{"id":404,"date":"2015-02-22T12:43:17","date_gmt":"2015-02-22T10:43:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=404"},"modified":"2022-08-18T21:50:14","modified_gmt":"2022-08-18T18:50:14","slug":"vankiloiden-yliasutus-euroopassa-vankien-ihmisoikeudet-kriisissa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=404","title":{"rendered":"Vankiloiden yliasutus Euroopassa \u2013 vankien ihmisoikeudet kriisiss\u00e4?"},"content":{"rendered":"

 \u201dResurssien puute ei ole peruste vankilaoloille, jotka loukkaavat vankien ihmisoikeuksia\u201d <\/i>(Vankilas\u00e4\u00e4nt\u00f6jen 4. s\u00e4\u00e4nt\u00f6.)<\/p><\/blockquote>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kaikkien ihmiskunnan j\u00e4senten yht\u00e4l\u00e4isi\u00e4 oikeuksia, jotka on taattu monilla kansainv\u00e4lisill\u00e4 sopimuksilla. N\u00e4in on my\u00f6s vankeusaikana, lukuun ottamatta vapauden menetyst\u00e4. Vapautensakin menett\u00e4neit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 koskevat kuitenkin tietyt perusoikeudet. N\u00e4it\u00e4 pyrkiv\u00e4t turvaamaan Euroopan neuvoston uudistetut vankilas\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka hyv\u00e4ksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomiteassa 11.1.2006. Vankilas\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tarkoituksena on toimia ohjeina j\u00e4senmaiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehittelyss\u00e4. Alkuper\u00e4iset vankilas\u00e4\u00e4nn\u00f6t laadittiin vuonna 1987 ja niit\u00e4 uudistettiin vuonna 2006 yhteiskunnallisten muutosten ja kriminaalipoliittisen ajattelun muuttumisen vuoksi.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maailman vankiloissa on er\u00e4s huolestuttava kehityssuunta, joka uhkaa vaarantaa vapauden menett\u00e4neiden henkil\u00f6iden ihmisoikeuksien toteutumista. Kyseess\u00e4 on vankiloiden yliasuttaminen, joka on moniulotteinen ja monimutkainen ilmi\u00f6, eik\u00e4 sille ole sen paremmin yksiselitteist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, syyt\u00e4 kuin ratkaisuakaan. Laajasti ilmaisten voidaan sanoa, ett\u00e4 vankiloiden yliasuttamista selitt\u00e4v\u00e4t sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset ja yhteiskuntarakenteelliset tekij\u00e4t sek\u00e4 maiden paikallishistorialliset ominaisuudet. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 yliasuttamisella on etenkin vankien kannalta dramaattisia seurauksia. On ennen kaikkea vankien ihmisoikeuksien suojelemisen kannalta eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vankiloiden yliasutukseen puututtaisiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n

Tekstiss\u00e4ni pyrin esittelem\u00e4\u00e4n vankiloiden yliasutuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, sen ilmenemist\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n Euroopassa ja siihen liittyvi\u00e4 ongelmia mahdollisimman laajasti. Tarkoituksena on my\u00f6s her\u00e4tell\u00e4 keskustelua tarkastelemalla ilmi\u00f6t\u00e4 vankilas\u00e4\u00e4nt\u00f6jen perusperiaatteiden, ja t\u00e4ten siis ihmisoikeuksien valossa (s\u00e4\u00e4nn\u00f6t 1-9). Vaikka ilmi\u00f6 on maailmanlaajuinen ja itseasiassa erityisen rajua Euroopan ulkopuolella, rajaan tarkasteluni kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tilans\u00e4\u00e4st\u00f6llisist\u00e4 syist\u00e4 vain Eurooppaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vankiloiden yliasutuksen tausta ja m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/strong><\/p>\n

Vuosina 2008 \u2013 2012 vankiloiden yliasutus on kasvanut 10 %:lla yli puolessa maailman maista. Yliasutettuja vankiloita on eniten Afrikassa ja v\u00e4hiten Euroopassa (Allen 2010). SPACE I -raportin mukaan vuonna 2012 eniten vankeja sataa vankipaikkaa kohden oli Serbiassa 159,3 vankia, Italiassa 145,4 vankia ja Kyproksella 140,1 vankia. Keskiarvon oli 97,7 ja mediaani 97,8. Suomessa luku oli 104,6. Vuodesta 2009 alkaen eurooppalaisten vankiloiden kapasiteetit ovat pysytelleet l\u00e4hell\u00e4 maksimia (Aebi ja Delgrande 2012). On kuitenkin huomioitava, ett\u00e4 vankiloiden yliasutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee alueittain ja vankiloittain, eik\u00e4 maan keskiarvo kerro maan vankiloiden kokonaistilannetta.<\/p>\n

Suomessakin esimerkiksi Vantaan vankila ja Vantaan poliisivankila ovat saaneet huomautuksia eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelt\u00e4 (2011) sek\u00e4 CPT:lt\u00e4 (kidutuksen ja ep\u00e4inhimillisen kohtelun tai rangaistuksen est\u00e4miseksi toimiva eurooppalainen komitea 2011) liittyen liian suureen vankien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja puutteellisiin s\u00e4ilytystiloihin.<\/p>\n

Yliasutuksen m\u00e4\u00e4rittelyyn ja mittaamiseen ei toistaiseksi ole mit\u00e4\u00e4n yht\u00e4 hyv\u00e4ksytty\u00e4 standardia (Lappi-Sepp\u00e4l\u00e4 2010, Allan 2010). Usein yliasutuksen mittarina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n teknist\u00e4 tai tilastollista m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, occupancy level, <\/i>eli lukua, jolla tarkoitetaan vankien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suhteessa vankilan kapasiteettiin (Lappi-Sepp\u00e4l\u00e4 2010). Ongelmallista mittarissa on maiden ja vankiloiden v\u00e4listen standardien poikkeavuus sek\u00e4 selli- ja vankilarakenteiden poikkeavuus. Lis\u00e4ksi vankilat saattavat muuttaa sellej\u00e4\u00e4n, jolloin tilastoinnit muuttuvat. Esimerkiksi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhden vuoteen selliin toinen vuode, saadaan yksipaikkaisesta sellist\u00e4 kaksipaikkainen ja t\u00e4ll\u00f6in yliasutus prosentuaalisesti pienenee. Vaikka kyseinen mittari on varsin kyseenalainen, on se toistaiseksi ainoa, joka mahdollistaa maiden v\u00e4lisen vertailun.  Muunlaisina mittareina Lappi-Sepp\u00e4l\u00e4 luettelee mm. spatiaalisen tiheyden (neli\u00f6metri \/ hl\u00f6), sosiaalisen tiheyden (henkil\u00f6iden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 tilassa), yksityisyyden (kuinka paljon yksityist\u00e4 aikaa henkil\u00f6ll\u00e4 on) sek\u00e4 subjektiivisen mittarin, jonka huomioi my\u00f6s koetut tunteet ja stressin. Punaisen Ristin kansainv\u00e4linen komitea ICRC on ehdottanut minimistandardeja yhdelle vangille tarvittavalle tilalle, ilmanvaihdolle ja valon m\u00e4\u00e4r\u00e4lle, mutta t\u00e4llaisten standardien valvominen on vaikeaa (Allan 2013) ja toisaalta minimistandardista pel\u00e4t\u00e4\u00e4n tulevan normi (Lappi-Sepp\u00e4l\u00e4 2010).<\/p>\n

 <\/p>\n

Syit\u00e4 vankiloiden yliasutukseen<\/strong><\/p>\n

Lappi-Sepp\u00e4l\u00e4 toteaa artikkelissaan lyhyesti ja ytimekk\u00e4\u00e4sti yliasutuksen johtuvan joko vankiloiden ylik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tai riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 vankilakapasiteetista. H\u00e4n toisaalta jatkaa, ettei vankiloiden lis\u00e4\u00e4minen ole helpottanut aiempien tutkimusten mukaan yliasutusta. Rikollisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei korreloi vankeustuomioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kanssa, vaikka rikollisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvulla jonkin verran vaikutusta (Lappi-Sepp\u00e4l\u00e4 2010). Poliittiset tekij\u00e4t voivat n\u00e4ky\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa, kun jokin aikaisemmin laillinen teko muutetaan laittomaksi, n\u00e4kyy se eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tilastoissa. (United Nations Office on Drugs and Crime, my\u00f6h. UNODC 2013).<\/p>\n

Kuten aiemmin mainitsin, yliasutukseen johtavat tekij\u00e4t l\u00f6ytyv\u00e4t sosiaalisista, taloudellisista ja poliittisista rakenteista, sek\u00e4 yksitt\u00e4isten maiden historioista ja paikallisista olosuhteista (UNODC 2013). Er\u00e4it\u00e4 esimerkkej\u00e4 sosiaalisista tekij\u00f6ist\u00e4 ovat Lappi-Sepp\u00e4l\u00e4n (2010) mukaan tulonjaon ep\u00e4tasa-arvo ja investoiminen hyvinvointiyhteiskuntaan. EU-maissa, joissa tulonjaon ep\u00e4tasa-arvo oli suurta, oli my\u00f6s enemm\u00e4n vankeja, ja toisaalta maissa, joissa hyvinvointiyhteiskuntaan investointiin enemm\u00e4n, oli v\u00e4hemm\u00e4n vankiloiden yliasutusta. My\u00f6s sosiaalinen luottamus (luottamus muihin ihmisiin) ja institutionaalinen luottamus (poliisi ja oikeuslaitos) olivat korkeita EU-maissa, joissa vankeja on v\u00e4hemm\u00e4n. (Lappi-Sepp\u00e4l\u00e4 2010).<\/p>\n

Er\u00e4s suurimmista selitt\u00e4jist\u00e4 yliasutetuissa vankiloissa on etenkin tutkintavankien suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja pitkittyneet tutkintavankeusajat (Lappi-Sepp\u00e4l\u00e4 2010, UNODC 2013). Joidenkin tutkimusten mukaan vankeustuomioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 korreloi esimerkiksi erilaisten taloudellisten mallien mukaan, joista etenkin l\u00e4nsimaisen uusliberalistisen vankeuslaitoksen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n johtavan herkemmin vankiloiden yliasutukseen, jossa rangaistuslaitoksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kasvavan sosiaalisen turvattomuuden ja ep\u00e4j\u00e4rjestyksen hallitsemisen v\u00e4lineen\u00e4. My\u00f6s esimerkiksi toimimaton oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 ja korruptio johtavat lis\u00e4\u00e4ntyneisiin vankeustuomioihin. Rangaistukseen perustuva rikosoikeudellinen poliittinen retoriikka usein johtaa diskriminoitujen ja marginalisoitujen ryhmien erityistarkkailuun, joka tutkimusten mukaan johtaa lis\u00e4\u00e4ntyneisiin pid\u00e4tyksiin ja vankiloiden yliasutukseen. Lis\u00e4ksi yleistyv\u00e4 rangaistukseen perustuva rikollisoikeudellinen politiikka (punitive criminal justice policies<\/i>) n\u00e4ytt\u00e4isi lis\u00e4nneen vankiloiden yliasutusta monissa l\u00e4nsimaissa (UNODC 2013).<\/p>\n

Muita syit\u00e4 ovat esimerkiksi muutokset etenkin huumepolitiikassa, vankiloiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6 (esimerkiksi mielenterveysongelmallisten pit\u00e4minen vankilassa psykiatristenlaitosten sijaan), tuomittujen heikentynyt oikeusturva (etenkin marginalisoidut ryhm\u00e4t), vaihtoehtoisten rangaistusmuotojen puutos tai puutteellinen k\u00e4ytt\u00f6, vapautuneiden vankien puutteellinen uudelleenintegroiminen yhteiskuntaan, ehdonalaisten rangaistusmuotojen v\u00e4h\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6, puutteellinen vankilainfrastruktuuri ja -kapasiteetti sek\u00e4 kriisitilanteista johtuvat yht\u00e4kkiset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t tuomiot.<\/p>\n

 <\/p>\n

… ja seurauksia yliasutuksesta<\/strong><\/p>\n

Allan (2010) luettelee lyhyesti, miten yliasutuksen seuraukset n\u00e4kyv\u00e4t vankilassa: vangeilla ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti tilaa edes nukkumiseen, vankilalla ei ole mahdollisuuksia tarjota riitt\u00e4v\u00e4sti ruokaa, terveydenhuoltoa tai kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 aktiviteettia, eik\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti henkil\u00f6kuntaa takaamaan vankien turvallisuutta. Lis\u00e4ksi yliasutus hankaloittaa vankiryhmien erottelua toisistaan, kuten sukupuolen, i\u00e4n ja vaarallisuuden mukaan. Yliasutuksen on huomattu my\u00f6s lis\u00e4\u00e4v\u00e4n v\u00e4kivaltaisuutta, mellakoita, kuolemia, korruptiota, vaarantavan vankien sek\u00e4 henkil\u00f6kunnan fyysisen ja henkisen terveyden sek\u00e4 turvallisuuden.<\/p>\n

Elton Kalica (2011) kirjoittaa artikkelissaan \u201dThe overcrowding of prison: please stop talking about square meters\u201d henkil\u00f6kohtaisista kokemuksistaan vankilan yliasutuksesta. Lyhyesti, Kalica, joka oli alun perin Albaniasta, muutti Italiaan ja p\u00e4\u00e4tyi siell\u00e4 vankilaan. Vapauduttuaan h\u00e4n muun muassa suoritti yliopistossa tutkinnon politiikan tutkimuksessa.<\/p>\n

Kalica kuvailee, miten vankien m\u00e4\u00e4r\u00e4n noustessa resurssipulalla on vaikutusta vankien p\u00e4ivitt\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Hygieniatuotteita jaetaan entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ja entist\u00e4 harvemmin. Sellin ulkopuolella vietett\u00e4v\u00e4 aika pit\u00e4\u00e4 jakaa useamman henkil\u00f6n kanssa, aiheuttaen esimerkiksi pitki\u00e4 jonoja suihkuihin ja ruuhkaa ulkoilualueille. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vangin on valittava, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 \u201dvapaa-aikansa\u201d (kaksi tuntia aamulla, lounaan j\u00e4lkeen toiset kaksi) suihkussa k\u00e4ymiseen vai ulkoiluun, sill\u00e4 kaksi tuntia ei riit\u00e4 molempiin. Loppuaika on vietett\u00e4v\u00e4 selliss\u00e4, jossa yliasutuksen takia on vietett\u00e4v\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n aikaa paikallansa. Kun kolmen henkil\u00f6n selliin asetetaan nelj\u00e4s tai viides s\u00e4nky, on yhden henkil\u00f6n liikkuessa muiden oltava liikkumatta. Samaisessa pieness\u00e4 selliss\u00e4 on my\u00f6s sy\u00f6t\u00e4v\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 vessassa. Osalle vangeista en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 edes sellej\u00e4, vaan heid\u00e4t majoitetaan kuntosalille tai vankilakoulun tiloihin.<\/p>\n

Arkiset asiat, kuten suihkussa k\u00e4yminen, aiheuttaa j\u00e4nnitteit\u00e4, jotka aika ajoin purkautuvat v\u00e4kivaltaisina v\u00e4likohtauksina. Psyykkiset vaikutukset ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Stressi, mielenterveydelliset ongelmat ja masennus ovat kasvavasti l\u00e4sn\u00e4. Mielenterveydellisi\u00e4 ongelmia hoidetaan yh\u00e4 useammin psykofarmasialla, eli pelk\u00e4ll\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoidolla. My\u00f6s tartuntaudit, kuten hepatiitti, tuberkuloosi ja HIV\/AIDS (Restum 2005) levi\u00e4v\u00e4t herkemmin yliasutetuissa vankiloissa. Tautien levi\u00e4minen liittyy usein suonensis\u00e4isten huumeiden k\u00e4ytt\u00e4miseen, tatuoimiseen ja suojaamattoman seksin harrastamiseen, jota yliasutetuissa vankiloissa on entist\u00e4 vaikeampi valvoa. My\u00f6s heikentynyt hygienia ja ravitsevan ruuan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys liittyv\u00e4t tautien lis\u00e4\u00e4ntymiseen ja levi\u00e4miseen. (MacDonald 2005.)<\/p>\n

Vankiloissa jaettavia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 harvemmalle vankim\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa. My\u00f6s koulutusta ja kulttuurisia palveluita riitt\u00e4\u00e4 vain rajatulle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle vankeja. Mik\u00e4li vanki ei t\u00e4llaisiin aktiviteetteihin osallistu, on ainoana vaihtoehtona toimeton oleskelu selliss\u00e4. Monesti vankiloissa ajaudutaankin tilanteeseen, jossa osa vangeista on eritt\u00e4in aktiivisia ja osallistuvat moneen aktiviteettiin, ja osa taas makaa toimettomina selleiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ratkaisuja yliasutukseen<\/strong><\/p>\n

UNODC luettelee Handbook on strategies to reduce overcrowding in prisons -julkaisussaan erilaisia keinoja yliasutuksen v\u00e4hent\u00e4miseen. Keinot on luokiteltu nelj\u00e4\u00e4n kategoriaan: lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen strategioihin, lyhyiden \u2013 keskipitkien t\u00e4ht\u00e4imien strategioihin, keskipitkien \u2013 pitkien t\u00e4ht\u00e4imien strategioihin ja pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen strategioihin.<\/p>\n

Lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen strategioihin kuuluu esimerkiksi vankien vapauttaminen, jonka tarkoituksena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 painetta etenkin maissa, joissa yliasutusta on eritt\u00e4in paljon. Toisena strategiana on vankilan kapasiteetin kasvattaminen hajauttamalla vankeja eri osastoille sek\u00e4 suojelemalla vankien terveytt\u00e4 takaamalla enemm\u00e4n mahdollisuuksia ulkoiluun ja tapaamisiin. Muita keinoja ovat henkil\u00f6kunnan lis\u00e4kouluttaminen, vankien ja vartijoiden v\u00e4lisen kommunikaation parantaminen sek\u00e4 yliasutuksesta johtuvan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n korruptioriskin v\u00e4hent\u00e4minen.<\/p>\n

Yhdist\u00e4en kaksi edell\u00e4 mainittua keskipitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen kategoriaa, niiden strategioihin kuuluvat rikosoikeudellisten toimijoiden yhteisty\u00f6n parantaminen, rikosoikeudellisten prosessien yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen, oikeudellisen avunsaamisen helpottaminen ja tutkintavankeusajan lyhent\u00e4minen. Muita keinoja ovat my\u00f6s tutkintavangin vangitsemisen kielt\u00e4minen tilanteessa, jossa vangille ei pystyt\u00e4 takaamaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 majoitusta ja hoitoa yliasutuksen takia, vankilakapasiteetin lis\u00e4\u00e4minen sek\u00e4 vaihtoehtoisten rangaistuskeinojen k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n

Pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen strategiaan kuuluu rikoslain uudelleentarkastelu, rikosoikeudellisen j\u00e4rjestelm\u00e4n tehostaminen, tutkimuksen ja datan ker\u00e4\u00e4misen lis\u00e4\u00e4minen ja poliittisen keskustelun her\u00e4tt\u00e4minen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Pohdintaa<\/strong><\/p>\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ilmaissut huolensa ja huomauttanut j\u00e4senmaitaan vankien ep\u00e4inhimillisest\u00e4 kohtelusta etenkin yliasutetuissa vankiloissa (Maculan ec. 2013, 18). Lis\u00e4ksi vankilas\u00e4\u00e4nt\u00f6jen perusperiaatteiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6t 1, 5 ja 6 vaativat, ett\u00e4 vankeja kohdellaan heid\u00e4n ihmisoikeuksiaan kunnioittaen. El\u00e4m\u00e4n vankilassa on vastattava mahdollisimman pitk\u00e4lle yhteiskunnassa el\u00e4misen my\u00f6nteisi\u00e4 piirteit\u00e4 ja ett\u00e4 vankeuden t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 se edist\u00e4\u00e4 vapautensa menett\u00e4neen henkil\u00f6n sopeutumista takaisin yhteiskuntaan. Voidaankin kysy\u00e4, kuinka hyvin n\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja vankien ihmisoikeudet toteutuvat etenkin yliasutetuissa vankiloissa.<\/p>\n

Vaikka vankiloiden yliasutukseen johtavat syyt eiv\u00e4t ole yksiselitteisi\u00e4, on l\u00e4hdekirjallisuudessa usein painotettu valtion ja sosiaalipoliittisten ratkaisujen roolia. Erityisesti n\u00e4in kriisin aikana on my\u00f6s medialla ja koventuvalla retoriikalla on t\u00e4rke\u00e4 osuutensa asiaan. N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 demokraattisissa ja tasa-arvoisissa hyvinvointivaltioissa ongelmaa on v\u00e4hemm\u00e4n, ja toisaalta uusliberalistissa yhteiskunnissa ja toisaalta maissa, joissa rikosoikeus painottaa rangaistuksellisuutta, yliasutusta esiintyy enemm\u00e4n. Esimerkiksi ero on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vertaamalla Yhdysvaltalaisten ja Pohjois-Eurooppalaisten vankiloiden tilannetta. Toisaalta jokaisen maan, alueen ja vankilan v\u00e4lill\u00e4 on suuria eroavaisuuksia, joten olisi antoisampaa tarkastella ilmi\u00f6t\u00e4 rajatummin.<\/p>\n

Olisi my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4sitteellisell\u00e4 tasolla yhteisymm\u00e4rrykseen. Poikkeavat m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ja rangaistuslaitosj\u00e4rjestelm\u00e4t tekev\u00e4t vertailtavuudesta eritt\u00e4in hankalaa, hankaloittaen t\u00e4ten my\u00f6s yhteisten pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen laatimista. Vaikka t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 Euroopan unionin vankilas\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea sek\u00e4 YK:n ihmissoikeus\u00e4\u00e4nn\u00f6t sitovatkin l\u00e4hes kaikkia valtioita jonkinlaisten oikeuksien takaamiseen, on niiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttaminen ja etenkin valvominen eritt\u00e4in hankalaa. Erityisesti vankiloiden yliasutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta onkin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vankilas\u00e4\u00e4nn\u00f6t pohjautuvat ensisijaisesti ihmissoikeuksien suojaamiseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja on Laura Salonen Turun yliopistosta<\/strong><\/p>\n

(Artikkelin kuvan l\u00e4hde: http:\/\/www.huffingtonpost.com\/2013\/06\/01\/feds-say-pa-prison-misuse_n_3372512.html )<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Allen, Rob (2010): Current situation of prison overcrowding. Workshop presentation in twelfth United Nations Congress on Crime Prevention and Criminal Justice. 12 \u2013 19.4.2010. Salvador, Brasilia.<\/p>\n

Eduskunnan Oikeusasiamies (2011): Tiedote: Yliasutus haittaa tutkintavankeuden toteutumista Vantaan vankilassa. 10.11.2011.<\/p>\n

Eskelinen, Marjaana (toim.) (2007): Euroopan neuvoston vankilas\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen oppikirja 2\/2007. Juvenes Print.<\/p>\n

Kalica, Elton (2011): Sovraffollamento: per favore, non parlate pi\u00f9 di metri quadri. The overcrowding of prison: please stop talking about square meters. <\/i>Italian Journal of Criminology. 3: 65 \u2013 71.<\/p>\n

Lappi-Sepp\u00e4l\u00e4, Tatu (2010): \u201dCauses of Prison Overcrowding\u201d Workshop presentation in Twelfth United Nations Congress on Crime Prevention and Criminal Justice. 12. \u2013 19.4.2010. Salvador, Brasilia.<\/p>\n

MacDonald, Morag (2005): A Study of the Health Care Provision, Existing Drug Services and Strategies Operating in Prisons in Ten Countries from Central and Eastern Europe. European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations. Publication Series No. 45. Helsinki.<\/p>\n

Marcelo, Aebi F., Delgrande, Natalia (2012): SPACE I. Council of Europe Annual Penal Statistics. University of Lausanne, Switzerland.<\/p>\n

Marculan, Alessandro; Ronco, Daniela; Vianello, Francesca (2013): Prison in Europe: Overview and trends. European prison observatory. Detention conditions in European Union. Rooma.<\/p>\n

Restum, Zulficar Gregory (2005): Public Health Implications of Substandard Correctional Health Care. American Journal of Public Health. 95(10): 1689\u20141691.<\/p>\n

Tugushi, George (2014): Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean (CPT) valtuuskunnan johtajan, lausunto Suomen viranomaisten kanssa Helsingiss\u00e4 2. lokakuuta 2014 CPT:n viidennen Suomen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisk\u00e4ynnin p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 j\u00e4rjestetyss\u00e4 tapaamisessa.<\/p>\n

UNODC (2013): Handbook on strategies to reduce overcrowding in prisons. Criminal justice handbook series. United Nations office on drugs and crime. Vienna.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

 \u201dResurssien puute ei ole peruste vankilaoloille, jotka loukkaavat vankien ihmisoikeuksia\u201d (Vankilas\u00e4\u00e4nt\u00f6jen 4. s\u00e4\u00e4nt\u00f6.)   Johdanto Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kaikkien ihmiskunnan j\u00e4senten yht\u00e4l\u00e4isi\u00e4 oikeuksia, jotka on taattu monilla kansainv\u00e4lisill\u00e4 sopimuksilla. N\u00e4in on my\u00f6s vankeusaikana, lukuun ottamatta vapauden menetyst\u00e4. Vapautensakin menett\u00e4neit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 koskevat kuitenkin tietyt perusoikeudet. N\u00e4it\u00e4 pyrkiv\u00e4t turvaamaan Euroopan neuvoston uudistetut vankilas\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka hyv\u00e4ksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomiteassa … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,81],"tags":[100,99,101,98,85,97],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/404"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=404"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/404\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1879,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/404\/revisions\/1879"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=404"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=404"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=404"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}