{"id":759,"date":"2017-03-23T00:34:51","date_gmt":"2017-03-22T22:34:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=759"},"modified":"2017-10-10T01:36:25","modified_gmt":"2017-10-09T22:36:25","slug":"vastine-mihin-mennaan-sosiologia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=759","title":{"rendered":"Vastine: &#8221;Mihin menn\u00e4\u00e4n, sosiologia?&#8221;"},"content":{"rendered":"<p><strong><i>Sosiologia ja sosiologit ovat aina joutuneet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n uudelleen aikakauden ja yhteiskunnallisten muutosten mukana. Mikael Sepp\u00e4l\u00e4 pohti artikkelissaan sit\u00e4, mit\u00e4 sosiologia tieteenalana voisi tulevaisuudessa tuoda yhteiskunnan muutoksiin akatemian ulkopuolella, etenkin silloin kun kyseess\u00e4 on muotoilu ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4t. Tohtorikoulutettavat Sanna Kailaheimo ja Laura Salonen pohtivat vastineessa miten suomalainen sosiologia mahdollisesti muotoutuu tulevaisuudessa sek\u00e4 sit\u00e4 millaisia aineistoja voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sosiologisessa tutkimuksessa<\/i><\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Sepp\u00e4l\u00e4n artikkeli on raikas avaus sosiologisten taitojen soveltamisesta erilaisiin konteksteihin. Muotoilu on hyv\u00e4 esimerkki yhteiskuntatieteilij\u00e4lle kaukaiselta tuntuvasta alasta, jossa sosiologista osaamista voisi laajemminkin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Muotoilusta kiinnostunut yhteiskuntatieteilij\u00e4 voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 verkostoanalyysia analysoidessaan esimerkiksi jonkin yrityksen sosiaalista verkostoa. N\u00e4in tieteellist\u00e4 otetta voisi suoraan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yritysten tai yhteis\u00f6jen toimintojen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n<p><i>Sosiologia taipuu sellaiseksi miksi sen itse haluat<\/i>. T\u00e4m\u00e4 tuli hyvin ilmi my\u00f6s Sepp\u00e4l\u00e4n artikkelissa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sijoittumisessa. Se, mihin sosiologiaa taivuttaa riippuu omista kiinnostuksen kohteista ja toisaalta niist\u00e4 kuuluisista sivuainevalinnoista. Esimerkiksi digitaaliset ihmistieteet (digital humanities) sivuaineena tarjoavat ty\u00f6kaluja sosiaalitieteellisien ongelmien ratkaisemiseen teknologian avulla. My\u00f6hemmin n\u00e4ist\u00e4 taidoista ja ty\u00f6kaluista on hy\u00f6ty\u00e4 ty\u00f6markkinoilla, joissa t\u00e4ytyy olla kekseli\u00e4s ja varautunut myym\u00e4\u00e4n oma osaaminen yrityksen tai muun organisaation tarpeita vastaavaksi. Nopeasti muuttuviin ty\u00f6markkinoihin sosiologian notkeus riitt\u00e4\u00e4. Esimerkiksi Turun yliopiston maistereille teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kyselyn mukaan 82 prosenttia sosiologiasta valmistuneista oli ty\u00f6ss\u00e4 vuosi valmistumisen j\u00e4lkeen ja viisi vuotta valmistumisen j\u00e4lkeen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oli 89 prosenttia vastanneista (<a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikko\/yliopistopalvelut\/opintohallinto\/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut\/rekry\/valmistuneiden-tyollistyminen\/Sivut\/Oppiainekohtaiset-sijoittumistiedot.aspx\">UTU<\/a>).<\/p>\n<p>Sosiologian ja sosiologien notkeus ilmenee my\u00f6s opetuksessa ja tutkimuksessa. Sepp\u00e4l\u00e4n mainitsemat Big Data ja MyData n\u00e4kyv\u00e4t jo yhteiskuntatieteellisess\u00e4 tutkimuksessa ja yliopistojen kurssitarjonnassa. Esimerkiksi v\u00e4it\u00f6skirjoja tehd\u00e4\u00e4n monenlaisista aiheista, kuten tietoturvasta (kts <a href=\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=319\">Jukka Vuorisen<\/a> artikkeli Sosiologi-lehdess\u00e4 2014) tai itsens\u00e4 monitoroimisesta aktiivisuusrannekkeilla (kts <a href=\"http:\/\/trackthera.utu.fi\/projects\/body-optimization\/\">Harley Bergorthin<\/a> tuleva v\u00e4it\u00f6skirja). \u201cUusien\u201d Big Data aineistojen hy\u00f6dynt\u00e4minen on esill\u00e4 my\u00f6s Sosiologip\u00e4ivien 2017 ohjelmassa, johon on ilmestynyt uusia ty\u00f6ryhmi\u00e4 kuten Digitalization of Societies and Methods ja Pelitutkimusryhm\u00e4.<\/p>\n<p>Big Data ei sin\u00e4ns\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n uusi ilmi\u00f6 yhteiskuntatieteiss\u00e4, sill\u00e4 suuriin aineistoihin, kuten rekisteriaineistoihin, pohjautuvaa tutkimusta on tehty jo pitk\u00e4\u00e4n. Laajoja ja pitki\u00e4 aikasarjoja on mahdollista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 tehokkaammin tutkimusmenetelmien ja teknologian kehittymisen my\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi Pohjoismaissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kattavia rekisteriaineistoja ja muualla v\u00e4est\u00f6laskentoihin yhdistettyj\u00e4 pitkitt\u00e4iskyselyit\u00e4. Lis\u00e4ksi kansainv\u00e4lisi\u00e4 vertailuaineistoja, kuten <a href=\"http:\/\/www.europeansocialsurvey.org\">European Social Survey<\/a>, <a href=\"http:\/\/www.oecd.org\/pisa\/\">Pisa<\/a>, <a href=\"http:\/\/www.worldvaluessurvey.org\/wvs.jsp\">World Value Survey<\/a> ja <a href=\"http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/statistics-explained\/index.php\/Glossary:EU_statistics_on_income_and_living_conditions_%28EU-SILC%29\">EU-SILC<\/a>, hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n runsaasti. Niiss\u00e4 maiden v\u00e4linen vertailu on yhteismitallista ja n\u00e4in helposti toteutettavissa. Tavatonta ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samassa tutkimuksessa usean eri maan pitkitt\u00e4isaineistoa (esim. <a href=\"https:\/\/www.diw.de\/en\/soep\">SOEP<\/a>, <a href=\"https:\/\/psidonline.isr.umich.edu\">PSID<\/a>, rekisteriaineistot).<\/p>\n<p>Mediassa on viime aikoina (j\u00e4lleen kerran) ollut esill\u00e4 se, ett\u00e4 tutkimuksen tekemisen lis\u00e4ksi tutkimustuloksia pit\u00e4isi pysty\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n laajemmin ja tehokkaammin. T\u00e4m\u00e4 ilmenee my\u00f6s tutkimuksen rahoituksessa, jossa yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kriteerin\u00e4 tai ainakin meriittin\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tutkimuksen sovellettavuutta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on Suomen Akatemian rahoittama <a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/tita\/\">TITA<\/a> -konsortiohanke (<i>Tackling Inequalities in Time of Austerity<\/i>), jossa yhten\u00e4 tavoitteena on tuottaa tutkimustuloksista suosituksia poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi.<\/p>\n<p>Olemme samaa mielt\u00e4 kuin Sepp\u00e4l\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 kaikkia yhteiskunnallisia ilmi\u00f6it\u00e4 ei tarvitse \u201dtutkia puhki\u201d ennen kuin niille tehd\u00e4\u00e4n jotain. Koko yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei ole syyt\u00e4 vaihtaa yhden tutkimuksen perusteella, mutta sen pienen pieni\u00e4 osasia ehk\u00e4 voi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><b>Sanna Kailaheimo<\/b><br \/>\n<i>VTM (Sosiologia), Sosiologi-lehden aiempi p\u00e4\u00e4toimittaja,<\/i><i><br \/>\nTohtorikoulutettava, Turun yliopisto<\/i><\/p>\n<p>&amp;<\/p>\n<p><b>Laura Salonen<\/b><br \/>\n<i>VTM (Sosiologia), Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto<\/i><\/p>\n<p><b>L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n<p>UTU, Sosiologia. Oppiainekohtaiset sijoittumistiedot. <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikko\/yliopistopalvelut\/opintohallinto\/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut\/rekry\/valmistuneiden-tyollistyminen\/Sivut\/Oppiainekohtaiset-sijoittumistiedot.aspx\">https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikko\/yliopistopalvelut\/opintohallinto\/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut\/rekry\/valmistuneiden-tyollistyminen\/Sivut\/Oppiainekohtaiset-sijoittumistiedot.aspx<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sosiologia ja sosiologit ovat aina joutuneet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n uudelleen aikakauden ja yhteiskunnallisten muutosten mukana. Mikael Sepp\u00e4l\u00e4 pohti artikkelissaan sit\u00e4, mit\u00e4 sosiologia tieteenalana voisi tulevaisuudessa tuoda yhteiskunnan muutoksiin akatemian ulkopuolella, etenkin silloin kun kyseess\u00e4 on muotoilu ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4t. Tohtorikoulutettavat Sanna Kailaheimo ja Laura Salonen pohtivat vastineessa miten suomalainen sosiologia mahdollisesti muotoutuu tulevaisuudessa sek\u00e4 sit\u00e4 millaisia aineistoja &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":982,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,180,1],"tags":[61,189,18],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/759"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=759"}],"version-history":[{"count":8,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/759\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":933,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/759\/revisions\/933"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/982"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=759"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=759"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=759"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}