{"id":414,"date":"2015-02-22T12:44:42","date_gmt":"2015-02-22T10:44:42","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=414"},"modified":"2015-02-27T10:40:20","modified_gmt":"2015-02-27T08:40:20","slug":"nuorten-vetaytyminen-yhteiskunnallisena-ilmiona","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=414","title":{"rendered":"Nuorten vet\u00e4ytyminen yhteiskunnallisena ilmi\u00f6n\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n

1. Johdanto<\/strong><\/p>\n

Nuorten syrj\u00e4ytyminen huolestuttaa. Ty\u00f6ministeri Lauri Ihalaisen (HS.fi, 26.3.2012) mukaan \u201dMik\u00e4\u00e4n ei ole niin paha asia kuin nuorten syrj\u00e4ytyminen ty\u00f6st\u00e4, koulutuksesta ja yhteiskunnasta\u201d. Tarkastelin kandidaatintutkielmassani vet\u00e4ytyneiden nuorten<\/i> ilmi\u00f6t\u00e4. Ty\u00f6- ja koulutusmarkkinoiden ulkopuolisuuden lis\u00e4ksi n\u00e4m\u00e4 nuoret ovat vet\u00e4ytyneet sosiaalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityn tutkielmani teoreettiseen viitekehykseen ja sen keskeisimpiin havaintoihin. Ensin kuitenkin selvit\u00e4n, mist\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 on kyse. Sen j\u00e4lkeen k\u00e4yn l\u00e4pi teoreettisen viitekehyksen kannalta olennaista aikaisempaa tutkimusta.<\/p>\n

Tutkielmani aineistona k\u00e4ytin nuorten suosiossa olevan keskustelupalstan viestej\u00e4, joissa noin 18\u201329-vuotiaat nuoret pohtivat syit\u00e4 vet\u00e4ytymiselleen. Aineisto koostuu 369 viestist\u00e4, jotka analysoin teorial\u00e4ht\u00f6isen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin avulla. Aikaisemman tutkimuksen perusteella k\u00e4ytin teorial\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 analyysiss\u00e4 Robert K. Mertonin paineteoriaa ja Pierre Bourdieun relationaalista sosiologiaa. Mertonia ja Bourdieuta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 teoreettinen viitekehykseni sai tukea aineistosta, joskin muutamin varauksin. Tutkielmani tulosten perusteella jatkotutkimuksessa on hyv\u00e4 ottaa huomioon my\u00f6s vet\u00e4ytyneiden nuorten kielteiset el\u00e4m\u00e4nkokemukset ja psykologiset tekij\u00e4t.<\/p>\n

K\u00e4ytin tutkielmassani k\u00e4sitett\u00e4 vet\u00e4ytynyt nuori<\/i> kuvaamaan sellaista 15\u201329-vuotiasta yksil\u00f6\u00e4, joka ei ole t\u00f6iss\u00e4, koulutuksessa tai harjoittelussa ja jolla ei ole lainkaan kodin ulkopuolisia sosiaalisia suhteita. Toisin kuin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ni vet\u00e4ytynyt nuori, syrj\u00e4ytynyt nuori voi olla sosiaalisesti aktiivinen. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ni muistuttaa japanilaisen hikikomori-<\/i>termin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Brittil\u00e4isen nuorisotutkijan Andy Furlongin (2008) mukaan hikikomori on sellainen ty\u00f6- ja koulutusmarkkinoiden ulkopuolella oleva nuori, jolla ei ollut sosiaalisia suhteita perhesuhteita lukuun ottamatta yli kuuteen kuukauteen.<\/p>\n

Ilmi\u00f6n laajuutta ei tarkkaan tiedet\u00e4. Ty\u00f6n, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevien nuorten m\u00e4\u00e4r\u00e4 voidaan kuitenkin saada selville. T\u00e4llaisia nuoria kuvataan NEET-asteella (Not in Employment, Education or Training). Eurostatin (2014) mukaan vuonna 2013 15\u201329-vuotiaita NEET-nuoria oli Suomessa 10.9 prosenttia. NEET-aste ei kerro kuitenkaan nuoren todellisesta ela\u0308ma\u0308ntilanteesta, sill\u00e4 NEET-nuori voi esimerkiksi hoitaa lapsiaan kotona (ks. Larja, 2013). NEET-aste antaa kuitenkin suuntaa vet\u00e4ytyneiden nuorten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Ilmi\u00f6n puolesta puhuvat my\u00f6s maininnat mediassa (ks. Yle 21.11.2012; MTV3 12.11.2014) ja aineistossa esiintyv\u00e4t vet\u00e4ytyneet nuoret.<\/p>\n

 <\/p>\n

2. Eriarvoistuva nuoruus<\/strong><\/p>\n

Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskyl\u00e4n (2011) mukaan nuoren tausta vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, kuinka suuri riski h\u00e4nell\u00e4 on j\u00e4\u00e4d\u00e4 ty\u00f6n ja koulutuksen ulkopuolelle. Ulkopuolisuusriski\u00e4 lis\u00e4\u00e4 Myrskyl\u00e4n mukaan matala koulutus, ulkomaalaistaustaisuus, asunnottomuus, yksin ela\u0308minen, huostaanotto ja vanhempien matala koulutustaso sek\u00e4 sosioekonominen asema. Eriarvoisuus tulee esiin nuorten sijoittuessa ty\u00f6markkinoille. Iso-Britanniassa NEET-ilmi\u00f6t\u00e4 tutkivan John Bynnerin (2013) mukaan ty\u00f6markkinoilla tapahtunut muutos ja vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma ovat lis\u00e4nneet NEET-nuorten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Alemman yhteiskuntaluokan nuorilla on Iso-Britanniassa huomattavasti suurempi riski j\u00e4\u00e4d\u00e4 ty\u00f6- ja koulutusmarkkinoiden ulkopuolelle. Jo 1990-luvulla julkaistussa kirjassaan suomalaiset tutkijat Kari Nyyss\u00f6l\u00e4 ja Sasu Pajala (1999) ilmaisevat huolensa niist\u00e4 nuorista, jotka siirtyv\u00e4t ty\u00f6markkinoille heikoista l\u00e4ht\u00f6kohdista. Ty\u00f6tt\u00f6myys, ep\u00e4varmat ty\u00f6suhteet ja tukiohjelmat ovat vastassa monella nuorella.<\/p>\n

Ty\u00f6markkinoilla tapahtunut prekarisaatio on nuorten kohdalla merkinnyt lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja oman toimijuuden korostumista. Nuorisotutkijoiden Andy Furlong ja Fred Cartmel (2007, 34\u201335) mukaan nuorten siirtyma\u0308vaihe koulutuksesta tyo\u0308markkinoille on muuttunut entisest\u00e4 vakaasta ja ennustettavasta siirtym\u00e4vaiheesta ajaltaan pitkittyneeseen, epa\u0308varmaan ja va\u0308hemma\u0308n ennustettavaan. Tutkijoiden mukaan muutosta voidaan kuvata muutoksella nuorten kollektiivisesta siirtym\u00e4sta\u0308 koulutuksesta ty\u00f6markkinoille yksilo\u0308llistyneisiin siirtymiin. Yksilo\u0308llistyminen ei kuitenkaan tarkoita vain yksilo\u0308llisten tekijo\u0308iden kasvanutta merkitysta\u0308 vaan nuoren sosioekonomisella taustalla on yh\u00e4 suuri merkitys nuoren integraation kannalta. Ta\u0308ta\u0308 paradoksia Furlong ja Cartmel nimitt\u00e4v\u00e4t (em. 138\u2013139) ka\u0308sitteell\u00e4 epistemologinen harha<\/i>: vaikka yksilo\u0308ille yhteiskunnan rakenteen vaikutus on tullut ep\u00e4selv\u00e4ksi, niin silti yhteiskunnan rakenne yhteiskuntaluokkineen strukturoi nuorten kokemuksia ja ela\u0308ma\u0308nmahdollisuuksia.<\/p>\n

Myo\u0308ha\u0308ismodernille nuoruudelle on tyypillista\u0308 nuoren oman toimijuuden korostuminen, mutta toisaalta yhteiskunnan rakenne ma\u0308a\u0308ritta\u0308a\u0308 vahvasti nuorten ela\u0308ma\u0308npolkuja. Yksil\u00f6lt\u00e4 vaaditaan vahvaa toimijuutta: pa\u0308rja\u0308ta\u0308kseen myo\u0308ha\u0308ismodernissa yhteiskunnassa on kyett\u00e4v\u00e4 luomaan el\u00e4m\u00e4npolkunsa yh\u00e4 uudestaan, jotta se vastaa yhteiskunnan muuttuvia olosuhteita (Beck & Beck-Gernsheim, 2002, 35). Yksil\u00f6n on kouluttauduttava aloille, joihin nopeasti muuttuvilla ty\u00f6markkinoilla on kysynt\u00e4\u00e4. Silti yksil\u00f6n mahdollisuuksiin vaikuttaa olennaisesti yksil\u00f6n yhteiskuntaluokka (Erola, 2010).<\/p>\n

 <\/p>\n

3. Aineisto ja metodi<\/strong><\/p>\n

Aineistona k\u00e4ytin nuorten aikuisten suosimaa keskustelupalstaa. Marraskuun alussa (2.\u20133.11.2014) ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni aineistossa nuoret pohtivat vet\u00e4ytymiseens\u00e4 johtaneita syit\u00e4. Nuorten anonymiteetin suojaamiseksi tyydyn vain kuvailemaan keskustelupalstan luonnetta. Aineistoksi tallennetut viestit ovat vuosilta 2013 ja 2014. Keskusteluketjuja aineistossa on 10, joissa viestej\u00e4 yhteens\u00e4 369. Kaikissa viesteiss\u00e4 ei k\u00e4sitelty kuitenkaan vet\u00e4ytymiseen johtaneita syit\u00e4. Keskustelupalstan ik\u00e4raja on 18-vuotta. Keskustelijoiden todellista ik\u00e4\u00e4 tai muita taustatietoja ei voida kuitenkaan saada selville keskustelupalstan anonyymisyyden vuoksi. Ik\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelevien keskusteluiden perusteella keskustelupalstalle osallistuvien ik\u00e4 sijoittuu noin 20-30 ik\u00e4vuoden v\u00e4lille. Analysoin aineiston k\u00e4ytt\u00e4en laadullisen tutkimusaineiston analyysiin kehitetty\u00e4 ATLAS\/ti-ohjelmaa.<\/p>\n

Analyysimetodina on teorial\u00e4ht\u00f6inen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi. Sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi sopii metodina kyseiseen aineistoon sen strukturoimattoman luonteen vuoksi. Sisa\u0308llo\u0308nanalyysin avulla kera\u0308ta\u0308a\u0308n aineisto tiivistettyyn ja yleiseen muotoon, josta voidaan tehda\u0308 johtopa\u0308a\u0308to\u0308ksia\u0308. (Tuomi & Saraj\u00e4rvi, 2009, 103\u2013108.) Aineiston tarkasteleminen teorial\u00e4ht\u00f6isesti tarkoittaa sit\u00e4, etta\u0308 teoreettisen viitekehyksen avulla luodaan yksitta\u0308isia\u0308 ongelmia, joihin pyrita\u0308a\u0308n vastaamaan empirian avulla. Aineiston avulla on tarkoitus vastata siihen, saako teoria aineistosta tukea vai ei. Jos ei, niin syyta\u0308 siihen voidaan hakea joko teoriasta, empiriasta tai tutkijasta. (Eskola & Suoranta, 1998, 81.) Kategoriat sis\u00e4ll\u00f6nanalyysiin tehtiin teoriapohjaisesti siten, ett\u00e4 koodeja olivat p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4kielteisyys sek\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4kielteisyys nousi Mertonia lukiessa ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys Bourdieuta. Seuraavassa luvussa esittelen tarkemmin n\u00e4m\u00e4 kategoriat sek\u00e4 tutkimustulokset.<\/p>\n

 <\/p>\n

4. Teoria ja empiria<\/strong><\/p>\n

Teoreettisen viitekehyksen kahdeksi p\u00e4\u00e4teoriaksi valitsin aikaisemman tutkimuksen pohjalta Robert K. Mertonin paineteorian ja Pierre Bourdieun relationaalisen sosiologian. Teoreettisen viitekehykseen muodostamiseen vaikutti olennaisesti Martti Siisi\u00e4isen (2010; 2014a, 2014b) tutkimus ty\u00f6tt\u00f6mien nuorten el\u00e4m\u00e4nkulusta. Aineiston luonteesta johtuen esimerkiksi Bourdieun teoriaa ei voida soveltaa kokonaisvaltaisesti. Koska aineistona on anonyymi keskustelupalsta, niin toimijoiden taustasta \u2013 esimerkiksi toimijoiden luokkapositioista ja heida\u0308n pa\u0308a\u0308omistaan \u2013 on miltei mahdotonta saada lisa\u0308tietoa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen sovellettavan teoreetikon, amerikkalaisen sosiologin Robert K. Mertonin (1968) mukaan vet\u00e4ytyminen (retreatism<\/i>) on yhteiskunnan normista poikkeavaa toimintaa. H\u00e4n kuvaa poikkeavaa ka\u0308ytta\u0308ytymista\u0308 tavoitteiden ja keinojen va\u0308lisen ristiriidan synnytta\u0308ma\u0308n turhautumisen tuloksena. Poikkeavaa ka\u0308ytta\u0308ytymista\u0308 esiintyy yhteiskunnassa, jossa yksilo\u0308t eiva\u0308t kykene saavuttamaan kulttuurisesti ta\u0308rkeina\u0308 pidettyja\u0308 pa\u0308a\u0308ma\u0308a\u0308ria\u0308 institutionalisoitujen keinojen avulla. Esimerkiksi kulttuurinen pa\u0308a\u0308ma\u0308a\u0308ra\u0308 voi olla vaurauden tavoittelu, jota l\u00e4nsimaissa yritet\u00e4\u00e4n saavuttaa yleisesti tyo\u0308n avulla. Siihen, jos yksil\u00f6 ei kykene saavuttamaan kulttuurisesti t\u00e4rkein\u00e4 pidettyj\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, Merton esitt\u00e4\u00e4 viisi eri k\u00e4ytt\u00e4ytymistyyppi\u00e4 (ks. Merton, 1968). Yksi niist\u00e4 on vet\u00e4ytyminen.<\/p>\n

Vet\u00e4ytyj\u00e4 hylka\u0308a\u0308 seka\u0308 kulttuurissa ta\u0308rkea\u0308na\u0308 pidetyt tavoitteet etta\u0308 kulttuuristen pa\u0308a\u0308ma\u0308a\u0308rien saavuttamiseen ta\u0308hta\u0308a\u0308va\u0308t institutionalisoidut keinot. Veta\u0308ytyminen on todenna\u0308ko\u0308isinta\u0308 silloin, jos yksilo\u0308 on kauttaaltaan hyva\u0308ksynyt kulttuuriset pa\u0308a\u0308ma\u0308a\u0308ra\u0308t ja keinot saavuttaa ne, mutta institutionalisoidut va\u0308yla\u0308t eiva\u0308t takaa menestymista\u0308. Esimerkki t\u00e4llaisesta on nuori, joka on tahtomattaan j\u00e4\u00e4nyt ilman koulutus- tai ty\u00f6paikkaa. Mertonin mukaan yksil\u00f6lle voi seurata t\u00e4st\u00e4 turhautumista ja veta\u0308ytymista\u0308 sivuun yhteiskunnasta (em. 207\u2013208): \u201dDefeatism, quietism and resignation are manifested in escape mechanisms which ultimately lead him to ’escape’ from the requirements of the society\u201d. <\/i><\/p>\n

Merton esitti teoriansa vuonna 1938. H\u00e4n piti amerikkalaisen yhteiskunnan kulttuurisena p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 amerikkalaista unelmaa. Mitk\u00e4 ovat suomalaisen nyky-yhteiskunnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t? Nuorten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien ja tulevaisuusodotuksien selvitt\u00e4misess\u00e4 k\u00e4\u00e4nnyin nuorisobarometrien pariin. Perusarvot puntarissa<\/i> (Myllyniemi, 2007) nuorisobarometrissa tarkasteltiin suomalaisten nuorten perusarvoja. Tulevaisuudensuunnitelmia nuorilta kysyttiin kysymyksella\u0308: \u201dKuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sinulle on, ett\u00e4 olet 35-vuotiaana saavuttanut seuraavia asioita?\u201d. Ta\u0308rkeimma\u0308ksi tulevaisuudentavoitteeksi, jopa 94 prosentille vastaajista, nousi pysyva\u0308 tyo\u0308suhde. Kuten aikaisemmasta tutkimuksesta selvisi, nuorten siirtymist\u00e4 ty\u00f6markkinoille on viime vuosikymmenin\u00e4 koetellut \u00e4killinen muutos, jonka seurauksena monella nuorella on haasteellista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikan kautta paikka yhteiskunnasta.<\/p>\n

Mertonin teoriassa vet\u00e4ytynyt yksil\u00f6 on hyl\u00e4nnyt kulttuurissa ta\u0308rkea\u0308na\u0308 pidetyt tavoitteet sek\u00e4 niiden saavuttamiseen ta\u0308hta\u0308a\u0308va\u0308t institutionalisoidut keinot. Aineiston teorial\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi\u00e4 varten loin Mertonin teorian avulla koodin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4kielteisyys<\/b>, jonka alle tulkitsin aineistosta viestej\u00e4, joissa vet\u00e4ytyneet nuoret ilmaisevat kielteisen n\u00e4kemyksens\u00e4 yhteiskunnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Aineistosta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 monet vet\u00e4ytyneet nuoret suhtautuvat kielteisesti yhteiskunnan ty\u00f6keskeisyyteen. Kielteisyytt\u00e4 ilmaistaan my\u00f6s muita l\u00e4nsimaisen yhteiskunnan arvoja kohtaan. Haluttomuus osallistua koko yhteiskunnan toimintaan tulee osasta aineiston viesteist\u00e4 ilmi. Aineiston luonteen vuoksi kysymys siit\u00e4, tuliko p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4kielteisyys ennen vai j\u00e4lkeen vet\u00e4ytymisen j\u00e4\u00e4 kuitenkin avoimeksi. Kysymyst\u00e4 on mielenkiintoista selvitt\u00e4\u00e4 jatkotutkimuksessa.<\/p>\n

Martti Siisi\u00e4isen (2014b, 105) mukaan Mertonin typologia kaipaa toimijan\u00e4k\u00f6kulman konkretisointia. Mertonin teoriassa se, mink\u00e4laisen toiminnan kautta yksil\u00f6 vet\u00e4ytyy j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi. Vaikka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4kielteisyytt\u00e4 on aineistossa havaittavissa, niin se miten yksil\u00f6 p\u00e4\u00e4tyy Mertonin vet\u00e4ytyj\u00e4n kaltaiseen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4kielteisyyteen j\u00e4\u00e4 empiriassa vaille vastausta. Pierre Bourdieun relationaalinen sosiologia yhdist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 objektivistisen ett\u00e4 subjektivistisen na\u0308ko\u0308kulman. Bourdieun avulla tuon vet\u00e4ytyneiden nuorten tarkasteluun mukaan toimijan\u00e4k\u00f6kulman kuitenkaan yhteiskunnan rakenteen vaikutuksen unohtamista.<\/p>\n

Bourdieulle (1995) nyky-yhteiskunta koostuu monesta eri kent\u00e4st\u00e4, joissa jokaisessa on oma logiikkansa. Esimerkiksi talouden kent\u00e4ll\u00e4 vallitsee erilainen logiikka kuin taiteen kent\u00e4ll\u00e4. My\u00f6s ty\u00f6markkinoita voidaan kuvata kentt\u00e4n\u00e4. Jokaisella kent\u00e4ll\u00e4 yksil\u00f6t kamppailevat kent\u00e4n panoksista. Ty\u00f6markkinoilla yksil\u00f6ill\u00e4 on intressin\u00e4<\/i> ty\u00f6paikan saaminen. Toimijan intressi on (em. 145\u2013146) peliin antautumista: pelissa\u0308 on toimijalle jotain merkitysta\u0308; siina\u0308 on panoksia, jotka ovat toimijalle ta\u0308rkeita\u0308 ja tavoittelemisen arvoisia. Mika\u0308li toimijalla ei ole intressia\u0308 kent\u00e4n panoksiin, ovat kenta\u0308n ne ha\u0308nelle yhdentekevia\u0308. Esimerkiksi voidaan hahmottaa vet\u00e4ytynyt nuori, jolla ei ole intressi\u00e4 ty\u00f6markkinoiden kentt\u00e4\u00e4n: h\u00e4n kokee siihen osallistumisen turhaksi, h\u00e4n ei n\u00e4e siin\u00e4 tavoiteltavaa. Mutta miten yksil\u00f6 on p\u00e4\u00e4tynyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kent\u00e4n panoksia yhdentekev\u00e4n\u00e4?<\/p>\n

K\u00e4site todenna\u0308ko\u0308isen kausaalisuus<\/i> kuvaa sita\u0308, miten toimija valitsee toimintadispositioidensa ohjaamana todenn\u00e4k\u00f6isesti itselleen my\u00f6nteisen lopputuloksen tuottavan toimintavaihtoehdon. Koska kyse on toimijan dispositioista, habituksesta, niin toimintavaihtoehdot eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4ydy kaikille toimijoilla samanlaisena. (ks. Siisia\u0308inen, 2010.) Siksi esimerkiksi ty\u00f6markkinoiden kent\u00e4ll\u00e4 arvostetuilla p\u00e4\u00e4omilla liikkuva nuori kykenee tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6nteisempi\u00e4 valintoja kuin sellainen nuori, jolla arvostettuja p\u00e4\u00e4omia on heikosti. Toimintadispositioidensa ohjaamana vet\u00e4ytynyt nuori voi olla valinnut itselleen osallistumattomuuden, jos h\u00e4n on katsonut sen tuottavan h\u00e4nelle suotuisan vaihtoehdon. Ja\u0308tta\u0308ma\u0308lla\u0308 osallistumatta ty\u00f6markkinoilla k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n kamppailuun, vet\u00e4ytynyt nuori ei tuhlaa omia resurssejaan. <\/b>Aikaisempi tutkimus kertoo ty\u00f6markkinoilla odottavan monia nuoria prekaarisuus, ep\u00e4varmuus, ja vahvaa toimijuutta vaativa kilpailullisuus.<\/p>\n

K\u00e4sitteiden intressi ja todenn\u00e4k\u00f6isen kausaalisuus avulla muodostin sis\u00e4ll\u00f6nanalyysia varten koodin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys<\/b>. Korostan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydell\u00e4 sit\u00e4, miten nuori voi kokea itsens\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ty\u00f6markkinoilla k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n peliin. H\u00e4n kokee omistavansa huonot mahdollisuudet peliin, jolloin parhaimman vaihtoehdon h\u00e4nelle tuottaa pelist\u00e4 vet\u00e4ytyminen. Pienell\u00e4 paikkakunnalla asuvien keski-ik\u00e4isten perheen\u00e4itien el\u00e4m\u00e4nkulun valintoja tutkineen P\u00e4ivi Kivel\u00e4n (ks. 2012, 36) tavoin kuvaan vet\u00e4ytyneit\u00e4 nuoria \u201dtyo\u0308markkinoiden riitta\u0308va\u0308n kauan syrja\u0308a\u0308n sysima\u0308n\u00e4 toimijana\u201d, joka vet\u00e4ytyy ty\u00f6- tai koulutusmarkkinoilta sinne hakeutumisen sijaan.<\/p>\n

Aineistosta tulkitsin viestej\u00e4, jotka viittaavat siihen, miten moni vet\u00e4ytyneist\u00e4 nuorista kokee omat resurssinsa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi ty\u00f6markkinoilla k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n peliin. Monessa viestiss\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 turhautumista siihen, miten vaikeaa on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikka ja miten kova kilpailu nyky-yhteiskunnan ty\u00f6markkinoilla on. T\u00e4h\u00e4n haastavuuteen ja kilpailuun vet\u00e4ytynyt nuori ei n\u00e4e itsell\u00e4\u00e4n olevan osaa. Yksi vet\u00e4ytyneist\u00e4 nuorista kertoo vet\u00e4ytyneens\u00e4 yhteiskunnassa ka\u0308yta\u0308va\u0308n kilpailun vuoksi. H\u00e4nelle ty\u00f6markkinat n\u00e4kyiv\u00e4t paikkana, jossa vain vahvat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t ja heikot jyr\u00e4t\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

5. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n

Tutkielmani tulosten mukaan Robert K. Mertonin paineteoria ja Bourdieun relationaalinen sosiologia antavat molemmat mahdollisuuksia vet\u00e4ytyneiden nuorten toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Ne kykenev\u00e4t tarjoamaan sen vaadittavan sosiologisen mielikuvituksen (ks. Mills, 1982), jonka avulla vet\u00e4ytyneiden nuorten toimintaa voidaan tarkastella.<\/p>\n

Aineistossa esiintyy my\u00f6s teoreettiseen viitekehykseen soveltumattomia syit\u00e4. Monen vet\u00e4ytyneen nuoren mielest\u00e4 koulukiusaaminen on johtanut vet\u00e4ytymiseen. Toiset ep\u00e4ilev\u00e4t mielenterveysongelmia syyksi. Kielteisten el\u00e4m\u00e4nkokemusten ja psykologisten taustatekij\u00f6iden huomioon ottaminen on Mertonin paineteorian yksi kehityssuunnista. Yhdysvaltalaiskriminologi Robert Agnewin (ks. Kivivuori, 2013, 152\u2013154) yleisess\u00e4 paineteoriassa on lis\u00e4tty Mertonin paineteoriaan yksil\u00f6n henkil\u00f6kohtaisten ominaisuuksien ja yksil\u00f6n oman toiminnan ulottuvuudet. Bourdieun teorian jatkokehittely, niin ett\u00e4 se huomioi yksil\u00f6n psykologisen ulottuvuuden ja esimerkiksi koulukiusaamisen kaltaiset kielteiset el\u00e4m\u00e4nkokemukset vaikuttavat mielenkiintoisilta suunnilta jatkotutkimukselle.<\/p>\n

Aineistosta on tulkittavissa vet\u00e4ytyneiden nuorten pahoinvointisuus. Muutamaa keskustelupalstan viestia\u0308 lukuun ottamatta viestit ilmaisevat vet\u00e4ytyneiden nuorten pahoinvointia ja negatiivista suhtautumista veta\u0308ytymiseen. Jatkotutkimus aiheesta on tarpeellista. Siina\u0308 on pyritta\u0308va\u0308 ymma\u0308rta\u0308ma\u0308a\u0308n veta\u0308ytyneiden nuorten ela\u0308ma\u0308nkulkua ja sit\u00e4 prosessia, joka on johtanut vet\u00e4ytymiseen. T\u00e4llainen tutkimus onnistuu parhaiten, jos sek\u00e4 yksil\u00f6lliset ett\u00e4 rakenteelliset tekij\u00e4t otetaan huomioon ilmi\u00f6t\u00e4 tutkittaessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja on Vesa V\u00e4lim\u00e4ki Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. H\u00e4nelle voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kommentteja s\u00e4hk\u00f6postiin: vesa.i.valimaki at student.jyu.fi<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>\n

L\u00e4hteet:
<\/b><\/p>\n

Beck, U., & Beck-Gernsheim, E. (2002). Individualization\u202f: institutionalized individualism and its social and political consequences<\/i>. SAGE.<\/p>\n

Bourdieu, P., & Wacquant, L. J. D. (1995). Refleksiivisen sosiologian tarkoitus (Chicagon seminaari). Teoksessa M. Sabour & M. A. Salo (K\u00e4\u00e4nt.), Refleksiiviseen sosiologiaan\u202f: tutkimus, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja yhteiskunta<\/i>. Joensuu University Press.<\/p>\n

Bynner, J. (2013). School to work transitions and wellbeing in a changing labour market. Teoksessa H. Helve & K. Evans (Toim.), Youth and work transitions in changing social landscapes<\/i>. London: Tufnell Press.<\/p>\n

Erola, J. (Toim.). (2010). Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa<\/i>. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n

Eskola, J., & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen<\/i> (2005. p.). Vastapaino.<\/p>\n

Eurostat. (2014). Eurostat: Young people not in employment and not in any education and training by sex, age and activity status. Noudettu 20. lokakuuta 2014, osoitteesta<\/p>\n

Furlong, A. (2008). The Japanese hikikomori phenomenon: acute social withdrawal among young people. The Sociological Review<\/i>, 56<\/i>(2), 309\u2013325.<\/p>\n

Furlong, A., & Cartmel, F. (2007). Young people and social change\u202f: new perspectives<\/i> (2nd ed.). Open University Press.<\/p>\n

Helsingin Sanomat. (2012, maaliskuuta 26). Ihalainen: Nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy ykk\u00f6sasia. HS.fi<\/i>. Noudettu osoitteesta http:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/a1305558611363<\/p>\n

Kivel\u00e4, P. (2012). Oman paikan taju\u202f: keski-ik\u00e4iset perheen\u00e4idit paikallisilla kentill\u00e4<\/i>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Noudettu osoitteesta https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/handle\/123456789\/40442<\/p>\n

Kivivuori, J. (2013). Rikollisuuden syyt<\/i> (2. uud. laitos.). Helsinki: Nemo.<\/p>\n

Larja, L. (2013). Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelk\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myysasteen avulla. Hyvinvointikatsaus\u202f: tilastollinen aikakauslehti<\/i>, (1), 9.<\/p>\n

Merton, R. K. (1968). Social Structure and Anomie. Teoksessa Social theory and social structure<\/i> (ss. 185\u2013214). New York: Free Press.<\/p>\n

Mills, C. W. (1982). Sosiologinen mielikuvitus<\/i>. (A. Karisto, K\u00e4\u00e4nt.). Gaudeamus.<\/p>\n

MTV3. (2014, marraskuuta 12). Kaupan kassalla ahdistaa – erist\u00e4ytyneet nuoret kertovat. mtv.fi<\/i>. Noudettu 28. tammikuuta 2015, osoitteesta http:\/\/www.mtv.fi\/uutiset\/kotimaa\/artikkeli\/kaupan-kassalla-ahdistaa-eristaytyneet-nuoret-kertovat\/4524488<\/p>\n

Myllyniemi, S. (2007). Perusarvot puntarissa<\/i>. Opetusministeri\u00f6\u202f: Nuorisotutkimusverkosto\u202f: Nuorisoasiain neuvottelukunta.<\/p>\n

Myrskyl\u00e4, P. (2011). Nuoret ty\u00f6markkinoiden ja opiskelun ulkopuolella<\/i>. [Helsinki]\u202f: Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Noudettu osoitteesta http:\/\/www.tem.fi\/files\/29457\/TEM_12_2011_netti.pdf<\/p>\n

Nyyss\u00f6l\u00e4, K., & Pajala, S. (1999). Nuorten ty\u00f6ura\u202f:\u00a0koulutuksesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtyminen ja huono-osaisuus<\/i>. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n

Siisi\u00e4inen, M. (2010). Osallistumisen ongelma. Kansalaisyhteiskunta-lehti<\/i>, 1\/2010<\/i>, 8\u201340.<\/p>\n

Siisia\u0308inen, M. (2014a). Luento: Osallistuminen, vapaaehtoisorganisaatiot ja sosiologinen teoria<\/i>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n

Siisia\u0308inen, M. (2014b). Ty\u00f6t\u00e4 vailla olevat nuoret. Teoksessa K. Lempi\u00e4inen & T. Silvasti (Toim.), Eriarvoisuuden rakenteet\u202f: haurastuvat ty\u00f6markkinat Suomessa<\/i> (ss. 91\u2013125). Tampere: Vastapaino.<\/p>\n

Tuomi, J., & Saraj\u00e4rvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi<\/i>. Helsinki: Tammi.<\/p>\n

Yle Uutiset. (2012, marraskuuta 21). Kokemuksia nuorten komeroitumisesta? Yle Uutiset<\/i>. Noudettu osoitteesta http:\/\/yle.fi\/uutiset\/kokemuksia_nuorten_komeroitumisesta\/6385281<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1. Johdanto Nuorten syrj\u00e4ytyminen huolestuttaa. Ty\u00f6ministeri Lauri Ihalaisen (HS.fi, 26.3.2012) mukaan \u201dMik\u00e4\u00e4n ei ole niin paha asia kuin nuorten syrj\u00e4ytyminen ty\u00f6st\u00e4, koulutuksesta ja yhteiskunnasta\u201d. Tarkastelin kandidaatintutkielmassani vet\u00e4ytyneiden nuorten ilmi\u00f6t\u00e4. Ty\u00f6- ja koulutusmarkkinoiden ulkopuolisuuden lis\u00e4ksi n\u00e4m\u00e4 nuoret ovat vet\u00e4ytyneet sosiaalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityn tutkielmani teoreettiseen viitekehykseen ja sen keskeisimpiin havaintoihin. Ensin kuitenkin selvit\u00e4n, mist\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,81],"tags":[115,113,114,116,74],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/414"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=414"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/414\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":456,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/414\/revisions\/456"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=414"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=414"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=414"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}