{"id":40,"date":"2014-03-10T16:00:59","date_gmt":"2014-03-10T14:00:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=40"},"modified":"2022-08-18T21:36:21","modified_gmt":"2022-08-18T18:36:21","slug":"bruno-latour-ja-sosiaalitieteen-kritiikki","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=40","title":{"rendered":"Bruno Latour ja sosiaalitieteen kritiikki"},"content":{"rendered":"

Johdanto<\/strong><\/em><\/p>\n

Bruno Latour on ranskalainen filosofi-antropologi, joka ty\u00f6skentelee professorina Pariisissa tuottaen edelleen uusia tutkimuksia. H\u00e4nen maineensa hankalana ajattelijana perustuu l\u00e4hinn\u00e4 h\u00e4nen kirjoitustyyliins\u00e4, joka on hyvin ranskalainen. H\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelee paljon negaatioiden [1] ja kielellisten ilotulittelujen kautta. Toisaalta h\u00e4nen tekstins\u00e4 on hyvin eksaktia, t\u00e4ynn\u00e4 ahtaasti m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4, joka tekee esimerkiksi ajan k\u00e4sitteen kritisoinnin mahdolliseksi (ks. Latour 1988, 49-52). Kielellisten vaikeuksien lis\u00e4ksi Latour on v\u00e4\u00e4rin pelkistetty tieteentutkimuksen teoreetikoksi. T\u00e4m\u00e4 oletus on anakronia, koska h\u00e4nen teoriansa on vanhempi kuin h\u00e4nen uransa tieteentutkimuksen parissa.<\/p>\n

Latour ei itse katso tekev\u00e4ns\u00e4 sosiologiaa, vaan pikemminkin vastaavansa sosiologisiin kysymyksiin. Sosiologian projekti on Latourille mahdottomuus (Latour 1988, 16, 254). Latourin tuotannon kantava teema on kritisoida sosiologiaa antropologian avulla ja antropologiaa filosofian avulla. H\u00e4nen kritiikkins\u00e4 ydin on paljastaa yhteiskuntateorioiden takaa filosofiset teoriat, joihin ne perustuvat ja osoittaa n\u00e4m\u00e4 kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi. Latourin omassa ajattelussa on selke\u00e4 hierarkia: perustavin ajattelun taso on ontologia, josta h\u00e4n johtaa epistemologian, jonka p\u00e4\u00e4lle rakentaa metodologian. Latouria lukiessa ei ole aina selv\u00e4\u00e4, mill\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 tasoista h\u00e4n itse operoi. Esit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 yhden tavan j\u00e4sent\u00e4\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Latour edustaa omaa tapaansa tehd\u00e4 toimijaverkostoteoriaa (Actor\u2013network theory, ANT). Aktantti [2] (actor) viittaa toimijaan, verkosto (network) rakenteeseen ja teoria (theory) on n\u00e4m\u00e4 vuorovaikutukseen asettava kokonaisuus. Latouria lukiessa ei voi v\u00e4ltty\u00e4 h\u00e4nen idiosynkraattiselta kielelt\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi yhteiskunnan sijasta h\u00e4n puhuu kollektiivista, joka ei ole inhimillinen vaan sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaikki ne ei-inhimilliset voimat, jotka osallistuvat yhteiskunnan rakentumiseen (Lehtonen 2004, 166-167). Sanastollaan Latour pyrkii muuttamaan k\u00e4sitteellyksi\u00e4, joilla operoimme maailmaa. Erityisesti ei-inhimillisen sosiaaliset vaikutukset korostuvat.<\/p>\n

Sosiologian projekti Latourin ajattelussa<\/strong><\/p>\n

Latourin sosiologian kritiikki alkaa yksinkertaisesti: el\u00e4mme jo valmiiksi toimivassa maailmassa. Miten sosiologin tuoma akateeminen sosiologia voisi korvata toimijoiden oman naiivin sosiologia? Onhan toimijoiden oma ymm\u00e4rrys pit\u00e4nyt maailman pystyss\u00e4 t\u00e4h\u00e4nkin menness\u00e4. Toimijoiden oma sosiologia on t\u00e4ten prim\u00e4\u00e4ri suhteessa kaikkiin muihin teorioihin.<\/p>\n

Latour (1988, 8-9, 252) ei oleta sosiologin teht\u00e4v\u00e4ksi korvata toimijoiden sosiologiaa omallansa. Sosiologin edustaman sosiologia on tarkoitus toimia metakielen\u00e4 [3], jolla toimijoiden edustamat k\u00e4sitykset korvataan. Latour olettaa toimijoiden operoivan reaalisilla olioilla, eli ontologisesti tosilla olioilla. Latour ei kuitenkaan my\u00f6nn\u00e4 toimijoille ymm\u00e4rryst\u00e4 toiminnastaan. Vaikka toiminnan kohteena olevat oliot ovat tosia, toimijoiden ymm\u00e4rrys omasta toiminnasta on falski. N\u00e4in ollen toiminnan epistemologinen taso ei vastaa todellisuutta.<\/p>\n

Latourille sosiologian projekti on ymm\u00e4rryksen palauttaminen meille omasta toiminnastamme.  K\u00e4sitteet ovat kuvaus maailmasta, ja niiden valinta on poliittinen kysymys, koska valitsemalla k\u00e4sitteet valitsemme suhteemme maailmaan. Latour noudattaa kuitenkin etnografian l\u00e4ht\u00f6kohtaa: Sosiologi ei ole lytt\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 informanttien tietoutta maailmasta.<\/p>\n

Sosiologian ja arkitiedon suhde on hyvin herkk\u00e4. Sosiologi sulkeistaa arkitiedon. Sulkeistaminen on metodi (ks. Saarinen 2002, 228), jossa sulkeistamisen kohteelta poistetaan totuusarvo. Sulkeistaminen tapahtuu metodologian tasolla, joten se ei kiell\u00e4 olion ontologista arvoa. Sulkeistaminen siis operoi tiedollisella ei olemassaolon tasolla. T\u00e4ss\u00e4 on Latourin sosiologian projektin ydin: maailmaa ei kiellet\u00e4, vaan kysyt\u00e4\u00e4n miten sit\u00e4 kuvaava kieli on poliittisesti motivoitunut. Sosiologin teht\u00e4v\u00e4 on j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 yhteiskunnan rakenne toimijoiden puheen takaa.<\/p>\n

Osoittaakseni Latourin ajattelu hierarkisena kokonaisuutena, aloitan ontologian tasosta, josta etenen  epistemologian kautta metodologiaan. Lopuksi esittelen, millaisia kysymyksi\u00e4 Latourin edustama teoria laittaa tutkijan kysym\u00e4\u00e4n, eli itse sosiologinen ilotulitus on vasta viimeisess\u00e4 kappaleessa. Latourin k\u00e4sitteist\u00f6 on t\u00e4ysin idiosynkraattista, mutta seuraamalla sanaston sis\u00e4ist\u00e4 johdonmukaisuutta, voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mill\u00e4 tasolla Latour operoi. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Latourin perusk\u00e4sitteet.<\/p>\n

V\u00e4litys<\/em> (Latour 1988, 253) on tapahtuma, jossa kolmas olio asettaa kaksi oliota kosketuksiin. Kaksi oliota eiv\u00e4t voi vuorovaikuttaa ilman kolmatta oliota, t\u00e4t\u00e4 kolmatta oliota kutsutaan v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ksi. V\u00e4litys on lopputulos, kun sopiva v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 on l\u00f6ytynyt kahden olion v\u00e4lille.<\/p>\n

Ontologia<\/em> on oppi olevasta olevaisena, eli oppi siit\u00e4 mit\u00e4 maailmassa on. Epistemologia<\/em> on tieto-oppi, eli oppi tiedon (saavuttamisen) ehdoista ja tiedon olemuksesta. Ontologia ja epistemologia useimmiten j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t toisiaan teoriassa, koska ontologia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 maailman, jossa tiet\u00e4minen tapahtuu, ja epistemologia m\u00e4\u00e4rittelee millaisista olioista voi olla tietoa tai mitk\u00e4 oliot voivat olla tiedon kohteena.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4n oliota<\/em>, yksil\u00f6oliota, tosioliota ja tosiasiaa synonyymeina. N\u00e4m\u00e4 ovat ontologisen tason k\u00e4sitteit\u00e4 ja kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat tosia. Oliot rakentuvat relaatioissa<\/em>, eli olioiden v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa. Relaatiokin on ontologinen k\u00e4site.<\/p>\n

Ontologia selityksen\u00e4 toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydelle<\/strong><\/p>\n

Latourin ontologia on relationaalinen<\/em>. Relationaalinen ontologia ei oleta kiinteit\u00e4 olioita, vaan oliot syntyv\u00e4t suhteessa toisiinsa. T\u00e4m\u00e4n takia relaatio, eli suhde kahden olion v\u00e4lill\u00e4, on pienin ontologinen yksikk\u00f6. Maailma ei siis rakennu olioista itsest\u00e4\u00e4n vaan niiden suhteista.<\/p>\n

Ontologinen relationismi suorastaan pakottaa ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n metodologisen relationismin<\/em>. Latour esitt\u00e4\u00e4 relaation k\u00e4sitteen kolmantena vaihtoehtona metodologiselle individualismille ja holismille. Metodologinen individualismi<\/em> pit\u00e4\u00e4 yksil\u00f6\u00e4 tutkimuksen pienimp\u00e4n\u00e4 yksikk\u00f6n\u00e4, holismin<\/em> pit\u00e4ess\u00e4 rakennetta t\u00e4ss\u00e4 asemassa. Latour hylk\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 molemmat n\u00e4kemykset ja korostaa asioiden v\u00e4list\u00e4 suhdetta, relaatiota.<\/p>\n

Reaalisten olioiden sijasta Latour puhuu relaatioiden reaalisuudesta. Relaatiot ovat olioista puhumisen ehto kahdella eri tavalla: Ensinn\u00e4kin relaatiot m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t olioiden ominaisuudet: olioilla on ne ominaisuudet, jotka ne saavat relaatiossa. Toisekseen oliot eiv\u00e4t voi olla reaalisia ilman, ett\u00e4 ne ovat relaatiossa. Olioilla on vain kaksi ominaisuutta: olla relaatiossa sek\u00e4 t\u00e4st\u00e4 relaatiosta sille sukeutuvat ominaisuudet.<\/p>\n

Latourille oliot ovat vain ominaisuuskasautumia. Olioilla ei ole mit\u00e4\u00e4n itsellisyytt\u00e4 tai pysyvyytt\u00e4 ominaisuuksiensa ulkopuolella; oliot muuttuvat aina niiden ominaisuuksien muuttuessa. Latour ei kuitenkaan ole huolissaan yksil\u00f6oliden tilap\u00e4isyydest\u00e4, koska oliot ovat h\u00e4nelle vain ontologinen apuk\u00e4site<\/em>, joka tuo h\u00e4nen teoriansa l\u00e4hemm\u00e4ksi meid\u00e4n kokemusmaailmaamme.<\/p>\n

Latourin ajattelu l\u00e4htee siis relaatioista. Relaatiot ovat kuitenkin reaalisia, vaikka yksil\u00f6oliot eiv\u00e4t olekaan, joten h\u00e4nen ontologiansa on realismia. Ontologinen realismi<\/em> pit\u00e4\u00e4 maailmaa totena; sen vastakohta ontologinen relativismi<\/em> pit\u00e4\u00e4 asiaa v\u00e4h\u00e4n kiikun-kaakun. Latourin realismi on yksi variaatio tieteellisest\u00e4 realismista<\/em>, sill\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 teorian postuloimia entiteettej\u00e4 reaalisempina kuin kokemusmaailman entiteettej\u00e4. Tieteellinen realismi on erityisen yleist\u00e4 luonnontieteiss\u00e4, joissa atomien ja kvarkkien tasoa pidet\u00e4\u00e4n prim\u00e4\u00e4rin\u00e4 todellisuuden tasona konkreettisten esineiden sijasta. Tieteellinen realismi ei pyri sulkeistamaan kokemusmaailmaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4mme vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen totuusarvon.<\/p>\n

Meid\u00e4t ymp\u00e4r\u00f6ivill\u00e4 yksil\u00f6olioilla ei ole totuusarvoa. Meid\u00e4n sanamme, k\u00e4sitteemme, joilla kutsumme n\u00e4it\u00e4 olioita, ovat folklorea, kansantarua. Emme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa, jota olemme rakentamassa, koska emme ymm\u00e4rr\u00e4 reaalista tasoa mill\u00e4 toimimme: relaatioita. Operoimme kansantarullisilla k\u00e4sitteill\u00e4 reaalisessa maailmassa. Latour pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 poliittisesti ongelmallisena (Latour 2006, 15, 28-29, 174, 199-202). Ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytemme ydin on, ett\u00e4 kuvittelemme k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mme yksil\u00f6olioita, kun todellisuudessa k\u00e4yt\u00e4mme relaatiota eli olioiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. K\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4mme yht\u00e4 oliota k\u00e4yt\u00e4mme kokonaista verkostoa oliota. V\u00e4lityksen k\u00e4site korostaa, ett\u00e4 olio muuttuu k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Koska emme ymm\u00e4rr\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4miemme olioiden ontologiaa, emme osaa ennakoida toimintamme lopputuloksia.<\/p>\n

Emme ymm\u00e4rr\u00e4 yhteiskuntaa, jota olemme luomassa, koska emme ymm\u00e4rr\u00e4 millaisten olioiden kanssa olemme tekemisiss\u00e4. Emme ymm\u00e4rr\u00e4 olioita, joilla operoimme, koska ne ovat olemassa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin\u00e4<\/em> k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme. Emme ymm\u00e4rr\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mme kokonaisia olioiden verkostoja: k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme oliot ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme vain v\u00e4lityksin\u00e4. Oliot ovat meille l\u00e4sn\u00e4 vain k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin\u00e4. Oliot muuttuvat ja siirtyv\u00e4t v\u00e4lityksess\u00e4 vinouttaen aiottua toimintaa (Latour 1988, 253).<\/p>\n

Ontologisen relationismin ydinajatus on, ett\u00e4 oliot ovat relaatiossa toisiinsa. Koska olioilla on relaatio, pit\u00e4\u00e4 niill\u00e4 t\u00e4ten olla my\u00f6s positio<\/em>. Position k\u00e4site on implisiittisesti l\u00e4sn\u00e4 relaation k\u00e4sitteess\u00e4: relaatiohan voi olla vain kahden position v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 positiot ovat yksil\u00f6olioita. Jokaisesta oliosta ei tietenk\u00e4\u00e4n ole relaatiota jokaiseen olioon, mutta jokaisesta oliosta on relaatio johonkin olioon. Ja koska kaikki relaatiot ovat reaalisia, ovat kaikki oliot reaalisia. Reaalisen ulkopuolella ei siis ole mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kaikki oliot ovat siis reaalisia, koska ne ovat relaatioissa. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tuota suurta h\u00e4t\u00e4\u00e4 Latourin ajattelussa. Ensinn\u00e4kin olio on reaalinen vain kyseisess\u00e4 relaatiossa; olion relaatio m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tapaa olio on olemassa. Toisekseen yksil\u00f6oliot ovat apuk\u00e4sitteit\u00e4, joten on l\u00e4hes yhdentekev\u00e4\u00e4, mit\u00e4 teorian tulee niist\u00e4 sanotuksi. Apuk\u00e4sitteet ovat tietyntyyppisi\u00e4 ad hoc lis\u00e4yksi\u00e4 itse teoriaan, ne eiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4 teorian painoarvoa, mutta tekev\u00e4t siit\u00e4 helpommin l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n. Useimmiten l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kokemusmaailmaa oleva teoria on helpommin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 teoria.<\/p>\n

Koska kaikki oliot ovat reaalisia, my\u00f6s fiktiiviset oliot ovat reaalisia. Pit\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 olion reaalisuus on rajattu sen relaatiossa oloon. Esimerkiksi J\u00f6r\u00f6-Jukka on totta kaikkina niin\u00e4 hygienaohjeina, joita tarusto meille v\u00e4litt\u00e4\u00e4, tai Jumala on totta kaikkina niin\u00e4 uskonnollisina tunteina, joita koemme. Jumala on totta my\u00f6s kirkon kiinteist\u00f6in\u00e4, kirkollisverona ja monen muuna ilmentym\u00e4n\u00e4. Jumala on paljon vahvemmin totta kuin J\u00f6r\u00f6-Jukka, koska sill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n relaatioita, joissa ilmenty\u00e4. N\u00e4it\u00e4 relaatiota ovat luettelemani palvontapaikat eli kirkot, niist\u00e4 maksetut kiinteist\u00f6verot, keholliset tuntemukset, joihin yll\u00e4mme n\u00e4iss\u00e4 sijainneissa, kirkollisverona, jota maksamme p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme palvontapaikan ovesta sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Oliot tiedon hintana<\/strong><\/p>\n

Latourin nerokkuus on siin\u00e4, kuinka h\u00e4nen filosofiansa toimii j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4: kaikki h\u00e4nen teoriansa tasot palautuvat ontologiaan. Epistemologia rakentuu suoraan ontologian p\u00e4\u00e4lle ja metodologia t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4lle. Latourin ajattelua voi pit\u00e4\u00e4 hierarkisena kokonaisuutena, jonka perustana toimii ontologia. Metodin teoria tarjoaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kysymyksen sosiologisen tiedon mahdollisuudesta ymp\u00e4ri: Toimijat tarjoavat valmiin sosiologian, sosiologin tarvitsee vain tarkastella t\u00e4t\u00e4 toimintaa [4].<\/p>\n

Maailma on jo toteutunut: se on jo valmis lopputulos, joka voidaan siirt\u00e4\u00e4 tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdaksi. Voimme olettaa maailmaa kasassa pit\u00e4vien toimijoiden tietouden, jota kutsun naiiviksi sosiologiaksi, toimivan tarpeeksi hyvin pit\u00e4\u00e4kseen maailman kasassa. T\u00e4m\u00e4 naiivi-sosiologia on kuin itse\u00e4\u00e4n toteuttava ennuste, joka saa maailman py\u00f6rim\u00e4\u00e4n. Olemme kaikki naiiveja sosiologeja Latourin ajattelussa.<\/p>\n

Oliot ovat relaation positioita. Oliot ovat relaation luomia ominaisuusrypp\u00e4it\u00e4, jotka ovat olemassa vain relaation asettamalla tavalla. T\u00e4m\u00e4 relaation asettama olemisen tapa on olion sijainti, josta se ei voi siirty\u00e4 ilman toista relaatiota. T\u00e4m\u00e4n vuoksi oliot eiv\u00e4t voi vuorovaikuttaa suoraan kesken\u00e4\u00e4n. Kaksi oliota vaatii aina kolmannen v\u00e4litty\u00e4kseen \u2013 ad absurdum. T\u00e4t\u00e4 kolmatta oliota kutsutaan v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ksi (mediator), v\u00e4litys on siis v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 olio. Oliot ovat maailmassaolevia v\u00e4lityksin\u00e4<\/em>. Oliot toimivat toistensa v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4lityksen k\u00e4site tarkentaa relaation k\u00e4sitett\u00e4: Relaatio on puhtaasti ontologinen k\u00e4site, jolla m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n olemisen ehtoja, kun taas v\u00e4litys puhuu olion ominaisuuksista. N\u00e4in ollen v\u00e4litys on toteutunut relaatio, ja on olemassa maailmassa. V\u00e4lityksen ja relaation k\u00e4sitteiden ero on, ett\u00e4 v\u00e4litys olettaa maailmallisuuden. V\u00e4lityksen k\u00e4site olettaa maailmallisuuden, koska se olettaa relaation toteutuessaan asettamat ominaisuudet. Relaatio luo olion siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 [5] ominaisuuksia.<\/p>\n

Latour kuvaa v\u00e4lityst\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseksi ja siirtym\u00e4ksi. V\u00e4litt\u00e4j\u00e4 on aina olio, eli kasa ominaisuuksia, joten v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4mien ominaisuudet muokkaavat v\u00e4litettyjen olioiden ominaisuuksia, joka saa aikaan siirtymi\u00e4. Toisaalta oliot eiv\u00e4t voi vuorovaikuttaa ilman v\u00e4litt\u00e4j\u00e4\u00e4, toisaalta v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 muuttaa omilla ominaisuuksillaan kokonaisuutta. Relaation ollessa puhtaasti ontologinen k\u00e4site, v\u00e4litys on sen epistemologinen vastine: v\u00e4litys on konkreettinen, toteutunut relaatio ja siten empiirisesti tutkittavissa.<\/p>\n

Olioiden ominaisuuksien on sovittava yhteen, jotta oliot voisivat v\u00e4litty\u00e4 toistensa kautta. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 mahdolliset v\u00e4litykset ovat hyvinkin tarkasti rajatut. V\u00e4litt\u00e4v\u00e4 olio toimii puhemiehen\u00e4 uutta oliota muodostettaessa, joka valitsee sallitut ominaisuudet. V\u00e4litt\u00e4v\u00e4n olion ominaisuudet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t mitk\u00e4 ominaisuudet ovat relaatiossa l\u00e4sn\u00e4. Latour k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4lityksen k\u00e4sitett\u00e4 korostaakseen hintaa, jolla oliot tulevat maailmassa oleviksi.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4n esimerkkin\u00e4 hiukkaskiihdyttimen ja atomien suhdetta. Atomien puhemiehen\u00e4 hiukkaskiihdytin kertoo meille atomien ominaisuudet. Ne atomien ominaisuudet, jotka eiv\u00e4t sovi hiukkaskiihdyttimen pirtaan, eiv\u00e4t tule l\u00e4sn\u00e4oleviksi. Meille esiintyv\u00e4t atomien vain ne ominaisuudet, jotka ovat yhteensopivia hiukkaskiihdyttimen ominaisuuksiin. T\u00e4ll\u00e4 tavoin hiukkaskiihdytin (i) v\u00e4litt\u00e4\u00e4 atomit meille, (ii) on niiden puhemies, joka valikoi esiintyv\u00e4t ominaisuudet ja (iii) muuttaa atomeita tiedollisena resurssina<\/em>. V\u00e4litys on muutos epistemologian tasolla.<\/p>\n

V\u00e4litys on aina k\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on aina siirtym\u00e4. Oliot maksavat aina hintaa olemassaolostaan muokkautumalla. T\u00e4m\u00e4 muokkautuminen saa aikaan ennakoimattomuutta, olioiden yhteenliittym\u00e4n lopputuloksena saattaa olla hyvin erilainen kokonaisuus kuin sen osat. Toiminnalla voi olla hyvin ennakoimattomia lopputuloksia. Muuttuessaan oliot siirtyv\u00e4t, vaihtavat positiota, mik\u00e4 mahdollistaa uudet, ennakoimattomat relaatiot. Uudet, syntyv\u00e4t relaatiot eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole inhimillisen toiminnan tulosta. T\u00e4llaiset ennakoimattomat relaatiot voivat luoda inhimilliselle toiminnalle hyvinkin haitallisia olosuhteita, esimerkiksi ilmastonmuutos ei ole yhdenk\u00e4\u00e4n toimijan tietoinen hanke.  T\u00e4h\u00e4n tilanteeseen on vastattava sosiologisella tiedolla, on j\u00e4ljitett\u00e4v\u00e4 v\u00e4lityksi\u00e4 pitkin millaisia olioita olemme luomassa.<\/p>\n

Siirtym\u00e4ll\u00e4 v\u00e4litt\u00e4j\u00e4st\u00e4 v\u00e4lityksen k\u00e4sitteeseen Latour siirtyy ontologiasta epistemologiaan. V\u00e4litys on reaalinen, ja siten empiirisesti tutkittavissa. Toimijat itse kannattelevat v\u00e4lityksi\u00e4 selonteoissaan yhteiskunnasta. V\u00e4litykset voivat olla my\u00f6s inhimillisen sosiaalisuuden aikaan saamia: toimijat kykenev\u00e4t v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n olioita toisiinsa.<\/p>\n

Miten tutkia olioiden politiikkaa?<\/strong><\/p>\n

Olemme jo edenneet ontologian tasosta epistemologian tasoon. Seuraavaksi on vuorossa metodologia; miten v\u00e4litykset ilmenev\u00e4t keskuudessamme ja miten niit\u00e4 tutkitaan? Latour vastaa olion k\u00e4sitteell\u00e4. Olio on metodologinen yksikk\u00f6, jonka epistemologinen vastine on v\u00e4litys ja ontologinen vastine relaatio. Oliot ovat konkreettinen toiminnan taso Latourin teoriassa. Olion k\u00e4site liitt\u00e4\u00e4 inhimillisen kokemuksen esiteltyyn teoriaan, mutta ei ole ontologisen tason k\u00e4site.<\/p>\n

Latour johtaa metodologiansa suoraan ontologiasta: ontologisesti m\u00e4\u00e4ritellyt ominaisuudet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t metodologian rajat. Tutkimuksessa on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kahdenlaista metodologista symmetriaa<\/em>: On ensinn\u00e4kin tutkittava inhimillist\u00e4 samoin keinoin kuin ei-inhimillist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ei saa tehd\u00e4 erottelua tosiuskomuksen, ja uskomuksen v\u00e4lille, vaan n\u00e4m\u00e4 ovat selitett\u00e4v\u00e4 samoin tavoin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 uskomuksen ja tosiuskomuksen erolla tarkoitetaan tiedon ja virheellisen k\u00e4sityksen eroa. Jos tosiuskomukselle sallitaan erilainen selitys kuin harhaiselle v\u00e4itteelle, ei seurata n\u00e4iden v\u00e4itteiden sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 v\u00e4litysketjuja vaan oikeutetaan oikea selitys teleologisella p\u00e4\u00e4ttelyll\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4lityksin\u00e4 oliot eiv\u00e4t ole abstraktia ontologiaa, tai puheen tasolla tapahtuvaa totuustason m\u00e4\u00e4rittely\u00e4, vaan aktiivisia toimijoita. Toimivat oliot voivat olla yht\u00e4 hyvin inhimillisi\u00e4 kuin ei-inhimillisi\u00e4,osa toimijoista on hyvinkin ontologisesti reaalisia, vaikka ne olisivat mielest\u00e4mme fiktiivisi\u00e4. Fiktiivisen\u00e4 pidetyll\u00e4 oliolla voi olla reaalisia vaikutuksia, mutta palaan t\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Latour toistaa Hannah Arendtin [6] ajatuksen, ett\u00e4 tietokykymme ei vastaa teknologian m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jonka olemme luoneet. Arendtiin verrattuna Latour ei pelkist\u00e4 sallimiamme olioita teknologisiksi, vaan ne ovat yht\u00e4lailla inhimillisi\u00e4 ja luonnollisia kuin ne ovat teknologisia, esimerkiksi ilmastonmuuton on inhimillisesti luodun teknologian aiheuttama vastine luonnon toiminnassa. Tekeek\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ilmastonmuutoksesta inhimillisen, luonnollisen vai teknologisen olion? Latour vastaa sen olevan kaikkia n\u00e4it\u00e4. (ks. Latour 2006, 15-16) Latour pit\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisia olioiden yksiulotteisia redusointeja kansantaruina (folklore).<\/p>\n

T\u00e4llaiset kansank\u00e4sitykset sallivat olioiden vapaan toiminnan. Aina kielt\u00e4ytyess\u00e4mme n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 olioita v\u00e4lityksin\u00e4, tarjoamme niille vapauden toimia vapaasti. Ne saavat rauhassa lis\u00e4\u00e4nty\u00e4, vaihtaa asemaa yhteiskunnassa ja olla vapaita moraalisesta arvostelusta. Voimme sallia rajattomasti t\u00e4llaisia kansank\u00e4sitteellisi\u00e4 olioita keskuuteemme. Latour hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista yksinkertaistavaa puhetapaa vastaan. (Latour 2006, 28-30.)<\/p>\n

Latour puhuu Olioiden parlamentista<\/em> (Latour 2006, 225-230), jonka muodostavat kaikki toteutuneet oliot. Olioiden parlamentti ty\u00f6st\u00e4\u00e4 koko ajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 uusista olioista, joiden sallitaan toteutuvan. Olioiden parlamentti tekee t\u00e4llaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 niill\u00e4 valtuuksilla, jotka olemme sille antaneet. Olemme antaneet l\u00e4hes autonomisen aseman olioiden parlamentille, kun olemme luopuneet sen ominaisuuksien tarkkailusta. Jokainen ominaisuus on kuin \u00e4\u00e4nestyslipuke: se rajaa tai mahdollistaa mahdollisten ominaisuuksien kentt\u00e4\u00e4. Parlamenttiin saavat osallistua niin inhimilliset kuin ei-inhimilliset oliot, mutta inhimilliset ovat v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Oliot eiv\u00e4t ole aina selke\u00e4sti inhimillisi\u00e4 tai ei-inhimillisi\u00e4, useasti ne ovat molempia samaan aikaan. Otetaan esimerkiksi taloustieteen performatiivisuus<\/em> eli k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 taloustiede performoi tai konstruoi taloutta. Puhumalla taloudesta taloustieteen keinoin luomme itse\u00e4\u00e4n toteuttavaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Onko t\u00e4m\u00e4 performoitu talous inhimillist\u00e4 toimintaa, vai ei-inhimillist\u00e4 toimintaa? Onko lopputulokseksi povattu taloustilanne fiktiota vai faktaa, kun se vaikuttaa reaalipolitiikkaan? Onko t\u00e4ten aikaansaatu talous ihmisen aikaansaannosta vai ei? Millaisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin t\u00e4m\u00e4 olio saa osallistua?<\/p>\n

Latour n\u00e4kee sosiologian teht\u00e4v\u00e4n poliittisena: sosiologian on tarkoitus palauttaa ihmisille ymm\u00e4rrys, miten oliot toimivat ja miten ne ovat mahdollisia. V\u00e4lityksen k\u00e4site tarjoaa Latourille ty\u00f6kalun t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n: v\u00e4litys tutkii olioiden saamia asemia yhteiskunnassa. Latourin sosiologia on siin\u00e4 olioiden sosiaalisuuden tutkimista kuin inhimillisen sosiaalisuuden tutkimista. Latour muistuttaa, ettei tutkija voikaan tuoda mukanaan tutkimukseen n\u00e4iden v\u00e4list\u00e4 eroa, vaan se on todettava aineistosta.<\/p>\n

Latourin kieli sosiologian silmin: Yksil\u00f6, yhteis\u00f6 ja relaatio<\/strong><\/p>\n

Petri Ylikoski (2000) on nostanut kysmyksen: vaikka Latourin k\u00e4sitteet ovat sin\u00e4ns\u00e4 hedelm\u00e4llisi\u00e4, kattavatko ne laajemman alan maailmasta kuin muut modernit ranskalaiset sosiologi-filosofit kattavat? Eik\u00f6 Foucault’n valta<\/em> tai Bourdien habitus<\/em> mahdollistaisi samanlaisen puheen?<\/p>\n

Latour, kuten h\u00e4nen edell\u00e4 mainitut kollegansa, on kiinnostunut reaalisista, jopa poliittisista kysymyksist\u00e4. Foucault tutkii valtaa, Latour tiedett\u00e4 ja Bourdieu’n tulee todistaneeksi, ett\u00e4 luokkayhteiskunta el\u00e4\u00e4 ja voi hyvin. Kaikki n\u00e4m\u00e4 sosiologiat ovat siis hyvin elinvoimaisia: ne sallivat reaalisia merkityksi\u00e4 sanottavaksi ja niill\u00e4 voidaan nimet\u00e4 polttavia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

Latourin omaper\u00e4isin oivallus on h\u00e4nen relationaalinen ontologiansa. Relaatiot ohittavat t\u00e4ysin yksil\u00f6n ja kollektiivin, kuten my\u00f6s inhimillisen ja ei-inhimillisen vastakkainasettelun. Relaation k\u00e4site mahdollistaa olion, joka ei ole jompaa kumpaa vaan molempia. T\u00e4st\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 antia sosiologiaan.<\/p>\n

Latourin ontologia tarjoaa luonnollisen kielen, jolla voi kutsua moniulotteisesta maailmasta mit\u00e4 monitasoisempi olioita esiin. Toisekseen Latour on onnistunut vastaamaan analyyttisen sosiologian koulukunnan huutoon, ett\u00e4 mikro- ja makrotasojen on vastattava toisiaan ja niill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla v\u00e4litt\u00e4vi\u00e4 mekanismeja. V\u00e4lityksen k\u00e4site vuorovaikuttaa lokaalien ominaisuuksien ja globaalin selityskehyksen v\u00e4liss\u00e4. V\u00e4litt\u00e4j\u00e4t sitovat globaalin aina osaksi lokaalia.<\/p>\n

Merkillinen esimerkki<\/strong><\/p>\n

Lopulta teorian anti on kiinni sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Teoria tarjoaa vain luonnollisen kielen, jolla operoidaan. Hyv\u00e4 teoria on tietenkin hedelm\u00e4llinen: k\u00e4sitteill\u00e4\u00e4n se kutsuu maailmasta merkityksi\u00e4 esiin. Miten Latourin teoria sitten kutsuu maailman n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi?<\/p>\n

Jatkan esimerkki\u00e4 atomeista. Oletetaan sosiologi, joka on kiinnostunut yksinomaan atomeista. H\u00e4n valitsee Latourin teorian, jotta voisi puhua ei-inhimillisest\u00e4 sosiologian keinoin. H\u00e4nen ensisijainen tiedonl\u00e4hteens\u00e4 atomeista on hiukkauskiihdytin. Hiukkaskiihdyttimen toimintatapa, eli sen ominaisuudet oliona, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t mit\u00e4 atomeista voidaan sanoa. Latour kritisoi t\u00e4t\u00e4 tapaa ajatella humanosentriseksi, kysymys ei ole siit\u00e4 mit\u00e4 me<\/em> voimme sanoa atomeista, vaan mit\u00e4 hiukkaskiihdytin<\/em> sanoo niist\u00e4. Hiukkaskiihdytin on atomien puhemies<\/em>, esiliina.<\/p>\n

Humanosentrisyyden ongelma ei ole h\u00e4nelle vain kielellinen jippo, vaan se pelkist\u00e4\u00e4 atomit sosiaalisiksi: katsoessamme tiedon olevan sosiaalisesti tuotettua inhimillisen puheen kautta, teemme sosiaalisesta tasosta prim\u00e4\u00e4rin. Toisin sanoen pid\u00e4mme sosiaalista tasoa muita tasoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Latour k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n asetelman ymp\u00e4ri: Hiukkaskiihdyttimen reaaliset ominaisuudet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 atomeista voidaan sanoa. Asian h\u00e4n vain muotoilee sosiologian kielelle, sosiaaliseksi toiminnaksi: hiukkaskiihdytin on atomien puhemies. Ei-inhimillisell\u00e4kin voi olla sosiaalisia ominaisuuksia.<\/p>\n

Sosiologimme on nyt edistynyt atomeista hiukkaskiihdyttimiin. H\u00e4n tutustuu Cerniin, jossa on suurin toimiva kiihdytin LHC. Puhemiehen resurssit eiv\u00e4t kuitenkaan riit\u00e4 kaikille hiukkasille, vaan LHC on kaksi vuotta remontoitavana, ett\u00e4 siit\u00e4 saadaan enemm\u00e4n tehoa irti. Sosiologimme voi nyt jatkaa tutkimustaan uusien hiukkasten, suunnitteilla olevan lippulaivakiihdyttimen VLHC, tai Cernin rahoituksen suuntaan. Miten atomit muuttuvat Cernin budjetiksi, miten Higgsin bosoni rahoittaa Cerni\u00e4? Cernill\u00e4 on 20 j\u00e4senvaltiota, joten Cerni\u00e4 on oikeutettua pit\u00e4\u00e4 poliittikan laitoksena, millaista talous- ja tiedepolitiikkaa Cern edustaa? Internet on keskitty Cerniss\u00e4 1989, mik\u00e4 on atomien ja internetin v\u00e4linen suhde? Miksi atomit haluavat liitt\u00e4\u00e4 20 eri valtiota yhteen, ja mit\u00e4 muita hiukkasia ne haluavat tuoda esiin?<\/p>\n

Pian sosiologimme tutkii atomien kautta politiikkaa, tiedett\u00e4, rahoitusta, peruskalliota, internetti\u00e4 ja kaikkea mit\u00e4 atomit<\/em> rakentavat, konstruoivat. Kun tutkija ei rajaa tutkittavaa sosiaalisuutta inhimilliseen toimintaan, vaan tutkii my\u00f6s ei-inhimillisten toimijoiden sosiaalisuutta, alkaa h\u00e4n n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kuinka atomit rakentavat kokonaisia yhteis\u00f6j\u00e4, poliittisia verkostoja ja lopulta koko yhteiskuntaa. Merkillist\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa on, ett\u00e4 kaikissa tilanteissa ja tutkituissa olioissa on samaan aikaan l\u00e4sn\u00e4 ontologian, epistemologian, annetun diskurssin ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taso l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n

Juhani Salo<\/strong><\/p>\n

Kirjoittaja on sosiologian opiskelija Tampereen yliopistossa.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuusvinkkej\u00e4<\/strong><\/p>\n

Laboratory Life: The Construction of Scientific Facts<\/em> on helppotajuinen etnografia, jossa koko Latourin ajattelu on esill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta Latourin ajatteluun ja samalla todella antoisa sosiologisesti. Arkij\u00e4rkisin Latour t\u00e4h\u00e4n asti ja sosiologille helpoin teos aloittaa.<\/p>\n

Emme ole koskaan olleet moderneja<\/em> on Vastapainon julkaisema Latourin oma katsaus tuotantoonsa. Painotus on yleistyksien esittelyss\u00e4 empirian sijasta. Mukana on kielellist\u00e4 ilottelua ja abstraktiutta.<\/p>\n

Prince of Networks: Bruno Latour and Metaphysics<\/em> on perusteellisin ja helpoin tapa l\u00e4hesty\u00e4 Latourin teoriaa. Filosofeille t\u00e4m\u00e4 on helpoin teos aloittaa. Kirjoittaja Graham Harman, joka on itse ontologi, esittelee Latourin ontologiaa. Esitellyt ajatukset tunnistaa jokaisesta Latourin teoksesta.<\/p>\n

PS. Latourissa vaikeinta on saada luettua se ensimm\u00e4inen kirja. Latour py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 samaa ajattelumallia joka teoksessa, joka tekee teoksesta toiseen siirrytt\u00e4ess\u00e4 ajatusten ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 helpompaa.<\/p>\n

Loppuviitteet<\/strong><\/p>\n

[1] Bruno Latourin Reassembling the social<\/em> -teoksen ensimm\u00e4inen puolisko kertoo millaista sosiologiaa se EI ole, j\u00e4lkimm\u00e4nen puolisko menee vasta itse asiaan. Esipuheessa suositellaankin lukemaan kirja k\u00e4\u00e4nteisess\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

[2] Latour k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teoksessaan The Pasteurization of France<\/em> (1988) avoimesti aktantti-k\u00e4sitett\u00e4 ja liitt\u00e4\u00e4 sen Greimasin aktanttimalliin. Latour n\u00e4kee toteuttavansa greimaslaista projektia.<\/p>\n

[3] Metakieli on kieli, jolla tutkittavaa kielt\u00e4 tutkitaan. Latour tarkoittanee t\u00e4ss\u00e4 sosiologian sallivan k\u00e4sitteiden k\u00e4yt\u00f6n, jotka eiv\u00e4t sovellu arkikieleen. Teorian postuloimat oliot ovat ontologisesti aitoja, kun taas havaintomme ovat inhimillinen kokemus niist\u00e4.<\/p>\n

[4] Latourille nimenomaan sosiaalinen on selitett\u00e4v\u00e4 auki; sosiaalisella ei saa selitt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Latourille sosiaalinen on siis toiminnan lopputulos, ik\u00e4\u00e4n kuin se olisi liima, joka pit\u00e4\u00e4 maailmaa kasassa. T\u00e4ten sosiologin teht\u00e4v\u00e4 on tutkia sosiaalinen auki: millainen toiminta pit\u00e4\u00e4 maailmaa kasassa?<\/p>\n

[5] Latourilla ei ole yksiselitteist\u00e4 selityst\u00e4 mit\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja v\u00e4litt\u00e4minen on. Latour puhuu n\u00e4ist\u00e4 vain ontologian tasolla. Oletan, ett\u00e4 relaatio siirt\u00e4\u00e4 maailmassa l\u00f6ytyvi\u00e4 ominaisuuksia kasoiksi, joita kutsumme olioiksi. Ominaisuudet siis syntyv\u00e4t suhteessa toisiinsa, kuten oliotkin. T\u00e4llainen ajattelu painottaa empirian vaatimusta tutkimuksessa: yksik\u00e4\u00e4n relaatio ei toimi mallina toiselle, joten jokainen relaatio on tutkittava erikseen.<\/p>\n

[6] Hannah Arendt Vita activan<\/em> (2001) esipuheessa.<\/p>\n

Kirjallisuusviitteet<\/strong><\/p>\n

Arendt, Hannah (2001) Vita activa. Ihmisen\u00e4 olemisen ehdot. Tampere, Vastapaino.<\/p>\n

Latour, Bruno (1988) The Pasteurization of France; transl. by Alan Sheridan and John Law. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.<\/p>\n

Latour, Bruno (2006) Emme koskaan ole olleet moderneja. suom. Risto Suikkanen Tampere, Vastapaino.<\/p>\n

Lehtonen, Turo-Kimmo (2004) Yhteiskunta v\u00e4lityksin\u00e4 ja koetuksina. Teoksessa Sosiologisia nykykeskusteluja toim. Keijo Rahkonen, s.166-205. Helsinki, Gaudeamus. Helsinki.<\/p>\n

Saarinen, Esa (2002) Fenomenologia ja eksistentialismi. Teoksessa Nykyajan filosofia toim. Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen, s.215-257 Helsinki, WSOY.<\/p>\n

Ylikoski, Petri (2000) Bruno Latour ja tieteentutkimus. Tiede ja edistys 4, 25. vuosikerta, s.296-310.<\/p>\n

Kuval\u00e4hde<\/strong>: Wikimedia Commons<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Bruno Latour on ranskalainen filosofi-antropologi, joka ty\u00f6skentelee professorina Pariisissa tuottaen edelleen uusia tutkimuksia. H\u00e4nen maineensa hankalana ajattelijana perustuu l\u00e4hinn\u00e4 h\u00e4nen kirjoitustyyliins\u00e4, joka on hyvin ranskalainen. H\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelee paljon negaatioiden [1] ja kielellisten ilotulittelujen kautta. Toisaalta h\u00e4nen tekstins\u00e4 on hyvin eksaktia, t\u00e4ynn\u00e4 ahtaasti m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4, joka tekee esimerkiksi ajan k\u00e4sitteen kritisoinnin mahdolliseksi (ks. Latour 1988, … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,3],"tags":[4,6,7,5,8],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/40"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=40"}],"version-history":[{"count":14,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1861,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions\/1861"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=40"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=40"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=40"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}