termi itsellinen el\u00e4m\u00e4, poikkeaa niin merkitt\u00e4v\u00e4sti parisuhdenormatiivisesta el\u00e4m\u00e4nkulusta, ett\u00e4 sen voidaan n\u00e4hd\u00e4 outouttavan ja uhkaavan sit\u00e4 ja sen instituutioita, kuten avioliittoa ja ydinperhett\u00e4. Sinkkuus ei sovi yhteiskunnan rakenteisiin eik\u00e4 sosiaalisiin normeihin onnellisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, johon katsotaan kuuluvaksi romanttinen rakkaus ja ydinperhe. Parisuhdenormatiivisuus ja sen tuottama singlismi, itsellisesti el\u00e4vien yhteiskunnallinen ja sosiaalinen syrjint\u00e4, koskee kaikkia itsellisesti el\u00e4vi\u00e4 riippumatta heid\u00e4n seksuaali- tai sukupuoli-identiteetist\u00e4\u00e4n. Itsellisesti el\u00e4vi\u00e4 ei tunnisteta palveluissa, politiikassa tai lain edess\u00e4 tasavertaisesti parisuhteissa el\u00e4viin n\u00e4hden. Itselliset sateenkaari-ihmiset voivat lis\u00e4ksi k\u00e4rsi\u00e4 seksuaali-identiteettins\u00e4 sosiaalisesta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, kun heill\u00e4 ei ole kumppania ik\u00e4\u00e4n kuin tuomassa ei-heteroseksuaalisuutta n\u00e4kyv\u00e4ksi. (Kolehmainen &amp; Lahti 2020; Alasuutari 2020, 151).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Queer-tutkimuksessa on havaittu, ett\u00e4 yhteiskunnan suhdenormit olisivat hiljalleen muuttumassa. Romanttis-seksuaalinen parisuhde ja ydinperhe eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 yksiselitteisesti yhteiskunnan perusyksikk\u00f6 avioerojen yleistyess\u00e4 ja uusperheiden ja muiden erilaisten suhdemuotojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa (Kolehmainen et al. 370; Heinonen 2020, 215). Lis\u00e4ksi erilaisten suhteiden, kuten seurustelun ja yst\u00e4vyyden v\u00e4listen rajojen on todettu olevan entist\u00e4 h\u00e4ilyv\u00e4isempi\u00e4 (Kolehmainen &amp; Lahti 2020).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kun suhdehierarkia horjuu ja erilaiset suhteet sekoittuvat kesken\u00e4\u00e4n voidaan pohtia, ovatko j\u00e4hme\u00e4t kategoriat ja m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t, kuten avioliitto, seurustelu, tai deittailu hy\u00f6dyllisi\u00e4 ja tarpeellisia yksil\u00f6llisell\u00e4 ja yhteiskunnallisella tasolla. Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi yhteiskunta, jossa romanttisuus, seksuaalisuus ja monogamia olisi irrotettu yhteiskunnallisista instituutioista? Milt\u00e4 tuntuisi kohdata ihmisi\u00e4 ilman suhteiden m\u00e4\u00e4rittelyyn ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin vaikuttavia normeja ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4? T\u00e4llainen ajattelu l\u00e4henee <strong>suhdeanarkismia<\/strong>, jossa jokainen suhde luodaan omanlaisekseen ja ainutlaatuiseksi ilman normeja ja valmiita m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 (Irni 2020; Nordgren 2012). Suhdeanarkistisen ja queerin kuvittelun kautta rakkauden ja l\u00e4heisyyden ilmaisua voidaan j\u00e4sent\u00e4\u00e4 tavoin, jotka rikkovat sek\u00e4 normatiivisia suhdem\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, suhdehierarkioita ett\u00e4 suhteiden lajirajoja (Irni 2020). N\u00e4in voidaan entist\u00e4 joustavammin ilmaista outoja ja moninaisia rakkauden ja l\u00e4heisyyden muotoja, joita esimerkiksi queer-yst\u00e4vyys ja queer-rakkaus voivat kuvata. Voidaan my\u00f6s pohtia, l\u00f6ytyyk\u00f6 kaikkia rakkautta, l\u00e4heisyytt\u00e4 ja niiden kaltaisia moninaisia tuntemuksia kuvaamaan sanallisia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 tai tarvitseeko sellaisia edes l\u00f6yt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Teksti on Perhe- ja l\u00e4heissuhteet sateenkaaren alla -kurssin lopputy\u00f6, joka toteutettiin mini zinen muodossa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Iina T\u00f6ykk\u00e4l\u00e4, yhteiskuntatieteiden ja filosofian kandi, sosiologia, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00c4HTEET:&nbsp;&nbsp;<\/strong>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Alasuutari, V. (2020). Queer-yst\u00e4vyys perheen\u00e4 ja tukiverkostona. Teoksessa Lahti, A., Aarnio, K., Moring, A. &amp; Kerppola, J. (toim.): Perhe- ja l\u00e4heissuhteet sateenkaaren alla (s. 149\u2013162). Gaudeamus.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Brake, E. (n.d.). Amatonormativity. <a href=\"https:\/\/elizabethbrake.com\/amatonormativity\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/elizabethbrake.com\/amatonormativity<\/a>&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>De Graeve, K. (28.4.2020). The figure of the polyamorous single woman in consen- sual non-monogamy discourse in Belgium. Singlehood studies. https:\/\/single- hoodstudies.net\/2020\/04\/28\/the-figure-of-the-polyamorous-single-woman-inconsensual-non-monogamy-discourse-in-belgium-by-katrien-de-graeve\/&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Heinonen, A. (2020). Kommuunien l\u00e4heissuhteet. Teoksessa Lahti, A., Aarnio, K., Moring, A. &amp; Kerppola, J. (toim.): Perhe- ja l\u00e4heissuhteet sateenkaaren alla (s. 215\u2013218). Gaudeamus.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Hekanaho, P. L. (2012). Queer-teorian kummia vaiheita. Teoksessa Saresma, T., Rossi, L-M. &amp; Juvonen, T. (toim.): K\u00e4sikirja sukupuoleen (s. 144\u2013155). Vastapaino.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Irni, K. (2020). Queer-visioita lajirajat ylitt\u00e4vist\u00e4 perheist\u00e4 ja l\u00e4heissuhteista. Teoksessa Lahti, A., Aarnio, K., Moring, A. &amp; Kerppola, J. (toim.): Perhe- ja l\u00e4heissuhteet sateenkaaren alla (s. 193\u2013208). Gaudeamus.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Juvonen, T. (2020). Entiset naiskumppanit yst\u00e4vin\u00e4. Teoksessa Lahti, A., Aarnio, K., Moring, A. &amp; Kerppola, J. (toim.): Perhe- ja l\u00e4heissuhteet sateenkaaren alla (s. 193\u2013208). Gaudeamus.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Karkulehto, S. (2011). Seksin mediamarkkinat. Gaudeamus.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kolehmainen, M., Kinnunen, A. &amp; Lahti, A. (2020). Parittomuuden politiikat? Sinkkuus suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Yhteiskuntapolitiikka-lehti, 85(4), 370\u2013381.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kolehmainen, M. &amp; Lahti, A. (2020). Sateenkaarisinkut. Teoksessa Lahti, A., Aarnio, K., Moring, A. &amp; Kerppola, J. (toim.): Perhe- ja l\u00e4heissuhteet sateenkaaren alla (s. 89\u201394). Gaudeamus.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Lahti, A. (2019). Bisexuality in relationships: a queer psychosocial approach. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Nordgren, A. (6.7.2012). The short instructional manifesto for relationship anarchy. https:\/\/log.andie.se\/post\/26652940513\/the-short-instructional-mani- festo-for-relationship&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Roseneil, S., Crowhurst, I., Hellesund, T., Santos, A.C. &amp; Stoilova, M. (2020). The Tenacity of the Couple-Norm. UCL Press.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Rossi, L-M. (2006). Heteronormatiivisuus: K\u00e4sitteen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kummastelua. Kulttuurintutkimus, 23(3), 19\u201328.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Queer on 1900-luvun lopulla sateenkaari-ihmisten haltuun ottama pilkkanimitys, jota moni sateenkaari-ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuvaamaan itse\u00e4\u00e4n, viitaten m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n sukupuoli- tai seksuaali-identiteettiin tai molempiin. Queer- sanan historia on sateenkaariaktivismissa, josta se siirtyi 1990-luvulla sukupuoli- ja seksuaali-identiteettej\u00e4 kriittisesti tarkastelevaan tutkimukseen. (Hekanaho 2012; Alasuutari 2020).&nbsp;&nbsp; Queer-tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4 ovat staattisten ja vastakohtaisten identiteettikategorioiden sek\u00e4 erilaisten normatiivisuuksien tunnistaminen, analysoiminen ja purkaminen. &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1919,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[398,82],"tags":[390,128,389,271,129,376,391,61,392,388],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1918"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1918"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1918\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1935,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1918\/revisions\/1935"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1919"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1918"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1918"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1918"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}