<\/p>\n
Tiedon filosofia ja viisauden filosofia: Esittely Nicholas Maxwellin kirjasta From Knowledge to Wisdom<\/i>
\n<\/b><\/p>\n
Kirjan From Knowledge to Wisdom<\/i> (2007) ensimm\u00e4inen luku alkaa kuvailulla siit\u00e4, miten tiede on ep\u00e4onnistunut ratkaisemaan maailman inhimillisi\u00e4 kriisej\u00e4 ja on joskus jopa johtanut niihin. Voisi kuvitella, ett\u00e4 sen kirjoittaja, Nicholas Maxwell, kuuluisi tieteen vastustajiin. N\u00e4in ei kuitenkaan ole. Maxwell puoltaa ajatusta, ett\u00e4 tiede on paras tunnettu reitti objektiivisesti luotettavaan tietoon. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4n ei ole optimistinen suhteessa nykytieteen mahdollisuuksiin ratkaista maailman ongelmia. Syy t\u00e4h\u00e4n on yksinkertainen mutta ep\u00e4sovinnainen: Maxwellin keskeinen v\u00e4ite on, ett\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4n tiedon hankintaan keskittyminen, vaikka tietoa pyritt\u00e4isiinkin sen j\u00e4lkeen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyviin tarkoituksiin, on irrationaalista.<\/p>\n
Maxwellin mukaan vallitseva tieteen ja akateemisen tutkimuksen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n taustafilosofia on \u201dtiedon filosofia\u201d (Maxwellin oma termi), joka on suurelta osin l\u00e4ht\u00f6isin valistuksen ajalta ja jonka yksi keskeinen nykyajan edustaja oli Karl Popper. Tiedon filosofia korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 tutkimuksen on keskitytt\u00e4v\u00e4 vain hankkimaan tietoa ja sulkeistettava kaikki muut p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja arvotukset tutkimuksen ulkopuolelle. Vaikka tiedolla pyritt\u00e4isiin lopulta ratkaisemaan ihmisten ongelmia, t\u00e4m\u00e4kin vaatii itse tutkimuksen objektiivisuutta, koska vain siten voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 totuuteen inhimillisten halujen tai ideologioiden haittaamatta. Edelleen nimenomaan tieteess\u00e4 kaiken tiedon pit\u00e4\u00e4 perustua havaintojen kautta testattuihin teorioihin, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n pysyvi\u00e4 metafyysisi\u00e4 taustaoletuksia tule tehd\u00e4. Mik\u00e4 rooli sitten arvoilla tai tutkijoiden metafyysisill\u00e4 oletuksilla saattaakaan olla tutkimuksen lopullisissa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riss\u00e4 tai teorioiden muodostuksessa, sellaiset asiat eiv\u00e4t kuulu itse tutkimukseen.<\/p>\n
Maxwellin mukaan tiedon filosofia on irrationaalinen ja vahingollinen. Rationaalisuuteen kuuluu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 osana p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien ja niiden tavoitteluun k\u00e4ytett\u00e4vien keinojen itsens\u00e4kin arvioiminen, jotka tiedon filosofia sulkee tutkimuksen ulkopuolelle. T\u00e4lt\u00e4 yksinkertaiselta (tosin t\u00e4ss\u00e4 lyhennettyn\u00e4 esitetylt\u00e4) pohjalta voidaan mutkien kautta johtaa Maxwellin oma vaihtoehto, viisauden filosofia. \u201dViisaudella\u201d Maxwell tarkoittaa kyky\u00e4 tunnistaa ja saavuttaa se, mill\u00e4 on todella arvoa. Tieteen ja muun akateemisen tutkimuksen kohdalla t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tutkimuksen pit\u00e4isi l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pyrki\u00e4 toteuttamaan inhimillisesti arvokkaita p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja ratkaisemaan inhimillisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 ongelmia, ei vain tuottamaan n\u00e4enn\u00e4isen arvovapaata tietoa ehk\u00e4 olettaen, ett\u00e4 sit\u00e4 voidaan j\u00e4lkeenp\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyllisiin tarkoituksiin. Lis\u00e4ksi tutkimuksen pit\u00e4\u00e4 kriittisesti arvioida kaikkia taustaoletuksiaan sen sijaan, ett\u00e4 ottaa ne annettuina tai jopa teeskentelee, ettei niit\u00e4 olekaan.<\/p>\n
Yksi omia kiinnostuksen kohteitani opinnoissani on ollut se, mit\u00e4 vaaditaan hyv\u00e4lt\u00e4 tieteelt\u00e4. T\u00e4rke\u00e4 osa sit\u00e4 on, ett\u00e4 kunnioitetaan ennen kaikkea todisteita eik\u00e4 anneta vaikuttaa esimerkiksi sen, mit\u00e4 halutaan uskoa. Siksi t\u00e4m\u00e4n kirjan vaatimus siit\u00e4, ett\u00e4 arvot ja metafyysiset oletukset on otettava mukaan tieteeseen, pisti ajoittain p\u00e4\u00e4ni py\u00f6r\u00e4lle \u2013 mutta juuri siksi, ett\u00e4 se oli hyvin perusteltu enk\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt siit\u00e4 juurikaan vastaan sanomista. Tiedon filosofia vaatii loppujen lopuksi paljon enemm\u00e4n kuin vain tarpeellista objektiivisuutta. Tieteess\u00e4 on<\/i> jo metafyysisi\u00e4 taustaoletuksia, ja arvot taas on ehk\u00e4 otettava huomioon jo tutkimusvaiheessa, jos tutkimuksesta halutaan koituvan ihmiskunnalle hy\u00f6ty\u00e4. Toisaalta jotkin viisauden filosofiaan liittyv\u00e4t ajatukset olivat sellaisia, jotka olin jo muotoillut itsen\u00e4isesti, ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli l\u00e4hinn\u00e4 kuulla, ett\u00e4 vallitseva tieteenfilosofia kielt\u00e4\u00e4 ne.<\/p>\n
<\/p>\n
Sosiaaliset ongelmat<\/b><\/p>\n
Viisauden filosofian l\u00e4hestymistapa on hyvin kokonaisvaltainen, ja sen kattavalle logiikalle on vaikeata tehd\u00e4 oikeutta t\u00e4ss\u00e4 lyhyess\u00e4 esittelyss\u00e4. Kritiikist\u00e4 tiedon filosofiaa kohtaan voidaan kuitenkin karkeasti ottaen erottaa kaksi p\u00e4\u00e4suuntaa. Ensimm\u00e4inen liittyy yhteiskunnallisiin ongelmiin ja toinen tieteenfilosofisiin. Yksi keskeinen ongelma nykytieteess\u00e4 yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana on se, ett\u00e4 tutkimuskohteita ja rahoitusta koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4enn\u00e4isen neutraalisti harkitsematta asiaa eettiselt\u00e4 kannalta. Tutkimuksen prosessin etiikkaan kiinnitet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n huomiota kuin tutkimuksen kohteiden. T\u00e4m\u00e4 johtaa helposti siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset heijastavat v\u00e4\u00e4ri\u00e4 arvoja, kuten kaupallisia etuja tai rikkaiden l\u00e4nsimaalaisten kiinnostuksen kohteita maailman suurempien ongelmien ratkaisemisen kustannuksella. Todella arvovapaakin valinta voi johtaa siihen, ett\u00e4 tutkitaan jotakin, mink\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellukset tulevat olemaan vahingollisia.<\/p>\n
Luin \u00e4skett\u00e4in my\u00f6s Margaret Atwoodin romaanin Oryx ja Crake<\/i> (2003), joka kuvaa mainitun ongelman osuvasti. Sen kuvaamassa l\u00e4hitulevaisuudessa teknologia on kehittynyt pitk\u00e4lle ja tarjoaa n\u00e4enn\u00e4isesti paljonkin ratkaisuja ihmisten ongelmiin. Geeniteknologian avulla on luotu erilaisia terveytt\u00e4 ja oletetusti hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 tuotteita, ja l\u00e4hes mik\u00e4 tahansa tuntuu olevan teoriassa mahdollista. T\u00e4st\u00e4 huolimatta kirjan maailmassa vallitsee niin jyrkk\u00e4 eriarvoisuus, ett\u00e4 yl\u00e4luokka el\u00e4\u00e4 tarkkaan vartioiduissa ja eristetyiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 eik\u00e4 sill\u00e4 ole juuri mit\u00e4\u00e4n kosketusta alaluokkaan. Yl\u00e4luokan el\u00e4m\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole mitenk\u00e4\u00e4n ruusuista vaan sit\u00e4 hallitsee t\u00e4ydellinen vieraantuminen. Ihmistieteet ja taideaineet ovat marginalisoituneita j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, joita opiskelevat l\u00e4hinn\u00e4 toisenlaisesta maailmasta voimattomasti haaveilevat haihattelijat. \u00c4llistytt\u00e4v\u00e4 teknologia ei lopulta auta ihmiskuntaa v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n, koska sen kehittely\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 markkinoiden lait \u2013 ja itse asiassa k\u00e4ykin ilmi, ett\u00e4 tarinassa kuvattu l\u00e4\u00e4keyhti\u00f6 kehitt\u00e4\u00e4 uusia sairauksia ja levitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 tuotteidensa mukana varmistaakseen kysynt\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
Oryx ja Crake<\/i> on dystopian kuvaus ja satiiri, joka kuvaa nykyajan kehityssuuntia \u00e4\u00e4rimmilleen vietyin\u00e4. Muiden kaltaistensa tavoin se ei ole suoranainen ennustus. Voidaan kuitenkin kysy\u00e4, miten voidaan est\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 tiedett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin jo nyky\u00e4\u00e4nkin esiintyvin tavoin aiheuttamaan enemm\u00e4nkin haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4. Vastaus on h\u00e4m\u00e4\u00e4v\u00e4n yksinkertainen: pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n se, pyrki\u00e4 toimimaan toisin. Emme kuitenkaan, ainakaan Maxwellin mukaan, pysty tehokkaasti pyrkim\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n, jos arvot sulkeistetaan pois tutkimuksia suunniteltaessa ja niiden aiheita valittaessa. Tieteen mallin ei pit\u00e4isi olla pelkk\u00e4 tiedon ker\u00e4\u00e4minen.<\/p>\n
Maxwell kritisoi my\u00f6s sosiaalitieteiden liiallista luonnontiedem\u00e4isyytt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tapauskessa kyse ei ole ehk\u00e4 niink\u00e4\u00e4n tutkimuksen luonteesta kuin siit\u00e4, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n ensin tutkimusta. Sosiaalisia ongelmia ei kannata yritt\u00e4\u00e4 ratkaista ensin hankkimalla tietoa sosiaalisten ilmi\u00f6iden lainalaisuuksista ja sitten soveltamalla sit\u00e4. T\u00e4llainen soveltaminen on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yritys manipuloida ihmisi\u00e4 yhteisty\u00f6n tekemisen sijaan, koska se nojaa oletettuihin lainalaisuuksiin: jos X tapahtuu, niin Y tapahtuu. T\u00e4st\u00e4 voidaan johtaa, ett\u00e4 tekij\u00e4\u00e4 Y voidaan manipuloida manipuloimalla tekij\u00e4\u00e4 X. Lainalaisuudet p\u00e4tev\u00e4t kuitenkin ihmisiin vain niin kauan kuin n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t onnistu muuttamaan tilannettaan, ja vaikka n\u00e4in olisikin, yhteisty\u00f6 olisi silti parempi kuin manipulointi. T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa siis tiedon filosofian malli, jossa ensin hankitaan puhdasta tietoa ja vasta sitten toimitaan, johtaa v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisiin tuloksiin.<\/p>\n
Viisauden filosofian mukainen rationaalisesti osallistuva tutkijayhteis\u00f6 on Maxwellin mukaan maailman kriisien ratkaisemisen (l\u00e4hes) v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n vaikkakaan ei riitt\u00e4v\u00e4 ehto: se ei automaattisesti ratkaisisi ongelmia, mutta ilman sit\u00e4 niiden ratkaiseminen on paljon vaikeampaa. Akateemisen yhteis\u00f6n pit\u00e4isi olla t\u00e4rke\u00e4 neuvoa-antava taho, joskaan sill\u00e4 ei pit\u00e4isi olla sen enemp\u00e4\u00e4 suoranaista valtaa kuin mit\u00e4 vaaditaan itsen\u00e4isyyden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi. Tieteenalojen pit\u00e4isi ottaa huomioon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset ongelmat jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sen sijaan, ett\u00e4 ne etsiv\u00e4t pelkki\u00e4 tiedollisia vastauksia. Filosofian pit\u00e4isi vastaavasti ottaa osaa asioiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseen puoleen sen sijaan, ett\u00e4 se tutkii l\u00e4hinn\u00e4 vain teoreettisia merkityksi\u00e4. Erityisesti tieteenfilosofian ja -sosiologian pit\u00e4isi olla osa tieteellist\u00e4 keskustelua itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Oma taustani on filosofiassa, joten en ehk\u00e4 ole paras esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Maxwellin ajatuksia suhteessa muihin ihmistieteisiin kuten sosiologiaan. Kirjan suositusten soveltamiseksi kuhunkin alaan vaaditaan oletettavasti sit\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 tuntee kyseisen alan ett\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 viisauden filosofian ajatuksen ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen eron tiedon filosofiaan, mik\u00e4 on vaikeaa j\u00e4lkimm\u00e4isen ohjatessa ja rajoittaessa ajattelua. Yleisell\u00e4 tasolla Maxwell sanoo, ett\u00e4 yhteiskunta- ja ihmistieteiden teht\u00e4v\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 muunkin tutkimuksen teht\u00e4v\u00e4 tulisi olla ensisijaisesti edist\u00e4\u00e4 rationaalisia ratkaisuja el\u00e4miseen ja vain toissijaisesti hankkia tietoa. Sosiologian p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4ksi h\u00e4n n\u00e4kee esitt\u00e4\u00e4 ja arvioida ratkaisuja sosiaalisiin ja institutionaalisiin ongelmiin.<\/p>\n
On syyt\u00e4 korostaa, ett\u00e4 viisauden filosofia ei ole puhtaasti pragmaattista ja pyri vain jonkin yksinkertaistetun arvon mittarin maksimointiin. Inhimillisesti arvokkaita ovat itse asiassa juuri subjektiiviset asiat, ja Maxwell sanookin esitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 synteesi\u00e4 romantiikan ja valistuksen arvokkaiden puolien v\u00e4lille. T\u00e4ten esimerkiksi tiedon \u2013 tai oikeastaan nimenomaan merkityksellisen tiedon tai ymm\u00e4rryksen \u2013 etsint\u00e4 sen itsens\u00e4 takia tunnistetaan arvokkaana inhimillisen\u00e4 toimintana. On kuitenkin eri asia tunnistaa se yhten\u00e4 arvona kuin asettaa kaiken tutkimuksen implisiittiseksi ainoaksi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi pelkk\u00e4 (merkityksett\u00f6m\u00e4nkin) tiedon ker\u00e4\u00e4minen.<\/p>\n
<\/p>\n
Tieteenfilosofiset ongelmat<\/b><\/p>\n
Maxwellin mukaan tieteenfilosofia on huonossa tilassa tiedon filosofian takia. Nykyisell\u00e4\u00e4n se tutkii l\u00e4hinn\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tieteelle mielenkiinnottomia ongelmia \u2013 ja ei esimerkiksi pysty edes ratkaisemaan perustavaa induktion ongelmaa. T\u00e4m\u00e4kin on asia, johon viisauden filosofialla on vastauksia.<\/p>\n
Maxwell osoittaa, miten induktion ongelma on helposti ratkaistavissa, mutta tiedon filosofia est\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ratkaisun hahmottamisen ja esitt\u00e4misen. Argumentti kuuluu tiivistettyn\u00e4 n\u00e4in: Maailmaa tutkittaessa on rationaalista tehd\u00e4 oletuksia, jos n\u00e4m\u00e4 oletukset voivat vain edist\u00e4\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 voi haitata toden tiedon ja ymm\u00e4rryksen saavuttamista. Voimme saavuttaa tietoa maailmasta vain sik\u00e4li kuin maailma on ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4, mist\u00e4 voidaan johtaa vaatimus maailman yhten\u00e4isyydest\u00e4, joka puolestaan oikeuttaisi induktion k\u00e4yt\u00f6n. Jos maailma ei ole ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4, siit\u00e4 ei voi saada tietoa. Jos siis teemme oletuksen, ett\u00e4 maailma on ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4, ja oletus on tosi, voimme soveltaa sit\u00e4 maailman tutkimiseen. Jos taas maailma ei ole ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4, emme voi tiet\u00e4\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, oletimme sitten p\u00e4invastaista tai emme. N\u00e4in oletus maailman ymm\u00e4rrett\u00e4vyydest\u00e4 on rationaalinen. Maailman ymm\u00e4rrett\u00e4vyyden vaatimus on yksinkertainen ajatus, jonka Maxwell mainitsee my\u00f6s Bertrand Russellin ja Einsteinin esitt\u00e4neen, ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4 my\u00f6s sovelletaan tieteess\u00e4. Se on kuitenkin ristiriidassa tiedon filosofian kanssa, koska se on havaintoihin perustumaton metafyysinen oletus.<\/p>\n
Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n riit\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4ksyisimme vain t\u00e4m\u00e4n yhden metafyysisen oletuksen. Eri teorioihin sis\u00e4ltyy omat metafyysiset taustaoletuksensa \u2013 ja t\u00e4t\u00e4 kautta Maxwell tulee my\u00f6s t\u00e4ydent\u00e4neeksi Thomas Kuhnin teoriaa tieteen kehityksest\u00e4 <\/i>kirjassa The Structure of Scientific Revolutions<\/i> (1970). <\/i>Kuhnin kuuluisan teorian mukaan kyps\u00e4ss\u00e4 tieteenalassa on normaalitieteen kausia, jolloin seurataan tietty\u00e4 mallia eli paradigmaa siit\u00e4, millaiset kysymykset ja millainen tutkimus kuuluvat alaan. Tieteenala joutuu kriisiin, kun tarpeeksi monet paradigman selityksiin sopimattomat havainnot asettavat sen kyseenalaisiksi. Kriisin aikana esitet\u00e4\u00e4n monia vaihtoehtoisia selityksi\u00e4, kunnes jokin niist\u00e4 menestyy tarpeeksi hyvin noustakseen uudeksi paradigmaksi. Paradigmojen v\u00e4lill\u00e4 vallitsee er\u00e4\u00e4nlainen k\u00e4sitteellinen kuilu ja niiden k\u00e4sitteet ovat yhteismitattomia \u2013 esimerkiksi suhteellisuusteorian \u201davaruus\u201d on perusluonteeltaan erilainen kuin Newtonin \u201davaruus\u201d, joten teoriat puhuvat tavallaan kokonaan eri asiasta. Vaikka mallia on ymm\u00e4rretty niin, ett\u00e4 se todistaisi tieteellisten \u201dtotuuksien\u201d olevan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sosiaalisesti konstruoituja eik\u00e4 maailmaa kuvaavia, Kuhn itsekin tekee uudemman laitoksen lis\u00e4yksess\u00e4\u00e4n selv\u00e4ksi sen, ett\u00e4 n\u00e4in ei ole. Teoria kuvaa pikemminkin mutkaista tiet\u00e4, joka kuitenkin johtaa lopulta kohti parempaa tietoa.<\/p>\n
Maxwell on samaa mielt\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kaikesta \u2013 mutta ei siit\u00e4, ett\u00e4 se olisi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. H\u00e4nen mukaansa prosessin luonne johtuu juuri siit\u00e4, ett\u00e4 tiedon filosofian vallitessa taustaoletuksista ei voida keskustella osana tieteenalan keskustelua. T\u00e4m\u00e4n takia ne esiintyv\u00e4t lausumattomina paradigmoina ja voivat muuttua vain kriisin kautta. H\u00e4nen mallissaan pit\u00e4isi sen sijaan tiedostaa eri tasoiset metafyysiset oletukset, maailman k\u00e4sitett\u00e4vyys ylimp\u00e4n\u00e4 ja tiettyjen teorioiden maailmank\u00e4sitykset alempana, ja tarkastella niiden toimivuutta avoimesti itsens\u00e4 tieteenalan sis\u00e4ll\u00e4. Vaikka n\u00e4m\u00e4 oletukset eiv\u00e4t ole suoraan testattavissa samalla tavoin kuin varsinaiset teoriat, niiden toimivuutta voi kuitenkin vertailla, eik\u00e4 sit\u00e4 ole pakko tehd\u00e4 vain kriisien kautta niin kuin Kuhnin kuvaamassa nykytilassa. Tiedon filosofia n\u00e4ytt\u00e4ytyy t\u00e4ss\u00e4 kuvassa itsekin paradigmana, er\u00e4\u00e4nlaisena metaparadigmana, jonka takia muut paradigmat nykyisess\u00e4 muodossaan ovat olemassa.<\/p>\n
<\/p>\n
Lopuksi<\/b><\/p>\n
Maxwellin n\u00e4k\u00f6kulma on todellakin kokonaisvaltainen, ja siihen sis\u00e4ltyy kiinnostavia n\u00e4kemyksi\u00e4 monista muistakin aiheista, joihin ei ole t\u00e4ss\u00e4 syyt\u00e4 menn\u00e4 sen tarkemmin. H\u00e4n muun muassa pohtii el\u00e4m\u00e4n merkitysellisyyden mahdollisuutta mekanistisessa maailmankaikkeudessa, jakaa \u201dJumalan\u201d k\u00e4sitteen kahteen osaan, ja tarjoaa ratkaisua kvanttifysiikan tulkinnalle. N\u00e4m\u00e4kin ajatukset liittyv\u00e4t enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kiinte\u00e4sti ja luonnollisesti viisauden filosofiaan. T\u00e4m\u00e4kin toimii esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 filosofian ja eri erityistieteiden ei tarvitse k\u00e4perty\u00e4 kunkin itseens\u00e4 vaan ne voivat liitty\u00e4 samaan yhten\u00e4iseen maailmankuvaan.<\/p>\n
From Knowledge to Wisdom<\/i> julkaistiin alunperin vuonna 1984. Sen toinen laitos ilmestyi 2007 ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 joidenkin muiden lis\u00e4ysten ohella katsauksen siit\u00e4, mit\u00e4 tiedon ja viisauden filosofioiden saralla on tapahtunut v\u00e4liss\u00e4 kuluneina vuosina. Vaikka kirjan takakannessa on useita lainauksia, jotka ylist\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 niin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kuin miksi se ajatuksiaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4kin, kovin paljoa ei n\u00e4yt\u00e4 tapahtuneen. T\u00f6rm\u00e4sin kirjaan alunperin Turun yliopiston kirjastossa, mutta kursseilla siit\u00e4 ei ole puhuttu. Maxwellin ajatukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4neen melko tuntemattomiksi, ja tiedon filosofia on yh\u00e4 vallitseva paradgima, vaikka monia yksitt\u00e4isi\u00e4 poikkeuksia l\u00f6ytyykin nykyajan ajattelijoiden ja toimijoiden joukosta. Kyse ei n\u00e4yt\u00e4 olevan siit\u00e4, ett\u00e4 argumentti viisauden filosofian puolesta olisi kumottu. Maxwell vastaa toisessa laitoksessa joihinkin toisten esitt\u00e4miin vastav\u00e4itteisiin, mutta yksik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 vastaanv\u00e4itt\u00e4jist\u00e4 ei n\u00e4yt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4neen h\u00e4nen teoriaansa, ja suuri osa ei ilmeisesti ole edes tutustunut kirjaan. T\u00e4m\u00e4kin lyhyt artikkeli lienee paljon haavoittuvampi vastav\u00e4itteille kuin huolellisesti argumentoitu alkuper\u00e4isl\u00e4hteens\u00e4.<\/p>\n
Onko Maxwell oikeassa? En uskalla t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa sanoa muuta kuin ett\u00e4 en n\u00e4e syyt\u00e4, miksi h\u00e4n olisi v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n. Teoria on joka tapauksessa vakuuttava ja koskee t\u00e4rkeit\u00e4 asioita. Jos haluamme tieteen edist\u00e4v\u00e4n ihmiskunnan hyvinvointia eik\u00e4 haittaavan sit\u00e4, olisi syyt\u00e4 ainakin tutustua h\u00e4nen argumentteihinsa ja ottaa ne vakavasti, ei vain hyl\u00e4t\u00e4 niit\u00e4 yleisen ajattelun vastaisina. Tiede ei ole joutunut kriisiin n\u00e4iden argumenttien takia \u2013 mutta ehk\u00e4 sen pit\u00e4isi joutua.<\/p>\n
<\/p>\n
Kirjoittaja on filosofian jatko-opiskelija Ville Kokko Turun yliopistosta<\/strong><\/p>\n (Artikkelin kuvan l\u00e4hde: http:\/\/www.ucl.ac.uk\/from-knowledge-to-wisdom\/reviews )<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Maxwell, Nicholas: From Knowledge to Wisdom. A Revolution for Science and the Humanities. <\/i>Pentire Press, Lontoo, 2007. Toinen laitos. 470 s.<\/p>\n Muut l\u00e4hteet:<\/i><\/p>\n Atwood, Margaret. Oryx and Crake<\/i>. Anchor Books, New York, 2003.<\/p>\n Kuhn, Thomas S. The Structure of Scientific Revolutions<\/i>. The University of Chicago Press, Chicago, 1970. Toinen, laajennettu painos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tiedon filosofia ja viisauden filosofia: Esittely Nicholas Maxwellin kirjasta From Knowledge to Wisdom Kirjan From Knowledge to Wisdom (2007) ensimm\u00e4inen luku alkaa kuvailulla siit\u00e4, miten tiede on ep\u00e4onnistunut ratkaisemaan maailman inhimillisi\u00e4 kriisej\u00e4 ja on joskus jopa johtanut niihin. Voisi kuvitella, ett\u00e4 sen kirjoittaja, Nicholas Maxwell, kuuluisi tieteen vastustajiin. N\u00e4in ei kuitenkaan ole. Maxwell puoltaa … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,81],"tags":[91,108,109,107,18],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/408"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=408"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/408\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":429,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/408\/revisions\/429"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=408"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=408"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=408"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}