{"id":483,"date":"2015-11-10T15:55:55","date_gmt":"2015-11-10T13:55:55","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=483"},"modified":"2022-08-18T21:56:22","modified_gmt":"2022-08-18T18:56:22","slug":"opiskeluaikainen-tyossakaynti-pehmea-lasku-tyoelamaan","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=483","title":{"rendered":"Opiskeluaikainen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti: pehme\u00e4 lasku ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n?"},"content":{"rendered":"

Johdanto<\/em><\/strong><\/p>\n

Opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti on aihe, joka nousee aika ajoin julkisen keskustelun kohteeksi. Keskustelua leimaa usein ty\u00f6nteon paheksunta: opiskelijoiden ty\u00f6skentely opintojen ohella pitkitt\u00e4\u00e4 opintoja ja n\u00e4in opiskelijoiden siirtymist\u00e4 yhteiskunnan el\u00e4teist\u00e4 valmistuneiksi, tunnollisiksi veronmaksajiksi. Opiskelijat tekev\u00e4t v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isi\u00e4 hanttihommia, joista ei ole hy\u00f6ty\u00e4 heid\u00e4n omalle tulevalle ty\u00f6uralleen. Lis\u00e4ksi opiskelijat viev\u00e4t omalla ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikan joltakulta ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6nhakijalta ja n\u00e4in kuormittavat yhteiskuntaa entisest\u00e4\u00e4n. (Aho ym. 2012; Saari ym. 2013, 44.)<\/p>\n

Keskustelun taustalla on suurempi kysymys opintojen rahoittamisesta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n: tulisiko sen tapahtua yhteiskunnan varoilla, opiskelijoiden ottamalla lainalla vai jollakin muulla tavalla. Viime aikoina talouden taantumasta on tullut er\u00e4\u00e4nlainen yleisk\u00e4site, jolla on toistuvasti perusteltu esimerkiksi julkisen sektorin mittavia leikkauksia. Taloudellisesti kehnoina aikoina, kun talouskasvu mataa ja huoltosuhde huononee, on toki ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ett\u00e4 korkeakouluista valmistuttaisiin ajallaan ja p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin nopeasti kiinni ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Keskustelu opiskelijoiden opintojen oheisesta ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnist\u00e4 onkin merkki t\u00e4st\u00e4 huolesta: ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti haittaa opiskelua, ja opiskelijat tulisi saada nopeasti koulutuksesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6uria ei haluta pident\u00e4\u00e4 ainoastaan loppu- vaan my\u00f6s alkup\u00e4\u00e4st\u00e4 (Saari ym. 2013, 44).<\/p>\n

Opiskeluaika n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein erillisen\u00e4, omaleimaisena el\u00e4m\u00e4nvaiheena. Opiskeluaika on er\u00e4\u00e4nlainen aikuistumisjakso, jossa itsen\u00e4istyt\u00e4\u00e4n ja vedet\u00e4\u00e4n suuntaviivat omalle tulevaisuudelle t\u00e4ysikasvuisena ihmisen\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 opiskeluaikainen ty\u00f6nteko n\u00e4ytt\u00e4ytyy haitallisena ja opintoja pitkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 toimintana. Parempi olisi, jos opiskeluaikana vain opiskeltaisiin, sill\u00e4 yhteiskuntahan maksaa siit\u00e4. Syyt\u00e4 olisi valmistua nopeasti, vaikka sitten lainarahalla. Suomalaiset opiskelijat ovat kuitenkin perinteisesti olleet varsin haluttomia ottamaan opintolainaa, ja lainalla on negatiivinen kaiku. Opiskelijael\u00e4m\u00e4\u00e4 rahoitetaan mieluummin ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnill\u00e4, mink\u00e4 usein katsotaan julkisessa keskustelussa viiv\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n opintoja. Pohdin t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa suomalaisten opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnist\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 keskustelua. Kartoitan my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin laajuutta ja valotan siihen liittyvi\u00e4 seikkoja. Opiskeluaikaisella ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnill\u00e4 on monia merkityksi\u00e4 niin opiskelijoille itselleen kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4llekin, ja olisi yksinkertaistavaa ja lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 ainoastaan haitallisena ja opintoihin negatiivisesti vaikuttavana asiana.<\/p>\n

 <\/p>\n

Opiskeluaikaisen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin laajuus ja luonne<\/em><\/strong><\/p>\n

Ilmi\u00f6n\u00e4 opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti on varsin laaja. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n vuonna 2012 ilmestyneen tutkimuksen mukaan 63 % yliopisto-opiskelijoista teki ainakin jonkin verran t\u00f6it\u00e4 opintojen ohella (Aho, Hynninen, Karhunen & Vanttaja 2012). Tilastokeskuksen tuoreimman aihetta k\u00e4sittelev\u00e4n julkaisun mukaan 58 prosentilla yliopisto-opiskelijoista oli ty\u00f6suhde opintojen ohessa vuonna 2013; AMK-opiskelijoilla vastaava luku oli 56 %. Luku on pysynyt melko tasaisena viimeiset kymmenen vuotta, ja voidaan sanoa, ett\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n joka toinen opiskelija k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 opintojen ohella. (SVT: Opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti, ks. kuvio 1.)<\/p>\n

\"ty\u00f6ssk\u00e4ynti_kaavio\"<\/a><\/p>\n

Kuvio <\/em>1<\/em>: V\u00e4hint\u00e4\u00e4n 18-vuotiaiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvien osuudet kaikista opiskelijoista 2008\u20132013. (L\u00e4hde: Tilastokeskus)<\/em><\/p>\n

Syyt tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 opintojen ohella ovat moninaiset. Useimmilla se liittyy yksinkertaisesti toimeentuloon: tulot \u2012 esimerkiksi opintotuki \u2012 ovat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ja ty\u00f6nteko on siten v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 toimeentulon turvaamiseksi. Voidaan my\u00f6s haluta parantaa toimeentuloa, jotta olisi varaa pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 parempaa elintasoa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rahaa muuhunkin kuin vain ehdottomiin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis t\u00f6ist\u00e4 saatu raha menee opiskelijoilla el\u00e4misen rahoittamiseen. T\u00e4rke\u00e4 syy ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnille on my\u00f6s ty\u00f6kokemuksen kartuttaminen. Ty\u00f6ntekoa pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 muutenkin, sill\u00e4 kolme nelj\u00e4nnest\u00e4 opiskelijoista kertoi, ett\u00e4 olisi hakeutunut t\u00f6ihin opintojen ohella, vaikka se ei olisikaan ollut toimeentulon kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Ty\u00f6skentelyst\u00e4 saatua ty\u00f6kokemusta pidet\u00e4\u00e4n arvokkaana ja my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 uraa auttavana. (Aho ym. 2012, 17.)<\/p>\n

Suomalaiset yliopisto-opiskelijat siis arvostavat ty\u00f6ntekoa. Kansainv\u00e4lisesti katsoen suomalaiset tekev\u00e4t melko paljon t\u00f6it\u00e4 opiskeluaikanaan (Saari ym. 2013, 44; Aho ym. 2012). Ty\u00f6skentely opintojen ohella on kuitenkin varsin yleist\u00e4 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa: karkeasti arvioiden noin puolet eurooppalaisista opiskelijoista k\u00e4y ansioty\u00f6ss\u00e4 opiskeluaikanaan (Aho ym. 2012, 10). Tyypillisesti suomalaisten opiskelijoiden ty\u00f6 on osa-aikaty\u00f6t\u00e4. Kokoaikaista ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 loma-aikoina, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis kes\u00e4ll\u00e4. Ahon ym. (2012) tutkimuksessa valtaosa opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnist\u00e4 on osa-aikaista (76 %). Vajaa nelj\u00e4nnes ilmoittaa ty\u00f6skentelev\u00e4ns\u00e4 kokop\u00e4iv\u00e4isesti, ja heid\u00e4n voidaankin sanoa opiskelevan ty\u00f6n ohella eik\u00e4 p\u00e4invastoin. (2012, 12\u201213.)<\/p>\n

Saari ym. (2013) jaottelivat omassa tutkimuksessaan yliopisto-opiskelijat nelj\u00e4\u00e4n luokkaan. Ensimm\u00e4isen muodostivat ne, jotka k\u00e4viv\u00e4t opiskelemaansa alaa joko paljon tai t\u00e4ysin vastaavissa t\u00f6iss\u00e4 opintojensa ohella; tyypillisesti ty\u00f6 oli tutkimusty\u00f6t\u00e4 tai esimerkiksi opetusteht\u00e4vi\u00e4. Toisessa luokassa olivat ne, joiden ty\u00f6 vastasi jonkin verran heid\u00e4n koulutustaan. Luokan ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t liittyiv\u00e4t yleisimmin sosiaali- ja terveysalaan ja liiketalouteen. Kolmas luokka koostui niist\u00e4, jotka ty\u00f6skenteliv\u00e4t opintojen ohessa opiskelualastaan enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n poikkeavissa t\u00f6iss\u00e4, tyypillisimmill\u00e4\u00e4n palvelualoilla, kuten myym\u00e4l\u00f6iss\u00e4 ja ravintoloissa. Nelj\u00e4nnen luokan muodostivat ne opiskelijat, jotka eiv\u00e4t k\u00e4yneet t\u00f6iss\u00e4 opintojen ohella. T\u00e4m\u00e4n luokan osuus oli hieman yli puolet (54,1 %) kaikista vastaajista. Kiinnostavasti ensimm\u00e4isen luokan osuus oli toiseksi suurin: 32,2 % vastaajista ilmoitti k\u00e4yv\u00e4ns\u00e4 koulutusalaansa vastaavissa t\u00f6iss\u00e4 opintojen ohella ja kokevansa sen eritt\u00e4in mielekk\u00e4\u00e4ksi. Toisen luokan osuus oli 10 % ja kolmannen luokan 13,8 %. (Saari ym. 2013, 46\u201248.) Toisin sanoen suuri osa opintojensa ohella ty\u00f6skentelevist\u00e4 opiskelijoista tekee joko suoraan alansa t\u00f6it\u00e4 tai siihen vahvasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 olevia t\u00f6it\u00e4. My\u00f6s Ahon ym. (2012, 14) tutkimuksessa valtaosa, miltei 70 %, opiskelijoista ilmoitti ty\u00f6skennelleens\u00e4 koulutusalaansa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n liittyviss\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Huomattavaa on, ett\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa opintojen edetess\u00e4: pidemm\u00e4lle opiskelleet tekev\u00e4t enemm\u00e4n ja alaansa liittyvi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 kuin v\u00e4hemm\u00e4n opiskelleet (Aho ym. 2012, 14). My\u00f6s Saaren ym. (2013) jaottelussa eniten alaansa liittyvi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 tehneess\u00e4 luokassa kokoaikaista ty\u00f6t\u00e4 tekevien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suurin, 39,4 %, ja osa-aikaisten osuus oli l\u00e4hes yht\u00e4 suuri, 38,1 %. Muissa luokissa osa-aikaista ty\u00f6t\u00e4 tekevien osuus oli huomattavasti suurempi. Toisessa luokassa osa-aikaty\u00f6t\u00e4 teki l\u00e4hes puolet vastaajista ja kolmannessa luokassa yli puolet. (Saari ym. 2013, 48.) Kokoaikaisen ty\u00f6n tekeminen liittyy siis vahvasti opiskelualaa vastaaviin ty\u00f6teht\u00e4viin. Voidaankin sanoa, ett\u00e4 opintojen ohella ty\u00f6skentelev\u00e4t opiskelijat siirtyv\u00e4t pikkuhiljaa tekem\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n opiskelualaansa vastaavia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, ja ty\u00f6 muuttuu v\u00e4hin erin osa-aikaisesta kokoaikaiseksi. N\u00e4in siis opiskelijat siirtyv\u00e4t ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja koulutustaan vastaaviin t\u00f6ihin v\u00e4hitellen, ja ty\u00f6ura k\u00e4ynnistyy jo opiskeluaikana.<\/p>\n

Suomalaiset korkeakouluopiskelijat eiv\u00e4t siis k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 vain rahan takia. Ty\u00f6st\u00e4 saatua ty\u00f6kokemusta arvostetaan – riippumatta siit\u00e4, onko ty\u00f6 koulutusalan mukaista vai ei. Ty\u00f6kokemusta sin\u00e4ns\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n arvokkaana, ja siit\u00e4 katsotaan olevan hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6hemmin. T\u00e4ss\u00e4 valossa on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opintolainan suosio on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Opiskeluaikainen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti n\u00e4hd\u00e4\u00e4n parempana investointina kuin laina, sill\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnist\u00e4 saa rahallisen korvauksen lis\u00e4ksi my\u00f6s omaa tulevaa asemaa lujittavaa ty\u00f6kokemusta. Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnill\u00e4 paitsi rahoitetaan opintojen aikaista el\u00e4mist\u00e4, my\u00f6s investoidaan tulevaan. Pelk\u00e4ll\u00e4 opintolainalla el\u00e4minen n\u00e4ytt\u00e4ytyy t\u00e4ss\u00e4 valossa ep\u00e4rationaalisena toimintana, koska sill\u00e4 ei ole samaa tulevaisuuteen kantavaa vaikutusta kuin ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnill\u00e4. (Aho ym. 2012, 17, 50.) T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 opintolainaa ei k\u00e4ytet\u00e4 korvaamaan ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti\u00e4 opiskelijoiden elintason kohentajana.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti ja opintojen viiv\u00e4styminen<\/em><\/strong><\/p>\n

Kysymys siit\u00e4, viiv\u00e4stytt\u00e4\u00e4k\u00f6 opintojen ohella ty\u00f6skentely opintoja, ei ole aivan yksiselitteinen. Opiskelijat itse eiv\u00e4t koe ty\u00f6skentelyn viiv\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n opintoja kovin paljon; p\u00e4invastoin ty\u00f6nteon katsotaan usein nostavan opiskelumotivaatiota (Aho ym. 2012, 17). Toisaalta pitk\u00e4\u00e4n \u2012 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yli seitsem\u00e4n vuotta \u2012 opiskelleet katsovat ty\u00f6nteon olleen merkitt\u00e4v\u00e4 opiskelua hidastanut tekij\u00e4. Muiksi syiksi mainitaan kuitenkin my\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4n opinto-ohjauksen puute ja opintojen j\u00e4rjestelyihin liittyv\u00e4t ongelmat sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaiset syyt, yleisimp\u00e4n\u00e4 opiskelumotivaation puute ja kokemus v\u00e4\u00e4r\u00e4n opiskelualan valinnasta. Opiskeluaikaisen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin ohella my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 syyt ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 viiv\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4: kokemus v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 alavalinnasta johtaa huonoon opiskelumotivaatioon, ajelehtimiseen ja haluttomuuteen tehd\u00e4 alan t\u00f6it\u00e4. (Aho ym. 2012, 18\u201220.) V\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 alalla olemisen kokemus on my\u00f6s yhteydess\u00e4 tulevaisuuden pit\u00e4miseen ep\u00e4varmana yleisemminkin (Saari ym. 2013, 54). Jos kokee opiskelualansa ep\u00e4mielenkiintoiseksi ja alan vaihtamisen vaikeaksi, on tuskin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ettei ole halukas ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n alalla.<\/p>\n

Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti onkin vain hyvin harvalle opiskelijalle ainoa opintojen viiv\u00e4stymisen syy. Lis\u00e4ksi opintojen ohessa ty\u00f6skentely ei vaikuta valmistumisaikoihin kovinkaan paljon. Tavoiteajan ylitt\u00e4neiden ja tavoiteajassa valmistuneiden opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynniss\u00e4 oli vain muutaman kuukauden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ero. Toisin sanoen tavoiteajassa valmistuneet tekiv\u00e4t miltei yht\u00e4 paljon t\u00f6it\u00e4 opintojen ohessa kuin tavoiteajasta my\u00f6h\u00e4styneet opiskelijat. (Aho ym. 2012, 101\u2012102.) Lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 huomata, ett\u00e4 tilastoitu opiskeluaika on usein eri kuin tosiasiallinen opiskeluun k\u00e4ytetty aika. Monet opiskelijat siirtyv\u00e4t ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n joustavasti opintojensa loppuvaiheissa, kuten edell\u00e4 on todettu, ja ovat virallisesta opiskelijastatuksestaan huolimatta jo t\u00e4ysipainoisia veronmaksajia; opiskeluajat kun lasketaan opintojen aloittamisp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tutkintotodistuksen saamiseen saakka. (Aho ym. 2012, 46\u201249.) N\u00e4in ollen v\u00e4ite suomalaisten opiskelijoiden pitkist\u00e4 opiskeluajoista on harhaanjohtava siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ysipainoiseen opiskeluun kuluu usein v\u00e4hemm\u00e4n aikaa kuin tilastoidusta tutkinnon suorittamiseen k\u00e4ytetyst\u00e4 ajasta k\u00e4y ilmi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Opiskelijat ty\u00f6voimana: ty\u00f6nantajien n\u00e4k\u00f6kulma<\/em><\/strong><\/p>\n

Vastoin julkisessa keskustelussa usein esiintyv\u00e4\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 opiskelijat eiv\u00e4t juuri vie ty\u00f6paikkoja ty\u00f6tt\u00f6milt\u00e4 ty\u00f6nhakijoilta. Ahon ym. (2012) tutkimustaan varten haastattelemat yritykset suhtautuvat opiskelijaty\u00f6voimaan olemassa olevaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n\u00e4, ei korvaavana ty\u00f6voimana. Opiskelijoita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sijaisuuksiin ja paikkaamaan erilaisia vajeita tai t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6voimaa kausiluontoisessa ty\u00f6ss\u00e4 ja esimerkiksi tuotantopiikkien sattuessa. Tilap\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6voimaa tarvitaan nopealla aikataululla purkamaan ruuhkia ty\u00f6ss\u00e4. Opiskelijat n\u00e4hd\u00e4\u00e4nkin yrityksiss\u00e4 joustavana ty\u00f6voimareservin\u00e4, joka on nopeasti saatavilla ja my\u00f6s halukas tulemaan lyhytaikaisiin tai muuten ep\u00e4tyypillisiin t\u00f6ihin. Yritysten mukaan opiskelijaty\u00f6voiman \u00e4killinen katoaminen johtaisi ty\u00f6tahdin kiristymiseen, koska kausiluontoisen ty\u00f6voiman tarjonta heikkenisi. Monet turvautuisivat entist\u00e4 enemm\u00e4n esimerkiksi vuokraty\u00f6voimaan. Kokoaikaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n palkkaamista opiskelijaty\u00f6voiman tilalle ilmoitti harkitsevansa vain osa yrityksist\u00e4. (2012, 60\u201262.)<\/p>\n

Toisaalta on sanottava, ett\u00e4 opiskelijat eiv\u00e4t ole riippuvaisia ty\u00f6st\u00e4 saatavasta korvauksesta samassa m\u00e4\u00e4rin kuin esimerkiksi ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t ty\u00f6nhakijat \u2012 n\u00e4in ollen opiskelijoiden joustavuus ja valmius satunnaisiin ty\u00f6keikkoihin on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4. Viev\u00e4tk\u00f6 opiskelijat sitten ty\u00f6t\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6milt\u00e4? Ahon ym. (2012) mielest\u00e4 eiv\u00e4t, tai ainakin t\u00e4t\u00e4 tapahtuu hyvin v\u00e4h\u00e4n. Ty\u00f6tt\u00f6mille ty\u00f6nhakijoille ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten keikkat\u00f6iden vastaanottaminen ei ole kovin kannattavaa tukiin liittyvien rajoitusten ja byrokratian vuoksi (Aho ym. 2012, 13). Opintojensa ohessa ty\u00f6skentelev\u00e4t opiskelijat ja ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t ty\u00f6nhakijat eiv\u00e4t useinkaan siis kilpaile samoista t\u00f6ist\u00e4. Opiskelija etsii opintojen rinnalle mieluummin osa-aikaista ty\u00f6suhdetta \u2012 jossa toki mielell\u00e4\u00e4n saisi v\u00e4lkky\u00e4 mahdollisuus kokoaikaisuuteen valmistumisen j\u00e4lkeen \u2012, kun taas ty\u00f6tt\u00f6mille ensisijainen vaihtoehto on vakinainen tai m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen kokop\u00e4iv\u00e4ty\u00f6.<\/p>\n

 <\/p>\n

Opiskeluaikainen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti ty\u00f6kokemuksen hankkimisena<\/em><\/strong><\/p>\n

Oman alan ty\u00f6kokemus on kysymys, joka askarruttaa monia korkeakouluopiskelijoita. Kokemusta pidet\u00e4\u00e4n yleisesti valttina, jopa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4 ty\u00f6markkinoilla valmistumisen j\u00e4lkeen. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 syy opintojen ohessa ty\u00f6skentelyyn onkin relevantin ty\u00f6kokemuksen saaminen (Aho ym. 2012, 17, ks. ed.). My\u00f6s ty\u00f6nantajat arvostavat ty\u00f6kokemusta opiskelualalta. Ahon ym. (2012, 63\u201264) mukaan yritykset pitiv\u00e4t oman alan ty\u00f6kokemusta merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 etuna, vaikka ty\u00f6nhakijan opinnot olisivat viel\u00e4 kesken. Tavoiteajassa valmistumista ei pidetty niink\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 asiana. V\u00e4h\u00e4inen oman alan ty\u00f6kokemus mutta tavoiteajassa valmistuminen n\u00e4htiin melko merkityksett\u00f6m\u00e4n\u00e4 ty\u00f6nhaun kannalta; huonona asiana t\u00e4t\u00e4 piti vajaa nelj\u00e4nnes yrityksist\u00e4. My\u00f6s opiskelijat itse pit\u00e4v\u00e4t relevantin ty\u00f6kokemuksen saamista merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 syyn\u00e4 opiskeluaikaiselle ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnille ja toisaalta n\u00e4kev\u00e4t sen vaikuttaneen valmistumisen j\u00e4lkeisen ty\u00f6paikan saamiseen. Lis\u00e4ksi on otettava huomioon se, ett\u00e4 valtaosa opiskelijoista tekee opiskelualaansa liittyvi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 opiskelun ohella (Aho ym. 2012, 14, 100.) Paremman toimeentulon ja lis\u00e4tienestien ohella suuri ty\u00f6ntekoa selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 onkin tien tasoittaminen valmistumisen j\u00e4lkeist\u00e4 ty\u00f6uraa varten. Opiskeluaikaisella ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnill\u00e4 luodaan pohja osaamiselle ja hankitaan kilpailuetua, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 valmistumisen j\u00e4lkeen ty\u00f6paikkaa haettaessa.<\/p>\n

Opiskelijoihin kohdistuu varsin ristiriitaisia paineita valmistumisen tiimoilta. M\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa valmistuvia opiskelijoita palkitaan jo nyt esimerkiksi opintolainan verov\u00e4hennysoikeudella. T\u00e4m\u00e4n oikeuden menett\u00e4\u00e4, jos opinnot syyst\u00e4 tai toisesta viiv\u00e4styv\u00e4t ja ylitt\u00e4v\u00e4t tavoiteajan. Tilannetta voisi nimitt\u00e4\u00e4 opiskelijan paradoksiksi, jossa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 pit\u00e4isi valmistua nopeasti, mielell\u00e4\u00e4n ennen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaa ja hyvin arvosanoin, mink\u00e4 j\u00e4lkeen siirryt\u00e4\u00e4n pikaisesti opinnoista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Toisaalta ty\u00f6nantajat edellytt\u00e4v\u00e4t opintomenestyksen lis\u00e4ksi oman alan ty\u00f6kokemusta my\u00f6s ty\u00f6markkinoille vastik\u00e4\u00e4n tulleilta; erityisesti runsaan ty\u00f6tt\u00f6myyden takia ty\u00f6nhakijoita jokaiseen avoimeen paikkaan riitt\u00e4\u00e4, ja ty\u00f6kokemus on valttia. Miten relevantti ty\u00f6kokemus pit\u00e4isi hankkia, jos ty\u00f6nteko opintojen ohella on ep\u00e4toivottavaa ja pakollista ty\u00f6harjoittelua suuressa osassa yliopisto-opintoja, ainakaan generalistialoilla, ei ole?<\/p>\n

 <\/p>\n

Yhteenveto<\/em><\/strong><\/p>\n

Opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti kasvaa i\u00e4n ja opiskeluvuosien my\u00f6t\u00e4: vanhemmilla ja opinnoissaan pidemm\u00e4lle ehtineill\u00e4 opiskelijoilla ty\u00f6nteko on nuorempia yleisemp\u00e4\u00e4. Tilastokeskuksen mukaan opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti kolminkertaistuu opiskelujen edetess\u00e4 (SVT: Opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti). Kun otetaan huomioon, ett\u00e4 valtaosa ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvist\u00e4 opiskelijoista ty\u00f6skentelee omalla alallaan, voidaankin sanoa, ett\u00e4 opiskelijat siirtyv\u00e4t opinnoista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n pehme\u00e4sti, vaiheittain. Saari ym. (2013, 54) n\u00e4kev\u00e4t opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin \u201dl\u00f6yt\u00f6retkin\u00e4\u201d, joiden aikana opiskelijat muodostavat kuvan koulutusalansa t\u00f6ist\u00e4 ja mahdollisuuksista ja jotka n\u00e4in m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n my\u00f6hempi\u00e4 vaiheitaan ja tekemi\u00e4\u00e4n ratkaisuja.<\/p>\n

On kyseenalaista, kannattaako opiskeluaikainen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti n\u00e4hd\u00e4 siis pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n opintoja viiv\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4, joka haittaa valmistumista ja siirtymist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Opiskeluaika ei suinkaan ole irrallinen el\u00e4m\u00e4nvaihe, vaan se niveltyy valmistumisen j\u00e4lkeiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4, pikkuhiljaa. Oman opiskelualan ty\u00f6 ja siihen vaadittavat taidot omaksutaan v\u00e4hitellen ja joustavasti, erityisesti opintojen loppuvaiheessa (Saari ym. 2013, 54). T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 opintojen viiv\u00e4stymisest\u00e4 huolestuneessa keskustelussa ei hahmoteta ilmi\u00f6n kokonaisuutta oikein. P\u00e4invastoin kuva j\u00e4\u00e4 auttamattoman yksinkertaiseksi, jos opiskeluaika ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 halutaan n\u00e4hd\u00e4 toisistaan erillisin\u00e4 alueina.<\/p>\n

Huoli opintojen pitkittymisest\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudellisen taantuman kontekstissa: opiskeluaika n\u00e4ytt\u00e4ytyy yhteiskunnan taholta kuluer\u00e4n\u00e4, joka pit\u00e4isi ohittaa mahdollisimman nopeasti. Hiljattain tehdyt toimet korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamiseksi, kuten ensikertalaishakijakiinti\u00f6iden luominen oppilaitoksiin ja opintotuen ep\u00e4\u00e4minen samantasoiseen tutkintoon vaihtavilta opiskelijoilta, t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4tkin opintojen nopeuttamiseen ja putkimaisuuteen. Opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti on t\u00e4ss\u00e4 valossa ainoastaan haitallinen lis\u00e4rasite. Opiskeluaikaisen ty\u00f6nteon suitsiminen ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole oikea toimi valmistumisen nopeuttamiseksi.<\/p>\n

Aho ym. (2012, 105) p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t loppumietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n seuraavaan p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n: \u201dJos halutaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijat tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4 joita ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t muutoin tekisiv\u00e4t, tehokkain tapa luultavasti olisi purkaa ty\u00f6tt\u00f6mien kannustinloukkuja eli parantaa ty\u00f6tt\u00f6mien kannustimia osa- ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen ty\u00f6n vastaanottamiseen.\u201d N\u00e4in ollen opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti\u00e4 moralisoivan keskustelun taustalla olisi yleisemm\u00e4st\u00e4 suomalaisiin ty\u00f6markkinoihin kohdistuvasta huolesta, ja opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin rajoittaminen on ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4\u00e4r\u00e4n puun haukkumista. Oikea tapa puuttua ongelmaan ei olisikaan siis suitsia opiskelijoiden ty\u00f6ntekoa vaan tehd\u00e4 ty\u00f6n vastaanottamisesta kannattavampaa ty\u00f6tt\u00f6mille ty\u00f6nhakijoille.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja on Henri Koskinen Turun yliopistosta<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/em><\/strong><\/p>\n

Aho, Hynninen, Karhunen & Vanttaja (2012): Opiskeluaikainen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti ja sen vaikutukset<\/em>. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja 26\/2012.<\/p>\n

Saari, Juhani, Mikkonen, Janne & Vieno, Atte (2013): \u201dL\u00f6yt\u00f6retki\u00e4 tuntemattomalle mantereelle. Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikainen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti ja tulevaisuusodotukset.\u201d Ty\u00f6poliittinen aikakauskirja 2\/2013.<\/p>\n

Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti [verkkojulkaisu].
\nISSN=1798-999X. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.9.2015].
\nSaantitapa: http:\/\/www.stat.fi\/til\/opty\/2013\/opty_2013_2015-03-19_tie_001_fi.html<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti on aihe, joka nousee aika ajoin julkisen keskustelun kohteeksi. Keskustelua leimaa usein ty\u00f6nteon paheksunta: opiskelijoiden ty\u00f6skentely opintojen ohella pitkitt\u00e4\u00e4 opintoja ja n\u00e4in opiskelijoiden siirtymist\u00e4 yhteiskunnan el\u00e4teist\u00e4 valmistuneiksi, tunnollisiksi veronmaksajiksi. Opiskelijat tekev\u00e4t v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isi\u00e4 hanttihommia, joista ei ole hy\u00f6ty\u00e4 heid\u00e4n omalle tulevalle ty\u00f6uralleen. Lis\u00e4ksi opiskelijat viev\u00e4t omalla ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikan joltakulta ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6nhakijalta ja n\u00e4in … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,117],"tags":[49,50,131,74,132],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/483"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=483"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/483\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1884,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/483\/revisions\/1884"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=483"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=483"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=483"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}