Viett\u00e4ess\u00e4ni lukukauden vaihto-opiskelijana Guadalajarassa, Meksikossa, huomioni kiinnittyy erityisesti sukupuolen rakentumiseen ja esitt\u00e4miseen tilassa. Opiskelen sukupuolen antropologiaa ja luennot tarjoavat teoreettista materiaalia samalla kun kadulla liikkuminen ja paikallisten kanssa keskustelu antaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nkokemusta. Jo alussa pohdin, mitk\u00e4 tekij\u00e4t aiheuttavat sen etten voi naisena liikkua pime\u00e4n aikaan yksin ulkona kokematta uhkaa ett\u00e4 normaaleja ihmisoikeuksiani rikotaan. Huomasin yhden selitt\u00e4v\u00e4n tekij\u00e4n johtavan toiseen ja jonkin ajan kuluttua olin valtavan vyyhdin keskell\u00e4. Samalla huomasin, miten oma naiseuteni alkoi hiljalleen voimistua ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksesta. Korostamalla naiseutta korostetaan sukupuolen eroja ja erityisesti naiselle annettuja negatiivisia ominaisuuksia kuten heikkoutta ja pitk\u00e4\u00e4 historiaa miehen alistuksessa. Korostamalla naisen kauneuden vaatimusta nainen pakotetaan jatkuvasti tavoittelemaan miehen hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja huomiota.<\/p>\n
Meksikolainen feministi Marta Lamas on kirjoittanut naiseudesta ja sukupuolesta Meksikossa. H\u00e4n puhuu duaalisuudesta joka jakaa sukupuolet maskuliiniin ja feminiiniin. Maskuliinisuutta edustavat julkinen, luonnollinen ja hallitsijuus. Feminiinisyytt\u00e4 edustavat luonnollisen vastaiset asiat, yksityinen ja alistuneisuus. Feminiini on jotain rakentunutta ja maskuliini alkuper\u00e4ist\u00e4. Ongelmat yhteiskunnassa ja rehev\u00e4 ep\u00e4tasa-arvo ajavat kansalaisia tiettyihin, rajattuihin rooleihin ja sukupuolittain rajaaminen on yksi keino.<\/p>\n
Lamas on tehnyt paljon ty\u00f6t\u00e4 siirt\u00e4\u00e4kseen keskustelua naistutkimuksesta sukupuolentutkimukseen ja my\u00f6s miessukupuolen tunnistamista sukupuolena ja sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuneena. Naistutkimus on olennaista saadakseen kuuluviin naisten \u00e4\u00e4net yhteiskunnassa, mutta ongelma ei ratkea niin kauan kuin muutetaan vain naiseutta ja s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n mieheyden luonnollisuus. My\u00f6s mieheytt\u00e4 rakennetaan jatkuvasti sanoin ja teoin, niin miesten kuin naistenkin osalta. T\u00e4rke\u00e4 osa mieheyden rakentumisessa on nimenomaan eronteko naiseuteen.<\/p>\n
Rikkoessaan piintyneit\u00e4 mielikuvia sukupuolirooleista Lamas muistuttaa my\u00f6s intersektionaalisuudesta \u2013 erot eiv\u00e4t synny pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sukupuolesta vaan my\u00f6s i\u00e4st\u00e4, yhteiskuntaluokasta, etniasta, seksuaalisuudesta ja kyvyst\u00e4. Naisten saavuttaessa paremman yhteiskunnallisen aseman muuttuvat my\u00f6s heid\u00e4n tarpeensa ja kiinnostuksenkohteensa. Ei voida olettaa ett\u00e4 kaikki naiset ajavat vain naisten etuja, ja se mutkistaa entisest\u00e4\u00e4n tasa-arvoisen p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4vallan tavoittelua.<\/p>\n
Meksiko oli aiemmin Espanjan siirtokunta ja peri is\u00e4nt\u00e4maaltaan muun muassa virallisen kielen ja uskonnon. Alkuper\u00e4isasukkaat ovat joutuneet syrjityiksi vallan siirtymisest\u00e4 l\u00e4htien ja edelleen heid\u00e4t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n niin sanotusti alempina kansalaisina. Valtaosa meksikolaisista on katolilaisia ja kirkko on vaikuttanut suurelta osin meksikolaisten k\u00e4sitykseen naiseudesta ja naisen osasta yhteiskunnassa. Esimerkiksi pyhimys Guadalupen v\u00e4itet\u00e4\u00e4n ilmestyneen Meksikossa ja puhuneen nahuatl’a, yht\u00e4 meksikon alkuper\u00e4iskielist\u00e4. Kirkko on rakentanut ajatusta jossa naisella on yhteiskunnassa kolme roolia valittavanaan \u2013 nainen voi olla neitsyt, \u00e4iti tai prostituoitu. Katolisuudessa korostetaan perheen merkityst\u00e4 ja se osaltaan rajaa naiset yksityisen tilaan, pois julkisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta.<\/p>\n
Pelko on yksi olennainen naisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 rajoittava tekij\u00e4. Pelko olla julkisessa tilassa selittyy niin miehille kuin naisillekin annetuilla rooleilla sek\u00e4 yhteiskunnan ep\u00e4vakaudella ja ep\u00e4tasa-arvolla. Se voi olla realistinen mutta monesti my\u00f6s liioiteltu, ja sen lietsontaa harjoitetaan sek\u00e4 miesten ett\u00e4 naisten puheessa ja k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4. Pelolla naisilta rajataan pois tiettyj\u00e4 alueita ja kellonaikoja ja liikkuessaan n\u00e4ill\u00e4 rajatuilla alueilla tai rajattuina aikoina he menett\u00e4v\u00e4t normaalit oikeutensa, koska itse \u201dhakeutuvat ongelmiin\u201d. Toisin sanoen jos nainen esimerkiksi k\u00e4velee y\u00f6ll\u00e4 yksin kadulla h\u00e4net n\u00e4hd\u00e4\u00e4n prostituoituna.<\/p>\n
Naisten teht\u00e4v\u00e4 on kantaa perheen ylpeytt\u00e4 ja miesten on suojeltava naisia. Ennen naimisiinmenoa tyt\u00f6n on oltava neitsyt s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen oman ja perheens\u00e4 kunnian. Naimisissa ollessaan h\u00e4nen on oltava \u00e4iti ja kannettava huoli lapsistaan. Meksikossa \u00e4itej\u00e4 kunnioitetaan nimellisesti mutta esimerkiksi kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 \u00e4itiys rinnastuu negatiivisiin asioihin ja se edustaa kaikkea alhaista. Esimerkiksi Meksikossa on sanonnat \u201dest\u00e1 padre\u201d ja \u201dest\u00e1 madre\u201d. Ensimm\u00e4inen tarkoittaa kirjaimellisesti \u201dse on is\u00e4\u201d mutta kuvainnollisesti \u201dse on hyv\u00e4\/hieno\u201d ja j\u00e4lkimm\u00e4isen kirjaimellinen merkitys on \u201dse on \u00e4iti\u201d ja kuvainnollinen merkitys taas \u201dse on huono\u201d. Tosin lauseiden ja vanhempien roolien suhdetta ei yleisesti tunnisteta.<\/p>\n
\u00c4idin rooli korostuu my\u00f6s is\u00e4n poissaolona. On sosiaalisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 ett\u00e4 perheen is\u00e4 on alkoholisti ja pett\u00e4\u00e4 vaimoaan. Yleisesti oletetaan my\u00f6s ettei \u00e4iti koskaan hylk\u00e4\u00e4 perhett\u00e4\u00e4n vaan uhrautuu t\u00e4m\u00e4n puolesta. Avioero ei tule kyseeseen koska erityisesti vahvan katolisen perinteen kaupungeissa kuten Guadalajarassa avioero leimaa yksil\u00f6n alhaiseen yhteiskunta-asemaan. Prostituoituja halveksitaan mutta heit\u00e4 my\u00f6s tarvitaan. Heid\u00e4n yhteiskunnallista asemaansa ei tunnusteta vaikka he niin sanotusti yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t miesten hyvinvointia.<\/p>\n
Mit\u00e4 tulee Meksikon lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n, voisi ajatella asioiden olevan paremminkin. Meksiko on liittovaltio jossa valta jakautuu presidentille ja liittokongressille, jota edustavat p\u00e4\u00e4osin kolme Meksikon suurinta puoluetta. Maassa on perustuslaki, joka takaa kansainv\u00e4lisesti tunnustetut ihmisoikeudet. My\u00f6s rikoslaki ja siviilioikeudet suojelevat kansalaisia. Kansainv\u00e4liset j\u00e4rjest\u00f6t toimivat Meksikossa ja Yhdistyneet Kansakunnat j\u00e4rjesti ensimm\u00e4isen naisten maailmankonferenssin Meksikon p\u00e4\u00e4kaupungissa jo 1975. Meksikon demokratisoituminen on kuitenkin pitk\u00e4 prosessi, jota hidastavat esimerkiksi yleinen korruptio ja ep\u00e4luottamus, huumekauppa, kasvavat luokkaerot ja globaali hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n
On yleisesti tunnettua ett\u00e4 maksamalla hieman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 saa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 oikeuksia ja voi ostaa itsens\u00e4 hankaluuksista. Johtoasemat erilaisissa valtion teht\u00e4viss\u00e4 ovat peritt\u00e4viss\u00e4 sukupolvelta toiselle. Huumekauppa on syv\u00e4\u00e4n juurtunut ilmi\u00f6 Meksikossa ja se on yhteisty\u00f6ss\u00e4 valtion hallintoelimien kanssa, mik\u00e4 tuhoaa luottamusta valtion poliisiin ja yleiseen turvallisuuteen. Alueesta riippuen asukkaat valitsevat hankkivatko suojelua paikalliselta huumejengilt\u00e4 vai valtion poliisilta.<\/p>\n
K\u00f6yhyys on periytyv\u00e4\u00e4 Meksikossa ja mahdollisuudet liikkua luokasta toiseen ovat pienet. Valtio tarjoaa ilmaisen koulutuksen ja nimellisesti oikeuksia my\u00f6s k\u00f6yhille, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 k\u00f6yhien koulut kasvattavat ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja rikkaiden koulut johtajia. Palkkaerot ovat hurjat eri ty\u00f6aloilla. Erityisesti kansainv\u00e4liset yritykset ovat tehneet menestyst\u00e4 Meksikossa pienill\u00e4 palkoilla ja runsailla luonnonvaroilla.<\/p>\n
Arkiel\u00e4m\u00e4 eroaa suuresti sanallisesti esitetyist\u00e4 ihmisoikeusjulistuksista. Machismi on tunnettu ongelma Latinalaisessa Amerikassa eik\u00e4 sen tarkkaa alkuper\u00e4\u00e4 tiedet\u00e4. Machismilla tai machoilulla tarkoitetaan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja harjoitteita jotka kielt\u00e4v\u00e4t naiset tasavertaisena sukupuolena miessukupuolen kanssa. Syiksi on esitetty esimerkiksi espanjalaisten katolilaista perinnett\u00e4 ja naisen alistettua asemaa uskonnossa. My\u00f6s alkuper\u00e4isasukkaat ovat saattaneet kehitt\u00e4\u00e4 machismin joutuessaan alistetuiksi espanjalaisten taholta ja sen takia hakiessaan miehisyytt\u00e4\u00e4n alistamalla naisia. Harvinaisempi selitys on atsteekkien vanha v\u00e4kivaltainen perinne. Machoilu on kuitenkin ongelma nykyisess\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja oikeuttaa monia miehi\u00e4 alistamaan naisia niin julkisesti kuin yksityisess\u00e4 tilassa. Naiset osaltaan my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t teoillaan ja sanoillaan machoilua korostamalla miehen vanhaa roolia perheess\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Lis\u00e4ksi naiset hyv\u00e4ksyv\u00e4t omat roolinsa neitsyen\u00e4 ja sittemmin \u00e4itin\u00e4 ja karttavat tarkkaan joutumasta prostituoidun rooliin.<\/p>\n
Argentiinalainen feministi Ana Fal\u00fa on kirjoittanut sukupuolisesta v\u00e4kivallasta julkisessa tilassa ja nostaa esiin t\u00e4rkeit\u00e4 huomioita. Tilassa, niin julkisessa kuin yksityisess\u00e4kin, tapahtuu toiminta ja my\u00f6s toiminnan muutokset. Toiminta ja sen muutokset rajoittuvat selke\u00e4sti jos l\u00e4sn\u00e4 on vain yksi sukupuoli. Yhteiskunnan kehittymisen kannalta on olennaista taata naisille ja miehille samat mahdollisuudet toimia tilassa. Muutoksen tulee tapahtua niin yksil\u00f6tasolla kuin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossakin. Yleisen ajattelun tulee muuttua suotuisaksi naisia kohtaan ja ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4isen, naisia esineellist\u00e4v\u00e4n suojelun tulee vaihtua kaikkien kansalaisten tasavertaiseksi turvaksi.<\/p>\n
Arjessa voi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s taistelua ep\u00e4kohtia vastaan. Guadalajarassa toimii erilaisia feministisi\u00e4 yhdistyksi\u00e4 jotka ajavat sek\u00e4 sukupuolten ett\u00e4 seksuaalista tasa-arvoa. Kev\u00e4\u00e4n aikana kaupungissa on j\u00e4rjestetty kulkueita ja yhdistykset kokoontuvat viikoittain puhumaan asioista. Kritiikki\u00e4 n\u00e4m\u00e4 yhdistykset saavat aggressiivisuudestaan, sill\u00e4 monien mielest\u00e4 he taistelevat machoilua vastaan machoilun keinoin. Sukupuolten ja seksuaaliset oikeudet muuttuvat hitaasti mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 ett\u00e4 Meksiko on kuitenkin muuttumassa parempaan suuntaan.<\/p>\n
Kirjoittaja on Reeta Kankaanp\u00e4\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistosta<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viett\u00e4ess\u00e4ni lukukauden vaihto-opiskelijana Guadalajarassa, Meksikossa, huomioni kiinnittyy erityisesti sukupuolen rakentumiseen ja esitt\u00e4miseen tilassa. Opiskelen sukupuolen antropologiaa ja luennot tarjoavat teoreettista materiaalia samalla kun kadulla liikkuminen ja paikallisten kanssa keskustelu antaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nkokemusta. Jo alussa pohdin, mitk\u00e4 tekij\u00e4t aiheuttavat sen etten voi naisena liikkua pime\u00e4n aikaan yksin ulkona kokematta uhkaa ett\u00e4 normaaleja ihmisoikeuksiani rikotaan. Huomasin yhden selitt\u00e4v\u00e4n … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,40],"tags":[42,43,41],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/303"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=303"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/303\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":365,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/303\/revisions\/365"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=303"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=303"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}