{"id":63,"date":"2014-03-10T16:00:34","date_gmt":"2014-03-10T14:00:34","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=63"},"modified":"2022-08-18T21:39:11","modified_gmt":"2022-08-18T18:39:11","slug":"paakirjoitus-12014","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=63","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus 1\/2014"},"content":{"rendered":"

Maatalousvaltaisen Suomen teollistuminen ja kaupungistuminen toisen maailmansodan j\u00e4lkeen sek\u00e4 hyvinvointivaltion rakentaminen tarjosivat puitteet modernin suomalaisen sosiologian syntymiselle. Yhdysvalloista tuodut tilastolliset tutkimusmenetelm\u00e4t antoivat tieteenalalle metodologista t\u00e4sm\u00e4llisyytt\u00e4 ja institutionaaliset puitteet vahvistuivat, kun uusia virkoja perustettiin ja v\u00e4it\u00f6sten m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi. Erik Allardtin ja Yrj\u00f6 Littusen Sosiologia<\/em> (1958) sek\u00e4 Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelm\u00e4t I<\/em> (1962) olivat oppikirjoja, jotka kuluivat seuraavina vuosikymmenin\u00e4 ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 1964 perustettua Sosiologia<\/em>-lehte\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n institutionalisoitumisen yhten\u00e4 ilmentym\u00e4n\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4\u00e4toimittajana toiminut Antti Eskola muotoili lehdelle kaksi p\u00e4\u00e4asiallista tarkoitusta. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 lehti toimisi keskustelukanavana suomalaisille sosiologeille ja toisaalta edist\u00e4isi vuorovaikutusta sosiologien ja yhteiskunnallisista kysymyksist\u00e4 kiinnostuneen yleis\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. Sosiologien yhteiskunnallisesta osallistumisesta keskusteltiin 1960-luvulla aktiivisesti, eik\u00e4 keskustelun perusasetelmat ole tainneet viidess\u00e4 vuosikymmeness\u00e4 muuttua miksik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kaikki ei kuitenkaan ole ennallaan. Sosiologia on kriisiss\u00e4, maailma on muuttunut, eiv\u00e4tk\u00e4 vanhat sosiologiset j\u00e4sennystavat en\u00e4\u00e4 sovellu sen tarkasteluun j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksett\u00f6m\u00e4sti, jos ne ovat sit\u00e4 koskaan tehneetk\u00e4\u00e4n. Vanhat akateemiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t esimerkiksi julkaisemisessa, arvioinnissa ja keskustelun k\u00e4ymisess\u00e4 eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole ehk\u00e4 samalla tavalla tarkoituksenmukaisia kuin ne olivat ennen.<\/p>\n

Kriisi on sosiologialle tietenkin krooninen vaiva, tarkasteleehan se harvinaisen liikkuvaa maalia. Tietoverkkojen aikakaudella jotkut kysymykset tulevat kuitenkin esille eri tavalla kuin aiemmin. Painettu paperi ei ole en\u00e4\u00e4 ainoa tapa v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tekstisis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, vaan ne levi\u00e4v\u00e4t vaivattomammin digitaalisina verkossa. T\u00e4llaisissa olosuhteissa tekstien my\u00f6s odotetaan l\u00f6ytyv\u00e4n verkosta, ja niit\u00e4 t\u00e4ytyy oikeastaan erikseen pimitt\u00e4\u00e4, jotta ne eiv\u00e4t sinne p\u00e4\u00e4tyisi. Suljetun tieteellisen julkaisemisen aika k\u00e4y v\u00e4hiin.<\/p>\n

Westermarck-seuran opiskelijoiden julkaisema Sosiologi<\/em> on Suomen ensimm\u00e4inen valtakunnallinen sosiologinen verkkolehti. Lehdess\u00e4 julkaistaan p\u00e4\u00e4asiassa opiskelijoiden tuottamia tekstej\u00e4, jotka voivat olla tutkimus- tai seminaaripapereita, katsauksia, esseit\u00e4, haastatteluita, kolumneja, arvioita ja esittelyit\u00e4, puheenvuoroja ja kannanottoja, mutta my\u00f6s vapaamuotoisempia ja kokeilevampia tekstej\u00e4. Verkkolehti tarjoaa opiskelijoille julkaisukanavan ja mahdollisuuden saada ulkopuolista n\u00e4k\u00f6kulmaa ja rakentavaa palautetta teksteihins\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisen sosiologian kent\u00e4ss\u00e4 Sosiologin<\/em> paikka on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 vanhemman kollegansa Sosiologian<\/em> ja toisaalta ainej\u00e4rjest\u00f6jen julkaisujen v\u00e4limaastossa. Avoimena verkkolehten\u00e4 Sosiologi<\/em> on kuitenkin paperijulkaisuja helpommin saavutettavissa. Antti Eskolaa mukaillen t\u00e4m\u00e4n lehden teht\u00e4v\u00e4ksi nimett\u00e4k\u00f6\u00f6n suomalaisten sosiologien ja sosiologian opiskelijoiden yhdyssiteen\u00e4 toimiminen. Samalla lehti toimii keskustelufoorumina sosiologien ja muiden yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 numerossa tartutaan monenlaisiin aiheisiin. Tarkastellaan sosiologian opiskelua ja sosiologina olemista, modernia naulakkoyhteis\u00f6llisyytt\u00e4, ihmisten jakautumista yhteiskunnallisiin ja maantieteellisiin luokkiin, ranskalaisen tieteentutkimuksen mammutin, Bruno Latourin, ajattelua sek\u00e4 musiikkiteollisuuden murrosta. Perinteisempien tekstien lis\u00e4ksi numerossa on Petteri S\u00e4\u00e4skilahden runo, joka sosiologisin silmin katsottuna avautuu esimerkiksi perheen ja sosialisaation teemoihin. Lis\u00e4ksi konferenssisihteeri Mervi Hy\u00f6tyl\u00e4 esittelee pian Rovaniemell\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4vi\u00e4 Sosiologip\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n

Antoisia lukuhetki\u00e4 ja tervetuloa uuden verkkolehden pariin!<\/p>\n

Juho Karvinen<\/strong><\/p>\n

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri ja toinen Sosiologi-lehden p\u00e4\u00e4toimittajista.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maatalousvaltaisen Suomen teollistuminen ja kaupungistuminen toisen maailmansodan j\u00e4lkeen sek\u00e4 hyvinvointivaltion rakentaminen tarjosivat puitteet modernin suomalaisen sosiologian syntymiselle. Yhdysvalloista tuodut tilastolliset tutkimusmenetelm\u00e4t antoivat tieteenalalle metodologista t\u00e4sm\u00e4llisyytt\u00e4 ja institutionaaliset puitteet vahvistuivat, kun uusia virkoja perustettiin ja v\u00e4it\u00f6sten m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi. Erik Allardtin ja Yrj\u00f6 Littusen Sosiologia (1958) sek\u00e4 Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelm\u00e4t I (1962) olivat oppikirjoja, jotka kuluivat seuraavina vuosikymmenin\u00e4 ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,3,39],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=63"}],"version-history":[{"count":5,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1866,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions\/1866"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}