Elämän koulu, valkoinen roskasakki, ja suomalaisten korkeakoulujen juhlimiskulttuurin sukupuolittuneet figuurit 

Suomalaisen luokkatutkimuksen johdantoteksteihin perehtyvä saa usein ensimmäiseksi lukea väitteistä, joiden mukaan Suomi ei ole – ainakaan enää – luokkayhteiskunta ja kuinka luokan sinänsä on beckiläisittäin julistettu olevan ”zombiekäsite”, jotakin, minkä käsitteellinen selitysvoima on rauennut tyhjäksi yhteiskunnallisten muutosten saatossa. Ja jos luokkia onkin, kuuluvat lähes kaikki – valtiovarainministeri Petteri Orvon mukaan jopa köyhyysrajan hädin tuskin ylittävä ”ahkera siivooja” – …

Näkymättömästä näkyväksi – Ei-binääristen ihmisten yhteiskunnallisesta olemassaolosta

”Kyllä kuka tahansa voi väittää olevansa vaikka taisteluhelikopteri. Juridisia sukupuolia ovat nainen ja mies, ja siksi virallisesti sukupuolia ovat ainoastaan nämä kaksi. Muunsukupuolisia ja sukupuolettomia ei ole olemassa.” Miksi ei-binääriset ihmiset ovat olleet ja joiltain osin ovat edelleen näkymättömiä? ”Olen sukupuoleton”. Ylen artikkelissa Olen sukupuoleton: Viima Lampinen ajetaan pois sekä naisten että miesten vessasta luki …

Pääkirjoitus 1/2019

Vuoden 2019 ensimmäinen Sosiologi ilmestyy poikkeuksellisesti tavanomaista myöhäisempänä ajankohtana. Tyypillisesti Sosiologipäivien yhteyteen sijoitettuun aikatauluun emme ennättäneet, mistä pahoittelemme. Pyrimme oikomaan tätä vääryyttä ensi vuonna. Mutta tosiaan, elämme messeviä aikoja! Allekirjoittanut aloitti Sosiologin toimituskunnassa yhdessä kuopiolaisen kanaljansa, Antti Saalin kanssa. Ensimmäisenä numerona kaudellamme on sukupuolen sosiologian tematiikkaan etsiytyvä katsaus, ja luvattakoon, että tulevaisuus tarjoaa monenlaista muuta …

Internet seksityön areenana Suomessa

Digitalisaatio on kuljettanut suomalaista seksityötä kuluneiden vuosikymmenten ajan entistä enemmän internetin loputtomiin verkostoihin. Sanomalehtien päiväkahviseura -ilmoitteluista on siirrytty internetin deitti- ja seksitreffisivustoille. Internetin anonyymiydestä on hyödytty monella tavalla. Tässä artikkelissa tutkailen digitalisaation ja seksityön suhdetta suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta omassa pro gradu -tutkimuksessani ilmenneiden piirteiden valossa. Näistä lähtökohdista tarkastelen, millä tavoin internet ja seksityö ovat kietoutuneet …

Michael Laakasuo ja moraali tekoälykkäässä maailmassa

    Sosiologilehti on julkaissut ensimmäisen podcastinsa. Haastattelussa kognitiotieteilijä, post-doc tutkija Michael Laakasuo. Laakasuo toimii Moralities of Intelligent Machines (MOIM) tutkimushankkeessa. MOIM – hanke tutkii moraalikysymysten ja tekoälyn risteymäkohtaa, mm. miten ihmisten moraalikäsitykset ja moraaliperusta vaikuttavat tilanteisiin, joissa roboteista on tullut moraalisten päätösten tekijöitä. Puhumme tutkijan arjesta, MOIM-hankkeesta, tekoälyn uhista ja sen moraalisista haasteista. Keskeiseksi …

Naissukupuolen representaatio pornoistuneessa mediakuvastossa

Naissukupuolta on seksualisoitu vaihtelevasti eri aikakausina. Vaikka nykypäivänä myös miehet ovat osana seksuaalissävytteistä mediakuvastoa, on naissukupuoli usein katseen ja halun kohteena, kun taas mies on tekijä, kokija ja katsoja (Rossi 2005). Naistoimijuutta myös rajoitetaan tavoilla, joilla naisista puhutaan sekä tavoilla, joilla naisia kuvataan ja nimetään (Paasonen 2005). Tällä tavalla naiset ovat myös herkemmin arvostelun kohteena. …

Pääkirjoitus 2 / 2018

Syksyn Sosiologin teemana on digitaalinen sosiologia. Tavoitteena on herättää sosiologeja aiheen pariin. Keskiössä on sosiologinen analyysi digitaalisaation vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen, ihmissuhteisin sekä minäkuvaan. Emme karta tabuaiheita ja jutut luonnollisesti eivät mene digitalisaation sosiologisessa analyysissä ainoastaan yhden kategorian alle. Mukana on vielä perinteisten artikkelien lisäksi podcast! Luvassa on meme-aktivismia goffmanilaisittain, gradutiivistelmä internetistä seksityötekijöiden areenana sekä artikkeli …

Akateemisesta ulkoakateemiseen sosiologiaan

Yleisen yhteiskuntatieteen opiskeleminen valmistaa ammatillisesti yhteiskuntatutkimuksen tekemiseen, mutta kaikki sosiologit eivät päädy “ammattisosiologeiksi”, tekemään tutkimusta. Oma polkuni näytti pitkään suuntautuvan akatemian sisälle, mutta nyt olen ottamassa kahtakin askelta yliopiston ulkopuolelle: olen yhtäältä etsiytymässä mukaan teknologiapoliittiseen toimintaan ja toisaalta hankkimassa ammatillista osaamista tietojenkäsittelijänä, ohjelmoijana ja data-analyytikkona. Yritän tässä tekstissä tehdä selkoa näistä askeleista. Teksti on henkilökohtainen, …

Asiakkaana yliopistolla – Asiakkuusdiskurssi ja mahdollisten subjektipositioiden kapeneva ala

Don’t you see that the whole aim of Newspeak is to narrow the range of thought? – George Orwell, Nineteen Eighty-Four   Helsingin yliopiston opetushenkilökunta oli lakossa keskiviikkona 28.2.2018. Seuraavana päivänä valtiotieteellisen tiedekunnan ylioppilaslehti Tutkain julkaisi artikkelin, jossa oli haastateltu lakkoa tukevia opiskelijoita, yliopiston henkilökuntaa ja Sivistystyönantajien toimitusjohtajaa Teemu Hassista. Hassinen kutsui opiskelijoita haastattelussa ’meidän …

Paperittomuus ja turvallisuuspolitiikka Suomessa

Paperittomuudesta on tullut Suomessa viimeistään vuoden 2015 ”pakolaiskriisin” ja aiemmin samana vuonna käsitellyn paperittomien terveydenhuoltoa koskeneen lakiesityksen kohtalon jälkeen keskeinen aihe julkisessa keskustelussa ja turvallisuuspolitiikassa. Tämä on johdattanut minua tutkimaan pro gradu -tutkielmassani paperittomuutta ja turvallisuuspolitiikkaa Suomessa, ja gradun odotellessa esitarkastuksessa on aika kertoa sen tutkimustuloksista. Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu pitkälti Euroopan unionin yhteisiin linjoihin, ja …