{"id":1097,"date":"2018-03-21T15:00:44","date_gmt":"2018-03-21T13:00:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1097"},"modified":"2018-03-21T23:39:18","modified_gmt":"2018-03-21T21:39:18","slug":"urbaani-kiertokulku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1097","title":{"rendered":"Urbaani kiertokulku"},"content":{"rendered":"

Artikkeli kiertokulusta urbaanissa maisemassa<\/strong><\/p>\n

Kuva-artikkelissa tarkastelemme kiertokulun teemaa urbaanissa maisemassa. Esimerkiksi suomalainen arkkitehti Marco Casagrande<\/strong> on kertonut tarinaa, kuinka urbaani palaa osaksi luontoa ja kaupungit ovat vain teollisen vallankumouksen fossiileja, jotka odottavat ekologisempaa kehityst\u00e4 kolmannen sukupolven mukana. Vuodesta 2010 alkaen Casagrande on vaikuttanut Taiwanin Raunioakatemiassa (Ruin Academy<\/a>). Urbaani maisema my\u00f6s houkuttaa muualta tulleita \u2013 sill\u00e4 usein koetaan, ett\u00e4 juuri kaupungit ovat t\u00e4ynn\u00e4 mahdollisuuksia. Jatkuva liike kaupunkeihin ja sielt\u00e4 pois eri motiivein on kiertokulkua, joka ei lopu, oli kyse sitten meist\u00e4 tai muista.<\/p>\n

Suomalainen kaupunkikuva eroaa paljon eurooppalaisesta tai paikoista muualla. Voisimmeko lainata jotain meille? Vai olemmeko tyytyv\u00e4isi\u00e4 nykyiseen tilaan? Arkkitehtonisesti Suomen kaupungit my\u00f6s eroavat Euroopan vastaavista, eik\u00e4 meill\u00e4 viel\u00e4 ole sellaista kerrostuneisuuden historiaa, mit\u00e4 eurooppalaisista metropoleista l\u00f6ytyy. Olisiko Casagranden ajatus kaupunkiakupunktiosta hy\u00f6dyllinen ajateltaessa kaupunkiarkkitehtuuria ja sen parempaa j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4?<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Metropolian kampuksen rakennusty\u00f6maa, Myllypuro, Helsinki<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Oskari<\/b><\/p>\n

Etsin It\u00e4-Helsingist\u00e4 urbaanin kukoistuksen ja rapistumisen merkkej\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 kuvassa on\u00a0Myllypuron Metropolian kampuksen ty\u00f6maa. Myllypuron edustaa kasvavaa ja modernisoituvaa It\u00e4- Helsinki\u00e4. Alueelle on viimeisen kymmenen vuoden sis\u00e4\u00e4n rakennettu uusi ostoskeskus, uusi kerrostaloja keskustaan, pientaloalue Viikintien varrelle, sek\u00e4 aloitettu uuden ammattikorkeakoulun rakennus.<\/p>\n

– –<\/p>\n

I\u0161\u010dem znake urbane bla\u017eenosti in razpada v vzhodnem Helsinkih. Prva slika prikazuje gradbi\u0161\u010de Myllypuro Metropolia campus. Myllypuron predstavlja rasto\u010de in posodobitveno vzhodno od Helsinkija. Vzadnjih desetih letih smo na tem obmo\u010dju zgradili nov trgovski center, nove stanovanjske stavbe v sredi\u0161\u010du, majhno obmo\u010dje ob\u00a0Viikintieju in novo politehni\u010dno stavbo.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Ostoskeskus Puhos, Helsinki<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Toisessa kuvassa on ostoskeskus Puhos, joka l\u00f6ytyy aivan It\u00e4keskuksen vierest\u00e4. Suuremman\u00a0ostoskeskuksen varjoon j\u00e4\u00e4v\u00e4 rakennus on p\u00e4\u00e4ssyt osittain rapistumaan. Karu betoni ei ole kest\u00e4nyt aikaa. Maahanmuuttajayhteis\u00f6\u00e4 palvelevat liikkeet ovat kuitenkin l\u00f6yt\u00e4neet t\u00e4\u00e4lt\u00e4 paikkansa, ja keskuksen\u00a0mahdollinen purkaminen onkin asettanut kysymysmerkin n\u00e4iden liikkeiden toiminnan jatkuvuudelle.<\/p>\n

– –<\/p>\n

V drugi fotografiji je nakupovalni center Puhos, ki se nahaja tik ob It\u00e4keskusu. Stavba v senci ve\u010djega nakupovalnega centra je bila\u00a0delno razpadla. Grobi beton ni trajal dolgo. Vendar so se gibanja priseljenske skupnosti na\u0161la tukaj, in morebitno raztovarjanje centra je postavilo vpra\u0161anje o kontinuiteti teh gibanj.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
It\u00e4keskuksen silta, Helsinki<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Kolmannessa kuvassa on It\u00e4keskuksesta l\u00f6ytyv\u00e4 silta. It\u00e4keskuksen vanhimpien osien betoninen arkkitehtuuri on ajan kuluessa saanut oman h\u00e4rskin patinansa, mutta It\u00e4keskus kauppakeskuksena on edelleen voimissaan. Omalla tavallaan It\u00e4keskuksessa tiivistyy It\u00e4-Helsingin kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n kerrostuneisuus, jossa osa alueista voi varsin hyvin ja kukoistaa, ja osa taas taantuu.<\/p>\n

– –<\/p>\n

Tretja slika prikazuje most v It\u00e4keskusu. Betonska arhitektura najstarej\u0161ih delov Centra It\u00e4keskus je s\u010dasoma pridobila lastne hrapave ko\u017ee, toda trgovski center It\u00e4keskus je nazaj v svojo mo\u010d. It\u00e4keskus na svoj na\u010din kondenzira stratifikacijo mestnega okolja v vzhodnem Helsinkih, kjer lahko nekatere regije dobro prebijejo in uspevajo, nekateri pa upadajo.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Amsterdam<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Elina<\/b><\/p>\n

Amsterdamissa paikallinen katutaide on esteettist\u00e4 ilotulitusta \u2013 t\u00e4ss\u00e4 kuvassa nuori Michael Jackson<\/strong>\u00a0ikustettuna betonitalon sein\u00e4\u00e4n l\u00e4helle katutasoa. Jo edesmennyt popkulttuurin ikoni viestii paitsi rajoja ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kiertokulusta, mihin kykenee ehk\u00e4 vain musiikki ja taide, my\u00f6s siit\u00e4 mit\u00e4 katutaide voi parhaimmillaan olla. Se miksi t\u00e4ss\u00e4 on pop-musiikkia kuvallisessa muodossa lienee pohdinnan paikka vaikkapa paikallisessa kahvilassa tai lasillisen \u00e4\u00e4ress\u00e4. Urbaanissa kiertokulussa katutaide tuottaa oman funktionsa – kun kaupunki on taiteilijan kanvaasi, se luo erilaisen el\u00e4myksen kuin taidemuseoissa k\u00e4ynti ja se on my\u00f6s kaikkien kaupungin asukkaiden saavutettavissa.<\/p>\n

– –<\/p>\n

V Amsterdamu je lokalna uli\u010dna umetnost estetski ognjemet – na tej sliki je mlad Michael Jackson, re\u0161il iz konkretne hi\u0161ne stene blizu ulice. \u017de poseljena ikona pop kulture ne komunicira le z mejami, ki presegajo meje, temve\u010d samo z glasbo in umetnostjo, pa tudi s kak\u0161no uli\u010dno umetnostjo je najbolje. Razlog, zakaj je to pop glasba v slikoviti obliki, je morda refleksijsko mesto, na primer v krajevni kavarni ali v stekleni sobi. Urbani cikel uli\u010dna umetnost ustvarja svojo lastno funkcijo – ko je mesto umetni\u0161ki pla\u0161\u010d, ustvarja druga\u010dno izku\u0161njo kot obisk umetnostnih muzejev in je dostopen tudi vsem prebivalcem mesta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Amsterdam<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Death Valley, Nevada<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Joskus p\u00e4\u00e4see pois kaupungista kuumuutta hohkaavaan, Nevadan osavaltiossa sijaitsevaan, Death Valleyyn asti. Death Valley on osa\u00a0Yhdysvaltain l\u00e4nsiosassa sijaitsevaa Mojaven autiomaata ja siell\u00e4 on my\u00f6s Yhdysvaltain matalin kohta – 86 metri\u00e4 merenpinnan\u00a0alapuolella oleva Badwater. Death Valleyn l\u00e4pi kulkee moottoritie ja sielt\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s Rhyoliten aavekaupungin<\/a> rauniot. Rhyolite perustettiin vuonna 1905 kultarynt\u00e4yksen aikaan, jolloin se oli viidentuhannen asukkaan kyl\u00e4 \u2013 viidess\u00e4toista vuodessa kaupungin asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4 romahti vain muutamaan kultakuumeen laannuttua.<\/p>\n

– –<\/p>\n

V\u010dasih lahko pride\u0161 ven iz mesta v vro\u010do Valley Valley Valley, Nevada. Dolina smrti je del pu\u0161\u010dave Mojave, ki se nahaja v zahodni Zdru\u017eenih dr\u017eavah, poleg tega pa je tudi nizka to\u010dka Zdru\u017eenih dr\u017eav Amerike – 86 metrov pod gladino morja, Badwater. Dolina smrti poteka po avtocesti in obstajajo tudi ru\u0161evine mesta Rhyolite Ghost<\/a>. Rhyolite je bil ustanovljen leta 1905 v \u010dasu zlate medalje, ko je bila petnajstina prebivalcev – v petnajstih letih se je prebivalstvo mesta zru\u0161ilo \u0161ele po izumiranju nekaj zlatih premazov.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Berliini<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Berliiniss\u00e4 nuori nainen ja onnellinen el\u00e4in on ikuistettu\u00a0elementtitalon sein\u00e4\u00e4n. Paitsi East Side Galleryn<\/a> muraaleista, Berliini on kaupunkina tunnettu my\u00f6s muusta tasokkaasta katutaiteesta. Olisiko Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 ollut yksi alkusys\u00e4ys kukoistavan kaupunkitaiteen erilaisille\u00a0ilmenemismuodoille l\u00e4pi Berliinin? Taidetta usein tarvitaan siell\u00e4, miss\u00e4 sanat eiv\u00e4t riit\u00e4.<\/p>\n

– –<\/p>\n

V Berlinu so mlada \u017eenska in sre\u010dna \u017eival potopljena v steno predsobe. Poleg murales galerije East Side<\/a> je Berlin znan tudi po\u00a0drugi visokokakovostni uli\u010dni umetnosti. Bi propad Berlinskega zidu leta 1989 eden od izhodi\u0161\u010d za razli\u010dne manifestacije cveto\u010de urbane umetnosti skozi Berlin? Umetnost je pogosto potrebna, \u010de besede niso dovolj.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Kouvolan rautatieasema, Kouvola<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

K\u00e4ydess\u00e4ni tapaamassa vanhempiani er\u00e4\u00e4n\u00e4 kes\u00e4isen\u00e4 viikonloppuna, kohtasin t\u00e4m\u00e4n varpusen Kouvolan\u00a0rautatieasemalla. Odotushalliin se oli eksynyt jostain\u00a0varpusille sopivammasta paikasta, ja olento rikkoi\u00a0geometrisen kivilattiaruudukon rytmin siten, ett\u00e4 aloin ajatella mets\u00e4\u00e4.<\/p>\n

– –<\/p>\n

Ko sem obiskal moje star\u0161e med poletnim vikendom, sem sre\u010dal to potezo na \u017eelezni\u0161ki postaji Kouvola. V \u010dakalnici je bila izgubljena na nekaj bolj primernih mestih v vzpenjanju, in bitje je prekinilo ritem geo-metrijskega kvadratnega strehe, tako da sem za\u010del\u00a0razmi\u0161ljati o gozdu.<\/p>\n

 <\/p>\n

Elina Huttunen<\/b> ja Oskari Lappalainen<\/b>, Sosiologin edelliset p\u00e4\u00e4toimittajat<\/p>\n

 <\/p>\n

Kuvat: Elina Huttunen ja Oskari Lappalainen<\/p>\n

Lukukokemuksen tarjosi glitch art<\/a> ja Google Translate<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Artikkeli kiertokulusta urbaanissa maisemassa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1176,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[220,1],"tags":[230,210,221],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1097"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1097"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1097\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1198,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1097\/revisions\/1198"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1176"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1097"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1097"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1097"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}