{"id":481,"date":"2015-11-10T15:57:36","date_gmt":"2015-11-10T13:57:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=481"},"modified":"2022-08-18T21:55:37","modified_gmt":"2022-08-18T18:55:37","slug":"opettajat-hetero-ja-homonormatiivisuuden-uusintajana","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=481","title":{"rendered":"Opettajat hetero- ja homonormatiivisuuden uusintajana?"},"content":{"rendered":"

Median viime aikainen keskustelu osoittaa, ett\u00e4 sukupuoli ja seksuaalisuus ovat edelleen arkoja aiheita suomalaisessa peruskoulussa. Edelleenk\u00e4\u00e4n opettajiksi kouluttautuville tarkoitetussa kasvatus- ja koulutussosiologian perusoppikirjassa, Kasvatussosiologia<\/em>, (Antikainen ym. 2013) ei ole mainintaa seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4, tai sukupuolinormeja rikkovista yksil\u00f6ist\u00e4. Teoksessa sukupuolta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kahtiajakona tytt\u00f6ihin ja poikiin. Sen sijaan normaalista poikkeavia, oppilaita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4, \u2019\u2019poikkeavina\u2019\u2019, eik\u00e4 analysoida tarkemmin mist\u00e4 poikkeavuuden kokemukset johtuvat tai miten erilaiset ihmiset huomioidaan kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Koulumaailmaa voisikin nurinkurisesti kuvailla moraaliltaan hyvin homogeeniseksi ymp\u00e4rist\u00f6ksi.<\/p>\n

Opetussuunnitelmissa korostetaan lasten- ja nuorten kasvattamista erilaisuuden hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4n ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Useimmiten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n koulumaailmassa piilo-opetussuunnitelma kumoaa virallisen. Koulun virallisen opetusohjelman rinnalle tutkijat ovat kehitt\u00e4neet piilo-opetussunnitelman termin. Sen keskeinen teht\u00e4v\u00e4 on sosiaalistaa oppilaat normaaliin, tai peilaamaan identiteetti\u00e4\u00e4n normaalina pidettyyn. Piilo-opetussuunnitelma tuottaa sukupuolirooleja erilaisissa rituaaleissa, luokkahuonek\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja tilojen jakautumisella tytt\u00f6jen ja poikien tiloihin. Opettajan auktoriteetilla on hyvin keskeinen merkitys piilo-opetussuunnitelman toteutumisessa. (Antikainen, 254).<\/p>\n

Voiko kouluinstituutio tukea oppilaita erilaisuudessa, mik\u00e4li ei-heteroseksuaalit opettajatkin kokevat ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 ilmapiirin ristiriitaisesti? K\u00e4sitys lasten t\u00e4ydelliselt\u00e4 seksuaalisuudelta suojaamiselta on tehnyt seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4 kertomisen tabuksi. Ajatuksen varjolla my\u00f6s toteutetaan heteronormatiivisuutta, ja laiminly\u00f6d\u00e4\u00e4n muista seksuaalisuuksista ja sukupuolista kertominen. Virallinen seksuaalikasvatus kouluissa tukee oppilaiden hetero-oletusta esimerkiksi laiminly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4 kertomisen tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuvailemasta seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 positiiviseen s\u00e4vyyn. Oppikirjoissa seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6t esitettiin usein hyvin suppeasti. Keskeist\u00e4 on kuitenkin heteroseksuaalisuuden olettaminen luonnolliseksi tai itsest\u00e4\u00e4nselvyydeksi. (Lehtonen 53).<\/p>\n

Koulutussosiologian tutkija Jukka Lehtonen on perehtynyt koulutusinstituution heteronormatiivisuutta tuottaviin mekanismeihin ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin tarkemmin. Keskeiseksi tutkimusk\u00e4sitteeksi h\u00e4n nostaa heteronormatiivisuuden. Koulu on paikka, jossa k\u00e4site toteutuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Heteronormatiivisuuteen sosiaalistutaan pitk\u00e4n peruskoulutuksen aikana. Heteronormatiivisuus on ajattelutapa, joka toteutuu opetusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4, virallisen seksuaalikasvatuksen ulkopuolella. Heteronormatiivisuudessa miest\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n naista aktiivisempana toimijana ja perinteist\u00e4 miehen ja naisen v\u00e4list\u00e4 ydinperhett\u00e4 ihanteena. (Lehtonen, 50.) Koulun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 tyt\u00f6t ja pojat esimerkiksi jaetaan usein sukupuolen mukaan tekstiility\u00f6h\u00f6n tai tekniseen ty\u00f6h\u00f6n. Sama p\u00e4tee liikuntatunteihin.<\/p>\n

Opettajien heteronormatiivisuus on keskeist\u00e4 kun pohditaan kouluinstituution yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4 hetero-oletusta. Opettajilla ja koulun henkil\u00f6kunnalla on auktoriteetti ja valta-asema oppilaisiin n\u00e4hden. Siksi he pystyv\u00e4t toiminnallaan vaikuttamaan oppilaiden k\u00e4sityksiin ja esimerkiksi luokan hyv\u00e4ksyv\u00e4\u00e4n tai vaihtoehtoisesti torjuvaan ilmapiiriin. Usein seksuaaliseen poikkeavuuteen ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n seksuaalisuuteen liittyv\u00e4t kysymykset laiminly\u00f6d\u00e4\u00e4n ja opettajat v\u00e4lttelev\u00e4t kaikkea seksuaalisuutta. T\u00e4m\u00e4 edelleen tukee heteronormatiivisuutta, koska heteronormatiivista seksuaalisuutta ei miellet\u00e4 \u2019\u2019seksuaaliseksi\u2019\u2019, esimerkiksi \u00e4itiytt\u00e4.<\/p>\n

Seksuaalisuus tulee kouluissa n\u00e4kyv\u00e4ksi ainoastaan kun joku tekee ne n\u00e4kyviksi. Opettajat eiv\u00e4t usein miell\u00e4 itse\u00e4\u00e4n tai ty\u00f6t\u00e4\u00e4n mill\u00e4\u00e4n tavalla seksuaaliseksi. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n oppilaat eiv\u00e4t usein ajattele opettajiaan seksuaalisiksi henkil\u00f6iksi. Lehtosen (2003) teoksesta k\u00e4ykin ilmi, ett\u00e4 heteroseksuaalisuutta pidet\u00e4\u00e4n automaattisena oletuksena kun esimerkiksi tiedet\u00e4\u00e4n jollakin opettajista olevan lapsia. Perhett\u00e4 tai vanhemmuutta ei miellet\u00e4 seksuaalisesti kun taas homoseksuaaliksi tunnistettava opettaja miellet\u00e4\u00e4n sen sijaan seksuaaliseksi. (Lehtonen 2003, 102-110).<\/p>\n

Lehtosen tekstist\u00e4 voikin todeta, ett\u00e4 ei-heteroseksuaaliset opettajat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t menett\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oppilaiden luottamuksen ulostullessaan. T\u00e4llaisten ajatusten taustalla on esimerkiksi homojen- ja lesbojen ajatuksia seksuaalisesta vilkkaudesta, huonosta vanhemmuudesta. Lis\u00e4ksi Lehtonen (2003) ottaa esimerkiksi hiv-epidemian. T\u00e4llaiset ajatukset voivat kasvattaa kynnyst\u00e4 kertoa seksuaalisuudestaan avoimesti lapsille, ja sit\u00e4 kautta lasten vanhemmille. Suomessa suurin osa opetushenkil\u00f6kunnan j\u00e4senist\u00e4 salaa ei-heteroseksuaalisen suuntautumisensa. (Lehtonen 2003, 108).<\/p>\n

Catherine Connellin (2015) haastattelututkimuksesta ja teoksesta \u2019\u2019School’s out: gay and lesbian teachers in the classroom\u2019\u2019<\/em> voidaan todeta, ett\u00e4 homo- ja lesbo-opettajista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ollut haastamaan koulujen heteronormatiivista kulttuuria. Kouluyhteis\u00f6n hyv\u00e4ksym\u00e4t opettajat ovat useammin valinneet homonormatiivisen arvomaailman seksuaalisen identiteettins\u00e4 tueksi. Ei-hyv\u00e4ksytt\u00e4vin\u00e4 opettajina homoyhteis\u00f6 ja suurin osa homoseksuaaleista opettajista itse piti radikaaleja, jotka vaarantavat yhteis\u00f6n yleisesti hyv\u00e4ksytyksi tulemisen. Monille seksuaalisuudestaan avoimille opettajille oli Connellin (2015) haastattelututkimuksessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 todistaa, ett\u00e4 homoseksuaalit ovat \u2019\u2019tavallisia\u2019\u2019 ja \u2019\u2019normaaleja\u2019\u2019 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvi\u00e4 ihmisi\u00e4. Perinteisesti homoihin kohdistuvia stereotyyppisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 homo- ja lesbo-opettajat halusivat k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n osoittaa v\u00e4\u00e4riksi (Connell 2015, 131-135)<\/p>\n

Homonormatiivisuuden k\u00e4sitteell\u00e4 tarkoitetaan heteroseksuaaleista v\u00e4h\u00e4n tyylilt\u00e4\u00e4n poikkeavaa identiteetti- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymismallia, jonka keski\u00f6ss\u00e4 ovat valkoiset, keskiluokkaiset homoseksuaalit (miehet). (Connell 2015, 131-135) Homonormatiivisuus on haastanut 1980-luvulta l\u00e4htien perinteiset radikaalit seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen liikkeet. Opettajien kohdalla homonormatiivisuus tarkoittaa, ett\u00e4 he varovat esiintym\u00e4st\u00e4 radikaalin seksuaalisina, tunnustavat perinteisen sukupuolijaon miehiin ja naisiin, ja ovat useimmiten naimisissa tai rekister\u00f6idyss\u00e4 parisuhteessa.<\/p>\n

Keskeist\u00e4 on kuitenkin se, mill\u00e4 tavalla he toimivat luokkahuoneessa. Yleens\u00e4 heid\u00e4n itsens\u00e4 ainoa seksuaalisen suuntautumisensa n\u00e4kyv\u00e4ksi tekev\u00e4 asia on heid\u00e4n kertoessaan seurustelusuhteestaan samaa sukupuolta olevan kanssa. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s tukee hetero- tai homonormatiivista ihannetta avioliitosta. Yhteis\u00f6n itsens\u00e4 vaatimus julkitulosta on my\u00f6s asettanut monet opettajat ristiriitaiseen asemaan. Opettajilla voi olla ep\u00e4ilys, ett\u00e4 heid\u00e4n \u2019\u2019ulostulonsa\u2019\u2019 tulkitaan seksuaalisesti. Keskeist\u00e4 on ajatus, ett\u00e4 lapsia on suojeltava kaikelta seksuaalisuudelta. (Connell 2015, 152, 183).<\/p>\n

Lehtonenkin (2003) ottaa esille puolisosta kertomisen problematiikan yhten\u00e4 tapana tuoda esiin heteroseksuaalisesta suuntautumisesta poikkeamisen. Kertomatta j\u00e4tt\u00e4minen on sit\u00e4kin useammin osoitus ei-heteroseksuaalisuudesta, ainakin oppilaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Opettaja voi jopa tietoisesti tai tiedostamattaan peitell\u00e4 ei-heteroseksuaalista suuntaututumistaan. (Lehtonen 2003, 108-110).<\/p>\n

El\u00e4v\u00e4tk\u00f6 opettajat edelleen kaksoisel\u00e4m\u00e4\u00e4? Seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksien huima lis\u00e4\u00e4ntyminen on voinut vanhentaa jonkin verran Lehtosen (2003) tuloksia. Etenkin Suomessa seksuaalinen avoimuus on yleisesti lis\u00e4\u00e4ntynyt 2000-luvun alkuvuosista, siit\u00e4 on jo l\u00e4hes 15 vuotta. Connellkin (2015) korostaa, ett\u00e4 asenteet ovat maailmalla muuttuneet vasta viime vuosina hyv\u00e4ksyv\u00e4mp\u00e4\u00e4n suuntaan. Voidaan olettaa, ett\u00e4 Suomessa on l\u00e4hennytty Yhdysvaltojen tilannetta, jossa homoseksuaalisen suuntautumisen t\u00e4ydellinen salaaminen ei ole en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuitenkin edelleen on, miten siit\u00e4 kerrotaan tai miss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 se nostetaan esiin. Ennen kaikkea merkityksellist\u00e4 on, millaisia valintoja opettajat ja henkil\u00f6kunta tekev\u00e4t opetusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4. Pohditaanko kaikissa valinnoissa yksitt\u00e4isten vanhempien asennoitumistapoja.<\/p>\n

Toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta voidaan todeta, ett\u00e4 koulumaailma on edelleen hyvin heteronormatiivinen, koska naisen ja miehen sukupuolirooleja ei ole aktiivisesti kyseenalaistettu. Homo- ja lesbo-opettajien enemmist\u00f6st\u00e4 ei ole ollut \u00e4\u00e4nenkantajiksi queer-oppilaille. Connell (2015) kirjoittaa, ett\u00e4 kouluista on tulossa homo- ja lesboyst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4, mutta koulumaailmassa edelleen normaalin k\u00e4site on rajattu valkoihoiselle, keskiluokkaiselle, maskuliiniselle miehelle tai femiiniselle naiselle (Connell 185-188, 2015). Kirjoittaja ehdottaakin siirtymist\u00e4 homoyst\u00e4v\u00e4llisist\u00e4 kouluista, queer-yst\u00e4v\u00e4llisiin, joissa perinteiset rotuun, luokkaan ja sukupuoleen liitetyt hierarkiat romutetaan.<\/p>\n

Vaikka ulostulo ja omasta homoudesta, lesboudesta, biseksuaalisuudesta, transseksuaalisuudesta tai sukupuolisuudesta kertominen kouluyhteis\u00f6ss\u00e4 vaatisi oman yksityisyytens\u00e4 likoon asettamista, voi sill\u00e4 kuitenkin olla paljon yhteiskunnallisesti hyvi\u00e4 seuraamuksia. Molemmat Connell (2015) ja Lehtonen (2003) korostivat tiedon merkityst\u00e4 erilaisuuden hyv\u00e4ksymisess\u00e4 ja ennakkoluulottomuudessa. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja seksuaalisuuden n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 suomalaisessa peruskouluissa keskeisen\u00e4 ongelmana, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 heteronormatiivisuutta. Edelleenkin monet oppilaat j\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4ysin ilman opettajien tukea, koska seksuaalisia aiheita pel\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4sitell\u00e4. Queer-kouluista voimme ehk\u00e4 unelmoida tulevaisuuden utopioina, mutta kouluhallitus on joka tapauksessa sitoutunut uudessa opetussuunnitelmassa huomioimaan sukupuolten tasa-arvon ja seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6t.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja on Petteri S\u00e4\u00e4skilahti Turun yliopistosta.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00c4HTEET:<\/strong><\/p>\n

Antikainen, Ari & Koski, Leena & Rinne, Risto (2013). Kasvatussosiologia. PS-kustannus, Bookwell Oy. Juva.<\/p>\n

Connell, Catherine (2015). School’s out: gay and lesbian teachers in the classroom. University of California Press. Oakland, California.<\/p>\n

Lehtonen, Jukka. Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa 2003. N\u00e4k\u00f6kulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset. Yliopistopaino. Helsinki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Median viime aikainen keskustelu osoittaa, ett\u00e4 sukupuoli ja seksuaalisuus ovat edelleen arkoja aiheita suomalaisessa peruskoulussa. Edelleenk\u00e4\u00e4n opettajiksi kouluttautuville tarkoitetussa kasvatus- ja koulutussosiologian perusoppikirjassa, Kasvatussosiologia, (Antikainen ym. 2013) ei ole mainintaa seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4, tai sukupuolinormeja rikkovista yksil\u00f6ist\u00e4. Teoksessa sukupuolta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kahtiajakona tytt\u00f6ihin ja poikiin. Sen sijaan normaalista poikkeavia, oppilaita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4, \u2019\u2019poikkeavina\u2019\u2019, eik\u00e4 analysoida tarkemmin mist\u00e4 … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,117],"tags":[128,127,130,126,129],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/481"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=481"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/481\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":482,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/481\/revisions\/482"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=481"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=481"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=481"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}