{"id":477,"date":"2015-11-10T15:59:00","date_gmt":"2015-11-10T13:59:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=477"},"modified":"2022-08-18T21:54:44","modified_gmt":"2022-08-18T18:54:44","slug":"kannustinloukku-miehuuden-kriisi-ja-tulevaisuuden-synkat-kasikirjoitukset","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=477","title":{"rendered":"Kannustinloukku? – miehuuden kriisi ja tulevaisuuden synk\u00e4t k\u00e4sikirjoitukset"},"content":{"rendered":"

Kirjailija Timo H\u00e4nnik\u00e4isen haastattelu<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n

Miesten ongelmat on viime vuosien tunteikkaita puheenaiheita. Erityisesti syrj\u00e4ytymist\u00e4 p\u00e4ivitell\u00e4\u00e4n tilastojen valossa, mutta monilla ei n\u00e4yt\u00e4 olevan halua pureutua murhen\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n osana laajempaa ilmi\u00f6t\u00e4. Tasa-arvokeskustelun nimiss\u00e4 k\u00e4ydyt vastakkainasettelut k\u00e4rjistyv\u00e4t feministien ja miesasiamiesten v\u00e4lisiss\u00e4 vapaaotteluissa, jotka p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t aina ratkaisemattomina. Periksi ei anneta. Etenkin verkkokeskusteluissa t\u00e4rkeint\u00e4 vaikuttaa olevan vastakkaisen sukupuolen syyttely omista vastoink\u00e4ymisist\u00e4.<\/p>\n

Kuinka irtautua matalaotsaisen vihoittelun kierteest\u00e4? Ep\u00e4miellytt\u00e4vien seikkojen ty\u00f6nt\u00e4minen oman kuplan ulkopuolelle ei ole kenellek\u00e4\u00e4n ongelma, sill\u00e4 luonto on varmistanut itsesuojeluvaiston liiankin tehokkaan toimintakyvyn. Ongelmamme ei ole miehiss\u00e4, naisissa tai nolostuttavasti \u00e4\u00e4nteleviss\u00e4 rap-muusikoissa. Se on taipumuksessamme tehd\u00e4 l\u00e4hes kaikesta identiteettipolitiikkaa. V\u00e4\u00e4nn\u00e4mme maailman mieluummin toiveidemme mukaiseksi kuin katsomme asioita sellaisinaan. Mieskysymyksi\u00e4 j\u00e4sent\u00e4neen, kiisteltyn\u00e4kin tunnetun kirjailijan Timo H\u00e4nnik\u00e4isen <\/strong>mukaan miehet el\u00e4v\u00e4t nyt l\u00e4hes kaikkialla maailmassa ainutlaatuisen vaikeaa aikakautta. Sosiaalisten, teknis-taloudellisten ja v\u00e4est\u00f6rakenteellisten syiden vuoksi miehen kannattaa tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 eteen yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Toivottomuudelle on kuitenkin olemassa my\u00f6nteisi\u00e4 vaihtoehtoja. Tulevaisuuden ylikansalliset kriisit voivat muuttaa valtavirtapolitiikkaa ennakoimattomilla tavoilla.<\/p>\n

 <\/p>\n

Miehen kriisi alkoi, kun isois\u00e4 lampun osti<\/strong><\/p>\n

Brittikomedian yst\u00e4v\u00e4t tuntevat huippukoomikoiden t\u00e4hditt\u00e4m\u00e4n Monty Python -ryhm\u00e4n ja sen klassikkoelokuvan Holy Grail<\/em>. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kohtauksessa juonikuvioita intohimoisesti selitt\u00e4v\u00e4lle ukonk\u00e4pp\u00e4n\u00e4lle, \u201ckuuluisalle historioitsijalle\u201d, k\u00e4y kalpaten. Odottamatta kameran ohi ratsastava ristiritari viilt\u00e4\u00e4 miekalla h\u00e4nen kurkkunsa auki. Katsoja ei voi olla nauramatta veriteon ilmeiselle symboliikalle: suoran toiminnan edess\u00e4 katkeaa itsepintaisinkin jaarittelu. T\u00e4m\u00e4 kohtaus mieless\u00e4 pit\u00e4en ei t\u00e4ss\u00e4 haastatteluun perustuvassa artikkelissa keskityt\u00e4 toistamaan perusteellisesti niit\u00e4 tutkimuskentill\u00e4 esiintuotuja rakenteellisia tekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat osaltaan ajaneet miest\u00e4 nykyiseen kriisiins\u00e4. Lyhyen\u00e4 kertauksena voidaan kuitenkin muistuttaa suurista linjoista, jotka auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6n taustoja. Kirjailija Timo H\u00e4nnik\u00e4isen n\u00e4kemys mukailee useita tutkijaenemmist\u00f6n painottamia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Timo H\u00e4nnik\u00e4inen (TH)<\/strong>: Perimm\u00e4iset syyt ovat varmastikin vaurastuminen ja teknologinen kehittyminen, automatisaatio, joka vie ty\u00f6paikat. Kykyj\u00e4, joilla miehet ovat p\u00e4rj\u00e4nneet vuosituhannet, tarvitaan nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Viel\u00e4 teollistumisen kaudella ruumiillinen ty\u00f6 toi ainakin illuusion siit\u00e4, ett\u00e4 mies voi luoda jotakin omilla k\u00e4sill\u00e4\u00e4n, vaikka jo siin\u00e4kin vaiheessa esimerkiksi tehdasty\u00f6ntekij\u00e4 oli pitk\u00e4lti muuttunut yhdeksi koneiston mutteriksi tai koneenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi. Lopullinen askel oli palvelu- ja toimistoty\u00f6h\u00f6n siirtyminen. Se vei lopulta kaiken tunteen siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6 olisi jotenkin erityisen mielek\u00e4st\u00e4 tai ett\u00e4 ty\u00f6 vaatisi tultuaan tehdyksi mink\u00e4\u00e4nlaisia maskuliinisia vaistoja.<\/p>\n

H\u00e4nnik\u00e4inen ei viittaa maskuliinisilla vaistoilla pinnallisiin mielikuviin sotaisista luolamiehist\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t toiminnallisuuteen pakonomaisesti. Vaistot merkitsev\u00e4t ensisijaisesti miehelle luontaisia tapoja toimia synnynn\u00e4isen energisyytens\u00e4 ja kunnianhimonsa tukemana. H\u00e4n haluaa motivoitua, oppia uutta ja saavuttaa itsen\u00e4isesti, kokea aitoa el\u00e4m\u00e4nhallintaa. Teknologian voittokulku koskettaa tietenkin yht\u00e4 lailla naisia, jotka ovat saaneet n\u00e4hd\u00e4 perinteisten k\u00e4sity\u00f6ammattiensa katoavan koneiden tielt\u00e4. Ihmiset kaipaavat arvonantoa sukupuoleen katsomatta, konttorirotiksi tuomituille oli kuitenkin varattu muuta. Muutoksen voi sanoa iskeneen erityisen kovasti miehiin, sill\u00e4 perinteiset k\u00e4sitykset miesrooleista el\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 voimakkaina.<\/p>\n

TH<\/strong>: Tilalle tulivat sosiaaliset taidot, matemaattiset kyvyt ja muut samanlaiset, l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sukupuolineutraalit taidot. Valtion asema alkoi korostua, yhteiskunta on paljon aiempaa organisoidumpi. Poliisivoimat ja muut viranomaiset hoitavat teht\u00e4vi\u00e4, jotka aiemmin katsottiin pitk\u00e4lti yksitt\u00e4isten miesten velvollisuuksiksi. Ajatus miehest\u00e4 itsens\u00e4 ja perheens\u00e4 suojelijana ei en\u00e4\u00e4 samalla tavoin p\u00e4de. Toinen asia on koulutusyhteiskunta. Kaikki ammatit vaativat nykyisin pitk\u00e4\u00e4 koulutusta, mies tavallaan pakotetaan oppipojan asemaan suureksi osaksi el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Yhteiskunta toimii H\u00e4nnik\u00e4isen mukaan nykyisin erinomaisesti joidenkin miestyyppien kohdalla. Urasuuntautunut tietokonen\u00f6rtti on nettohy\u00f6tyj\u00e4n pilakuvamainen esimerkki. Ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 automaattisesti ulkopuolelleen kohtuuttoman suuren osan miehist\u00e4. Aihetta k\u00e4sitellyt psykohistorioitsija Juha Siltala <\/strong>on nostanut nuorisotutkimuksessaan esille saman huomion: kaikkein haavoittuvimmassa asemassa (my\u00f6s kaikkiin naisryhmiin n\u00e4hden) ovat ne nuoret miehet, joilla ei ole kykyj\u00e4 akateemisiin ammatteihin. Tilannetta saattaisi parantaa esimerkiksi miesten rohkaiseminen kasvaville hoiva-aloille, mutta useiden intoa jarruttaa korkea sosiaalinen kynnys, ihmissuhdetaidoissakin olisi petrattavaa. Monet ryhtyv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n lohtua korviketoiminnoista.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kun mik\u00e4\u00e4n ei n\u00e4yt\u00e4 kannattavan, pokeri ja porno auttavat? <\/strong><\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n kirjaton, karjaton mies ei ole en\u00e4\u00e4 leimallisesti nahjusmainen mammanpoika, luonnevikainen nyrkkisankari tai viinoittunut taiteilijasielu. El\u00e4m\u00e4n pelist\u00e4 voi pudota kuka tahansa, ponnistuksiin katsomatta. Miesasiamiesten perustelut kaiken yritt\u00e4misen turhuudesta ovat H\u00e4nnik\u00e4iselle tuttuja, vaikka h\u00e4n korostaakin pes\u00e4eroaan heihin. Naimisiin ei kannata menn\u00e4, koska niin moni liitto p\u00e4\u00e4ttyy eroon. Mies j\u00e4\u00e4 herk\u00e4sti pelk\u00e4ksi elatusmaksujen maksajaksi, tyhj\u00e4n p\u00e4\u00e4lle. Pitk\u00e4\u00e4 ty\u00f6uraa ei kannata tehd\u00e4, koska ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 olet kuitenkin t\u00e4ysin korvattavissa. Kiintymyksellisiin naissuhteisiinkaan ei kaikilla miehill\u00e4 voi olla edes teoreettista mahdollisuutta, sill\u00e4 sukupuolten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4suhde on vinoutunut kaikissa pitk\u00e4\u00e4 rauhanaikaa nauttineissa yhteiskunnissa. Pariutumisik\u00e4isi\u00e4 miehi\u00e4 on yksinkertaisesti liikaa suhteessa pariutumisik\u00e4isiin naisiin. H\u00e4nnik\u00e4inen n\u00e4kee miesten keskuudessa levi\u00e4v\u00e4n kyynisen lamaantuneisuuden ennen kaikkea reagointina.<\/p>\n

TH<\/strong>: Mies on monella tapaa syrj\u00e4ytynyt sek\u00e4 tuotannosta ett\u00e4 perhe-el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Jatkettu teini-ik\u00e4, juhliminen, pokerin pelaaminen, pornon kuluttaminen ja yleinen hedonismi ilment\u00e4v\u00e4t hanskat naulaan -asennetta, koska kunnollisia kannusteita ei oikeastaan ole. T\u00e4rkein julma realiteetti on, ettei modernilla l\u00e4nsimaisella yhteiskunnalla ole juuri tarjottavaa miehille. On osin sosiaalisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 el\u00e4\u00e4 parikymppisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 nelikymppiseksi saakka tai pidemm\u00e4llekin. Sellainen on t\u00e4ysin toteutettavissa t\u00e4ss\u00e4 mallissa. Ja monet ajattelevat, ett\u00e4 miksik\u00e4s ei? Mit\u00e4 min\u00e4 saisin yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n enemp\u00e4\u00e4? Voin sanoa monessa suhteessa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ni sit\u00e4, ett\u00e4 moni p\u00e4\u00e4tyy t\u00e4llaisiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, vaikka mielest\u00e4ni niiss\u00e4 piilee umpikuja.<\/p>\n

P\u00e4ihdekeskeinen el\u00e4m\u00e4ntapa auttaa miest\u00e4 hetkitt\u00e4in unohtamaan kuiskuttavat ajatuksensa siit\u00e4, ettei yhteiskunta tai sen koommin kukaan nainenkaan h\u00e4nt\u00e4 arvosta, halua tai tarvitse. Jatkettuun teini-ik\u00e4\u00e4n tarrautuu my\u00f6s moni nainen, mutta naiset eiv\u00e4t yksinkertaisesti ajaudu massoittain miehille tyypillisiin alkoholismiin ja syrj\u00e4ytymiskierteisiin. H\u00e4nnik\u00e4inen uskoo miehisen kivun kasvavan entisest\u00e4\u00e4n n\u00e4enn\u00e4isen huolettomuuden alla. Olemme paitsi kadottaneet miehuusk\u00e4sityksemme my\u00f6s rakentaneet linnamme hiekalle. H\u00e4nen mukaansa yhteiskuntamme perustuu kaikissa aiemmissa sivilisaatioissa miehisin\u00e4 pidettyjen vaistojen tukahduttamiselle ja niiden kanavoimiselle kulutustuotteiden ja muiden statussymbolien tavoitteluun. Ainoastaan pieneen taloudelliseen eliittiin kuuluvilla miehill\u00e4 on syyt\u00e4 tuntea, ett\u00e4 heill\u00e4 on valtaa, vapautta ja arvostusta. Hekin tosin alkavat olla yh\u00e4 suuremmassa m\u00e4\u00e4rin pelkki\u00e4 osasia kansainv\u00e4lisess\u00e4 koneistossa, jonka ainoa kantava voima on voitontavoittelu. Jokainen on korvattavissa, niin herra kuin orja. Toivonkipin\u00e4t ovat v\u00e4hiss\u00e4.<\/p>\n

TH<\/strong>: Ei kannata my\u00f6sk\u00e4\u00e4n el\u00e4tell\u00e4 haaveita siit\u00e4, ett\u00e4 miehet nousisivat yhten\u00e4 rintamana ajamaan etujaan. Siihen miehet ovat liian erill\u00e4\u00e4n ja liian omaan mukavuuteensa kiintyneit\u00e4. Useimmat miehet valitsevat mieluummin sopeutumisen tuomat lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen materiaaliset ja sosiaaliset edut kuin nousevat organisoituun kapinaan. Valtavirran miesasialiikkeen suurin virhe on pelata yleisesti hyv\u00e4ksyttyjen pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan. He eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 sill\u00e4 tiell\u00e4 on vain h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Mit\u00e4 jos kamelin selk\u00e4 katkeaa eli miehet her\u00e4\u00e4v\u00e4t keskell\u00e4 kaljapullomerta<\/strong><\/p>\n

Maailmalla on uutisoitu Kiinassa puhuttaneesta liikehdinn\u00e4st\u00e4, jossa pariutumismarkkinoilta syrj\u00e4ytyneet nuoret miehet jengiytyv\u00e4t tavalla, joka ei voisi olla kauempana vaikkapa AA-kerhojen hiljaisesta vertaistukitoiminnasta. Kiinalaismiehet perustavat puolisotilaallisia mets\u00e4leirej\u00e4, joissa harjoitellaan selviytymistaitoja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen tulevaisuuden varalle. Korkeimmillekin puoluevirkailijoille on ehditty kertoa, etteiv\u00e4t miehet ole puuhailemassa homoseksuaalisille suhteille perustuvaa teltta-idylli\u00e4. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat jossakin aivan muualla. Meill\u00e4kin p\u00e4in on syyt\u00e4 kysy\u00e4, voiko todellisuuspakoiselle hedonismille l\u00f6yty\u00e4 jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yhteiskunnallisesti vaarallisempia purkautumisv\u00e4yli\u00e4. Sosiaality\u00f6n professori Jari Heinonen <\/strong>on puhunut miesten sosiaalisten verkostojen ennaltaehk\u00e4isev\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta. My\u00f6s H\u00e4nnik\u00e4isen mielest\u00e4 tilalle tulisi hakea rakentavia vaihtoehtoja, jotka eiv\u00e4t muodostuisi uhkatekij\u00f6iksi.<\/p>\n

TH<\/strong>: Olen puhunut miesten yhteenliittymist\u00e4 ja siten omien verkostojen luomisesta virallisten instituutioiden rinnalle ja ulkopuolelle. Katsoisin t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4mm\u00e4ksi vaihtoehdoksi. Kuten edell\u00e4 viittasin, en kuitenkaan usko \u00e4killiseen huomattavaan kansanliikkeeseen, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 menee ik\u00e4\u00e4n kuin viel\u00e4 liian hyvin. Her\u00e4nnyt kiinnostus alkaa luultavasti n\u00e4kym\u00e4\u00e4n todellisena vilkastumisena esimerkiksi olosuhteissa, joissa taloudellinen tilanne menee viel\u00e4 paljon huonommaksi.<\/p>\n

Pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4n hetkeksi t\u00e4h\u00e4n. Riitt\u00e4isik\u00f6 huutomyrskyyn tai jopa v\u00e4kivaltaisuuteen pelkk\u00e4 taloudellinen romahdus vai tarvitaanko sohvalta nousemiseen enemm\u00e4n? Monet tutkijat ovat puhuneet ongelmien kasautumisesta ja niiden yhteisvaikutuksesta. Ep\u00e4onnekkaat sattumat summautuvat, ja mustan auringon noustessa se on menoa?<\/p>\n

TH<\/strong>: Aktivoituminen vaatisi varmasti monen ep\u00e4onnekkaan sattuman yhteisvaikutusta ja ennen kaikkea siihen tarvittaisiin, ett\u00e4 valtion ja virallisten instituutioiden valta heikkenisi huomattavasti nykyisest\u00e4. Tavallaanhan miesryhm\u00e4t ovat aina olleet jonkinlaisia protovaltioita. Ne ovat ottaneet hoitaakseen teht\u00e4vi\u00e4, joihin jokin heikko valtio ei ole kyennyt. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee oppikirjamaisesti vaikkapa mafiaan ja pikkurikollisj\u00e4rjest\u00f6ihin. Tunnettuna esimerkkin\u00e4 Rooman valtakunta kesti viimeiset hyvin kaoottiset vaiheensa er\u00e4\u00e4nlaisten miesjengien voimalla. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 yhteenliittym\u00e4t tulevat korvaamaan valtiota vaikeina aikoina, ja niist\u00e4 kasvaa uudenlaisen valtioj\u00e4rjestyksen perusmuoto.<\/p>\n

Kirjailijan tulkinnassa j\u00e4rjestelm\u00e4 etenee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 omalla painollaan kohti yh\u00e4 feminiinisemp\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmuotoa. Linjaus voi kuulostaa aluksi nurinkuriselta, sill\u00e4 politiikan ja talouden huipuilla miehet ovat kaikkialla systemaattisesti yliedustettuina. H\u00e4nnik\u00e4inen viittaakin \u201dfeminiinisell\u00e4 aikakaudella\u201d nimenomaisesti aikalaisilmi\u00f6\u00f6n, paradigmanvaihdokseen kokonaisvaltaisena kulttuurisena ilmi\u00f6n\u00e4. Kysymys ei ole siis lihallisten ihmisten tietoisista valtasuhteista, vaan rakenteista, jotka suosivat naissukupuolta monen tekij\u00e4n my\u00f6t\u00e4tuulessa. Selvent\u00e4v\u00e4ksi vertailukohdaksi naisistumiselle (ilmi\u00f6n\u00e4) voisi nostaa esimerkiksi 1960-lukulaisen seksuaalisen vallankumouksen, jossa aiemmin eliitin piiriin kuulunut (laskelmoitu, \u00e4lyllistetty) hedonismi muuttui massailmi\u00f6ksi ty\u00f6l\u00e4isten omaksuessa uudet opit huomattavan lyhyess\u00e4 ajassa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 voisi my\u00f6s puhua kollektiivisen alitajunnan muutoksesta, mutta termill\u00e4 on ollut huono maine jo kauan k\u00e4ytt\u00e4jiens\u00e4 akateemisista ylily\u00f6nneist\u00e4 johtuen. H\u00e4nnik\u00e4inen etsii naisistumisen vastavoimaa holhousvaltion kritiikist\u00e4. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n miesten tulisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon ajatuksesta, jossa muutos tulee ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja ett\u00e4 yhteiskunnan pit\u00e4isi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 heid\u00e4n asiansa. Miesten toivo piilee siis valtavirtayhteiskunnan instituutioiden ulkopuolella, omaehtoisissa liittoumissa ja verkostoissa. H\u00e4nnik\u00e4inen havainnollistaa mietteit\u00e4\u00e4n ly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n oikean jokerikortin.<\/p>\n

TH<\/strong>: Pit\u00e4isi ottaa oppia moottoripy\u00f6r\u00e4jengeist\u00e4 ja rikollisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4. Ei toki niin, ett\u00e4 ryhdytt\u00e4isiin tekem\u00e4\u00e4n rikoksia tai k\u00e4ym\u00e4\u00e4n jengisotia, mutta t\u00e4llaisten porukoiden keskin\u00e4inen solidaarisuus on esimerkillist\u00e4. Esimerkiksi moottoripy\u00f6r\u00e4jengi on suuri ja tehokas verkosto, jonka puitteissa ty\u00f6tilaisuuksia, taloudellista ja henkist\u00e4 tukea, kontakteja ja kaikkea muuta mahdollista toimitetaan sinne miss\u00e4 sit\u00e4 tarvitaan. Se todella tukee vaikeuksiin joutunutta j\u00e4sent\u00e4\u00e4n huomattavasti tehokkaammin kuin pelkk\u00e4 harrastuspiiri tai l\u00f6yh\u00e4 kaveriporukka.<\/p>\n

 <\/p>\n

Veljessurman saaliina katinkultaa – kilpailun lyhytn\u00e4k\u00f6isyys miehuuden rappiona<\/strong><\/p>\n

Kilpailuyhteiskunta ja oravanpy\u00f6r\u00e4n kirot lienev\u00e4t niit\u00e4 aiheita, joita ei tarvitse avata kenellek\u00e4\u00e4n yl\u00e4asteik\u00e4ist\u00e4 vanhemmalle. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin v\u00e4ite on liian optimistinen, sill\u00e4 lapset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tutustumaan hoputtavan suorittamisen ja vertailun iloon jo viimeist\u00e4\u00e4n ala-asteelle siirtyess\u00e4\u00e4n. Tilastollisesti katsoen mielialal\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 sy\u00f6v\u00e4t lapset on ollut kauan yksi tulevaisuuden merkitt\u00e4vist\u00e4 riskiryhmist\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yleinen huonontuminen on ollut niin kiivasta, ett\u00e4 ajallisesti melko l\u00e4heist\u00e4 1980-lukua muistellaan jo nyt ikuisesti menetettyn\u00e4 kulta-aikana. Miesten keskin\u00e4inen kilpailu on my\u00f6s alati raaistuvaa lajia, sill\u00e4 perinteinen normik\u00e4sitys miehen el\u00e4tt\u00e4j\u00e4roolista el\u00e4\u00e4 yh\u00e4 sitke\u00e4sti.<\/p>\n

Miehest\u00e4 otetaan mittaa etenkin lompakon ymp\u00e4rysmitalla, sit\u00e4 ja pituutta pit\u00e4isi l\u00f6yty\u00e4 muualtakin. Paras resepti uros-arvon ostamiseen on muiden miesten armoton polkeminen ty\u00f6- ja parisuhdemarkkinoilla. N\u00e4in ainakin annetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Hollywood-t\u00e4hti\u00e4, rallikuskeja ja roistoliikemiehi\u00e4 ylist\u00e4vi\u00e4 tiedotusv\u00e4lineit\u00e4 my\u00f6ten. H\u00e4nnik\u00e4inen liittyy kilpajuoksun arvostelijoihin tuoden suomalaiseen keskusteluun uuden ulottuvuuden, miehuuden rappion.<\/p>\n

TH<\/strong>: Statussymbolit ovat tietenkin aina kuuluneet miehisyyteen, ne ilment\u00e4v\u00e4t miehen asemaa ja saavutuksia. Kritiikkini kohdistuu statussymbolien rappioon ja inflaatioon modernissa yhteiskunnassa. Ne liittyv\u00e4t en\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4n varallisuuteen. Luksusauto tai kallis puku ei kerro omistajansa miehekkyydest\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, se ilmaisee vain ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on ollut varaa ostaa se. Korkean varallisuuden saavuttamiseen tarvitaan nyky\u00e4\u00e4n vain mukautuvaisuutta ja laskelmointia, eik\u00e4 kumpikaan niist\u00e4 ole erityisen miehinen hyve. Ne ovat kauppiaskulttuurin hyveit\u00e4, ja kauppiaskulttuuri asettaa aina m\u00e4\u00e4r\u00e4n laadun edelle.<\/p>\n

Modernin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n keskeisimpi\u00e4 sis\u00e4\u00e4nrakennettuja ongelmia on H\u00e4nnik\u00e4isen(kin) mielest\u00e4 se, ettei tunnetta yhteenkuuluvuudesta ja yhteisist\u00e4 tavoitteista edes pyrit\u00e4 luomaan. Samankin yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 toimivat miehet muuttuvat helposti toistensa vihollisiksi. Muutoksiin tulisi kuitenkin pyrki\u00e4, muillakin el\u00e4m\u00e4nalueilla kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

TH<\/strong>: Silloin kun yhteen hiileen puhaltaminen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, miesten keskin\u00e4inen kilpailu ei yleens\u00e4 ole yht\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 ja usein vahvistaakin yhteis\u00f6\u00e4. Fight Club <\/em>-elokuvassa, johon olen usein viitannut, on er\u00e4s erinomainen repliikki: \u201dYou are not your job. You’re not how much money you have in the bank. You’re not the car you drive. You’re not the contents of your wallet. You’re not your fucking khakis. You’re the all-singing, all-dancing crap of the world<\/em>.\u201d Ymm\u00e4rr\u00e4n t\u00e4m\u00e4n niin, ett\u00e4 miehisyydest\u00e4 on modernissa maailmassa tullut eksistentiaalista kamppailua. Miehisyys on tavallaan taito, muttei sellainen jonka voisi jotakin oppikirjaa seuraamalla hallita. Isovanhempieni sukupolvelle se oli osa heid\u00e4n luonnettaan, ja heid\u00e4n luonteensa muovasi el\u00e4m\u00e4nkokemus. En\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n oppia ei miehelle automaattisesti tule, ja siksi niin monet luulevat miehisyyden tarkoittavan pelkki\u00e4 muotoseikkoja, kulutustottumuksia, isoja rintalihaksia ja niin edelleen. Ne, joita t\u00e4llainen maskuliinisuuden simulaatio ei tyydyt\u00e4, joutuvat omin p\u00e4in, yksin\u00e4\u00e4n ja yhdess\u00e4, rakentamaan miehisyytens\u00e4 autioituneessa maisemassa ilman kulttuurisia tienviittoja. T\u00e4m\u00e4 on aikamme miehen keskeinen problematiikka, jota kirjani Kunnia<\/em> k\u00e4sittelee. Oppiakseen ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa miehisyytt\u00e4\u00e4n nykyaikana pit\u00e4isi ensin tiedostaa t\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6tilanne.<\/p>\n

 <\/p>\n

Keikarimiljon\u00e4\u00e4rin haudalta kohti kest\u00e4vi\u00e4 ihanteita<\/strong><\/p>\n

Itsepetoksen ja ihmisen sanotaan syntyneen samalla hetkell\u00e4. H\u00e4nnik\u00e4inen k\u00e4sittelee miehisyytt\u00e4 ihanteena, joka tahtoo aina luistaa k\u00e4sist\u00e4mme. Miksi tavoitella jotakin, johon ei koskaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 pysyv\u00e4sti? Uskonnon psykologiasta tunnemme uskonnollisen kilvoittelun, jonka liikevoima perustuu t\u00e4sm\u00e4lleen samalle mekanismille eli \u201cihminen ei koskaan kelpaa omana itsen\u00e4\u00e4n\u201d. Jotkut ovat ottaneet harteilleen koko jumalasuhteensa itse Jumalankin puolesta, narkomaani\u00e4iti\u00e4 hoitavan lapsen tavoin. Hieman mukaillen voisi H\u00e4nnik\u00e4isenkin pohdintojen tulkita olevan vain hypp\u00e4ily\u00e4 sellist\u00e4 toiseen. Onko erilaisenkin miehuusk\u00e4sityksen vaaliminen lopulta vain uudenlainen alistumisen muoto kuristaviin normeihin?<\/p>\n

TH<\/strong>: T\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tietysti kysy\u00e4, mik\u00e4 kaikki on \u201dvalhetta\u201d? Ihanteissa on kyse jonkinlaisista platonisista ideaalityypeist\u00e4, ja psykokulttuurin \u201doma itse\u201d on my\u00f6s sellainen. Miss\u00e4 vaiheessa ihminen on riitt\u00e4v\u00e4n puhtaasti oma itsens\u00e4 ja onko se edes mahdollista, eih\u00e4n sit\u00e4 kukaan tied\u00e4. Toinen olennainen kysymys on se, onko ihanteen tavoittelu sen aiheuttamien vastoink\u00e4ymisten ja rasitusten arvoista. Siihenk\u00e4\u00e4n ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n objektiivista vastausta. Eeposten, tarinoiden ja kansanrunouden miessankarit ovat ideaalityyppej\u00e4, joiden ominaisuudet ovat usein liioiteltuja. Ne ovat miesten luomia kuvia siit\u00e4, millaista ihanteellinen miehisyys on. Niiden tarkoitus ei ole kuvata sit\u00e4, millaisia yksitt\u00e4iset miehet todellisuudessa ovat, vaan sit\u00e4 millaisia miehet haluaisivat olla. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ero, sill\u00e4 jos kuvittelee olevansa tai voivansa olla aivan samanlainen kuin myyttinen esikuva, seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Mutta itsess\u00e4\u00e4n on aivan tervett\u00e4, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on sankareita ja esikuvia, jotka toimivat suunnann\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4. T\u00e4ydellisyyden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja halu olla enemm\u00e4n kuin oma itsens\u00e4 on meihin sis\u00e4\u00e4nrakennettuna.<\/p>\n

Toinen askarruttava, h\u00e4iritsev\u00e4kin puoli H\u00e4nnik\u00e4isen ajattelussa liittyy miehisen luonnon perimm\u00e4iseen raadollisuuteen. Syntilista on loputon, kuten naisillakin, harvat eroavaisuudet ilkit\u00f6iss\u00e4 liittyv\u00e4t biologisen sukupuolen tuomiin mahdollisuuksiin. Historiallisesti miehi\u00e4 on kuitenkin enemm\u00e4n tahrinut vallanhimo, kulttuurisistakin my\u00f6t\u00e4vaikutuksista johtuen. Kuinka siis ratkaista yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n etujen v\u00e4linen ikuinen ristiriita. H\u00e4nnik\u00e4isen mukaan olisikin virheellist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei mies luonnostaan tavoittele mainetta, statusta, valtaa ja etuoikeuksia. Ahnautta voidaan kuitenkin kampittaa ajan saatossa tehokkaaksi havaitulla keinolla, josta sosiologiassa puhutaan usein heimoyhteyteen ja ryhm\u00e4kuriin liittyvin k\u00e4sittein.<\/p>\n

TH<\/strong>: Miesten keskin\u00e4iset kunnias\u00e4\u00e4nn\u00f6t luovat rajoittavat puitteet t\u00e4llaisille itsekk\u00e4ille pyyteille. Mies, joka asettaa oman etunsa tai nautinnonhalunsa ryhm\u00e4n edelle, menett\u00e4\u00e4 vertaistensa luottamuksen ja tuen. Kunnia on n\u00e4in ollen hillitsev\u00e4 tekij\u00e4, jonka tarkoitus on valjastaa miehen egoistisia taipumuksia yleisemm\u00e4n hyv\u00e4n eteen. Feministien suurimpiin harhoihin kuuluu k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 mies saa etuoikeutensa syntyess\u00e4\u00e4n. Todellisuudessa miehen pit\u00e4\u00e4 lunastaa kaikki etuoikeudet niin teoilla kuin tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misill\u00e4.<\/p>\n

Kunnia on H\u00e4nnik\u00e4iselle k\u00e4site, jonka sis\u00e4ll\u00f6n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 rajattu miesten joukko eli kunniaryhm\u00e4. Viime k\u00e4dess\u00e4 naisilla, yhteiskunnalla tai miehell\u00e4 yksil\u00f6n\u00e4 ei ole siihen vaikutusmahdollisuuksia. Kunniak\u00e4sitykset syntyv\u00e4t sellaisen miesryhm\u00e4n keskuudessa, jonka j\u00e4senet tuntevat toisensa ja ovat suorassa kontaktissa toisiinsa ja jota sitovat yhteiset tavoitteet. Kunniaryhm\u00e4 voi olla poliittinen j\u00e4rjest\u00f6, uskonnollinen yhteis\u00f6, sotilaallinen organisaatio, ammattikunta tai jengi. Kunnia tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 miehen mainetta t\u00e4llaisen ryhm\u00e4n keskuudessa ja se on laadultaan horisontaalista tai vertikaalista. Horisontaalinen kunnia tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kunniaryhm\u00e4n vaatimukset ja osoittaa n\u00e4in olevansa muiden vertainen. Vertikaalinen kunnia liittyy taas miesten keskin\u00e4iseen kilpailuun: miehet haluavat my\u00f6s loistaa vertaistensa silmiss\u00e4, toteuttaa ryhm\u00e4ns\u00e4 vaatimukset poikkeuksellisen hyvin. Se, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kunniallisena vaihtelee jonkin verran kunniaryhm\u00e4st\u00e4 ja sen tavoitteista riippuen, mutta kunnian keskeinen sis\u00e4lt\u00f6 palautuu aina niin sanottuihin taktisiin hyveisiin, jotka kirjailija Jack Donovan <\/strong>on m\u00e4\u00e4ritellyt voimaan, urheuteen ja itsens\u00e4 sek\u00e4 tarpeellisten taitojen hallintaan.<\/p>\n

Miehuuteen kuuluu H\u00e4nnik\u00e4isen mukaan my\u00f6s positiivisen suhteen muodostaminen naisiin, ja useimmille miehille se onnistuu avioliiton tai muun parisuhteen kautta. Hyv\u00e4n, toimivan suhteen dynamiikka voi olla monenlainen. Olennaisinta on, ett\u00e4 mies ei erist\u00e4ydy vain perheens\u00e4 pariin ja rakenna sosiaalista p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4\u00e4n ainoastaan sen varaan. H\u00e4n tarvitsee kodin ulkopuolisia tavoitteita ja muiden miesten tukea. Leijonanosa miehen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 koostuu tasapainoilusta perheen ja niin sanotun veljeskunnan vaatimusten v\u00e4lill\u00e4. Jos jompikumpi puuttuu, h\u00e4n on turvattomassa asemassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Millaista (ep\u00e4)reaalipolitiikkaa tulisi ajaa eli mist\u00e4 politiikassa vaietaan viimeiseen asti<\/strong><\/p>\n

Virtahevolla olohuoneessa tarkoitettiin alun perin lapsen l\u00e4heisriippuvuutta alkoholistiperheen helvetiss\u00e4. Sittemmin kielikuvalla on viitattu useisiin tabuaiheisiin, kuten parisuhdev\u00e4kivaltaan ja ty\u00f6narkomaniaan. Vertaus on erityisen osuva siksi, ett\u00e4 itsep\u00e4inen el\u00e4in on liian m\u00f6hk\u00e4lem\u00e4inen j\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi huomiotta, mutta vain harvalla on rohkeutta yritt\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Miehen kannustinloukku t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 virtahevon mittasuhteet vaivattomasti, silti jopa vallankumouksellisesta tuhonsiemenest\u00e4 pysytell\u00e4\u00e4n hissukseen poliitikkojen ja talouseliitin keskuudessa. Ollaan kuin n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 mets\u00e4\u00e4 puilta, vaikka tutkimustietoa on yllin kyllin.<\/p>\n

Varman maailmanlopun saarnaaminen ei palvele ket\u00e4\u00e4n, mutta julkinen keskusteluavaruus kaipaisi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 nopeaa vy\u00f6rymist\u00e4\u00e4n my\u00f6s valtavirtapolitiikan piiriin. Siit\u00e4, k\u00e4\u00e4ntyyk\u00f6 miesten aseman parantaminen ruohonjuuritason politiikassa lopulta miesten ja naisten v\u00e4listen eturistiriitojen nollasummapeliksi, voi olla montaa mielt\u00e4. Timo H\u00e4nnik\u00e4inen suhtautuu poliitikkojen muutoshaluihin kuin liian houkuttavaan tarjoukseen, mutta h\u00e4nell\u00e4 on ehdotuksensa.<\/p>\n

TH<\/strong>: Kaikki perheen ja avioliiton asemaa vahvistavat ja sukupuolikiinti\u00f6it\u00e4 jarruttavat poliittiset ratkaisut ovat tietenkin eduksi miehille. Samoin kaikki sellainen politiikka, joka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 koulutuksen yliarvostusta. Koulutusyhteiskunta ajaa ensi sijassa naisten etuja, koska useimmille naisille ei tuota mink\u00e4\u00e4nlaisia ongelmia istua parhaita nuoruusvuosiaan eri oppilaitoksissa. Miehill\u00e4 asia on p\u00e4invastoin. Poikien koulumenestyksen heikentyminen on tunnettu tosiasia, samaten miesten yliedustus ty\u00f6tt\u00f6myystilastoissa ja miespuolisen ty\u00f6voiman kasvanut keskittyminen matalapalkkaisille aloille. Niinp\u00e4 tutkintojen karsiminen ja lyhent\u00e4minen sek\u00e4 oppisopimuskoulutuksen kaltaisten j\u00e4rjestelyjen lis\u00e4\u00e4minen parantaa miesten asemaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Taustalla oleva suurempi ongelma on kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ammatteja v\u00e4heksyv\u00e4 asenneilmasto sek\u00e4 se, ett\u00e4 pitk\u00e4lle automatisoitunut yhteiskunta ei juurikaan tarvitse lihasvoimaa ja k\u00e4dentaitoja.<\/p>\n

Avioliiton ja perheen siunaaminen eiv\u00e4t varsinaisesti edusta uusimpia hullutuksia. Eiv\u00e4tk\u00f6 juuri ne ole aina keikkuneet l\u00e4hes kaikkien puolueiden pyhill\u00e4 listoilla? H\u00e4nnik\u00e4inen ei kiist\u00e4, etteik\u00f6 valtavirtapolitiikastakin l\u00f6ytyisi yhteiskuntaa vakauttavia hankkeita, kuten perhearvojen korostamista, mutta todellisuudessa ne uhkaavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 sanahelin\u00e4ksi.<\/p>\n

TH<\/strong>: Kyse on ollut paljolti v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisesta naukumisesta. Arvopuhe on keskittynyt l\u00e4hinn\u00e4 homoliittojen vastustamiseen, mik\u00e4 on lopulta aika merkitykset\u00f6n ilmi\u00f6. Voidaan kysy\u00e4, onko puheissa mit\u00e4\u00e4n mielt\u00e4. Onko esimerkiksi perussuomalaisilla ollut konkreettisia ideoita, joilla olisi voinut todella vahvistaa avioliiton ja perinteisen perhemallin asemaa? En ole kuullut kenenk\u00e4\u00e4n ehdottavan esimerkiksi aviorikoksen uudelleen kriminalisointia tai ett\u00e4 avioerosta teht\u00e4isiin hankalampaa. Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 lopetettaisiin lapsilisien maksaminen avioliiton ulkopuolella syntyneist\u00e4 lapsista. N\u00e4m\u00e4h\u00e4n olisivat aika radikaaleja toimenpiteit\u00e4 nykyaikana ja kuulostavat niin ep\u00e4korrekteilta, etten usko yhdenk\u00e4\u00e4n konservatiivipoliitikoista uskaltavan ehdottaa mit\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4nsuuntaista. Jokainen tiet\u00e4\u00e4, millaisia seuraukset olisivat.<\/p>\n

H\u00e4nnik\u00e4inen toteaa pessimismins\u00e4 perustuvan t\u00e4m\u00e4nhetkisen kulttuuri-ilmaston l\u00e4pitunkevuuteen. Vallitsevien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja s\u00e4\u00e4d\u00f6sten kyseenalaistajia ei yksinkertaisesti ole. Konservatiivitkin keskittyv\u00e4t lillukanvarsiin, kuten mainittuun homoavioliittoon. He pyrkiv\u00e4t hidastamaan painoarvoltaan v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6ist\u00e4 muutosta tilanteessa, jossa jo tavanomaisen avioliiton arvostus on pohjalukemissa. Sukupuolikiinti\u00f6it\u00e4 H\u00e4nnik\u00e4inen pit\u00e4\u00e4 r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityin\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n naisia varten. Pyrkimyksen\u00e4 on saada naisia etusijassa hyvin palkatuille ja turvallisille aloille, mutta koskaan ei puhuta naisten lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 huonopalkkaisille raskaille aloille, kuten kaivosty\u00f6h\u00f6n. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n sukupuolikiinti\u00f6politiikan voisikin nykymuodossaan lopettaa kokonaan. Eleell\u00e4 tuskin olisi mainittavaa osuutta kokonaiskuvassa, mutta nykyisin kiinti\u00f6t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n miesten huonoa asennetta ty\u00f6markkinoilla.<\/p>\n

Palataan viel\u00e4 lopuksi mieskysymyksen uhkiin ja uutiskuvien mylviviin nuorukaismassoihin. Kuljemmeko v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohti ylij\u00e4\u00e4m\u00e4miesten sotaa kaikkia vastaan, \u201cm\u00e4kin haluun avoauton, beiben ja p\u00e4t\u00e4kk\u00e4\u00e4\u201d?<\/p>\n

TH<\/strong>: Vaikea sanoa, miten kriisi lopulta kanavoituu meill\u00e4p\u00e4in. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on erilainen v\u00e4est\u00f6rakenne kuin arabimaissa ja osassa Aasiaa, nuoria miehi\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n. V\u00e4est\u00f6mme on ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4, mutta tietty syrj\u00e4ytymiskehitys tapahtuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja on Tenho Kiiskinen It\u00e4-Suomen yliopistosta<\/strong><\/p>\n

 (katso my\u00f6s Sosiologi-lehden p\u00e4\u00e4toimittajan kommentti 2\/2015 p\u00e4\u00e4kirjoituksesta http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=509 )
\n<\/strong><\/p>\n

Timo H\u00e4nnik\u00e4isen runsaasti julkista keskustelua nostattanut esseekokoelma \u201dKunnia\u201d julkaistiin helmikuussa.<\/em><\/p>\n

Kirjallisuutta ja muita l\u00e4hteit\u00e4 rakennemuutoksista, mieskysymyksist\u00e4 ja yhteis\u00f6teorioista kiinnostuneelle lukijalle. <\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Calhoun, John B.: Density and Social Pathology. 1962.<\/p>\n

Diamond, Jared: Romahdus: Miten yhteiskunnat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tuhoutua tai menesty\u00e4. 2005.<\/p>\n

Donovan, Jack: The Way of Men. 2012.<\/p>\n

Donovan, Jack & Miller, Nathan F.: Blood-Brotherhood and Other Rites of Male Alliance. 2009.<\/p>\n

Frank, Robert H.: Falling Behind. How Rising Inequality Harms The Middle Class. 2007.<\/p>\n

Heinonen, Jari: Nuoret miehet kilpailuyhteiskunnan puristuksessa. Tiedonantaja 12.6.2012.<\/p>\n

Kaaro, Jani: Mies ilman naista ja seksi\u00e4 on \u00e4k\u00e4inen ampiainen. Helsingin Sanomat 14.10.2013.<\/p>\n

Karvonen, Juha T.: Miksi mielenterveys vie nuoria el\u00e4kkeelle? 2013.<\/p>\n

Kiiskinen, Tenho: Nuoret – ikuiset syntipukit? Uljas 2\/2014.<\/p>\n

Laasanen, Henry: Naisten seksuaalinen valta. 2008.<\/p>\n

Ranta, Elina: Nuori mies, kurjuuden kuningas? Taloussanomat 12.3.2012.<\/p>\n

Savolainen, Anni: Toinen sukupuoli. Turun ylioppilaslehti 9.4.2015.<\/p>\n

Siimes, Mika (toim.): El\u00e4k\u00f6\u00f6n mies. Miesel\u00e4m\u00e4kertoja. 1994.<\/p>\n

Siltala, Juha: Miehen kunnia. 1994.<\/p>\n

Siltala, Juha: Nuoriso – mainettaan parempi? 2013.<\/p>\n

Siltala, Juha: Suomalainen ahdistus. 1992.<\/p>\n

Siltala, Juha: Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n huonontumisen lyhyt historia. 2004.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjailija Timo H\u00e4nnik\u00e4isen haastattelu   Johdanto Miesten ongelmat on viime vuosien tunteikkaita puheenaiheita. Erityisesti syrj\u00e4ytymist\u00e4 p\u00e4ivitell\u00e4\u00e4n tilastojen valossa, mutta monilla ei n\u00e4yt\u00e4 olevan halua pureutua murhen\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n osana laajempaa ilmi\u00f6t\u00e4. Tasa-arvokeskustelun nimiss\u00e4 k\u00e4ydyt vastakkainasettelut k\u00e4rjistyv\u00e4t feministien ja miesasiamiesten v\u00e4lisiss\u00e4 vapaaotteluissa, jotka p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t aina ratkaisemattomina. Periksi ei anneta. Etenkin verkkokeskusteluissa t\u00e4rkeint\u00e4 vaikuttaa olevan vastakkaisen sukupuolen syyttely omista … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,117],"tags":[120,121,41],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/477"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=477"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/477\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1883,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/477\/revisions\/1883"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=477"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=477"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=477"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}