Hallituksen esitt\u00e4mien muutoksien lis\u00e4ksi edess\u00e4mme h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4 isoja v\u00e4est\u00f6llisi\u00e4 murroksia, jotka tulevat entisest\u00e4\u00e4n haastamaan hyvinvointivaltion kest\u00e4vyytt\u00e4 ja rakenteita (Kestil\u00e4 & Karvonen, 2022, s.30). Muutokset ja haasteet tuovat hyvinvoinnin kysymykset viel\u00e4 laajemmin tarkastelun alaiseksi. Uskallan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteiskuntamme tarvitsee moniulotteisempaa ja monialaisempaa katsetta hyvinvoinnin edist\u00e4miseen nyt, sek\u00e4 tulevaisuudessa ja siihen tarpeeseen ajankohtaisesti on vastaamassa It\u00e4-Suomen yliopisto Hyvinvointi yhteiskunnassa<\/em> -maisteriohjelmallaan.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n Yhteiskunnalliset murrokset, muutokset ja poliittiset paineet luovat kovan tarpeen yhteiskunnalliselle katseelle, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyvinvointia ja sen kysymyksi\u00e4 laaja-alaisesti. Hyvinvointi yhteiskunnassa <\/em>-maisterikoulutus tarjoaa vahvan pohjan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyvinvoinnin edist\u00e4misen mahdollisuuksia ja rakenteita yhteiskunnassa. Kuopion kampuksella yhteiskuntatieteden laitoksen opintokokonaisuutena suuntaus yhdist\u00e4\u00e4 sosiologian ja sosiaalipedagogiikan oppialoja. UEF:n omalla koulutuksen esittelysivulla valmistuvien maistereiden kerrotaan omaavan vahvan hyvinvoinnin ymm\u00e4rt\u00e4misen, tutkimisen ja edist\u00e4misen asiantuntemuksen sek\u00e4 yhteiskuntatieteellisen sivistyksen. (UEF).\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n Yhteiskunnalliset murrokset, muutokset ja poliittiset paineet luovat kovan tarpeen yhteiskunnalliselle katseelle, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyvinvointia ja sen kysymyksi\u00e4 laaja-alaisesti. <\/em><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Tieteenaloina sosiologia ja sosiaalipedagogiikka ovat omiaan, mutta yhteissuuntaus mahdollistaa siltojen hahmottamisen n\u00e4iden tieteenalojen v\u00e4lill\u00e4. Se miten opiskelijana hahmotan suuntausta sis\u00e4lt\u00e4k\u00e4sin, avaa jo siltaa n\u00e4iden kahden tieteenalan v\u00e4lill\u00e4. Molemmilla tieteenaloilla on omat linssins\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Sosiologialla on sen kriittinen potentiaali ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan sek\u00e4 puhe sosiologisesta mielikuvituksesta. Se mahdollistaa hahmottamaan kuinka ihmisten arkip\u00e4iv\u00e4iset kokemukset voivat h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 sosiaalisesta asemasta ja mahdollisuuksista (Purhonen ym. 2006, s.19; Mills, 2015, s.13\u201314). Sosiaalipedagogiikalla on taas oma katseensa. Nivala ja Ryyn\u00e4nen (2019, s. 4) kuvailevat alan yksinkertaisesti tavoittelevan parempaa.\u00a0\u00a0Tieteenalana sosiaalipedagogiikkaa voidaan hahmottaa tieteenalana, joka hahmottelee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nkeinoja hyvinvoinnin rakentamiseen. Se pyrkii aktiivisesti laittamaan teoriat k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, sek\u00e4 asettamaan teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n jatkuvaan vuoropuheluun eletyn todellisuuden kautta. <\/p>\n\n\n\n N\u00e4en yhteissuuntauksessa ja sosiologis-sosiaalipedagogisessa asiantuntijuudessa paljon mahdollisuuksia opiskelijoille, jotka antavat valmiuksia tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Poikkitieteellisyys tulee korostumaan muutenkin tulevaisuudessa (Dufva & Rekola, 2023, s.49), mutta ehk\u00e4 se on avain yhteiskunnan hallittuun muutokseen kohti kest\u00e4vi\u00e4 toimintamalleja? Sosiologinen mielikuvitus ja hahmottaminen auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskunnallistumista kriittisesti ja analyyttisesti. Sosiaalipedagogiikka tuo konkreettisesti eteen sen, miten erilaisia teorioita voitaisiin saada k\u00e4ytt\u00f6voimaiseksi kasvatuksen keinoin. Siihen n\u00e4hden kuinka paljon esimerkiksi talouskeskeisest\u00e4 maailmasta on pyritty hahmottelemaan erilaisia kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia korostavia malleja, on edelleen niukasti tietoa siit\u00e4, miten yhteiskuntien siirtyminen niit\u00e4 kohti tulisi toteuttaa. (Saikkonen, Karvonen & Kestil\u00e4, 2022, s. 353-354.) <\/p>\n\n\n\n Sosiologian kent\u00e4ss\u00e4 vaikuttanut Maffesoli on todennut, ettei radikaalissa ajattelussa ole en\u00e4\u00e4 kyse teoriasta, vaan uudenlaisesta teoretisoinnista ja ajattelusta, jonka kehitt\u00e4mist\u00e4 iso meneill\u00e4\u00e4n oleva muutos edellytt\u00e4\u00e4 (Rahkonen, 2004, s.13). Ehk\u00e4 poikkitieteellinen l\u00e4hestyminen ja sosiaalipedagogiikan avoimuus normatiivisena tieteenalana on se radikaalius, jota yhteiskuntamme tarvitsee. Jos tarkastelemme t\u00e4t\u00e4 radikaaliutta esimerkkin\u00e4 ilmastonmuutoksen kautta, voidaan havaita, ettei pelkk\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuus ja siihen perustuva argumentaatio riit\u00e4 muutoksien edist\u00e4miseksi, vaan tarve on kokonaisvaltaiselle sivistykselle (Ojanen, 2008, s.100). <\/p>\n\n\n\n Mik\u00e4 olisi siis hedelm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4, kuin pyrki\u00e4 hahmottamaan maailmaa ja sen rakentumista kriittisesti sosiologisen mielikuvituksen keinoin, sek\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 sen j\u00e4lkeen Freiren hengess\u00e4 interventioon. Ei tyydyt\u00e4 vain kysym\u00e4\u00e4n mit\u00e4 on hyvinvointi ja millaisista eri kulmista voimme sit\u00e4 tarkastella, vaan pyrimme my\u00f6s pohtimaan, kuinka sit\u00e4 konkreettisesti saataisiin edistetty\u00e4. Ehk\u00e4 voimme ajatella, ett\u00e4 opiskelijat ovat simmelil\u00e4isitt\u00e4in kolmantena hahmottamassa ja tarkentamassa sosiologian ja sosiaalipedagogiikan v\u00e4list\u00e4 suhdetta hyvinvointi yhteiskunnassa-suuntauksessa. Opiskelijat ovat kuin uusina tulokkaina yhteiskuntatieteisiin tulleita hahmoja, jotka ovat viel\u00e4 vieraita mutta huomenna taloksi asettuvia. Ehk\u00e4 lopulta, se on meid\u00e4n opiskelijoiden teht\u00e4v\u00e4, tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi se, millaisia rajapintoja ja mahdollisuuksia yhteissuuntaus voi lopulta l\u00f6yt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Anniina Palokangas, Hyvinvointi yhteiskunnassa<\/strong> maisteriopiskelija, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/kuvakuva.png\")