Yleisen yhteiskuntatieteen opiskeleminen valmistaa ammatillisesti yhteiskuntatutkimuksen tekemiseen, mutta kaikki sosiologit eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4dy \u201cammattisosiologeiksi\u201d, tekem\u00e4\u00e4n tutkimusta. Oma polkuni n\u00e4ytti pitk\u00e4\u00e4n suuntautuvan akatemian sis\u00e4lle, mutta nyt olen ottamassa kahtakin askelta yliopiston ulkopuolelle: olen yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 etsiytym\u00e4ss\u00e4 mukaan teknologiapoliittiseen toimintaan ja toisaalta hankkimassa ammatillista osaamista tietojenk\u00e4sittelij\u00e4n\u00e4, ohjelmoijana ja data-analyytikkona. Yrit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 tehd\u00e4 selkoa n\u00e4ist\u00e4 askeleista. Teksti on henkil\u00f6kohtainen, koittakaa kest\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Sosiologi-lehden ensimm\u00e4isess\u00e4 numerossa Westermarck-seuran silloinen puheenjohtaja Anssi Per\u00e4kyl\u00e4<\/strong> kehotti sosiologeja \u201chankkimaan oman instituution\u201d eli tutustumaan perusteellisesti johonkin tiettyyn yhteiskunnallisen toiminnan alueeseen. Vaikka generalisti voi perustellusti olla kiinnostunut kaikesta, ankkuroituminen johonkin konkreettiseen aihekokonaisuuteen tuo k\u00e4sitteisiin ja teoreettisiin viitekehyksiin eloa ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Perusteelliseen tutustumiseen kuuluu paitsi opiskelemista ja tutkimuksen tekemist\u00e4, my\u00f6s kent\u00e4ll\u00e4 toimimista. Per\u00e4kyl\u00e4, joka mainitsee koti-instituutiokseen terveydenhuollon ja erityisesti psykoterapian, on itse psykoterapeutti.<\/p>\n Minun opinnoissani teknologian rooli yhteiskunnassa on ollut ehk\u00e4 yhten\u00e4isin juonne, vaikka kyse ei ole ollut varsinaisesti laskelmoidusta valinnasta tai hyvin j\u00e4sentyneest\u00e4 opintokokonaisuudesta. Luin tieteen ja teknologian tutkimusta, tutustuin esimerkiksi tekniikan filosofiaan, hakkerismiin, innovaatiotutkimukseen sek\u00e4 interaktiiviseen median ja pelien tutkimukseen. Opinn\u00e4ytteni liittyiv\u00e4t tietotekniikan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tein tutkimusty\u00f6t\u00e4 pelitutkimusryhm\u00e4ss\u00e4, jossa oli humanisteja ja tietojenk\u00e4sittelij\u00f6it\u00e4 – ja meit\u00e4 yhteiskuntatieteilij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n Pelitutkimuksen piiriss\u00e4 muuten tuli toistuvasti vastaan kysymys siit\u00e4, voiko pelej\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarpeeksi, jos ei tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n niiden tekemisest\u00e4. Saman kysymyksen voi tietysti esitt\u00e4\u00e4 yleisesti teknologiasta: miten pitk\u00e4lle ymm\u00e4rryksess\u00e4 voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 olemalla teknologisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suhteen pelkk\u00e4 maallikko?<\/p>\n \u201cOma instituutioni\u201d on siis teknologia laajassa merkityksess\u00e4. Astuminen teknologisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n pariin, yliopiston ulkopuolelle l\u00e4htee osittain sosiologisesta kiinnostuksesta teknologiaa ja ohjelmistoja kohtaan, mutta nostaa esiin paljon kysymyksi\u00e4. Mit\u00e4 annettavaa sosiologisella koulutuksella on ohjelmoijalle? Millaista yhteiskunnallista toimintaa ohjelmistoalalla toimiminen on? Yhteiskunnallinen teknologiakeskustelu voidaan karkeasti jakaa teknologiakriittisiin ja tekno-optimistisiin puheenvuoroihin sen mukaan, millainen rooli teknologialla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Viek\u00f6 esimerkiksi ohjelmoijana ty\u00f6skenteleminen minua enemm\u00e4n kriittiseen vai optimistiseen suuntaan? Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 askel tarkoittaa sosiologiselle habitukselleni tai mielikuvitukselleni? N\u00e4m\u00e4 kysymykset todenn\u00e4k\u00f6isesti odottavat vastausta viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Selv\u00e4\u00e4 ainakin on, ett\u00e4 palkkaty\u00f6ss\u00e4 yksityisell\u00e4 sektorilla taloudelliset sidonnaisuudet ovat toisenlaiset kuin yliopistolla, ja olen intiimimmin tekemisiss\u00e4 markkinoiden kanssa.<\/p>\n Michael Burawoy sosiologian ty\u00f6njaosta<\/strong><\/p>\n Mieleni tekee hahmottaa siirtym\u00e4\u00e4 Michael Burawoyn (2006) k\u00e4sitteist\u00f6ll\u00e4. H\u00e4n tarkastelee sosiologian sis\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6njakoa kahdella akselilla. Ensinn\u00e4kin h\u00e4n kysyy, tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 sosiologiaa akateemiselle vai ulkoakateemiselle yleis\u00f6lle. Toiseksi, suuntautuuko toiminta ennalta vakiintuneiden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien tavoitteluun vai asetetaanko vakiintuneet p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t kyseenalaiseksi. N\u00e4ist\u00e4 akseleista muodostuu nelikentt\u00e4, jonka vasemmassa yl\u00e4nurkassa on professionaalinen sosiologia, yliopistojen ja tutkimusohjelmien sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuva, koeteltuja menetelmi\u00e4 ja teoreettisia viitekehyksi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 sosiologia, jonka menestyst\u00e4 arvioidaan tieteen sis\u00e4isin kriteerein, tieteen sis\u00e4isill\u00e4 foorumeilla. Oikeassa yl\u00e4nurkassa on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa palveleva sosiologia, joka on asiakkaan tarpeista k\u00e4sin m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 asiantuntijatoimintaa, esimerkiksi raportteja ja lausuntoja. Toiminnan arvo on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tieteen ulkopuolisessa vaikuttavuudessa.<\/p>\n Kaksi mainittua sosiologian lajia eiv\u00e4t keskity tarkastelemaan toiminnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, vaan parhaita ja tehokkaimpia keinoja saavuttaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Nelikent\u00e4n alareunassa sen sijaan refleksiivinen keskustelu p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 on keskeist\u00e4. Vasemman alareunan kriittinen sosiologia on professionaalisten valtavirtojen kritiikki\u00e4, joka esitet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 jostain harkitusta eettisest\u00e4 positiosta k\u00e4sin. Kriittinen sosiologia j\u00e4rjestyy usein intellektuaalisiksi liikkeiksi, joista hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 ovat esimerkiksi feministinen teoria, postkoloniaalinen teoria, queer-teoria. Refleksiivisen sosiologian ulkoakateeminen muoto, julkinen sosiologia, ottaa kysymyksenasettelunsa kansalaiskeskustelusta sek\u00e4 kansalaisyhteiskunnan toimijoilta ja yleis\u00f6ilt\u00e4. Julkinen sosiologi voi my\u00f6s toimia aktiivisesti niiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4, joita h\u00e4n puhuttelee, ja silloin k\u00e4ynniss\u00e4 on er\u00e4\u00e4nlainen kaksisuuntaisen valistuksen projekti, jossa yhteis\u00f6 ruokkii sosiologin ymm\u00e4rryst\u00e4 ja mielikuvitusta ja sosiologi tarjoaa tieteenalansa j\u00e4sennystapoja yhteis\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Nelj\u00e4 sosiologiaa ovat j\u00e4nnitteisiss\u00e4 suhteissa kesken\u00e4\u00e4n, koska niiden arvot ja kognitiiviset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t asettuvat eri tavoilla. On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata niiden v\u00e4linen keskin\u00e4isriippuvuus. Professionaalinen sosiologia tarjoaa muille lohkoille koetellun tieteellisen tavan ajatella. Kriittinen sosiologia pit\u00e4\u00e4 professionaalisen sosiologian tietoisena omista l\u00e4ht\u00f6oletuksistaan ja tekemisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 sek\u00e4 tarjoaa kest\u00e4v\u00e4n eettisen perustan sosiologiselle toiminnalle.<\/p>\n P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa palveleva sosiologia tekee sosiologisen asiantuntemuksen relevantiksi yhteiskunnan valtakeskittymiss\u00e4 ja on olennaisessa roolissa varmistamassa tieteenalan rahoitusta. Julkinen sosiologia sen sijaan pit\u00e4\u00e4 tieteenalan herkk\u00e4n\u00e4 kansalaisyhteiskunnassa tapahtuville liikkeille ja toisaalta antaa vastavuoroisesti analyyttisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 kansalaisyhteiskunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Ulos yliopistolta<\/strong><\/p>\n Niin kauan kuin oma kiinnostukseni pysyi tieteen sis\u00e4isiss\u00e4 teemoissa, opiskelussa, tutkimuksen tekemisess\u00e4 ja tieteen tekemisen ehtojen tarkastelussa, toimintani oli tiukasti ja turvallisesti professionaalisen sosiologian ja sen kriittisen reflektion piiriss\u00e4. Samalla kun k\u00e4sitys omasta yhteiskunnallisesta toimijuudesta muotoutui, muotoutui my\u00f6s ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 toimintaansa kannattaa my\u00f6s orientoida yliopiston ulkopuolelle. Oikeastaan k\u00e4vi niin, ett\u00e4 \u201culkomaailma\u201d tuli ihan konkreettisesti yliopistoon, kun vuonna 2009 s\u00e4\u00e4dettiin uusi yliopistolaki. Olin mukana lain provosoimassa yliopistoaktivismissa (ks. Suoranta 2009), joka monelle lyhytaikaisen liikkeen aktivistille oli l\u00e4ht\u00f6laukaus laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen eri foorumeilla.<\/p>\n Omalla kohdallani siis teknologian yhteiskunnallisen roolin akateeminen ymm\u00e4rt\u00e4minen on saanut rinnalleen konkreettista toimintaa teknologian parissa. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 olen mukana teknologiapoliittisia kysymyksi\u00e4 esill\u00e4 pit\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Piraattipuolueessa. Toisaalta olen hakemassa ammatillisia kannuksia ja ty\u00f6mahdollisuuksia tietojenk\u00e4sittelij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Voidaan tietysti kysy\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin toimin n\u00e4ill\u00e4 kentill\u00e4 sosiologina ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin olen j\u00e4tt\u00e4nyt sen taakseni. Oma n\u00e4kemykseni on, ett\u00e4 uusista rooleista riippumatta olen kyll\u00e4 aivan olennaisella tavalla edelleen sosiologi. Tied\u00e4tteh\u00e4n, voin l\u00e4hte\u00e4 sosiologiasta mutta sosiologia ei l\u00e4hde minusta. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kysymys on sosiologian viemisest\u00e4 yliopiston ulkopuolelle. Ennen pitk\u00e4\u00e4. Teoreettisen ymm\u00e4rryksen tuominen t\u00e4llaisille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kentille ei nimitt\u00e4in tapahdu aivan k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4. Se vaatii kahta asiaa. Ensinn\u00e4kin on kotiuduttava kentille: puolueeseen ja ohjelmistoalalle. Toisaalta teoreettinen ymm\u00e4rrys on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 sellaiseen muotoon, ett\u00e4 siit\u00e4 on iloa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Lis\u00e4ksi on totuttava siihen, ett\u00e4 kattava teoreettinen ymm\u00e4rrys ei aina ohjaa toimintaa.<\/p>\n Poliittinen toiminta asettuu Burawoyn nelikent\u00e4ss\u00e4 selke\u00e4sti julkisen sosiologian lohkoon. Kysymykset ja relevanssin kriteerit eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4rity tieteest\u00e4 vaan laajemmasta yhteiskunnasta k\u00e4sin. Jos onnistun taustaniansiosta tarjoamaan liikkeelle k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hy\u00f6dyllisi\u00e4 ty\u00f6kaluja, kyseess\u00e4 on kaksisuuntaisen valistuksen projekti.<\/p>\n Kysymys, onko ammatillinen toiminta ohjelmistoalalla sosiologista toimintaa, on v\u00e4hemm\u00e4n suoraviivainen. Jos onnistun taustani ansiosta tuomaan ty\u00f6panokseeni ja asiantuntijuuteeni jotain, joka esimerkiksi insin\u00f6\u00f6rilt\u00e4 tai vaikka liiketaloustieteilij\u00e4lt\u00e4 puuttuu, voin kai ajatella, ett\u00e4 sosiologia silloin palvelee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Jos onnistun tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sosiologisia asiantuntijainterventioita niin, ett\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 hyvinvointia tai edist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, olen varmaankin onnistunut tuomaan sosiologian ulos yliopistolta. T\u00e4ss\u00e4 vaanii, varsinkin kun kyse on yksityisest\u00e4 sektorista, kuitenkin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa palvelevan sosiologian patologia – asiakkaan intressin kyseenalaistamaton noudattaminen vastoin omaa parempaa tietoaan tai eettist\u00e4 vakaumustaan.<\/p>\n Varmaa sen sijaan on, ett\u00e4 haparoivienkin askelien ottaminen teknologiapolitiikassa ja ammattik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 laajentavat ymm\u00e4rryst\u00e4 teknologian roolista yhteiskunnassa tavalla, jota yliopiston sis\u00e4ll\u00e4 pysyttely ei tee. Samalla sosiologin habitukseni on muuttunut, t\u00e4ydentynyt, kun ulkoakateemiset yleis\u00f6t ja kontekstit ovat tulleet siihen selke\u00e4mmin mukaan. Toivon mukaan ne opit j\u00e4sentyv\u00e4t joskus osaksi sosiologista ajattelua.<\/p>\n Alankomaalainen insin\u00f6\u00f6ri Wiebe Bijker<\/strong> ajautui teknologiapolitiikan kautta tekem\u00e4\u00e4n yhteiskuntatieteellist\u00e4 teknologian tutkimusta, jota alalla siteerataan taajaan. Itse h\u00e4n kuvaa tapahtunutta niin, ett\u00e4 h\u00e4nen urallaan jostain, mink\u00e4 oli tarkoitus olla sivuraide, tuli p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4. Itse en viel\u00e4 osaa sanoa, j\u00e4\u00e4v\u00e4tk\u00f6 teknologiapoliittiset ja ammatilliset hankkeet sivuraiteiksi. Joka tapauksessa liityn Per\u00e4kyl\u00e4n ja Burawoyn seuraan kannustamaan sosiologeja astumaan ainakin toisella jalallaan ulos yliopistoista. Nyt yrit\u00e4n opiskella JavaScripti\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 selville siit\u00e4, mist\u00e4 nykymuodikkaassa datatieteess\u00e4 on kysymys.<\/p>\n <\/p>\n Juho Karvinen<\/strong>, yhteiskuntatieteiden maisteri, pelitutkija ja aloitteleva ohjelmoija<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet Burawoy, Michael<\/strong> (2006) Julkisen sosiologian puolustus. Sosiologia 4\/2006.<\/p>\n Per\u00e4kyl\u00e4, Anssi<\/strong> (2014) Hanki oma instituutio. Sosiologi 1\/2014. Suoranta, Juha (2009) Alamaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Teoksessa Tuukka Tomperi<\/strong> (toim.) Akateeminen kysymys. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yleisen yhteiskuntatieteen opiskeleminen valmistaa ammatillisesti yhteiskuntatutkimuksen tekemiseen, mutta kaikki sosiologit eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4dy \u201cammattisosiologeiksi\u201d, tekem\u00e4\u00e4n tutkimusta. Oma polkuni n\u00e4ytti pitk\u00e4\u00e4n suuntautuvan akatemian sis\u00e4lle, mutta nyt olen ottamassa kahtakin askelta yliopiston ulkopuolelle: olen yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 etsiytym\u00e4ss\u00e4 mukaan teknologiapoliittiseen toimintaan ja toisaalta hankkimassa ammatillista osaamista tietojenk\u00e4sittelij\u00e4n\u00e4, ohjelmoijana ja data-analyytikkona. Yrit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 tehd\u00e4 selkoa n\u00e4ist\u00e4 askeleista. Teksti on henkil\u00f6kohtainen, … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1162,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[220,1],"tags":[219,218,217],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1075"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1075"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1075\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1204,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1075\/revisions\/1204"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1162"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1075"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1075"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1075"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nBijker, Wiebe<\/strong> (1995) Of Bicycles, Bakelites and Bulbs. Toward a Theory of Sociotechnical Change. Cambridge, Massachusetts: The MIT Press.<\/p>\n