{"id":1953,"date":"2023-09-08T14:25:14","date_gmt":"2023-09-08T11:25:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1953"},"modified":"2023-09-08T14:25:18","modified_gmt":"2023-09-08T11:25:18","slug":"villi-ja-vapaa-demokratia-varovaisten-jattilaisten-panttivankina","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1953","title":{"rendered":"Villi ja vapaa demokratia varovaisten j\u00e4ttil\u00e4isten panttivankina"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Villi, vapaa ja arvaamaton eiv\u00e4t ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 adjektiiveja, jotka nousevat mieleen, mik\u00e4li pyydet\u00e4\u00e4n kuvaamaan suomalaista poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Yleisesti suomalaista poliittista kentt\u00e4\u00e4 kuvataan hitaaksi ja kankeaksi byrokratiaksi. Hitauden mielikuva tulee usein perusteellisista prosesseista, joilla pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon l\u00e4pin\u00e4kyvyys, sek\u00e4 se ett\u00e4 uudet s\u00e4\u00e4d\u00f6kset noudattavat perustuslakia. Poliittisia puolueita ei voida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 varsinaisen dynaamisina kansanliikkein\u00e4. Puoluepolitiikka on tarkkaan laskelmoitua, hierarkkista ja puoluekurilla ohjattua toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden rakenteellisten seikkojen lis\u00e4ksi on my\u00f6s ulkoisia tekij\u00f6it\u00e4, jotka kahlitsevat demokratian mahdollisuuksia. Byrokratian hitaus ei sin\u00e4ns\u00e4 kavenna poliittisen toiminnan mahdollisuuksia. Eik\u00e4 puoluepolitiikan staattisuus est\u00e4 puolueita n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 uusia mahdollisuuksia j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 yhteiskunta toimivammin. Viime vuosikymmenen historia my\u00f6s osoittaa, ett\u00e4 demokratia itsess\u00e4\u00e4n osaa olla arvaamatonta n\u00e4ist\u00e4 kahleista huolimatta. Demokratian arvaamattoman luonteen vuoksi on mahdollista, ett\u00e4 rajoitetunkin demokratian maassa voi terminaattori johtaa Kaliforniaa ja sekop\u00e4inen tosi-tv-t\u00e4hti koko maata. Juuri demokratian hallitsemattoman luonteen vuoksi se on suuri uhka autoritaarisille hallitsijoille. Demokratian hallitsemattomuus tuottaa hallinnan tarvetta my\u00f6s toimijoille teollistuneissa l\u00e4nsimaissa. Etenkin markkinatalouden toimijat haluavat rajata demokraattisen politiikan mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen ajatukset pohjaavat voimakkaasti Teppo Eskelisen kirjaan Demokratia utopiana ja sen vastavoimat <\/em>(2019). Teppo Eskelinen vertaa kirjassaan kapitalistista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 harmaaseen varovaiseen kirjanpit\u00e4j\u00e4\u00e4n, suoranaiseen kontrollifriikkiin. Korostetun neuroottisella luonteenlaadulla varustettu markkinatalous on pakkomielteisen kiinnostunut \u201dluottamuksesta\u201d. Luottamusta ei t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa voida tietenk\u00e4\u00e4n verrata siihen ilmi\u00f6\u00f6n, jota me normaalisti ihannoimme ihmissuhteissamme. T\u00e4m\u00e4 \u201dluottamus\u201d kuvaa ennemmin pakkomielteist\u00e4 tarvetta kontrolloida ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jotta mik\u00e4\u00e4n ei voisi uhata markkinatoimijan suunnitelmien toteutumista. Kapitalistinen j\u00e4rjestelm\u00e4 haluaa olla varma, ett\u00e4 poliittiset toimijat eiv\u00e4t heikenn\u00e4 heid\u00e4n veroetujaan tai muita toimintamahdollisuuksia. Suuryrityksi\u00e4 Eskelinen kuvaa varovaisiksi j\u00e4ttil\u00e4isiksi, jotka ovat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kapitalismin tahtoa. Pienemm\u00e4t yritykset ja suunnittelematon talous ovat l\u00e4hinn\u00e4 tilastollista kohinaa t\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa. Todellinen markkinatalous tarkoittaa tarkkaan suunniteltuja varainsiirtoja ja valtioiden v\u00e4list\u00e4 verokilpailutusta. Niiden todellisuus on l\u00e4hinn\u00e4 koordinoida varoja sek\u00e4 alihankkijoita, ajaa omia poliittisia ja juridisia etuja sek\u00e4 suojella br\u00e4ndin arvoa. Demokratian hitaus ja kankeus perustuukin usein todellisuudelle, jossa sen on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 poliittiset toimet n\u00e4iden pelokkaiden j\u00e4ttil\u00e4isten tahdon mukaisesti. Panttivankina on hyvin vaikea olla villi, vapaa ja arvaamaton, v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin vapaus k\u00e4rsii inflaatiosta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p> Luottamusta ei t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa voida tietenk\u00e4\u00e4n verrata siihen ilmi\u00f6\u00f6n, jota me normaalisti ihannoimme ihmissuhteissamme. T\u00e4m\u00e4 \u201dluottamus\u201d kuvaa ennemmin pakkomielteist\u00e4 tarvetta kontrolloida ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jotta mik\u00e4\u00e4n ei voisi uhata markkinatoimijan suunnitelmien toteutumista. <\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Edell\u00e4 esitetty panttivankimalli ei viel\u00e4 riit\u00e4 t\u00e4ysin kuvaamaan tapaa, jolla kapitalistinen ajattelu on ulottanut lonkeronsa poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Demokratiaa rajoittavista toimintamalleista voidaan mainita esimerkkein\u00e4 Euroopan unionin talouskuri j\u00e4senmaita kohtaan, keskuspankkien vaikutusvalta poliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin sek\u00e4 valtionvarainministeri\u00f6n pyrkimys m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 valtiontalouden sopeutustarvetta. Kyse on poliittiseen toimintaa sis\u00e4istyneest\u00e4 ajattelutavasta, joka ohjaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy siin\u00e4, miten hallituskokoonpanosta huolimatta p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n aina hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n samat markkinatalouden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4t reunaehdot hallituskauden politiikalle. Lopulta on siis kyse siit\u00e4, kuka saa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 mahdollisen ja mahdottoman. Harvey (2007, s. 77-78) nostaa esiin yritysmaailman lobbaajien roolin. H\u00e4n n\u00e4kee, ett\u00e4 valtion ja yritysmaailman raja on muuttunut yh\u00e4 huokoisemmaksi. Yritysmaailman lobbaajat ovat yh\u00e4 useammin siirtyneet teht\u00e4viins\u00e4 oltuaan ensin julkishallinnon teht\u00e4viss\u00e4. Toisinaan n\u00e4m\u00e4 julkishallinnon toimintatavat tuntevat lobbaajat voivat jopa sanella lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 yritysmaailman intressien mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4n kaltainen \u201dlaillinen korruptio\u201d heikent\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edustuksellisen demokratian valtaa. Esimerkkej\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kaltaisista linjauksista on helppoa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Suomen nykyisen hallituksen hallitusohjelmasta. Monien linjausten p\u00e4\u00e4asiallinen tarkoitus on suojella yritysten etuja ja toisaalta heikent\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4tekev\u00e4n kansalaisen oikeuksia.<\/p>\n\n\n\n

Markkinatoimijoiden, keskuspankkien ja virkamiesten m\u00e4\u00e4rittelemien reunaehtojen hyv\u00e4ksyminen voi tuntua turvalliselta, mutta se vaikuttaa ennemmin teknokratialta eli asiantuntijavallalta kuin demokratialta. On tietysti turvallista my\u00f6s poliitikolle piiloutua valtionvarainministeri\u00f6n virkamiesten tekemien linjausten taakse. Toimintamalli kuitenkin v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 perinteist\u00e4 edustuksellisen demokratian toimintaketjua. Perinteisesti kansa valitsee edustajat eli poliitikot, poliitikot tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja virkamiehet vastaavat p\u00e4\u00e4t\u00f6sten voimaan saattamisen prosesseista (Bevir, 2010, s. 96). Nykyisess\u00e4 mallissa kuitenkin huomattavan paljon valtaa siirtyy virkamiehille. Erinomaisen esimerkin nykyisest\u00e4 toimintamallista antaa Juhana Vartiaisen blogikirjoitus vuodelta 2015: \u201dEnnen vaaleja keskusteltiin kiivaasti julkisen talouden sopeutustarpeesta ja puolueet esittiv\u00e4t siit\u00e4 erilaisia arvioita. Kun hallitusohjelmaa ryhdyttiin tekem\u00e4\u00e4n, otettiin heti ja sen enemp\u00e4\u00e4 mukisematta l\u00e4ht\u00f6kohdaksi valtiovarainministeri\u00f6n ja Suomen Pankin virkamiesten arviot sopeutuksen tarpeesta.\u201d <\/em>T\u00e4ss\u00e4 mallissa poliitikot vain siis toteuttavat sen, mink\u00e4 virkamiehet ovat ennalta j\u00e4rkev\u00e4ksi m\u00e4\u00e4ritelleet. Demokratian ihanteessa \u201dj\u00e4rkev\u00e4n m\u00e4\u00e4rittely\u00e4\u201d ei ole tarkoitus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain valmistelevien virkamiesten p\u00f6yd\u00e4lle. <\/p>\n\n\n\n

Suomessa vallan vahtikoirana toimiva media vaikuttaa varsin kesylt\u00e4 kyseenalaistamaan markkinoiden ja virkamiesten alati kasvaneen vallan poliittisella kent\u00e4ll\u00e4. On hyvin harvinaista n\u00e4hd\u00e4 mediassa keskustelua siit\u00e4, kuka saa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 \u201dj\u00e4rkev\u00e4t ja vastuulliset toimet\u201d yhteiskunnassa. Aivan perustellusti voitaisiin sanoa, ett\u00e4 ihmisist\u00e4 huolen pit\u00e4minen on vastuullista. Poliittisessa retoriikassa sana vastuullinen tarkoittaa kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aina markkinoiden edun suojelemista. Markkinoiden miellytt\u00e4minen taas tarkoittaa hyvin usein hoivasta ja huolenpidosta leikkaamista tai ty\u00f6t\u00e4tekev\u00e4n kansalaisen oikeuksien rajaamista. Markkinoiden ajatusmallit eiv\u00e4t ole vain sis\u00e4istyneet poliittiseen retoriikkaan, ne ohjaavat hyvin usein my\u00f6s median ja toimittajien tarkastelukulmia ja kriittist\u00e4 katsetta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>Markkinatalous toimii varsin hyvin autoritaaristen valtioiden kanssa ja jopa niiden sis\u00e4ll\u00e4. Markkinatalouden edesauttaminen ei suojele automaattisesti demokratiaa, kuten ajatuskulku tuntuu usein menev\u00e4n. <\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Vastuuttomiksi ja ajattelemattomiksi halutaan usein leimata ne henkil\u00f6t, jotka ajattelevat yli talousraamien. On vaikeaa sanoa, onko t\u00e4m\u00e4n leimakirveen heiluttaminen taktista vai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tunneper\u00e4ist\u00e4 primitiivist\u00e4 toimintaa; uskoakseni j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4. Muutos ja jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muutoksen mahdollisuus on pelottavaa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 todellinen demokratia on pelottavaa, koska se ei n\u00e4e markkinataloutta ainoana tapana hoitaa taloutta, eik\u00e4 pid\u00e4 sit\u00e4 automaattisesti j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4 ja vastuullisena. Todellisessa demokratiassa yhteiskunnan j\u00e4rjest\u00e4misen mahdollisuudet eiv\u00e4t ole ennalta m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Edustuksellisessa demokratiassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4, mik\u00e4 on todellisen demokratian osuus poliittisella toimintakent\u00e4ll\u00e4. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia, kuinka todellisen demokratian m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan lis\u00e4t\u00e4. Vaikka suomalainen poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 voi vaikuttaa hitaalta ja kankealta, on sekin alati muutoksessa. On ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muutoksen suuntaa pyrit\u00e4\u00e4n jatkuvasti ohjaamaan. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 autoritaarisille valtioille demokratia on huomattavasti suurempi uhka kuin markkinatalous. Markkinatalous toimii varsin hyvin autoritaaristen valtioiden kanssa ja jopa niiden sis\u00e4ll\u00e4. Markkinatalouden edesauttaminen ei suojele automaattisesti demokratiaa, kuten ajatuskulku tuntuu usein menev\u00e4n. Ennemmin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 markkinatalous pyrkii nykyisell\u00e4\u00e4n supistamaan edustuksellisen demokratian toimintamahdollisuuksia. Markkinatalouden vaade \u201dluottamuksesta\u201d tekee demokratiasta pelokasta, hidasta ja ennalta-arvattavaa. Se supistaa todellisten mahdollisuuksien kirjoa ja siirt\u00e4\u00e4 poliittista valtaa virkamiesten ja markkinatoimijoiden haltuun.<\/p>\n\n\n\n

Aleksi Isokoski, YTK, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Bevir, M. (2010). Democratic governance<\/em>. Princeton University Press<\/p>\n\n\n\n

Eskelinen, T. (2019). Demokratia utopiana & sen vastavoimat<\/em>. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Harvey, D. (2005). A brief history of neoliberalism<\/em>. Oxford University Press<\/p>\n\n\n\n

Vartiainen, J. (2015). \u201dHallitusohjelman talouspolitiikka\u201d.<\/em> Haettu 31.08.2023 osoitteesta https:\/\/juhanavartiainen.fi\/2015\/hallitusohjelman-talouspolitiikka\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Villi, vapaa ja arvaamaton eiv\u00e4t ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 adjektiiveja, jotka nousevat mieleen, mik\u00e4li pyydet\u00e4\u00e4n kuvaamaan suomalaista poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Yleisesti suomalaista poliittista kentt\u00e4\u00e4 kuvataan hitaaksi ja kankeaksi byrokratiaksi. Hitauden mielikuva tulee usein perusteellisista prosesseista, joilla pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon l\u00e4pin\u00e4kyvyys, sek\u00e4 se ett\u00e4 uudet s\u00e4\u00e4d\u00f6kset noudattavat perustuslakia. Poliittisia puolueita ei voida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 varsinaisen dynaamisina kansanliikkein\u00e4. Puoluepolitiikka … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[196,1],"tags":[84,404,101,61,86,360],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1953"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1953"}],"version-history":[{"count":6,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1953\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1963,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1953\/revisions\/1963"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1953"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1953"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1953"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}