{"id":291,"date":"2014-10-01T22:04:57","date_gmt":"2014-10-01T19:04:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=291"},"modified":"2015-11-10T16:16:33","modified_gmt":"2015-11-10T14:16:33","slug":"paakirjoitus-22014","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=291","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus 2\/2014"},"content":{"rendered":"

Yhteiskunnallisen muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4misen yhteiskunnallisista ehdoista<\/strong><\/p>\n

Yhteiskunnallisen muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4minen on yksi t\u00e4rke\u00e4 syy sille, ett\u00e4 sosiologia on ja sen kannattaa olla olemassa. On kuitenkin selv\u00e4 tiedonsosiologinen realiteetti, ett\u00e4 sosiologialla tai tiedeyhteis\u00f6ll\u00e4 laajemminkaan ei ole mit\u00e4\u00e4n monopolia sellaisen tiedon tuottamiseen. Jo akatemian sis\u00e4ll\u00e4 samoilla apajilla k\u00e4rkkyy muita yhteiskuntatieteilij\u00f6it\u00e4 ja humanisteja, ehk\u00e4 etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 taloustieteilij\u00f6it\u00e4, historioitsijoita ja filosofeja. Tulevaisuudentutkimukseksi kutsutulla alalla muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja mallintaminen on aivan keskeist\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4llaiselle ymm\u00e4rrykselle on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarvetta. Se lis\u00e4\u00e4 varmuuden ja hallinnan tunnetta. Oikeanlainen historiantulkinta ja yhteiskunnan kausaalimekanismien analyysi tuottavat toimijuutta, eli valtaa vaikuttaa muutoksen suuntaan – ja toisaalta valtaa tavoitella parempia yhteiskunnallisia asemia.<\/p>\n

Akatemian lis\u00e4ksi muuallakin yhteiskunnassa tuotetaan muutosta koskevaa ymm\u00e4rryst\u00e4, viel\u00e4 heterogeenisemmiss\u00e4 olosuhteissa. Julkiseen keskusteluun muutoksen suunnasta ja sen mekanismeista osallistuvat ainakin journalistit, poliitikot, virkahenkil\u00f6t, yritysten ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n edustajat, etu- ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t sek\u00e4 kansalaisliikkeet. Toisaalta tietoa tuotetaan organisaatioiden sis\u00e4isiin tarkoituksiin, kuten strategiaty\u00f6h\u00f6n. Keskustelun pohjalla on erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 on mahdollista, mik\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ja mik\u00e4 on toivottavaa. Yhteiskunnallisilla positioilla on taipumus tuottaa niihin sopivaa tervett\u00e4 j\u00e4rke\u00e4, ja niiden n\u00e4k\u00f6kulmasta jotkin teorioista ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti uskottavampia ja haluttavampia kuin toiset.<\/p>\n

Tiedon tuottamisen olosuhteet ja ehdot onkin hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 muutoksen kuvauksia lukiessa. Yksi huomionarvoinen suuri linja on, ett\u00e4 ymm\u00e4rrys yhteiskunnallisesta muutoksesta ja sit\u00e4 koskeva terve j\u00e4rki on tuotettu p\u00e4\u00e4asiassa halvan fossiilienergian ja kasvavan kapitalistisen tuotannon olosuhteissa. Se on fossiilij\u00e4rke\u00e4 (Vad\u00e9n & Salminen 2013<\/a>)\u00a0Halvan fossiilienergian loppuminen saattaa aiheuttaa yll\u00e4tyksi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4nvaivaa niin yhteiskuntatieteilij\u00f6ille kuin muillekin.<\/p>\n

Itse muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta tiedonsosiologiset kysymykset ovat t\u00e4rkeit\u00e4, mutta eiv\u00e4t riitt\u00e4vi\u00e4. On my\u00f6s sukellettava alas metatasolta itse teorioiden pariin, muotoiltava itse teorioita ja arvioitava muita teorioita tieteen sis\u00e4isin kriteerein. Teorianmuodostus ei ole erityisen helppoa, ja siin\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 kompromisseja, varsinkin kun kohde on monimutkainen. Selke\u00e4sti ja yksinkertaisesti muotoillut teoriat k\u00e4rsiv\u00e4t detaljien ja kontekstitietoisuuden puutteesta. Yksityiskohtiin ja erityispiirteisiin vakavasti suhtautuvat teoriat taas ovat helposti k\u00e4ytt\u00f6kelvottomia monimutkaisuudessaan, ainakin alkuper\u00e4isen kontekstin ulkopuolella.<\/p>\n

Yritt\u00e4mist\u00e4 ei silti kannata lopettaa. Katsotaan yht\u00e4 esimerkki\u00e4.<\/p>\n

Kapitalismin pitk\u00e4t aallot<\/strong><\/p>\n

Marxin ja Schumpeterin kaltaisiin klassikoihin tukeutuvat taloushistorian tutkijat (Freeman & Louca 2002<\/a>, Perez 2002<\/a>) j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t muutosta teknoekonomisen paradigman<\/em> ja teollisten vallankumousten<\/em> k\u00e4sitteiden kautta. Asetelma paradigmoineen ja vallankumouksineen on tietenkin lainattu tieteenfilosofi Thomas Kuhnilta, mutta sen alaa on laajennettu koskemaan laajempia materiaalisia ja institutionaalisia oloja.<\/p>\n

Ajatuksena on, ett\u00e4 tietyt teknologisten ja sosiaalisten uudistusten rypp\u00e4\u00e4t aiheuttavat vallankumouksen kaltaisia muutoksia, jotka l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t koko yhteiskunnan. Vallankumous n\u00e4kyy muutoksena esimerkiksi menestyksekk\u00e4iss\u00e4 teollisuudenaloissa, keskeisiss\u00e4 resursseissa, liikenne- ja viestint\u00e4infrastruktuurissa ja organisaatiomuodoissa, ja on siis laadullista muutosta kapitalismissa.<\/p>\n

Puheena olevassa neoschumpeterilaisessa tutkimustraditiossa tunnistetaan usein viisi paradigmaa ja niihin liittyv\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 aaltoa, joita usein nimitet\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isen taloustieteilij\u00e4n mukaan Kondratievin aalloiksi<\/em>. Kullekin paradigmalle tyypillisen teknologisen muutoksen mukaan aallot voidaan nimet\u00e4 1) vesivoimaan perustuvaksi teollistumiseksi, 2) h\u00f6yryvoimaan perustuvaksi teollistumiseksi, 3) s\u00e4hk\u00f6istymiseksi, 4) motorisoitumiseksi ja 5) tietokoneistumiseksi.<\/p>\n

Paradigman nousuvaiheessa talouden ja tuottavuuden kasvu on tyypillisesti nopeaa, mutta sit\u00e4 luonnehtivat my\u00f6s muutokset valtasuhteissa, kun uudesta teknologiasta ja institutionaalisista puitteista hy\u00f6tyv\u00e4t yritykset ja teollisuudenalat haastavat vanhan paradigman edustajat. Vanha p\u00e4\u00e4oma ja vanhat tiedot ja taidot menett\u00e4v\u00e4t arvoaan. Seuraa konflikteja, intressiristiriitoja ja esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 kamppailuja. Verkostoyhteiskunnan<\/em> nousuvaiheessa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ICT-yritysten ja kuluttajien ja toisaalta perinteisten sis\u00e4ll\u00f6ntuottajien ja julkaisijoiden vastakkainasetteluna ja kiistoina immateriaalioikeuksista.<\/p>\n

Paradigman kypsemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa valtaosa t\u00e4llaisista perustavista ristiriidoista on ratkaistu ja valtasuhteet ovat asettuneet paikoilleen. Pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat selke\u00e4mpi\u00e4 ja konfliktit paikallisempia. Teknoekonomisen paradigman kyps\u00e4\u00e4n vaiheeseen liittyykin suhteellisen vakaa s\u00e4\u00e4ntelyregiimi. Lopulta kyps\u00e4 paradigma kriisiytyy, mik\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 tarpeen rakenteelliselle sopeutukselle ja avaa tiet\u00e4 vallankumouksellisille uudistuksille.<\/p>\n

Aaltometaforaan liittyy tietty v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden vivahde, ja poliittisia uudistuksia oikeutetaankin usein v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys- ja edistysretoriikalla. Laajoihin systeemisiin muutoksiin kyll\u00e4 liittyy tietynlaista peruuttamattomuutta ja polkuriippuvuutta, mutta muutoksen suunta on silti jatkuvasti avoin poliittiselle kamppailulle. Mit\u00e4 puretaan ja mit\u00e4 rakennetaan? Kenen edut ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4? Kenell\u00e4 on valtaa tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja mist\u00e4 valta on per\u00e4isin?<\/p>\n

***<\/p>\n

Nyt ilmestyv\u00e4ss\u00e4 Sosiologin<\/em> toisessa numerossa yhteiskunnallisen muutoksen teemoja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi Oskari Lappalaisen tekstiss\u00e4, joka k\u00e4sittelee automaation ja tietokoneistumisen tuomaa uutta teknologista ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4. Jos valtaosa ihmisten tekem\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 korvautuu l\u00e4hitulevaisuudessa konety\u00f6ll\u00e4, tarvitaan palkkaty\u00f6h\u00f6n perustuvien instituutioiden ja arvojen perusteellista uudelleenarviointia.<\/p>\n

Toisen n\u00e4k\u00f6kulman muutoksen teemaan tarjoaa Juha Suorannan haastattelu, jossa puidaan yhteiskuntatieteilij\u00f6iden toiminnan mahdollisuuksia tuoreen Taisteleva tutkimus<\/em> -kirjan<\/a>\u00a0tiimoilta. Haastattelussa tulee muistutetuksi, ett\u00e4 yhteiskunnallisilla liikkeill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli uudistusten tekij\u00f6in\u00e4 ja politisoijina. Samalla haastattelussa pohditaan yhteiskuntatieteen tekemisen yhteiskunnallisia ehtoja.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen k\u00e4site, joka on Anna K\u00e4rkk\u00e4isen graduun perustuvan kirjoituksen aiheena, kytkeytyy niin ik\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisen muutoksen teemaan. K\u00e4rkk\u00e4inen tarkastelee, miten toimijuus paikannetaan kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyviss\u00e4 diskursseissa.<\/p>\n

Reeta Kankaanp\u00e4\u00e4n teksti k\u00e4sittelee sukupuolittunutta julkista tilaa tapausesimerkkin\u00e4\u00e4n Guadalajaran kaupunki Meksikossa. Kankaanp\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 feministisen teorian ajatusta intersektionaalisuudesta ja pohtii, miten sukupuolij\u00e4rjestelm\u00e4 on kytk\u00f6ksiss\u00e4 muihin yhteiskunnallisiin jakoihin.<\/p>\n

Tenho Kiiskinen k\u00e4sittelee viihteen luonnetta ja kiistaa siit\u00e4, onko viihde hyv\u00e4ksi vai pahaksi. Maria Salonen kommentoi edellisess\u00e4 numerossa ilmestynytt\u00e4 juttua notkean modernin yhteis\u00f6llisyydest\u00e4. Mainitun tekstin kirjoittaja Aleksi Suuronen itse puolestaan kirjoittaa manifestissaan, ett\u00e4 sosiologian opiskelijoiden olisi oltava aktiivisempia ja itseorganisoituvampia mielekk\u00e4iden opiskelumuotojen, esimerkiksi lukupiirien, etsimisess\u00e4.<\/p>\n

Rita Dahl k\u00e4sittelee kirjoituksessaan taiteilijan mahdollisuuksia haastaa j\u00e4ykk\u00e4 hallinnollinen kieli ja ajattelu. H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 viranomaisten pyrkimykset kulttuurisen monimuotoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4miseen tuottavat erilaisia v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, marginaaleja ja periferioita juuri hallinnon omista tarpeista k\u00e4sin. Dahlin oman jutun kyljess\u00e4 on Karoliina Kalliolan tekem\u00e4 haastattelu Dahlista, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n h\u00e4nen mietteit\u00e4\u00e4n yhteiskuntatieteist\u00e4 ja vapaan toimittajan arjesta.<\/p>\n

Juho Karvinen<\/strong><\/p>\n

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri ja toinen Sosiologi-lehden p\u00e4\u00e4toimittajista.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteiskunnallisen muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4misen yhteiskunnallisista ehdoista Yhteiskunnallisen muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4minen on yksi t\u00e4rke\u00e4 syy sille, ett\u00e4 sosiologia on ja sen kannattaa olla olemassa. On kuitenkin selv\u00e4 tiedonsosiologinen realiteetti, ett\u00e4 sosiologialla tai tiedeyhteis\u00f6ll\u00e4 laajemminkaan ei ole mit\u00e4\u00e4n monopolia sellaisen tiedon tuottamiseen. Jo akatemian sis\u00e4ll\u00e4 samoilla apajilla k\u00e4rkkyy muita yhteiskuntatieteilij\u00f6it\u00e4 ja humanisteja, ehk\u00e4 etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 taloustieteilij\u00f6it\u00e4, historioitsijoita ja filosofeja. Tulevaisuudentutkimukseksi … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":239,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,40,39],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/291"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=291"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/291\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":292,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/291\/revisions\/292"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/239"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=291"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=291"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=291"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}