Paperittomuudesta on tullut Suomessa viimeist\u00e4\u00e4n vuoden 2015 \u201dpakolaiskriisin\u201d ja aiemmin samana vuonna k\u00e4sitellyn paperittomien terveydenhuoltoa koskeneen lakiesityksen kohtalon j\u00e4lkeen keskeinen aihe julkisessa keskustelussa ja turvallisuuspolitiikassa. T\u00e4m\u00e4 on johdattanut minua tutkimaan pro gradu -tutkielmassani paperittomuutta ja turvallisuuspolitiikkaa Suomessa, ja gradun odotellessa esitarkastuksessa on aika kertoa sen tutkimustuloksista. Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu pitk\u00e4lti Euroopan unionin yhteisiin linjoihin, ja kerron aluksi lyhyesti paperittomuudesta Euroopassa.<\/p>\n
Euroopan unionissa ja sen l\u00e4hialueilla paperittomuus on ilmi\u00f6n\u00e4 syntynyt Schengen-sopimuksen seurauksena: siin\u00e4 miss\u00e4 sopimus mahdollisti p\u00e4\u00e4oman ja ihmisten vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen sis\u00e4ll\u00e4, se my\u00f6s edellytti alueen rajojen tiukempaa valvontaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tarkoittanut rajavalvonnan ja viisumilupien tiukentumista Euroopan unionin etel\u00e4isiss\u00e4 j\u00e4senmaissa. Paperittomuutta tutkinut antropologi Nicholas de Genova onkin t\u00e4sment\u00e4nyt, ett\u00e4 Eurooppa itse on synnytt\u00e4nyt paperittomuus-ilmi\u00f6n ja sit\u00e4 koskevan hallinnoinnin. Lis\u00e4ksi paperittomien torjunta on muuttanut Euroopan unionin ja muiden V\u00e4limeren alueen maiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. Esimerkiksi Marokon, Libyan ja Turkin kanssa on solmittu kahdenv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia paperittomuuden torjunnan vuoksi, mik\u00e4 on antanut n\u00e4ille maille mahdollisuuden s\u00e4\u00e4dell\u00e4 ihmisten liikkuvuutta keinona tehd\u00e4 itselleen suotuisempia sopimuksia unionin anssa.<\/p>\n
Kaikkinensa t\u00e4m\u00e4 on johtanut siihen, ett\u00e4 paperittomien ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt Euroopan alueella, mik\u00e4 on taas johtanut rajavalvonnan tiukentumiseen entisest\u00e4\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4 siihen, ett\u00e4 paperittomat pyrkiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia ja entist\u00e4 vaarallisempia reittej\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen Eurooppaan. N\u00e4in on syntynyt noidankeh\u00e4, joka on pahentunut entisest\u00e4\u00e4n vuoden 2015 j\u00e4lkeen. On muistettava, ett\u00e4 yleisin syy paperittomuuteen on viisumin umpeutuminen, ja ett\u00e4 my\u00f6s kielteinen turvapaikkap\u00e4\u00e4t\u00f6s vastaavasti muuttaa turvapaikanhakijan paperittomaksi.<\/p>\n
Tapahtunut muutos kertoo osaltaan kansallisvaltioiden muutoksesta globaalissa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, jossa esimerkiksi kansallisten identiteettien esitet\u00e4\u00e4n olevan uhkien kohteena ja jossa toisaalta pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten yhdenvertaisuutta kansainv\u00e4listen ihmisoikeussopimusten kautta. Hallinnassa tapahtuneen muutoksessa on kiinnostavaa se, miten Michel Foucault on hahmottanut erilaisten vallanmuotojen muokkaavan toisiaan ja k\u00e4sityst\u00e4 hallittavasta alueesta. Esimerkiksi rajattuun alueeseen kohdistuva suvereniteetti muokkautuu, kun hallinnan kohteeksi muodostuu alueen v\u00e4est\u00f6. Foucault ei itse tutkinut muuttoliikett\u00e4, mutta h\u00e4nen ajatuksiaan voidaan soveltaa sen hahmottamiseen, miten muuttoliikkeen hallinta liittyy keskeisesti kansallisvaltioiden suvereniteettiin ja alueiden v\u00e4lisiin suhteisiin sek\u00e4 niiss\u00e4 tapahtuviin muutoksiin. Muuttoliikkeiden seurauksena valtioiden on hallittava sek\u00e4 oman alueensa v\u00e4est\u00f6\u00e4 ett\u00e4 muiden alueiden v\u00e4est\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Turvallisuusdilemmat ja hallinnan kohteet<\/strong><\/p>\n Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut paperittomuutta hallinnan kohteena siten kuin se ilmenee Poliisihallituksen laatimissa toimintaohjelmissa ja arviointiraporteissa sek\u00e4 parissa analysoimassani lakiesityksess\u00e4 ja niist\u00e4 k\u00e4ydyist\u00e4 Eduskunnan l\u00e4hetekeskusteluissa. Ensimm\u00e4inen Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma<\/em> ilmestyi vuonna 2009, ja vuonna 2017 ilmestynyt Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma <\/em>kertoo nimens\u00e4kin puolesta turvallisuuspolitiikassa tapahtuneesta muutoksesta.<\/p>\n Analyysini l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat olleet retorinen diskurssianalyysi ja foucault\u2019lainen hallinnantutkimus. Aineiston erittelyn tukena olen k\u00e4ytt\u00e4nyt kahta muotoilemaani turvallisuusdilemmaa:<\/p>\n Turvallisuusdilemmat olen muodostanut soveltaen luovasti sosiaalipsykologi Michael Billigin ajatusta ideologisten dilemmojen k\u00e4sitteeseen. Dilemmat liittyv\u00e4t konkreettisiin k\u00e4yt\u00e4nteisiin ja mahdollistavat niihin liittyvien ajatustapojen esilletuomisen ja analysoinnin sek\u00e4 mahdollistavat mahdollisten ristiriitaisuuksienkin tarkastelun. Tutkimuksellisesti ei sin\u00e4ns\u00e4 ole kiinnostavaa se, miten dilemmat on ratkaistu, vaan se, miten niiden ratkaisemista perustellaan. N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin olen eritellyt, millaisia hallinnan kohteita paperittomuuteen Suomessa liittyy.<\/p>\n Ensinn\u00e4kin olen tarkastellut, miten paperittomia on kuvattu syrj\u00e4ytymisen riskin kautta. Paperittomien esitet\u00e4\u00e4n syrj\u00e4ytyv\u00e4n oman toimintansa seurauksena, mik\u00e4 on malliesimerkki uusliberalistisesta tavasta hahmottaa yksil\u00f6iden tilanteet heid\u00e4n oman toimintansa kautta ja sivuuttaa n\u00e4in eriarvoistavat rakenteet. Paperittomien syrj\u00e4ytyminen esitet\u00e4\u00e4n riskiksi niin heille itselleen kuin Suomelle, mit\u00e4 kautta paperittomat kategorisoidaan sek\u00e4 uhkana ett\u00e4 heid\u00e4n oman toimintansa perusteella uhreiksi. T\u00e4m\u00e4 ambivalentti kategorisointi on sosiologi William Waltersin mukaan tyypillist\u00e4 muuttoliikkeen hallinnassa, jossa ei-halutut siirtolaiset ovat sek\u00e4 uhka ett\u00e4 uhri samanaikaisesti.<\/p>\n Toiseksi olen tarkastellut sit\u00e4, miten L\u00e4hi-id\u00e4n alueelta tulevia ihmisi\u00e4 kuvataan toimintaohjelmissa. Vuoden 2017 toimintaohjelmassa keskeist\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 ovatko maahantulijat paperittomia vai \u201dlaillisia siirtolaisia\u201d, vaan ett\u00e4 he ovat nimenomaan L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 tulevia, mink\u00e4 seurauksena uhkana ei ole en\u00e4\u00e4 niink\u00e4\u00e4n paperittomuus vaan L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 Suomeen kohdistuva muuttoliike. L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 tuleviin ihmisiin liitet\u00e4\u00e4n toisaalta aseellisten konfliktien vaikutukset yksil\u00f6ihin ja v\u00e4kivaltaisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen yleistymiseen sek\u00e4 toisaalta \u201dvanhakantaisten\u201d tulijoiden normalisoitunut sukupuolittunut v\u00e4kivalta. Sukupuolittuneen v\u00e4kivallan suhteen on huomioitava, ett\u00e4 l\u00e4nnen ja L\u00e4hi-id\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n eronteko nimenomaan sukupuoli- ja seksuaalioikeuksien suhteen, mit\u00e4 kautta kumpikin alue esitet\u00e4\u00e4n muuttumattomana eik\u00e4 tuoda esille, miten kummankin alueen kulttuureissa on tapahtunut erisuuntaisia muutoksia poliittisen toiminnan, ennen kaikkea feministisen aktivismin, ja valtasuhteiden muutoksen seurauksena. Se, ett\u00e4 voidaanko poliisin dokumenteissa hahmottaa esiintyv\u00e4n kulttuuristamista eli toiseuttavien kulttuuristen piirteiden liitt\u00e4mist\u00e4 tulijoihin, ei ole t\u00e4ysin yksiselitteist\u00e4, mutta on ilmiselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 tuleviin liitet\u00e4\u00e4n v\u00e4kivallan uhka.<\/p>\n Viimeisen\u00e4 turvallisuushallinnan kohteena ihmisryhm\u00e4n\u00e4 olen nostanut esiin Suomen kansalaiset. Suomen kansalaisia tarkastellaan turvallisuuden kautta kolmella tavalla. Ensinn\u00e4kin vuoden 2017 m\u00e4\u00e4riteltiin uhkaksi \u00e4\u00e4riryhm\u00e4t eli \u00e4\u00e4rikansallinen liikehdint\u00e4 sek\u00e4 sit\u00e4 vastustavat \u00e4\u00e4riliikkeet ja vastamielenosoittajat, joiden v\u00e4liset v\u00e4kivaltaiset yhteenotot esitet\u00e4\u00e4n uhkaksi ja joiden puolueellisen viestinn\u00e4n esitet\u00e4\u00e4n haittaavan viranomaisten ty\u00f6t\u00e4. Toiseksi toimenpideohjelmassa mainitaan, ett\u00e4 poliisin toiminnassa on tullut ilmi kriminalisoitua etnist\u00e4 profilointia ja ett\u00e4 se vaikuttaa etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen luottamukseen poliisiin. Kolmanneksi toimintaohjelmassa mainitaan diasporayhteis\u00f6t turvallisuuskysymyksen\u00e4: diasporayhteis\u00f6t esitet\u00e4\u00e4n muun muassa vetovoimatekij\u00e4n\u00e4, harmaan talouden kentt\u00e4n\u00e4 ja mahdollisena rikollisuuden alustana. Raportissa ei tarkemmin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 diasporayhteis\u00f6n k\u00e4sitett\u00e4, mik\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 poliisi diasporayhteis\u00f6ll\u00e4 tarkalleen tarkoittaa. Kokonaisuudessaan kansalaisuuteen monenlaisia dilemmoja: toisaalta diasporayhteis\u00f6t hahmotetaan turvallisuudelle haitallisina, mutta toisaalta kansalaisten yhdenvertaisuus ja etnisten ryhmien kokema luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan ovat keskeisi\u00e4 arvoja. Lis\u00e4ksi esiin nousee kysymys siit\u00e4, miten kansalaisten tulisi olla velvollisia yhteiskuntaa kohtaan.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 ei viel\u00e4 ole esill\u00e4 kaikkia graduni l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 ja loppupohdintoja. Kaikkein keskeisimp\u00e4n\u00e4, vaikkei yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4, l\u00f6yd\u00f6ksen\u00e4 korostuu kansalaisuuden ja etnisyyden v\u00e4linen suhde mit\u00e4 olen viel\u00e4 tarkemmin k\u00e4sitellyt etnisen profiloinnin kriminalisointia koskevan lakiesityksen kautta. Poliisihallituksen dokumentit ja erityisesti vuoden 2017 toimintaohjelma nostaa jatkotutkimusta vaativaksi kysymykseksi sen, millainen hallinnan kohde diasporayhteis\u00f6t ovat Suomessa ja miten niit\u00e4 hallitaan.<\/p>\n Turvallisuusdilemmoista<\/strong><\/p>\n On selke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hahmottelemieni turvallisuusdilemmojen t\u00e4m\u00e4nhetkiset ratkaisut painottavat kansallisvaltion turvallisuutta ensisijaisena kansalaisiin ja ennen kaikkea paperittomiin n\u00e4hden. Dilemmat itsess\u00e4\u00e4n kuitenkin muistuttavat siit\u00e4, ett\u00e4 nykyist\u00e4 turvallisuus- ja rajapolitiikkaa voisi muuttaa. It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella j\u00e4rjestett\u00e4vill\u00e4 Sosiologip\u00e4ivill\u00e4 esiintyv\u00e4 antropologi Ruben Andersson on esitt\u00e4nyt Euroopan unioni-tason toimintaehdotuksia nykyisen ep\u00e4onnistuneen paperittoman muuttoliikkeen torjunnan ja haitallisen rajapolitiikan ratkaisemiseksi. H\u00e4n on painottanut fokuksen siirt\u00e4mist\u00e4 rajapolitiikasta paperittomien ihmisten turvallisuuteen. Anderssonin toimenpidesuosituksiinvoi tutustua London School of Economicsin ja Friedrich Ebert -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n Berlin report on human security\u2019st\u00e4<\/em>. T\u00e4m\u00e4n lukeminen toimii omana vastapainonaan nykyisyydelle.<\/p>\n <\/p>\n Mikko Saarinen, <\/strong>kirjoittaja on sosiaaliantropologian maisteriopiskelija Tampereen yliopistosta<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet Andersson, Ruben (2016)<\/strong> Why Europe\u2019s Border Security Approach Has Failed \u2013 and How to Replace It. The Berlin Report of the Human Seurity Study Group -raportti. http:\/\/www.securityintransition.org\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/WP08_Migration_FinalEditedVersion.pdf<\/p>\n Bigo Didier (2014) <\/strong>The (in)securization practices of the three universes of EU border control: Military\/Navy \u2013 border guards\/police \u2013 database analysts. Security Dialogue 45:3, 209-225.<\/p>\n Bigo, Didier (2002) <\/strong>Security and Immigration. Toward a Critique of the Governmentality of Unease. Alternatives 27:(2002), 63-92.<\/p>\n Billig, Michael & Condor, Susan & Edwards, Derek & Gane, Mike & Middleton, David & Radley, Alan (1988)<\/strong> Ideological Dilemmas. A Social Psychology of Everyday Thinking. London: SAGE Publications Ltd.<\/p>\n Foucault, Michel (2010) <\/strong>Turvallisuus, alue, v\u00e4est\u00f6. Helsinki: Tutkijaliitto.<\/p>\n de Genova, Nicholas<\/strong> (2002)<\/strong> Migrant \u201dIllegality\u201d and Deportability in Everyday Life. Annual Review of Anthropology 31:(2002), 419-447.<\/p>\n \u0130lkkracan, Pinar (2008)<\/strong> Introduction. Sexuality as a Contested Political Domain in the Middle East. Teoksessa Pinar \u0130lkkracan (toim.) Deconstructing Sexuality in the Middle East. Challenges and Discourses. London: Routledge, 1-16.<\/p>\n Sassen, Saskia (2007) <\/strong>A Sociology of Globalization. New York: Columbia University.<\/p>\n Walters, William<\/strong> (2015)<\/strong> Reflections on Migration and Governmentality. Movements: Journal f\u00fcr kritische Migrations- und Grenzregimeforschung 1:1. http:\/\/movements-journal.org\/issues\/01.grenzregime\/04.walters–migration.governmentality.html<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Paperittomuudesta on tullut Suomessa viimeist\u00e4\u00e4n vuoden 2015 \u201dpakolaiskriisin\u201d ja aiemmin samana vuonna k\u00e4sitellyn paperittomien terveydenhuoltoa koskeneen lakiesityksen kohtalon j\u00e4lkeen keskeinen aihe julkisessa keskustelussa ja turvallisuuspolitiikassa. T\u00e4m\u00e4 on johdattanut minua tutkimaan pro gradu -tutkielmassani paperittomuutta ja turvallisuuspolitiikkaa Suomessa, ja gradun odotellessa esitarkastuksessa on aika kertoa sen tutkimustuloksista. Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu pitk\u00e4lti Euroopan unionin yhteisiin linjoihin, ja … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[220],"tags":[154,228,229,227],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1128"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1128"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1128\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1169,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1128\/revisions\/1169"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1128"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1128"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1128"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\n<\/strong> Andersson, Ruben<\/strong> (2016)<\/strong> Europe\u2019s failed \u201dfight\u201d against irregular migration: ethnographic notes on counterproductive industry. Journal of Ethnic and Migration Studies 42:7, 1055-1075.<\/p>\n