\u201dOn vaikea ajatella kulttuuria, joka suhtautuisi v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ikuisuuteen ja karttaisi kest\u00e4vyytt\u00e4. <\/strong>[- -] Menneen muistaminen ja luottamus tulevaisuuteen ovat kuitenkin t\u00e4h\u00e4n asti olleet ne kivijalat, joiden varaan on laskettu kulttuuriset ja moraaliset sillat lyhytaikaisuuden ja kest\u00e4vyyden, kuolevaisten ihmisten ja heid\u00e4n kuolemattomien saavutustensa v\u00e4lill\u00e4. Niiden varassa ovat lev\u00e4nneet my\u00f6s vastuun kantaminen ja hetkess\u00e4 el\u00e4minen.\u201d<\/strong><\/em><\/p>\n \u2013 Bauman, 2002<\/strong><\/em><\/p>\n <\/p>\n Sosiologi Zygmunt Bauman tunnetaan postmodernin ajan teoretisoijana ja h\u00e4nen kirjoittamansa Notkea moderni on teos, joka kuuluu jokaisen sosiologin ja yhteiskuntatieteilij\u00e4n ehdottomaan lukemistoon. H\u00e4nen teoksensa Sosiologinen ajattelu (Thinking Sociologically, 1990) on toiminut aiemmin my\u00f6s sosiologian oppiaineen p\u00e4\u00e4sykoekirjana Suomessa. Kolme aiempaa h\u00e4nen teoksistaan on suomentanut Vastapaino: Sosiologinen ajattelu (1997), Notkea moderni (2002) sek\u00e4 Postmodernin lumo (1996). Zygmunt Bauman tunnetaan virke\u00e4n\u00e4 ja provosoivana ajattelijana, joka my\u00f6s julkaisi paljon \u2013 el\u00e4kep\u00e4ivill\u00e4\u00e4n h\u00e4n julkaisi miltei yhden kirjan vuosittain. Aiemmin Baumaniin viitaten Sosiologi -lehdess\u00e4 on kirjoittanut muiden muassa Aleksi Suuronen Sosiologin numerossa 1\/2014 kirjoituksessa \u201dModernit Pyhiinvaeltajat\u201d<\/a>.<\/p>\n Zygmunt Bauman (s. 1925) on puolalaissyntyinen sosiologi ja yhteiskunnallinen ajattelija, joka syntyi ja jonka ensimm\u00e4inen koti oli L\u00e4nsi-Puolan Pozna\u0144 kaupungissa. Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Puolaan h\u00e4n pakeni perheineen ensin Neuvostoliittoon vuonna 1939 ja sen j\u00e4lkeen Prahan kev\u00e4\u00e4n j\u00e4lkimainingeissa Puolan kommunistipuoluetta (PZPR) vuonna 1968 Puolasta k\u00e4sin ensin Tel Aviviin ja sen j\u00e4lkeen Isoon-Britanniaan, jossa h\u00e4n teki uransa Leedsin yliopiston sosiologian professorina ja laitoksen johtajana sek\u00e4 vuodesta 1991 alkaen emeritusprofessorina. Taustastaan johtuen Zygmunt Baumania pidet\u00e4\u00e4n ajattelijana ja kommentoijana, joka etenkin el\u00e4m\u00e4nkokemuksensa ja kahden maanpakonsa kautta omaa hyvin perustellun legitimiteetin puhua 1900-luvun Euroopasta sek\u00e4 sen menneest\u00e4 ja tulevasta \u2013 ja h\u00e4n onkin muovannut koko eurooppalaisen sosiologian pohjavirett\u00e4 avoimemmaksi keskustelulle ja tulkinnoille koskien toisen maailmansodan j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa ja moderniteetin muuttumista yleisluontoisella ja esseistisell\u00e4 otteellaan \u2013 h\u00e4n on postmodernin teoreetikko, jota ilman moni asia olisi varmasti j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle ja yhteiskunnallinen keskustelu olisi saanut toisenlaisia muotoja, tai ehk\u00e4p\u00e4 ei joitain muotoja laisinkaan. Bauman on ty\u00f6skennellyt etenkin moraalin, holokaustin, postmodernin ja konsumerismiin ja kulutukseen liittyvien aiheiden parissa.<\/p>\n Bauman k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 usein kirjoituksissaan ja haastatteluissaan avioliiton ja perheen allegorioita, jotka tekev\u00e4t h\u00e4nen ajattelunsa seuraamisesta selke\u00e4\u00e4 ja helppoa l\u00e4hes jokaiselle lukijalle, ainakin jollain tasolla. Kirjassaan Notkea moderni Bauman pohtii vapautumista, yksil\u00f6llisyytt\u00e4, aikaa ja tilaa sek\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja yhteis\u00f6\u00e4, jotka ovat kaikki niit\u00e4 perustavia k\u00e4sitteit\u00e4, joiden pohjalta ihmiset ja yhteis\u00f6t ovat perinteisesti j\u00e4sent\u00e4neet ajatteluaan ja toimintaansa. Baumanin mukaan entinen kiinte\u00e4 moderni, jolla h\u00e4n viittaa etenkin teollistumisen ja vakaiden instituutioiden sek\u00e4 ennustettavan el\u00e4m\u00e4nkulun aikaan, on korvautunut nykyisin notkealla modernilla (Liquid Modernity<\/i>), jota m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 etenkin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutos hetkelliseksi ja projektimaiseksi, yksil\u00f6llisyyden muuttuminen liikkuvaksi ja yhteis\u00f6\u00f6n paikantumattomaksi, ihmissuhteiden muuntuminen hetkelliseksi ja vaihdettavaksi tarpeen niin vaatiessa, ajan ja tilan luonteen muuntuminen sek\u00e4 niiden laajeneminen globaaliksi ja yhteis\u00f6llisyyden muuttuminen er\u00e4\u00e4nlaiseksi keve\u00e4ksi naulakkoyhteis\u00f6llisyydeksi, joissa yhteis\u00f6llisyyden tiloissa ollaan vain v\u00e4liaikaisesti k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4, j\u00e4tt\u00e4en takit naulakkoon ja hakien ne sielt\u00e4 pois yhteis\u00f6llisen tapahtuman p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 jatkaen kukin omalle\u00a0taholle.<\/p>\n Notkeassa modernissa Bauman k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 kiinte\u00e4n modernin aikaa uudelleen paikallistaen sen historian lehdille ja vieden lukijaa kohti postmodernin aikaa ja sen vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan; aiemmista teollistumisen ja sodan j\u00e4lkeisen teollistuneen Euroopan aikaan keskittyneist\u00e4 tutuista ajatusmalleista h\u00e4n pyrkii et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 tietoisesti ja notkean k\u00e4sitteen avulla h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 sosiologiseen ajatteluperinteeseen tarvittavia uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja tarttumapintaa, jotta 1900-luvun loppua ja 2000-lukua olisi mahdollisuus k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 uudelleen yhteiskuntatieteiss\u00e4 niist\u00e4 tarpeista k\u00e4sin, joita ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n, yksil\u00f6llisyyden ja yhteis\u00f6llisyyden muutokset ovat luoneet uusien innovaatioiden ja yhteiskunnallisten muutosten my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Notkeassa modernissa vapaus on muuttunut Baumanin mukaan yhteis\u00f6llisest\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, johon lukeutuu niin vallankumoukset ja poliittiset liikkeet sek\u00e4 kansalaisyhteiskunnan toiminta julkisessa tilassa, yksil\u00f6lliseksi tavoitteeksi, joka ei l\u00f6yd\u00e4 en\u00e4\u00e4 vakaata sosiaalista pohjaa pyrkimyksilleen tavoittaa tuo niin kutsuttu vapaus. Bauman pohtii my\u00f6s sit\u00e4, kun yksil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4 j\u00e4sentyy yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuluttaja-roolin ymp\u00e4rille yksil\u00f6lliset mahdollisuudet kuulua yhteis\u00f6\u00f6n saattavat helposti muuntua retkiksi kuluttamisen temppeleihin, joissa todellista yhteis\u00f6llisyyden tunnetta ei synny, sill\u00e4 kuluttaminen on tosiasiassa yksil\u00f6llinen tapahtuma. Uusissa kuluttamisen ja notkean modernin tiloissa etenkin kohtelias v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys<\/i> (Richard Sennet) on ihmisten v\u00e4list\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 asia, joka tarkoittaa kohtaamisia ilman tulevaisuutta ja menneisyytt\u00e4 ihmisten v\u00e4lill\u00e4 tiloissa, jotka ovat tyypillisi\u00e4 etenkin notkealle modernille ja kaupunkiel\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n Ty\u00f6 on my\u00f6s muuttanut luonnettaan notkean modernin aikana lyhytj\u00e4nteiseksi strategiseksi peliksi, jossa kollektiivinen toiminta hakee uusia muotoja ja raskaan kapitalismin aikainen varmuus tulevasta on muuntunut joksikin toiseksi labyrinttimaailmassa<\/i> (Jacques Attali). Ty\u00f6n merkitys on muuttunut notkeassa modernissa entist\u00e4 v\u00e4lineellisemm\u00e4ksi, eik\u00e4 sit\u00e4 arvosteta en\u00e4\u00e4 sen perusteella, mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 sen vaikutuksista olisi yhteis\u00f6lle, kansakunnalle tai tuleville sukupolville pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Yhteis\u00f6 on notkean modernin aikana korostetusti muuntunut postuloiduksi yhteis\u00f6llisyydeksi, jossa etenkin yksil\u00f6 valinta kuulumisesta tiettyyn yhteis\u00f6\u00f6n muokkaa yhteis\u00f6n itsens\u00e4 ehtoja; kansallisvaltioista ja suurista historiallisista narratiiveista ei ole en\u00e4\u00e4 koetun yhteis\u00f6llisyyden tunteen perustaksi, sill\u00e4 niiden molempien teht\u00e4v\u00e4t ovat vaimentuneet notkean modernin aikana, eik\u00e4 niist\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 sellaisia yhtym\u00e4kohtia, joita esimerkiksi globaalit tai paikalliset yhteis\u00f6t tarjoavat. Yhteis\u00f6llisyys on Baumanin mukaan notkean modernin aikana my\u00f6s keve\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja ajallisesti rajatumpaa, joissa yhteis\u00f6llisyyden tilat rakentuvat karnevalististen periaatteiden mukaan, joissa erikseen rakennetuissa yhteis\u00f6llisyyden tiloissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vain pist\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Baumania on pidetty ensimm\u00e4isen\u00e4 vakavasti otettavana postmodernin ajan teoreetikkona. Zygmunt Baumanin vaikutusvaltaisuus ajattelijana kumpuaa my\u00f6s h\u00e4nen teoreettisesta otteestaan; valtavat k\u00e4sitteelliset asiat, kuten moderni, ty\u00f6, aika ja tila tai yhteis\u00f6llisyys muuntuvat sosiologian klassikoiden ja heid\u00e4n seuraajiensa jo kertaalleen kehitt\u00e4mien teoreettisten kehysten uudelleenmuotoiluiksi, jotka j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t tilaa uusille teoretisoinneille ja ajatusvirroille. Baumanin pariin onkin aina helppo palata jos kaipaa yhteiskunnallisille pohdinnoille uusia suuntaviivoja, ja etenkin jos niit\u00e4 on vasta aloittelemassa. It\u00e4eurooppalaisena 1900-luvun sosiologian kantais\u00e4n\u00e4 Zygmunt Baumanin ajatukset antavat tiet\u00e4 yleisille pohdinnoille historian muuntumisesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista sek\u00e4 aikamme luonteesta ja sen vaikutuksista ihmisiin \u2013 Bauman ei useinkaan etsi lopullisia vastauksia tai osoittele syyllisi\u00e4 tai syytt\u00f6mi\u00e4, vaan pit\u00e4\u00e4 keskustelua liikkeess\u00e4. Muita aikalaisiaan seuraten ja haastaen h\u00e4n kertoo modernin kulusta ja historian muutoksista Euroopassa kuin isois\u00e4, jonka luona pit\u00e4isi ehdottomasti aina pist\u00e4yty\u00e4. Suomalaiselle lukijalle Bauman tarjoaa helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n v\u00e4yl\u00e4n eurooppalaiseen yhteiskunnalliseen ja sosiologiseen ajatteluperinteeseen, jossa on k\u00e4yty t\u00e4ll\u00e4 tasolla jos jonkinlaista ottelua milloin kenenkin ajattelijan ja yhteiskunnallisen keskustelijan toimesta.<\/p>\n Jos yhteiskuntatieteiden opiskelija tai muu lukija Baumanilta kaipaisi jotain lis\u00e4\u00e4 Notkeaa modernia lukiessa, niin se olisi hieman tarkempi s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuus sen suhteen, keskittyyk\u00f6 h\u00e4nen ajatuskulkunsa milloin millekin mantereelle, mutta se j\u00e4\u00e4nee seuraavien sosiologisten tutkimusmatkailijoiden ja Baumanin seuraajien teht\u00e4v\u00e4ksi ehk\u00e4 tarkoituksellisestikin. Vaikka Baumania on toisinaan kritisoitu esseismist\u00e4 sek\u00e4 konkreettisten muutosehdotusten puutteesta tuotannossaan niin t\u00e4llaistakin yhteiskuntatieteellist\u00e4 kirjallisuutta tarvitaan ja se on my\u00f6s nostanut Baumanin yhdeksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun ajattelijoista \u2013 etenkin ajatusten j\u00e4sent\u00e4minen Baumanin tuotannon avulla nousee arvoon arvaamattomaan silloin, kun esimerkiksi vaikkapa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempiin ja tarkkarajaisempiin yhteiskunnallisiin l\u00e4hestymistapoihin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 kriittinen teoria ei tuo en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti vastauksia mielt\u00e4 askarruttaviin kysymyksiin siit\u00e4, mit\u00e4 historian ja nykyisyyden Eurooppa on ja kuinka sit\u00e4 voisi tulkita; Bauman oli luonteeltaan yleisluontoinen ja hyvin tuottelias kirjoittaja ja puhuja, ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi varsin t\u00e4rke\u00e4 yhteiskunnallisen keskustelun avoimuuden ja laajuuden kannalta etenkin akateemisessa maailmassa, vaikka h\u00e4nen tuotantonsa akateemista hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4 onkin aina toisinaan kyseenalaistettu. Bauman yhdisteli kirjoituksissaan politiikkaa, filosofiaa, sosiologiaa ja runoutta niin tyylikk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla, ett\u00e4 h\u00e4nen omalaatuisuuttaan j\u00e4\u00e4 moni kaipaamaan.<\/p>\n Baumanin viimeiseksi ilmestyneeksi teokseksi j\u00e4i Strangers at our Door<\/i>, joka julkaistiin vuonna 2016, ja jossa h\u00e4n k\u00e4sitteli Eurooppaa koettelevaa pakolaiskriisi\u00e4 \u2013 yleisemmist\u00e4 ajatuksista postmodernin luonteen suhteen Bauman oli siirtynyt viime aikoina takaisin uusien, meit\u00e4 kaikkia koskettavien syklisten yhteiskunnallisten kysymysten tutkimiseen \u2013 ainoana ratkaisuna kriisiin tulee olemaan my\u00f6t\u00e4tunnon osoittaminen kaukaa tulleille, sanoo Bauman. Ja paremmin ei voisi sanoa.<\/p>\n Lep\u00e4\u00e4 rauhassa Zygmunt Bauman (9.1.2017).<\/p>\n <\/p>\n video Vimeo-palvelussa:\u00a0Zygmunt Bauman on Happiness<\/a><\/p>\n <\/p>\n Zygmunt Baumanin valikoitua englanninkielist\u00e4 tuotantoa<\/u><\/p>\n Modernity and the Holocaust (1989, Cornell University Press)<\/i><\/p>\n Yksi modernin ajan ja sen historian j\u00e4rkytt\u00e4vimpi\u00e4 tapahtumia on holokausti. Zygmunt Baumanin yksi tunnetuimmista teoksista k\u00e4sittelee holokaustia osana modernin ajan luonnetta ja siihen johtaneita syit\u00e4, ja tuo vahvasti historiallista n\u00e4k\u00f6kulmaa sosiologiaan.<\/p>\n Globalization: The Human Consequences (1998, Columbia University Press)<\/i><\/p>\n Kirjassa Bauman tutkii globalisaatiota, sen sosiaalista pohjaa ja globaalien prosessien sosiaalisia seurauksia. Bauman n\u00e4kee ett\u00e4 globalisaatio ja lokalisaatio eli paikallistuminen ovat erottamalla tavalla samanaikaisia prosesseja yhteiskunnassa ja vaikka globalisaatiosta hy\u00f6tyv\u00e4t monet, joidenkin kohtaloihin se ei kertakaikkiaan sovi. Globalisaation my\u00f6t\u00e4 etenkin vapaus liikkua paikasta toiseen nousee arvoon arvaamattomaan ja siit\u00e4 on tullut ihmisi\u00e4 leireihin jakava asia, kuten my\u00f6s kommunikaation haasteet globaalin ja paikantumattoman eliitin sek\u00e4 paikallaan pysyv\u00e4n ja lokaalin, enemmist\u00f6n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n In Search of Politics (1999, Polity)<\/i><\/p>\n Nykyisin kaikki t\u00e4rke\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kuten suhteet toisiin ihmisiin, kumppanuudet, naapurustot, ty\u00f6 ja kaikki tavoittelemisen arvoinen tuntuvat ep\u00e4varmoilta, haavoittuvaisilta ja riskialttiilta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhteiskunta ja maailma, jossa el\u00e4mme ei en\u00e4\u00e4 kyseenalaista itse\u00e4\u00e4n vaan yrit\u00e4mme l\u00e4hinn\u00e4 hallita nykyisi\u00e4 kriisej\u00e4 emmek\u00e4 suunnittele sen tarkemmin mihin maailman ja yhteiskunnan tulisi suuntautua tulevaisuudessa. Bauman pohtii kirjassa etenkin nykyist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaamme ja sen yhteytt\u00e4 nykyiseen maailmantilanteeseen. Bauman etsii etenkin mahdollisuuksia rakentaa uudelleen yksityist\u00e4 ja julkista tilaa, miss\u00e4 yksityisten ja julkisten asioiden olisi mahdollista kohdata ja kansalaiset voisivat aloittaa dialogin ja kollektiivisen toiminnan yksil\u00f6llisten oikeuksien puolesta. Yksil\u00f6iden oikeudet ovat vain siten kollektiivisesti mahdollista taata maailmassa, jossa kaiken, my\u00f6s yksil\u00f6llisten oikeuksien ehtojen yksityistyminen kiihtyy entisest\u00e4\u00e4n. Politiikka tarvitsee Baumanin mukaan uusintamista, etenkin yksityisten ongelmien tuomista takaisin julkiseen ja etenkin kollektiivisesti k\u00e4ytyyn keskusteluun.<\/p>\n Liquid Love: On the Frailty of Human Bonds (2003, Polity)<\/i><\/p>\n Ihmissuhteet ovat notkean modernin aikana muuttuneet pysym\u00e4tt\u00f6miksi, jolloin sen m\u00e4\u00e4rittely, \u201dkuka min\u00e4 olen\u201d on muuttunut pysyv\u00e4sti ja ikuisesti liikkeess\u00e4 olevaksi tapahtumaksi. Koska pysyvi\u00e4 sitoumuksia ei ole, eriasteisille ihmisten v\u00e4lisille sitoumuksille keksit\u00e4\u00e4n uusia tiloja ja muotoja \u2013 kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 uusista sitoumuksista ei ole taattu kest\u00e4m\u00e4\u00e4n samalla lailla kuin aiemmin. Ihmisten v\u00e4listen suhteiden muuntuva muoto ja niiden samanaikainen otteessaan pit\u00e4v\u00e4 voima ja v\u00e4liaikaisuus notkeassa modernissa on kirjan keskeisint\u00e4 antia.<\/p>\n Liquid Life (2005, Polity)<\/i><\/p>\n Baumanin mukaan el\u00e4mme notkean modernin aikana notkeaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka ei useinkaan pysy m\u00e4\u00e4r\u00e4tyll\u00e4 kulkureitill\u00e4 ja poikkeaa silt\u00e4, sill\u00e4 notkean modernin yhteiskunnan ja yhteis\u00f6jen muoto on alati muuttuva. Notkea el\u00e4m\u00e4 on prekaaria el\u00e4m\u00e4\u00e4, jota el\u00e4mme jatkuvan ep\u00e4varmuuden saattelemana, nopealla tahdilla, ilman vahvojen sitoumusten taakkaa. Jatkuvien uusien alkujen ja mahdollisuuksien t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 notkea el\u00e4m\u00e4 notkeassa modernissa tarkoittaa my\u00f6s tapahtumista poistumista yht\u00e4 nopeasti, kuin niihin on hyp\u00e4tty, joka on notkeaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelevist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 yksi keskeisemmist\u00e4.<\/p>\n Liquid Fear (2006, Polity)<\/i><\/p>\n Modernin piti alun alkaen olla aikaa, jossa aiemmat sosiaaliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, yhteis\u00f6ihin ja ulkopuoliseen maailmaan kohdistuneet pelot ja murheet olisi j\u00e4tetty kauas taakse ja ihmiskunta olisi vihdoin kykenev\u00e4 kontrolloimaan t\u00e4ysin omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, jossa luonnon ja sosiaalisen maailman kontrolloimattomat voimat olisi kesytetty ihmist\u00e4 palvelemaan. Kuitenkin my\u00f6s 2000-luvun alkaessa ihmiskunta el\u00e4\u00e4 pelon aikaa \u2013 pelko on etenkin odottamattomiin luonnonmullistuksiin sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja sosiaalisiin katastrofeihin kohdistuvaa pelkoa ja se on nimi sille ep\u00e4varmuudelle, jota koemme my\u00f6s t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kirja on yritys analysoida notkean modernin aikana koettua pelkoa sek\u00e4 paikallistaa sen l\u00e4hdett\u00e4 ja tuoda esiin haasteet, jotka ovat pelkojen paikantamisen ja ratkaisemisen tiell\u00e4. Bauman per\u00e4\u00e4nkuuluttaa etenkin yhteisty\u00f6t\u00e4, jotta tulevat vuosisadat voitaisiin ottaa vastaan yh\u00e4 vakaammin, toiveikkaammin ja ennenkaikkea turvallisemmin.<\/p>\n Liquid Times: Living in a Age of Uncertainty (2007, Polity)<\/i><\/p>\n Siirtym\u00e4 kiinte\u00e4st\u00e4 notkeaan moderniin on luonut uusia ja joskus jopa odottamattomia mahdollisuuksia ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 ihmiset kohtaavat nykyisin enemm\u00e4n kuin koskaan haasteita, jotka on kohdattava jos haluaa menesty\u00e4 yhteiskunnassa uuden modernin aikana. Aiemmat sosiaaliset instituutiot eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 voi toimia viitekehyksin\u00e4 ihmisten toiminnalle tai pitk\u00e4aikaisemmille el\u00e4m\u00e4nsuunnitelmille, joten ihmisten on etsitt\u00e4v\u00e4 uusia tapoja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Nykyajan fragmentaarinen luonne vaatii yksil\u00f6ilt\u00e4 mukautuvuutta ja joustavuutta sek\u00e4 valmiutta kohdata haasteita ja vaihtaa sitoumuksia hyvinkin tiuhalla aikav\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 olemaan valmis hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n aiemmin tehdyt sitoumukset ja lojaaliudet ilman katumusta. Endeeminen ep\u00e4varmuus kuvaa ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 notkeassa modernissa ja Bauman etsii kirjassa t\u00e4m\u00e4n ep\u00e4varmuuden l\u00e4hdett\u00e4.<\/p>\n Liquid Evil (2016, Polity)<\/i><\/p>\n Baumanin ja Leonidas Donskisin yhteisty\u00f6n\u00e4 syntynyt kirja, jossa he n\u00e4kev\u00e4t notkean modernin vaativan my\u00f6s pahuuden olomuotojen k\u00e4sitteellist\u00e4mist\u00e4 uudelleen. Pahuus, joka esiintyi aiemmissa kiinte\u00e4n modernin muodoissa oli keskittynyt etenkin valtiollisiin monopoleihin edist\u00e4\u00e4 kansakuntien kehityst\u00e4 ja sit\u00e4 vastaan voitiin ottaa kantaa t\u00e4t\u00e4 my\u00f6ten selke\u00e4mmin. Notkeassa modernissa sen sijaan pahuudesta on tullut kokonaisuuksia l\u00e4p\u00e4isev\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja samalla v\u00e4hemm\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 \u2013 se esiintyy ihmisten v\u00e4lisess\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4 ett\u00e4 rutiineissa ja yksityisiss\u00e4 sek\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 tiloissa, joissa kilpailu ja vastavuoroinen vieraantuneisuuden tunne on korvannut solidaarisuuden ja yhteisty\u00f6n vahvan yksil\u00f6llistymiskehityksen aikana. Pahuutta on siten nykyisess\u00e4 tilanteessa my\u00f6s vaikeampaa havaita ja vastata siihen, etenkin sen tavallisuuden vuoksi. Pahuuden mahdollisen olemassaolon my\u00f6t\u00e4 sosiaalinen el\u00e4m\u00e4 muuntuu kent\u00e4ksi, jossa on vaikea ennustaa milloin ja miss\u00e4 koettu pahuus tapahtuu.<\/p>\n Strangers at our Door (2016, Polity)<\/i><\/p>\n Pakolaisia ja kodeistaan ja kotimaastaan paenneita on ollut aikojen alusta l\u00e4htien, siis aina. Kodeistaan ihmisi\u00e4 ovat ajaneet pakenemaan etenkin sodat ja luonnonmullistukset. Maissa, joihin se saapuvat, vieraat n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t aina muukalaisina ja t\u00e4ll\u00e4 tosiasialla on taipumus luoda pelkoa ja ahdistusta sill\u00e4 he ovat \u201dtuntemattomia\u201d. Kysymys pakolaisuudesta ja muukalaisuudesta on t\u00e4n\u00e4\u00e4n ajankohtaisempi kuin koskaan etenkin Euroopassa, sill\u00e4 yhteiskunnallista keskustelua pakolaiskriisin ymp\u00e4rill\u00e4 kuvaa Baumanin mukaan etenkin moraalinen paniikki, jossa suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 eurooppalaisia tuntee jonkin nime\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n uhkaavan yhteis\u00f6ns\u00e4 hyvinvointia. Bauman korostaa my\u00f6t\u00e4tuntoa n\u00e4in\u00e4 vaikeina aikoina.<\/p>\n Retrotopia (2017, Polity)<\/i><\/p>\n Jo kauan sitten on j\u00e4tetty taakse ajatus siit\u00e4 ett\u00e4 ideaalien ja utopioiden mukainen onnellisuuden saavuttaminen tai yhteiskunta olisi mahdollista. Kuitenkin pyrkimykset ideaalitilojen luomiseen, niin luontaista kuin se ihmisille on, jatkuvat viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 uusien visioiden keski\u00f6 on kuitenkin suuntautunut ei niink\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen, vaan jo kertaalleen hyl\u00e4ttyyn, mutta huomionarvoiseen menneisyyteen. T\u00e4t\u00e4 uutta ajatusmallia voidaan kutsua Retrotopiaksi, vastauksena omas Moren Utopialle. Retrotopian mukainen ideaalien luominen on tarvittavaa notkeassa modernissa, jossa vallan ja politiikan v\u00e4linen kuilu on edelleen syvenem\u00e4ss\u00e4 ja suvereenien valtioiden ja alueiden aika on menneisyytt\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 valtiot kykene en\u00e4\u00e4 vastaamaan notkean modernin uusiin, globaaleihin haasteisiin yhteis\u00f6jen ja ihmisten olojen parantamiseksi ja niiden kyvykkyys on muutenkin laajasti kyseenalaistettu. Retrotopiaa tarvitaan Baumanin mukaan siell\u00e4, miss\u00e4 nykyiset yhteiskunnalliset ja sosiaaliset haasteet kaipaavat menneisyyden ep\u00e4onnistumisten sek\u00e4 jo kertaalleen unohdettujen asioiden uudelleentulkintaa. Parempi maailma on mahdollinen etenkin kuvittelemalla mennytt\u00e4 uudelleen ja k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ll\u00e4 aiempien suurien ideoiden ja kysymysten puoleen.<\/p>\n <\/p>\n The Bauman Institute (University of Leeds)<\/u><\/p>\n Vuonna 2010 Leedsin yliopiston Sosiologian ja sosiaalitieteiden laitoksen yhteyteen perustettiin Bauman instituutti, jonka tarkoituksena on jatkaa Baumanin ajattelu- ja tutkimusperint\u00f6\u00e4 seuraaville tutkijasukupolville. Bauman instituutin tutkimus on keskittynyt monitieteisesti niin sosiologiaan, sosiaalitieteisiin, politiikan tutkimukseen, taloustieteisiin sek\u00e4 media- ja kulttuuritieteisiin ja instituutin tarkoituksena on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kriittist\u00e4 akateemista keskustelua sosiaalitieteiden, taiteiden ja humanististen tieteiden leikkauspisteess\u00e4 uusien n\u00e4k\u00f6kulmien tavoittamiseksi sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen el\u00e4m\u00e4n kent\u00e4ll\u00e4. Bauman instituutti my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vuosittain\u00a0Janina Bauman<\/i> \u2013palkinnon parhaalle sosiaalitieteiden lopputy\u00f6lle instituutin tutkimusalalta. K\u00e4y tutustumassa Bauman instituuttiin t\u00e4\u00e4lt\u00e4:\u00a0http:\/\/baumaninstitute.leeds.ac.uk<\/a><\/p>\n <\/p>\n Elina Huttunen <\/b><\/p>\n Kirjoittaja on YTM, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston alumni ja Sosiologi-lehden nykyinen p\u00e4\u00e4toimittaja<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dOn vaikea ajatella kulttuuria, joka suhtautuisi v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ikuisuuteen ja karttaisi kest\u00e4vyytt\u00e4. [- -] Menneen muistaminen ja luottamus tulevaisuuteen ovat kuitenkin t\u00e4h\u00e4n asti olleet ne kivijalat, joiden varaan on laskettu kulttuuriset ja moraaliset sillat lyhytaikaisuuden ja kest\u00e4vyyden, kuolevaisten ihmisten ja heid\u00e4n kuolemattomien saavutustensa v\u00e4lill\u00e4. Niiden varassa ovat lev\u00e4nneet my\u00f6s vastuun kantaminen ja hetkess\u00e4 el\u00e4minen.\u201d \u2013 Bauman, … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":747,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,180],"tags":[67,104,190],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/761"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=761"}],"version-history":[{"count":18,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/761\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":839,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/761\/revisions\/839"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/747"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=761"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=761"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=761"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}