Sosiologia on aina ollut kiinnostunut kriiseist\u00e4 ja murroksista. Niit\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4nh\u00e4n sosiologia on oikeastaan aikoinaan syntynyt. Sosiologian historian alkuaikoina teollistuminen oli muuttanut radikaalisti ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja luonut uudenlaisia sosiaalisia ongelmia. Nyky\u00e4\u00e4n el\u00e4mme yh\u00e4 nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa my\u00f6s teknologian kehityksell\u00e4 on roolinsa. Omana elinaikanani matkapuhelimet ja tietokoneet ovat yleistyneet. On tulut \u00e4lypuhelimia, digibokseja, ulkoisia kovalevyj\u00e4, muistitikkuja, tablet-tietokoneita, Sodastream-virvoitusjuomakoneita ja paljon muuta. Muutos n\u00e4kyy niin arjessa kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, jossa teknologian k\u00e4ytt\u00f6 ja et\u00e4ty\u00f6 ovat yleistyneet.<\/p>\n
Rakkaalle lapselle, yhteiskunnalle, on my\u00f6s annettu mit\u00e4 erilaisimpia nimi\u00e4: riskiyhteiskunta, palveluyhteiskunta, hyvinvointiyhteiskunta, tietoyhteiskunta, kansalaisyhteiskunta.. N\u00e4iden nimitysten taustalla on ollut pyrkimys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti, millaisessa yhteiskunnassa nyt el\u00e4mme. N\u00e4m\u00e4 kaikki ovat kuitenkin vajanaisia ja liian kapeita kuvaamaan yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti.<\/p>\n
Sosiologi-lehden<\/b> ensimm\u00e4inen teemanumero k\u00e4sittelee kriisin sosiologiaa. Kriisit eiv\u00e4t ole itsess\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4 tai pahoja. Kriisi tarkoittaa ennen kaikkea k\u00e4\u00e4nnekohtaa, jossa vanha totuttu toimintapa ei en\u00e4\u00e4 p\u00e4de, ja ihmisen, organisaation tai yhteiskunnan t\u00e4ytyy etsi\u00e4 uusia keinoja uuden asian ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Kriisi tarkoittaa siis uutta asiaa tai tilannetta. Se, miten toimimme kriisien kohdatessa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, onko niiden vaikutus negatiivinen vai positiivinen. Kriisit tarjoavat kehittymismahdollisuuden vaikka itsess\u00e4\u00e4n kriisit koetaan aina ep\u00e4mukaviksi, sill\u00e4 kriisit pakottavat ihmisi\u00e4 ja organisaatioita muuttamaan totuttua maailmankuvaa. Ihmiset eiv\u00e4t pid\u00e4 muutoksesta, vaan tutusta ja turvallisesta. N\u00e4in ollen kriisit aiheuttavat stressi\u00e4 ja my\u00f6s joskus vastarintaa.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 numerossa kirjoittajat ovat l\u00e4hestyneet kriisi\u00e4 monipuolisesti. Vesa V\u00e4lim\u00e4ki<\/b> k\u00e4sitteli artikkelissaan nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 Robert K. Mertonin paineteorian ja Bourdieun relationaalisen sosiologian teorioiden pohjalta. Tenho Kiiskinen<\/b> kirjoitti t\u00e4m\u00e4n hetken trendikk\u00e4\u00e4st\u00e4 ideologiasta, downshiftaamisesta, argumentoiden, ett\u00e4 se on vastaisku arvotyhji\u00f6lle, mutta yht\u00e4 kaikki silti lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Kapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kriiseist\u00e4 Marxiin pohjautuen kirjoitti Petro Leinonen<\/b> ja eurokriisist\u00e4 Artti Kellokumpu<\/b>. Ville Kokko<\/b> kirjoitti tieteenfilosofisen ja tiedon filosofisen artikkelin, jossa pohdittiin, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 tiede saattaa kriisiin. Artikkelin innoittimena oli filosofi Nicholas Maxwellin From Wisdom to Knowledge<\/i>-kirja. Maria Salonen<\/b> kirjoitti kirja-arvion Jonathan Gloverin Ihmisyys-kirjasta, jossa kuvattiin ihmisyyden olevan kriisiss\u00e4, sill\u00e4 ihmiset kadottavat usein kriisien keskell\u00e4 ihmisyyden, humaanin puolensa. Laura Salonen<\/b> puolestaan kirjoitti Euroopan vankiloiden yliasutuksesta ja siihen johtaneista syist\u00e4. Vankiloiden yliasutus on sek\u00e4 yhteiskunnan kriisi ett\u00e4 vangin henkil\u00f6kohtainen kriisi. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori Teemu Tallberg<\/b> kirjoitti suomalaisesta sotilassosiologiasta ja kannusti muitakin sosiologeja tutkimaan Puolustusvoimia ja maanpuolustustusta.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n vuoden Sosiologip\u00e4ivien teemana on Ajan merkit – mahdolliset maailmat<\/i>. Sosiologip\u00e4ivill\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n paikantaa sosiologin ja sosiologian paikkaa ennakoimattomassa maailmassa, maailmassa muutoksen partaalla. Sosiologi-lehti<\/b> toimikoon siis introna tuleville Sosiologip\u00e4iville.<\/p>\n
N\u00e4hd\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4 ja antoisia lukuhetki\u00e4!<\/p>\n
<\/p>\n
Sanna Kailaheimo<\/strong><\/p>\n Sosiologi-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sosiologia on aina ollut kiinnostunut kriiseist\u00e4 ja murroksista. Niit\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4nh\u00e4n sosiologia on oikeastaan aikoinaan syntynyt. Sosiologian historian alkuaikoina teollistuminen oli muuttanut radikaalisti ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja luonut uudenlaisia sosiaalisia ongelmia. Nyky\u00e4\u00e4n el\u00e4mme yh\u00e4 nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa my\u00f6s teknologian kehityksell\u00e4 on roolinsa. Omana elinaikanani matkapuhelimet ja tietokoneet ovat yleistyneet. On tulut \u00e4lypuhelimia, digibokseja, ulkoisia kovalevyj\u00e4, muistitikkuja, … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[81,39],"tags":[96,38,94],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/450"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=450"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/450\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1876,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/450\/revisions\/1876"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=450"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=450"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=450"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}