![\"yykaakoo_kuvitus\"](\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/yykaakoo_kuvitus1.jpg\")
<\/a><\/p>\n<\/p>\n
Brownin tapaus muodosti ennakkotapauksen, joka vaikutti lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin laajasti. Juuri siit\u00e4 strategisen litigaation onnistumisissa onkin kyse: ei vain yksitt\u00e4isen yksil\u00f6n oikeusturvan toteutumisesta, vaan my\u00f6s rakenteiden muuttamisesta oikeudellisesti sitovasti.<\/p>\n
Tuoreitakin esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy. Alankomaissa tuomioistuin antoi historiallisen tuomion kes\u00e4ll\u00e4 2015. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 Urgenda [http:\/\/www.urgenda.nl\/en\/] ja yksitt\u00e4isten kansalaisten muodostama koalitio vaati Alankomaita v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin se oli luvannut. Urgenda vetosi Alankomaiden kansainv\u00e4lisiin ilmastovelvoitteisiin ja ihmisoikeusvelvoitteisiin [http:\/\/uitspraken.rechtspraak.nl\/inziendocument?id=ECLI:NL:RBDHA:2015:7196].<\/p>\n
Tuomaristo katsoi, etteiv\u00e4t kansainv\u00e4liset ilmastovelvoitteet ja ihmisoikeusvelvoitteet ole sin\u00e4ns\u00e4 suoraan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 kanteessa. Kansainv\u00e4listen ilmastovelvoitteiden osalta syy on, ett\u00e4 kansainv\u00e4liset sopimukset ovat sitovia valtioiden kesken, ei yksityisen ja valtion. Kansainv\u00e4liset ihmisoikeussopimukset taas edellyttiv\u00e4t, ett\u00e4 kanteessa olisi nimett\u00e4viss\u00e4 uhreja, joilla on todennettavaa haittaa.<\/p>\n
N\u00e4ist\u00e4 oikeudellisista haasteista huolimatta tuomioistuin tulkitsi kotimaisia oikeusperiaatteitaan kansainv\u00e4listen velvoitteiden valossa. Lopputulemana oli ett\u00e4 Alankomaiden tulee v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n 25 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4hetkinen v\u00e4hent\u00e4mistavoite on ollut 17 prosenttia.<\/p>\n
Tuomiossa keskusteltiin toki toimivaltakysymyksist\u00e4kin: voiko tuomioistuin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 valtiolle t\u00e4llaisia toimivelvoitteita ja asettaa politiikalle tavoitteita. Hollannin tuomioistuimen mukaan kyll\u00e4, sill\u00e4 sen toimivaltaan kuuluu tarkastella, kuinka valtio toteuttaa kansainv\u00e4lisi\u00e4 velvoitteitaan suhteessa kotimaisiin normeihin. Valtio on kuitenkin valittanut tuomiosta ja linjaus voi viel\u00e4 heilua.<\/p>\n
Linjauksia ilmastokanteista on odotettavissa my\u00f6s Belgiasta [http:\/\/klimaatzaak.eu\/nl\/], Norjasta, Filippiineilt\u00e4 ja Vanuatusta.<\/p>\n
Strategista litigaatiota tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla YK:ssa, EU:ssa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Useimmiten j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli n\u00e4idenkin tapausten etsimisess\u00e4 ja rakentamisessa. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa romaniv\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 koskevat edistykselliset linjaukset ovat sinnikk\u00e4\u00e4n strategisen litigaation tulosta. Varhaisessa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei viel\u00e4 tunnustettu romanien kulttuurin erityispiirteit\u00e4, mutta suunta muuttui ja tapauksissa Chapman v. Iso-Britannia [http:\/\/hudoc.echr.coe.int\/eng#{”appno”:[”27238\/95″],”documentcollectionid2”:[”GRANDCHAMBER”,”CHAMBER”,”DECISIONS”,”COMMUNICATEDCASES”],”itemid”:[”001-59154”]}], Coster v. Iso-Britannia [http:\/\/hudoc.echr.coe.int\/eng#{”appno”:[”24876\/94″],”itemid”:[”001-59156”]}], Beard v. Iso-Britannia http:\/\/www.menschenrechte.ac.at\/orig\/01_1\/Beard.pdf [] ja monissa muissa v\u00e4hemmist\u00f6n suoja vakiinnutti asemaansa.<\/p>\n
Strategiselle litigaatiolle olisi tilaa Suomessakin. Monet yhteiskunnalliset ep\u00e4kohdat liittyen esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja ymp\u00e4rist\u00f6asioihin, on muotoiltavissa sellaisiksi oikeudellisiksi kanteiksi, joilla olisi mahdollista muuttaa parhaassa tapauksessa laajemmin nykylinjoja.<\/p>\n
Etenkin tietyt asiaryhm\u00e4t, kuten ihmisoikeuksiin ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun liittyv\u00e4t asiat, jotka eiv\u00e4t kohtaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 juurikaan my\u00f6t\u00e4tuulta poliitikan parissa, voisivat hy\u00f6ty\u00e4 strategisen litigaation k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. Asioiden oikeudellistaminen voi muuttaa my\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6jen toimintamalleja. Esimerkiksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, kun hallitus vie j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 resursseja, on harkinnan paikka, auttaako asioiden muutoksiin perinteisen lobbauksen keinot vai l\u00f6ytyisik\u00f6 tuomioistuimesta tukea.<\/p>\n
<\/p>\n
Heta Heiskanen<\/strong> (@hetaelena) Artikkelikuva \u00a9 Chantal Bekker, Urgenda<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n Brown v. Board of Education of Topeca, 347\u202fU.S.<\/b>\u202f483 (1954), 17\u202fMay, 1954, The Supreme Court of the United States. Saatavilla s\u00e4hk\u00f6isesti (huom. virallinen versio vain paperiversiona): https:\/\/supreme.justia.com\/cases\/federal\/us\/347\/483\/case.html<\/p>\n Urgenda, C\/09\/456689 \/ HA ZA 13-1396, Hague District Court, Netherlands (English translation) 24 June, 2015. Saatavilla s\u00e4hk\u00f6isesti: http:\/\/uitspraken.rechtspraak.nl\/inziendocument?id=ECLI:NL:RBDHA:2015:7196<\/p>\n <\/p>\n Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot saatavilla HUDOC-tietokannasta: <\/strong><\/p>\n Chapman v. the United Kingdom, (Application no. 27238\/95), European Court of Human Rights, 18 January, 2001, http:\/\/hudoc.echr.coe.int\/eng#{”appno”:[”27238\/95″],”documentcollectionid2”:[”GRANDCHAMBER”,”CHAMBER”,”DECISIONS”,”COMMUNICATEDCASES”],”itemid”:[”001-59154”]}<\/p>\n Coster v. the United Kingdom, European Court of Human Rights, Application no.\u202f24876\/94), 18 January 2001, http:\/\/hudoc.echr.coe.int\/eng#{”appno”:[”24876\/94″],”itemid”:[”001-59156”]}<\/p>\n Beard v. the United Kingdom, European Court of Human Rights, (Application no. 24882\/94), 18 January 2001, http:\/\/www.menschenrechte.ac.at\/orig\/01_1\/Beard.pdf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomessa yhteiskunnallisiin ilmi\u00f6ihin on perinteisesti vaikutettu poliittisin keinoin. Sen sijaan strategista litigaatiota ei toistaiseksi ole juurikaan hy\u00f6dynnetty yhteiskunnallisena muutosvoimana. Strategisella litigaatiolla tarkoitetaan sopivien yksitt\u00e4istapausten etsimist\u00e4 oikeuskanteita varten, jotta oikeudellisen linjavedon kautta saataisiin aikaan laajempi yhteiskunnallinen muutos. Tunnetuimpia ja menestyksekk\u00e4impi\u00e4 esimerkkej\u00e4 strategisesta litigaatiosta on 1940-1970 luvuilla tehdyt kanteet koskien USA:n rotusyrjint\u00e4\u00e4. Kansalaisyhteiskunta sai merkitt\u00e4v\u00e4n voiton, kun … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,139],"tags":[125,140,141,142],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/526"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=526"}],"version-history":[{"count":16,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/526\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1887,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/526\/revisions\/1887"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=526"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=526"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=526"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nKirjoittaja on hallintotieteiden maisteri ja tohtoriopiskelija Tampereen yliopistossa.<\/p>\n