{"id":1066,"date":"2018-03-21T15:37:58","date_gmt":"2018-03-21T13:37:58","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1066"},"modified":"2018-03-21T23:36:22","modified_gmt":"2018-03-21T21:36:22","slug":"asiakkaana-yliopistolla-asiakkuusdiskurssi-ja-mahdollisten-subjektipositioiden-kapeneva-ala","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1066","title":{"rendered":"Asiakkaana yliopistolla &#8211; Asiakkuusdiskurssi ja mahdollisten subjektipositioiden kapeneva ala"},"content":{"rendered":"<p class=\"textbox\" dir=\"ltr\"><em>Don\u2019t you see that the whole aim of Newspeak is to narrow the range of thought?<\/em><br \/>\n<em>\u2013 George Orwell, Nineteen Eighty-Four<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p class=\"textbox\" dir=\"ltr\">Helsingin yliopiston opetushenkil\u00f6kunta oli lakossa keskiviikkona 28.2.2018. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 valtiotieteellisen tiedekunnan ylioppilaslehti Tutkain julkaisi artikkelin, jossa oli haastateltu lakkoa tukevia opiskelijoita, yliopiston henkil\u00f6kuntaa ja Sivistysty\u00f6nantajien toimitusjohtajaa <strong>Teemu Hassista<\/strong>. Hassinen kutsui opiskelijoita haastattelussa \u2019meid\u00e4n toimintamme t\u00e4rkeimmiksi asiakkaiksi, jotka antavat toiminnallemme oikeutuksen\u2019. Opiskelija on siis asiakas, joka hankkii palveluntarjoajalta tietyn palvelun, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa yliopistolta koulutuspalvelun. Tarkastelen t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 asiakkuutta subjektipositiona ja pohdin, mink\u00e4laisia toiminnan mahdollisuuksia asiakasopiskelijoilla on.<\/p>\n<div class=\"page\" data-page-number=\"7\">\n<p>Asiakas on subjektipositiona erityinen: asiakas on henkil\u00f6, joka ostaa tai tilaa tuotteen tai palvelun myyj\u00e4lt\u00e4 tai palveluntarjoajalta. Asiakkuus on suhteellinen positio, se toteutuu ainoastaan suhteessa tahoon, jonka asiakkaana ollaan. T\u00e4m\u00e4 asiakkaan ja palveluntarjoajan suhde on erityislaatuinen; se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 asiakkaan suorittaman transaktion ja on siten luonteeltaan taloudellis-instrumentaalinen suhde, jossa jokin haluttu asia vaihdetaan jonkinlaiseen kompensaatioon markkinoilla. Asiakkaan suhde palveluntarjoajaan on samalla toisilleen ulkopuolisten toimijoiden v\u00e4linen suhde. Asiakas voi tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tuotteen tai palvelun hankkimisesta, mutta toteutus on puhtaasti palveluntarjoajan harteilla.<\/p>\n<p>Asiakkaana opiskelija ei ole osa yliopistoyhteis\u00f6\u00e4, vaan on yliopistossa nauttimassa koulutuspalvelusta, jonka on tarkoitus johtaa akateemiseen loppututkintoon, kiteytyneeseen kulttuuriseen p\u00e4\u00e4omaan. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4oma voidaan (toivottavasti) tulevaisuudessa muuttaa taloudelliseksi p\u00e4\u00e4omaksi. Asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta on irrationaalista esimerkiksi osoittaa tukeaan lakkoilevalle opetushenkil\u00f6kunnalle, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 haittaa palveluntarjoajaa ja vaikeuttaa koulutuspalvelun tuottamista. Toisin sanoin, kun opiskelija on kehystetty asiakkaaksi, opiskelijan subjektipositioon kytkeytyv\u00e4t toimintamahdollisuudet kapenevat suuresti. Asiakasopiskelija voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 koulutuspalveluiden vastaanottamisesta, valita palveluntarjoajan ja tehd\u00e4 reklamaation, jos palvelun laatu ei vastaa odotuksia. Asiakasopiskelijan osaksi j\u00e4\u00e4 siis koulutuspalvelun vastaanottaminen. Samalla yliopiston opetushenkil\u00f6kunnasta tulee asiakaspalvelijoita, joiden on kilpailtava asiakasopiskelijoiden suosiosta. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 viimeaikaisissa uudistuksissa, joissa aiemmin erilliset oppiaineet on yhdistetty laajemmiksi koulutusohjelmiksi ja opiskelijan lopullinen suuntautumisvalinta saattaa osin perustua opettajan tarjoamaan positiiviseen tai negatiiviseen oppimiskokemukseen.<\/p>\n<p>Asiakasopiskelijuus on osa laajempaa asiakkuuteen liittyv\u00e4\u00e4, joka on hegemonisoitunut Suomessa j\u00e4lkiekspansiivisen tai supistuvan hyvinvointivaltion aikakaudella. Julkisen sektorin toiminta kehystet\u00e4\u00e4n palveluiksi ja palveluiden vastaanottajat k\u00e4sitteellistyv\u00e4t asiakkaiksi. Tullessamme sairaiksi ja tarvitessamme hoitoa, emme en\u00e4\u00e4 ole potilaita sairaalassa, vaan nautimme erin\u00e4isist\u00e4 terveyspalveluista sote-palvelukeskuksessa ja asioidessamme virastoissa, emme ole kansalaisia, vaan viranomaispalveluita hankkivia asiakkaita. K\u00e4rjistetyimmill\u00e4\u00e4n viranomaisten pakkotoimenpiteiden kohteeksi joutuvat m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n asiakkaiksi, esimerkiksi poliisin tai lastensuojelun asiakkaiksi.<\/p>\n<p>Asiakkuuteen liittyv\u00e4n diskurssin hegemonisoituessa asiakkuudesta on tullut jonkinlainen uusliberalistisen yhteiskunnan kattosubjektipositio, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita erilaisia ja osittain vastakkaisia positioita, jotka ovat aiemmin k\u00e4sitteellistyneet toisistaan erillisiksi. Samalla kun erilaiset ja erityiset subjektipositiot ovat puristuneet asiakkuuden muottiin, on my\u00f6s niiden erityisyys h\u00e4vinnyt. Asiakkuus positiona on korostetun taloudellinen ja individualistinen. Asiakas harjoittaa taloudellista deliberaatiota, kalkyloi ja valitsee palveluntarjonnan rationaalisesti eri markkinatoimijoiden joukosta. N\u00e4in ollen asiakkuus ei voi olla samanlainen kollektiivinen positio, kuin esimerkiksi kansalainen tai opiskelija. Palveluntarjoajan valinta ja palvelun ostaminen ei mahdollista demokraattista osallistumista n\u00e4iden palveluiden muokkaamiseen ja kehitt\u00e4miseen yhdess\u00e4 vertaistensa kanssa.<\/p>\n<p>Olennainen osa asiakkuuteen liittyv\u00e4\u00e4 diskurssia on palvelu. Kaikista julkisesti tuotetuista, yhteiskunnallisesti t\u00e4rkeist\u00e4, tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 toiminnoista on tullut asiakkaille tuotettuja palveluita. Koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto ovat nyky\u00e4\u00e4n palveluita. Palvelu on ilmi\u00f6n\u00e4 luonteeltaan kaksinainen. Ensinn\u00e4kin palvelut ovat myyt\u00e4vi\u00e4 tuotteita, vaikka ne olisivatkin julkisesti tuotettuja ja yhteiskunnallisesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, ne k\u00e4sitteellistyv\u00e4t samalla tavoin kuin markkinoilla myyt\u00e4v\u00e4t tuotteet. Toiseksi palvelut tuotteena ovat erillisi\u00e4 palvelut tuottavasta tahosta; palvelut on mahdollista ulkoistaa tai ostaa joltakin alihankkijalta. Kun julkisen sektorin toiminta k\u00e4sitteellistyy palveluntuotannoksi, kollektiivisesti tuotetut hy\u00f6dykkeet menett\u00e4v\u00e4t itseisarvoisuutensa ja muuttuvat markkinoilla vaihdettaviksi hy\u00f6dykkeiksi.<\/p>\n<p>Kun aiemmin esiintyneet moninaiset subjektipositiot kiteytyv\u00e4t asiakkuudeksi ja julkisen sektorin toiminta muuttuu palveluntuotannoksi, diskursiivinen kentt\u00e4 k\u00f6yhtyy ja maailmassa olemisen tavat supistuvat. Yhteiskunnallisesta toimijuudesta tulee taloudellista toimijuutta ja ei-taloudellinen toimijuus tulee diskursiivisesti k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Monet erilaiset, ei-taloudellisesti k\u00e4sitteellistyv\u00e4t maailmassa olemisen tavat menett\u00e4v\u00e4t mielens\u00e4. Yliopiston asiakkaana opiskelija maksaa tulevaisuudessa (luultavasti) k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettavat lukukausimaksut mukisematta. Onhan koulutus sent\u00e4\u00e4n investointi ja rationaalisesti valittu opiskeluala johtaa opiskelijan inhimillisen p\u00e4\u00e4oman arvonlis\u00e4ykseen tulevaisuudessa. Samalla yliopiston suhde opiskelijaan muuttuu, opiskelijasta tulee yliopiston ulkopuolinen atomisoitunut yksil\u00f6toimija. Asiakas ei voi k\u00e4sitteellisesti olla osa palveluntarjoajaa, jolta on hankkimassa koulutuspalveluita.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<\/div>\n<p class=\"textbox\" dir=\"ltr\"><strong>Tuomas Hallamaa<\/strong>, valtiotieteiden ylioppilas ja tekniikan kandidaatti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Don\u2019t you see that the whole aim of Newspeak is to narrow the range of thought? \u2013 George Orwell, Nineteen Eighty-Four &nbsp; Helsingin yliopiston opetushenkil\u00f6kunta oli lakossa keskiviikkona 28.2.2018. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 valtiotieteellisen tiedekunnan ylioppilaslehti Tutkain julkaisi artikkelin, jossa oli haastateltu lakkoa tukevia opiskelijoita, yliopiston henkil\u00f6kuntaa ja Sivistysty\u00f6nantajien toimitusjohtajaa Teemu Hassista. Hassinen kutsui opiskelijoita haastattelussa \u2019meid\u00e4n &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1167,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[196,13,220,1],"tags":[213,211,212],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1066"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1066"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1066\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1171,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1066\/revisions\/1171"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1167"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1066"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1066"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1066"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}