Voisiko transnationaali taide ja taiteet, muun muassa runous, olla kenties ainoita aidosti kansallista ja globaalia ulottuvuutta arvostava ja tallentava reservaatti? (Toisin kuin EU ja virallinen politiikka). Globaalia ja transnationaalia ulottuvuutta edustaisivat esimerkiksi erilaiset vaikutteet kansainv\u00e4lisist\u00e4 runouksista ja lokaalia kieli itsess\u00e4\u00e4n \u201dsuomalaisille\u201d, olivat sitten \u201dkantav\u00e4est\u00f6\u00e4\u201d tai \u201duussuomalaisia\u201d. Transnationaali taiteilija olisi sek\u00e4 globaalin ja lokaalin ulottuvuuden vaalija ja uusintaja. Ilman h\u00e4nt\u00e4 taiteet eiv\u00e4t tallentuisi ja v\u00e4littyisi rajojen ylitse.
\nTransnationaali taiteilija voi sijaita yht\u00e4 hyvin marginaalissa kuin kulttuurin valtavirrassa: hanuristi Kimmo Pohjola on hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4llaisesta suosiotakin saavuttaneesta taiteilijasta, joka ammentaa vaikutteita maailman eri kansanmusiikeista. Saamelaisen Wimme musiikki kumpuaa h\u00e4nen omasta musiikkiperinteest\u00e4\u00e4n joi\u00b4usta. Rinneradio sekoittaa musiikkiinsa melodisen jazzin eri perinteiden lis\u00e4ksi tanssimusiikin genrej\u00e4, teknoa, drum\u00b4n bassia ja (t)hip hopia.<\/p>\n
Runoilijan ty\u00f6v\u00e4line eli medium on kieli. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oman \u00e4idinkielens\u00e4 lis\u00e4ksi parhaimmillaan my\u00f6s muita kieli\u00e4, kuten vaikka James Joyce ja Samuel Beckett. Transnationaali runoilija luo parhaimmillaan oman hybridikielens\u00e4 ja sekoittaa taiteelliseen \u00e4idinkieleens\u00e4 vaikutteita muista kielist\u00e4. Esimerkiksi laulaja, etsii omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n ja ilmaisuaan teknisesti ja ilmaisullisesti toimivan instrumentin avulla ja voi sekoittaa ilmaisuunsa vaikutteita (kirjailijan ja muiden alojen taiteilijoiden lailla) muiden kulttuuripiirien edustajien tekniikoista ja ilmaisuista.
\nKielirekistereit\u00e4 on monia: ne ulottuvat k\u00e4rjistetysti hallinnollisesta kielest\u00e4 surrealistiseen alitajunnan kieleen. Hallinnollisella kielell\u00e4 luodaan psykokulttuurista keskusta-periferia-ajattelua, jossa keskustan arvo on ensisijainen. Kulttuurin alalla t\u00e4m\u00e4 ilmenee esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n periaatteissa, joissa ilmoitetaan kulttuurihallinnon haluavan tukea kieli- ja kulttuuriv\u00e4hemmist\u00f6jen mahdollisuutta osallistua kulttuuriin ja tuoda esiin luovuuttaan. Suomella on omat kieli- ja kulttuuriv\u00e4hemmist\u00f6ns\u00e4, seksuaali-, vammais- ja uskontov\u00e4hemmist\u00f6ns\u00e4, joiden \u201dkulttuurisia erityispiirteit\u00e4\u201d opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 ilmoittaa haluavansa tukea.<\/p>\n
Onko siis alakulttuureilla hallinnon avulla mahdollisuus karnevaaliin joka p\u00e4iv\u00e4? Enemmist\u00f6jen yhten\u00e4iskulttuuri haluaa tukea eri \u201dalakulttuurien\u201d mosaiikkimaista kirjoa er\u00e4\u00e4nlaisena hyv\u00e4ntahdon eleen\u00e4, huolehtiakseen siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4enn\u00e4inen heterogeenisuus pysyy kulttuurien ja kielten osalta vallalla.<\/p>\n
Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n hyv\u00e4ntahdon kulttuuriohjelma k\u00e4tkee taakseen freelance-taiteilijoiden traagisen todellisuuden, jossa on vaikea tarpeen tullen saavuttaa tunnustettua asemaa ty\u00f6markkinoilla tai sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaana. Taiteilijoiden \u2013 \u201dluovien yritt\u00e4jien\u201d tai \u201ditsens\u00e4ty\u00f6llist\u00e4jien\u201d \u2013 on l\u00e4hes mahdotonta esimerkiksi ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi v\u00e4lill\u00e4 joutuessaan tai mielenterveyden horjuessa saada tarvitsemaansa v\u00e4liaikaista tukea. Yritt\u00e4jien oletetaan pystyv\u00e4n ty\u00f6markkinakyvyn heikentyess\u00e4kin pystyv\u00e4n huolehtimaan itse omasta sosiaali- ja terveydenhuollostaan. TE-toimiston asiakkaaksi p\u00e4\u00e4seminen edellytt\u00e4\u00e4 poikkeustodistelua ja YEL- tai MELA-asiakkuudesta irtaantumista. Luova yritt\u00e4j\u00e4 ei nimitt\u00e4in ole oikeutettu muuten mink\u00e4\u00e4nlaiseen ty\u00f6tt\u00f6myysturvaan; h\u00e4n on t\u00e4ysin \u201dhyvinvointivaltiomme\u201d turvaverkkojen ulkopuolella.<\/p>\n
V\u00e4hemmist\u00f6 implikoi enemmist\u00f6n<\/strong><\/p>\n V\u00e4hemmist\u00f6-sanan k\u00e4ytt\u00f6 implikoi aina enemmist\u00f6n. Ministeri\u00f6iden ja taiteen edist\u00e4miskeskusten retoriikka onkin enemmist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmasta laadittua yhten\u00e4isajattelua. Kulttuurikirjon menestyvimpi\u00e4 taiteilijoita tuetaan muodon vuoksi \u2013 onhan se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 \u201dl\u00e4nsimaisessa sivistysvaltiossa\u201d ja \u201ddemokratiassa\u201d.<\/p>\n Kulttuurihallintomme miettii ja tukee taidetta er\u00e4\u00e4nlaisesta ihanteellisesta juridisuusn\u00e4k\u00f6kulmasta. Kaikki hyvin, kun yhteisesti hyv\u00e4ksytyt normit ja klausuulit t\u00e4yttyv\u00e4t. Virkamiehet laativat erilaisia toimenpideohjelmia, joissa mietit\u00e4\u00e4n kuinka lis\u00e4t\u00e4\u00e4n \u201dsaavutettavuutta\u201d eli tehd\u00e4\u00e4n v\u00e4hemmist\u00f6jen kulttuuria helpommin tavoitettavaksi. Keskus, keskusta huolehtii imagostaan moninaisuuden puolustajana: t\u00e4m\u00e4 on viestinn\u00e4llinen ele.<\/p>\n Globalisaatio on nostanut teemoiksi kulttuurisen moninaisuuden turvaamisen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4misen. Sukukansaohjelmalla pyrit\u00e4\u00e4n tukemaan Ven\u00e4j\u00e4n suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuria. Pohjoista kumppanuutta kehitet\u00e4\u00e4n taiteen ja kulttuurin Ven\u00e4j\u00e4-ohjelmalla ja edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja EU:n v\u00e4lisen kulttuurin tiekartan toimeenpanoa.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-yhteisty\u00f6 tapahtuu kulttuuri-instituuttien, Suomen sukukansaohjelman ja Suomi-Ven\u00e4j\u00e4-Seuran kautta. Viralliset yhteisty\u00f6tahot luovat k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, millaista on suomalais-ugrilaisuus Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen ulkopuolelle rajautuu paljon olennaista, joka liittyy ihmisten arkeen, mutta on virallisesta yhten\u00e4iskulttuurista poikkeavaa.<\/p>\n Luoko keskus-hallintomme my\u00f6s kielellisen maahanmuuttoa koskevan keskus-mallinsa, jossa t\u00e4\u00e4ll\u00e4-oleminen on arvokkaampaa kuin t\u00e4nne-tuleminen?<\/p>\n Transnationaali taiteilija \u2013 virallisen vallan kumoaja?<\/strong><\/p>\n Transnationaalin taiteilijan rooli on kyseenalaistaa t\u00e4t\u00e4 mentaalista mappia kysym\u00e4ll\u00e4 keskustan ja periferian paikkaa rajoja ylitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 toiminnallaan aina uudelleen ja arvostamalla ennen kaikkea jatkuvaa tulemista olemisen sijaan.<\/p>\n H\u00e4n voi kyseenalaistaa esimerkiksi valitsemalla tekemisen v\u00e4lineekseen ns. marginaalisen, toisen asemassa olevan taiteenlajin. Marginaalius tarkoittaa ensinn\u00e4kin pieni\u00e4 yleis\u00f6j\u00e4 ja levikki\u00e4. Taiteenala voi olla marginaalissa my\u00f6s v\u00e4h\u00e4isen julkisen tuen vuoksi: runous kuuluu hyvin v\u00e4h\u00e4n tuettuihin kirjallisuudenlajeihin, vuosiapurahan saavat vain muutamat harvat.<\/p>\n Vaikka oopperaa (Kansallisooppera) tuetaan runsaasti, klassisia laulajia on paljon ja vain ani harva p\u00e4\u00e4see nauttimaan valtion tuesta palkan muodossa. Ty\u00f6markkina-aseman osalta enemmist\u00f6 taiteilijoista, jotka eiv\u00e4t nauti julkisuuden nosteesta, joutuu sinnittelem\u00e4\u00e4n ep\u00e4vakaassa prekariaatin todellisuudessa, jota v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6t, ty\u00f6tt\u00f6myys, pienet apurahat ja muut, omaan alaan t\u00e4ysin liittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ty\u00f6t. Omalle kohdalleni taiteen lajeja on siunaantunut runous ja klassinen laulu eli minulla on \u201dtuplatietoisuus\u201d taiteilijan vaikeuksista nykyisess\u00e4 tehokkuutta ja putkitutkintoja arvostavassa kvartaaliyhteiskunnassa.<\/p>\n Kyseenalaistaa voi ylitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maiden v\u00e4lisi\u00e4 rajoja eli tekem\u00e4ll\u00e4 lokaalista globaalia: k\u00e4\u00e4nn\u00e4n portugalinkielist\u00e4 runoutta Portugalista, Brasiliasta, Mosambikista, Angolasta. T\u00e4t\u00e4 voi kutsua todelliseksi kulttuurity\u00f6ksi, koska olen tehnyt t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 vuosia ilman vuosiapurahaa. Voimani ovat riitt\u00e4neet ensimm\u00e4isen portugalilaisen runoantologian k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen ja toimittamiseen t\u00e4ysin k\u00f6yhyysrajalla: eiv\u00e4t ne en\u00e4\u00e4 muuhun riit\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Aidon transnationaalin taiteilijan ei tarvitse matkustaa halajamaansa maahan, koska h\u00e4n tekee matkan nojatuolistaan k\u00e4sin, kuten runoilija Fernando Pessoa. Pessoa ei koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana matkustanut Lissabonin ulkopuolelle, mutta saattoi lukevan yleis\u00f6n tietoisuuteen kymmeni\u00e4 muuten tuntemattomaksi j\u00e4\u00e4neit\u00e4 kirjailijoita ja runoilijoita kirjallisuuslehtien tai julkaisemiensa kirjojen sivuilla.<\/p>\n Aina kun puhumme mist\u00e4 tahansa kansaan, kulttuuriin tai taiteeseenkin liittyv\u00e4st\u00e4, puhumme jostakin h\u00e4m\u00e4r\u00e4rajaisesta, vaikeasti rajattavasta kokonaisuudesta. Kansallinen yhteis\u00f6 ja maa ovat kuvitteellisia yhteis\u00f6j\u00e4, kuten Benedict Anderson on osoittanut. T\u00e4ll\u00e4 kokonaisuudella, kuvitteellisella yhteis\u00f6ll\u00e4, ei ole selvi\u00e4 rajoja eik\u00e4 varmoja, yleistett\u00e4vi\u00e4 ominaisuuksia. Se koostuu yksil\u00f6ist\u00e4, se on yksil\u00f6idens\u00e4 summa.<\/p>\n Ep\u00e4poliittinen \u201dkolmas tila\u201d<\/strong><\/p>\n Hallinto edustaa normatiivista, juridista ihannetilaa. Ihannetila ei voi toteutua koskaan t\u00e4ysin toivotunlaisena. L\u00e4nsimaisen mannermaisen filosofian kulmakivi Martin Heidegger muotoilisi avautumisen kenties \u201dmaailman olemisena avautumisena\u201d.<\/p>\n Avoimesti kantaa ottava runo on tietysti avoimen poliittinen. Esimerkiksi Pentti Saarikoski puolusti 1960-luvun poliittisissa kokoelmissaan sosialistista maailmaa. Kylm\u00e4n sodan aikaisissa maisemissa kommunistiksi tunnustautuva runoilija katseli silti Stalinin patsaan p\u00e4\u00e4n yli jonnekin kauemmaksi. Runoilijan on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 kauemmaksi murhaavien ideologioiden tuolle puolen, h\u00e4nell\u00e4 on oltava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4npolitiikan ja taloudelliset realiteetit ylitt\u00e4v\u00e4 kuudes aisti.<\/p>\n Taloudellisesti ja sosiaalisesti ep\u00e4varmassa yhteiskunnallisessa todellisuudessa on tullut entist\u00e4 tarpeellisemmaksi tehd\u00e4 my\u00f6s avoimesti poliittista, erityisesti vasemmistolaista, erilaisista v\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4, sosiaalista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta ja kaikkien ihmisten perusoikeuksia kannattavaa taidetta, vastavoimana markkinavoimien murhaavalle ja yksip\u00e4ist\u00e4v\u00e4lle joukkovoimalle. Taiteen keskeisen\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla edelleen tietyss\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s ihmisen yksil\u00f6llisyyden ja monifasettisuuden ilmaiseminen, kuten se jo 1800-luvulla joillekin romanttisille taiteilijoille oli.<\/p>\n Monikansallisten suuryhti\u00f6iden edustama rajat ylitt\u00e4v\u00e4 kulutusaate m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 yhdenlaiset aatteet (tai aatteettomuuden), taide voi riisua ja paljastaa ihmisen: esitt\u00e4\u00e4 h\u00e4net alastomana.<\/p>\n Kirjoittaja on Rita Dahl vapaa toimittaja ja taiteilija<\/strong><\/p>\n ***<\/p>\n Rita Dahlin henkil\u00f6kuva: Yhteiskuntatieteellinen freelancer monessa mukana<\/strong><\/p>\n T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 12 proosakirjaa, matkakirjoja, runokokoelmia ja satoja lehtijuttuja julkaissut vapaa kirjailija ja toimittaja, Rita Dahl, on taiteen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen moniottelija. H\u00e4n on opiskellut klassista laulua 15 vuotta ja on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mukana Sibelius-Akatemian La Boh\u00e8me -kuorossa ja kes\u00e4ll\u00e4 Tampereen Oopperan Tosca-kuorossa. Sen lis\u00e4ksi h\u00e4n on SKP:n ehdokkaana eurovaaleissa. Uusin teos, Savukeitaan matkaoppaitten Kypros-kirja, ilmestyi v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valmisteilla on Talvivaaraa ja Suomen kaivospolitiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4 pamfletti ja Kap Verde -matkakirja.<\/p>\n Dahl valmistui valtiotieteellisest\u00e4 vuonna 2001, p\u00e4\u00e4aineenaan valtio-oppi. Vuonna 2008 h\u00e4n valmistui lis\u00e4ksi humanistisesta tiedekunnasta filosofian maisteriksi yleisest\u00e4 kirjallisuustieteest\u00e4 aiheenaan Fernando Pessoan runous. Sen lis\u00e4ksi Dahl on opiskellut laajana sivuaineena viestint\u00e4\u00e4 ja sen lis\u00e4ksi sosiologiaa, EU-ranskaa, teoreettista filosofiaa, naistutkimusta, johtamista ja lis\u00e4ksi Lissabonin yliopistossa vuosina 2001\u20132002 portugalin kielt\u00e4 ja kulttuuria.<\/p>\n H\u00e4nelle oli heti alusta selv\u00e4\u00e4 , ett\u00e4 h\u00e4n haluaa valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi valtio-oppiin vaikka pohti sosiologiaakin. H\u00e4n n\u00e4kee sosiologian yleisemm\u00e4ksi yhteiskuntatieteeksi kuin valtio-opin, joka h\u00e4nen mukaansa pureutuu kunnolla poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n lainalaisuuksiin. Dahl kiinnostui politiikasta jo lukioaikoinaan, jolloin h\u00e4n seurasi kansainv\u00e4list\u00e4 politiikkaa Helsingin Sanomista. My\u00f6s T. S. Eliotin l\u00e4nsimaista sivilisaatiokritiikki\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 Autio maa -teos on vaikuttanut siihen, ett\u00e4 Dahl kiinnostui yhteiskunnallisista asioista.<\/p>\n Kirjoittaminen on ollut Dahlin intohimo jo 11-vuotiaasta l\u00e4htien. \u201dKirjoittaminen on minulle taiteellisesti korkeatasoista terapiaa\u201d, h\u00e4n kuvailee. Journalistisen kirjoittamisen h\u00e4n aloitti opiskeluaikoinaan. H\u00e4n muun muassa avusti filosofian opiskelijoiden Minervan p\u00f6ll\u00f6 \u2013 lehte\u00e4 ja Valtiotieteilij\u00e4-lehte\u00e4. kirjoitti musiikkikritiikkej\u00e4 Rumba-lehteen ja kirjallisuuskritiikkej\u00e4 Satakunnan kansaan sek\u00e4 Bokus-nettikirjakauppaan.<\/p>\n Dahlin mukaan printtijournalismi on kriisiss\u00e4. H\u00e4nen mukaansa se johtuu digitaalisesta mediasta, jonka vuoksi toimittajien on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 keksi\u00e4 uudenlaisia ansaintalogiikoita. Vaikka h\u00e4n on ollut freelancer-toimittaja jo yli 15 vuotta, h\u00e4n ei suosittele vapaan toimittajan ammattia kenellek\u00e4\u00e4n ainakaan alkuun. \u201dHinta, jonka olen joutunut freelancerin urasta maksamaan, on liian kova. Minulla on kaksi akateemista tutkintoa, mutta olen silti joutunut v\u00e4lill\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hes k\u00f6yhyysrajalla\u201d Dahl napauttaa.<\/p>\n Dahl sanoo: \u201dMit\u00e4 Sanoma edell\u00e4, sit\u00e4 pienet per\u00e4ss\u00e4\u201d. Suuret mediatalot ovat kaapanneet tekij\u00e4noikeudet. Samaa juttua on mahdollista julkaista uudestaan eri medioissa, ilman erillist\u00e4 korvausta. Freelancerille on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 suhdeverkostojaan yll\u00e4, jos haluaa menesty\u00e4. H\u00e4nen mukaansa on my\u00f6s j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 hankkia joku erityistaito tai osaamisalue.<\/p>\n Dahl on hoitanut mediasuhteita, tiedotusta ja PR:\u00e4\u00e4 muun muassa Suomen PENin varapuheenjohtajana ja Keski-Aasian naiskirjailijakokouksen koordinaattorina. H\u00e4n hankki kokoukselle 50 000 euroa ja se j\u00e4rjestettiin syksyll\u00e4 2007.<\/p>\n Kirjoittaja on Karoliina Kalliola Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta Voisiko transnationaali taide ja taiteet, muun muassa runous, olla kenties ainoita aidosti kansallista ja globaalia ulottuvuutta arvostava ja tallentava reservaatti? (Toisin kuin EU ja virallinen politiikka). Globaalia ja transnationaalia ulottuvuutta edustaisivat esimerkiksi erilaiset vaikutteet kansainv\u00e4lisist\u00e4 runouksista ja lokaalia kieli itsess\u00e4\u00e4n \u201dsuomalaisille\u201d, olivat sitten \u201dkantav\u00e4est\u00f6\u00e4\u201d tai \u201duussuomalaisia\u201d. Transnationaali taiteilija olisi sek\u00e4 globaalin ja lokaalin ulottuvuuden vaalija … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,40],"tags":[64,63,65,66],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/299"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=299"}],"version-history":[{"count":6,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1874,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions\/1874"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=299"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=299"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=299"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nErilaisten normatiivisuuksien \u2013 virallisen vallan retoriikka ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n politiikkatoimet, eli tuki – v\u00e4lisess\u00e4 ristiriitatilanteessa runo on harvoja puolueettomia ja ep\u00e4poliittisia tiloja, joissa taustatekij\u00f6ill\u00e4 ei ole merkityst\u00e4. Runon voisi ajatella edustavan er\u00e4\u00e4nlaista toposta, paikkaa, kolmatta tilaa, joka vastaanottaa jokaisen lukijan t\u00e4m\u00e4n kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta. Vastaanottaminen tarkoittaa yksinkertaisesti avautumista: runokirjan sivulle sijoitettu runo avautuu lukijalle jokaisella lukukerralla tulkinnallisesti uudestaan. Musiikkikappale antaa joka kuuntelukerralla paitsi erilaisia tulkinnallisia mahdollisuuksia, kiinnitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s huomion eri tavoin tulkinnallisiin yksityiskohtiin.<\/p>\n
\n<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"