<\/p>\n
Olen osallistunut l\u00e4hes vuosittain sosiologip\u00e4iville vuodesta 2002 l\u00e4htien. T\u00e4m\u00e4n 15 vuoden aikana sosiologit ovat vuodesta toiseen pohtineet sosiologisen tutkimuksen roolia, hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja tulevaisuutta. Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 yhteiskunnalle on sosiologisesta tutkimuksesta? Mit\u00e4 sosiologit voivat tarjota? Miksi taloustieteilij\u00e4t ovat ottaneet paikan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yhteiskuntapoliittisen keskustelun kehykset? Miksei meit\u00e4 kuunnella? Onko sosiologisella tutkimustiedolla vaikuttavuutta? N\u00e4m\u00e4 teemat ovat olleet tavalla tai toisella esill\u00e4 joko sosiologip\u00e4ivien teemoina, paneelikeskustelun aiheina tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n illanviettojen keskusteluaiheina.<\/p>\n
On varmaankin totta, ett\u00e4 sosiologista tutkimusta ei hy\u00f6dynnet\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin olisi mahdollista. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee k\u00e4sitykseni mukaan my\u00f6s muihin aloihin niin yhteiskuntatieteiden sis\u00e4ll\u00e4 kuin laajemminkin. T\u00e4h\u00e4n on olemassa useita syit\u00e4, jotka voidaan karkeasti jakaa tutkimustiedon tarjontaan ja kysynt\u00e4\u00e4n. Ensinn\u00e4kin voi olla, ett\u00e4 tutkimuksen kohteina olevat ilmi\u00f6t ovat sellaisia, jotka eiv\u00e4t ministeri\u00f6iden virkamiehi\u00e4 kiinnosta \u2013 niill\u00e4 ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ole yhteiskuntapoliittista relevanssia. Toiseksi voi olla, ett\u00e4 tarkastelemme relevanttejakin ilmi\u00f6it\u00e4 sellaisista teoreettisista tai metodologisista l\u00e4ht\u00f6kohdista, ett\u00e4 ne tuntuvat vierailta tai hy\u00f6dytt\u00f6milt\u00e4 \u2013 k\u00f6yhyysstrategiaa kirjoittava virkamies ei ole kiinnostunut k\u00f6yhyyden representaatioista foucaultlaisen hallinnan viitekehyksess\u00e4 ammattikoulun keskeytt\u00e4neiden puheessa vaan h\u00e4n on kiinnostunut siit\u00e4, paljonko k\u00f6yhi\u00e4 on, mitk\u00e4 tekij\u00e4t k\u00f6yhyyden ilmentymist\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4t ja mit\u00e4 toimenpiteit\u00e4 n\u00e4iden perusteella voidaan suositella. Kolmas tiedon tarjontaan liittyv\u00e4 seikka liittyy siihen, ett\u00e4 emme saa tutkimustietoa v\u00e4litetty\u00e4 oikein. Liian usein tyydymme vain siihen, ett\u00e4 tieteellinen artikkeli on julkaistu tieteellisess\u00e4 julkaisufoorumissa. Tieteellisiss\u00e4 lehdiss\u00e4 tai kirjoissa julkaistut artikkelit eiv\u00e4t kuitenkaan p\u00e4\u00e4dy automaattisesti virkamiesten tai poliitikkojen ty\u00f6p\u00f6ydille. Emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi olettaa, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi aikaa lukea 20 sivun mittaisia artikkeleja p\u00e4ivitt\u00e4in tai tehd\u00e4 kirjallisuuskatsauksia k\u00e4sill\u00e4 olevista teemoista. Akateemisessa tutkimus- ja julkaisukulttuurissa tiedonv\u00e4litys ja tutkimustiedon popularisointi ovat varsin heikoissa kantimissa.<\/p>\n
Paljon on siis kiinni siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat tutkimuskohteemme, mill\u00e4 tavoin tutkimusaiheita l\u00e4hestymme ja siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja mill\u00e4 tavoin pyrimme v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimustietoa. Mutta kysymys ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tutkimustiedon tarjonnasta. Ollakseen vaikuttavaa tutkimustieto kaipaa my\u00f6s kysynt\u00e4\u00e4. Voi olla, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon valmistelun kulttuurissa tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen ei ole avainasemassa. Voi olla, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 valmistellaan niin nopeassa aikataulussa, ett\u00e4 valmistelijoilla ei ole kiinnostusta tai aikaa selvitt\u00e4\u00e4 parhaita asiantuntijoita, jotka kykenisiv\u00e4t tiivistetysti kertomaan, mit\u00e4 asiasta tiedet\u00e4\u00e4n ja mill\u00e4 tavoin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6uudistus mahdollisesti vaikuttaa asiantilaan. Lis\u00e4ksi tutkimustiedon kysynn\u00e4n ja tarjonnan v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 kysymys ajoituksesta eli siit\u00e4 onko tutkimustietoa saatavilla silloin kun sit\u00e4 tarvitaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Strateginen tutkimus uutena rahoitusinstrumenttina<\/b><\/p>\n
P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa sek\u00e4 sen suunnittelua ja arviointia koskevaa tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n erityisesti yliopistoinstituutioiden ulkopuolissa tutkimusyksik\u00f6iss\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 eri ministeri\u00f6iden alaisissa sektoritutkimuslaitoksissa. Sektoritutkimuksen rakenteita on uudistettu kuluneen reilun parinkymmenen vuoden aikana useaan otteeseen. Viimeisin uudistus koskee tutkimusrahoituksen uudistamista. Leikkaamalla sektoritutkimuksen budjeteista ja siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 leikatut varat Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen sek\u00e4 Valtioneuvoston kanslian alle, luotiin uusia tarvel\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 tutkimusrahoituksen muotoja suomalaisen yhteiskuntapoliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi.<\/p>\n
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) valitsi alkusyksyst\u00e4 2015 hankkeet ensimm\u00e4isiin strategisen tutkimuksen ohjelmiin, joiden kesto ulottuu aina vuoteen 2020 asti. Ohjelmia oli kaikkiaan kolme: 1) Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot, 2) Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi, ja 3) Tasa-arvoinen yhteiskunta.<\/p>\n
Huhtikuun 2015 rahoitushaussa n\u00e4ist\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isin kiinnosti eniten sosiaalitieteilij\u00f6it\u00e4. Hakuilmoituksen mukaisesti Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelmassa \u201drahoitetaan tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja eriarvoisuuteen liittyvien mekanismien ymm\u00e4rt\u00e4miseen, ratkaisujen luomiseksi ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi\u201d. Ohjelmalliset kysymykset, joihin kaikkien konsortiohankkeiden tulisi vastata ovat seuraavat: Mitk\u00e4 ovat eriarvoisuutta tuottavat mekanismit nyky-Suomessa? Miten tasa-arvoa voidaan edist\u00e4\u00e4 peruspalveluiden ja etuusj\u00e4rjestelmien uudistamisen yhteydess\u00e4?<\/p>\n
<\/p>\n
TITA-hanke yksi rahoitetuista hankkeista<\/b><\/p>\n
Turun yliopiston sosiologian oppiaineesta johdettu hanke Tackling Inequalities in Time of Austerity<\/i> (TITA, www.utu.fi\/tita) on yksi kuudesta Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelmaan valituista hankkeista. Konsortioon kuuluvat Turun yliopiston lis\u00e4ksi Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diakonia-ammattikorkeakoulu sek\u00e4 Tukholman, Helsingin ja It\u00e4-Suomen yliopistot. Mukana on sosiologeja, taloustieteilij\u00f6it\u00e4, tilastotieteilij\u00f6it\u00e4, sosiaality\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, matemaatikkoja, farmasisteja, sosiaalipoliitikkoja ja v\u00e4est\u00f6tieteilij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Hankkeessa tutkitaan taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta tuloissa, varallisuudessa, kulutuksessa, terveydess\u00e4 ja hyvinvoinnissa, mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista el\u00e4m\u00e4nkuluissa sek\u00e4 eriarvoisuuteen liittyvi\u00e4 poliittisia prosesseja ja asenneilmastoa. Lis\u00e4ksi keskeisess\u00e4 roolissa on k\u00e4sill\u00e4 olevien lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6uudistusten ja sosiaaliturvaan liittyvien ohjelmien arviointi sek\u00e4 ennen uudistusten toteutumista ett\u00e4 niiden toteutumisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
<\/p>\n
Vahva panostus vuorovaikutukseen<\/b><\/p>\n
Strateginen tutkimusrahoitus tuo mukanaan aiempaa paremmat mahdollisuudet akateemiselle tutkimukselle luoda toimintatapoja, joilla edistet\u00e4\u00e4n tutkimuksen vaikuttavuutta. Tutkijoiden v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n lis\u00e4ksi strategisen tutkimuksen hankkeissa korostuu vuorovaikutus tiedon k\u00e4ytt\u00e4jien kanssa. Avainasemassa on aktiivinen vuoropuhelu tutkijoiden, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tuntevien asiantuntijoiden sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Vuorovaikutuksen ty\u00f6kalut voivat olla monenlaisia. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Strategisen tutkimuksen neuvosto pyrkii lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjelmiensa ja hankkeidensa tunnettuutta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon valmistelun keskuudessa. Toisaalta yksitt\u00e4iset hankkeet ovat jo hakuvaiheessa identifioineet tutkimusteemojensa kannalta keskeiset vuorovaikutukselliset yhteisty\u00f6tahot.<\/p>\n
Esimerkiksi TITA-hankkeen ohjausryhm\u00e4 koostuu eri ministeri\u00f6iden, ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen, kolmannen sektorin ja kunta-alan toimijoista. Ohjausryhm\u00e4n avulla varmistetaan molemminpuolinen vuorovaikutus. Lis\u00e4ksi useampi hankkeessa ty\u00f6skentelev\u00e4 tutkija toimii asiantuntijaj\u00e4senen\u00e4 my\u00f6s erin\u00e4isiss\u00e4 ministeri\u00f6iden ty\u00f6ryhmiss\u00e4. Ohjausryhm\u00e4n ja ty\u00f6ryhmiin osallistumisen avulla tutkimustietoa pystyt\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja sen arvioinnin tueksi. Lis\u00e4ksi vuorovaikutuksen avulla tutkijoilla on paremmat mahdollisuudet tiet\u00e4\u00e4 mink\u00e4laisiin tutkimuskysymyksiin halutaan vastauksia ja milloin tietoa tarvitaan. Hankkeen l\u00e4ht\u00f6kohtana on pyrki\u00e4 mahdollisimman hyvin tuottamaan, tutkimusprosessien kesto huomioon ottaen, tarpeellista, objektiivista ja oikea-aikaista tietoa. Tutkimusviestint\u00e4\u00e4n panostaminen n\u00e4kyy lis\u00e4ksi muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 hankkeella on oma viestinn\u00e4n suunnittelija ja hankkeen mediapartnerina on Yleisradio.<\/p>\n
Kokonaisuudessaan uusista rahoitusinstrumenteista heijastuu laajempi tarve relevantille tutkimukselle. Se, ett\u00e4 tutkimme yhteiskunnallisesti t\u00e4rkeit\u00e4 ja tarpeellisia teemoja on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ehto, jotta tutkimustieto olisi my\u00f6s vaikuttavaa. Se ei kuitenkaan yksin\u00e4\u00e4n ole riitt\u00e4v\u00e4 ehto vaikuttavuudelle. Tarvitaan my\u00f6s kahdensuuntaista vuorovaikutusta tutkijoiden ja hankkeen kannalta olennaisten yhteisty\u00f6tahojen v\u00e4lill\u00e4. Jotta tutkimustieto voi palvella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, on tutkijoiden tiedett\u00e4v\u00e4 millaisia asioita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja milloin. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 tutkimus on relevanttia, tietoa on my\u00f6s osattava v\u00e4litt\u00e4\u00e4 oikein ja oikea-aikaisesti.<\/p>\n
<\/p>\n
Mahdollisuuksia tutkijoille ja opiskelijoille<\/b><\/p>\n
Laajat ja monitieteiset konsortiohankkeet mahdollistavat eriarvoisuuden parissa ty\u00f6skentelevien tutkijoiden kokoamisen yhteen. Yhteisty\u00f6 on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kaikin puolin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Se edesauttaa uudenlaisten ideoiden ja ty\u00f6kalujen levi\u00e4mist\u00e4, uusien yhteisty\u00f6muotojen ja \u2013hankkeiden syntymist\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 toimintoja eri instituutioiden v\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6ll\u00e4 tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti olemaan my\u00f6nteisi\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin vaikutuksia eri instituutioissa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tutkimukseen ja niihin liittyviin toimintatapoihin my\u00f6s hankkeen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Laaja ja pitk\u00e4kestoinen tutkimushanke tarjoaa mahdollisuuksia my\u00f6s opiskelijoille. Esimerkiksi TITA-hanke on jo nyt ehtinyt tarjota useammalle opiskelijalle graduaiheita ja harjoittelupaikkoja. Opiskelijan ty\u00f6llistymisen n\u00e4k\u00f6kulmasta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole yhdentekev\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on tehnyt gradunsa hankkeessa, jossa on mukana julkisen hallinnon organisaatioita. Tutkijanuraa miettiv\u00e4lle opiskelijalle hankkeet tarjoavat poikkeuksellisen hyv\u00e4n mahdollisuuden verkostoitua alan kotimaisten ja kansainv\u00e4listen tutkijoiden kanssa. Hanke tarjoaa my\u00f6s uudenlaisia mahdollisuuksia tutustua esimerkiksi harjoittelun kautta tutkimusviestint\u00e4\u00e4n ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Kaiken kaikkiaan pitk\u00e4kestoinen hanke antaa mahdollisuuden kouluttaa ja kasvattaa uutta sosiologisukupolvea, jonka kenties ei en\u00e4\u00e4 ainakaan jatkuvasti tarvitse pohtia sit\u00e4, mik\u00e4 on sosiologisen tutkimuksen yhteiskunnallinen rooli.<\/p>\n
<\/p>\n
Mikko Niemel\u00e4<\/b><\/p>\n
Kirjoittaja on sosiologian professori Turun yliopistossa ja Kelan tutkimusprofessori.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Professori Mikko Niemel\u00e4 kertoo, mit\u00e4 sosiologit voisivat tehd\u00e4, jotta meit\u00e4 kuunneltaisiin enemm\u00e4n. Yhteisty\u00f6 ja viestint\u00e4 ovat avainasemassa, jos halutaan tehd\u00e4 yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta. ”Ollakseen vaikuttavaa tutkimustieto tarvitsee my\u00f6s kysynt\u00e4\u00e4.” Olen osallistunut l\u00e4hes vuosittain sosiologip\u00e4iville vuodesta 2002 l\u00e4htien. T\u00e4m\u00e4n 15 vuoden aikana sosiologit ovat vuodesta toiseen pohtineet sosiologisen tutkimuksen roolia, hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja tulevaisuutta. Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,139],"tags":[61,26,18,143],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/545"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=545"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/545\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1886,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/545\/revisions\/1886"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=545"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=545"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=545"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}