Ehk\u00e4 yksi kiehtovimmista tarinoista sosiologin el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jonka olen luettavakseni saanut, nousi mieleeni jo kirjan puoliv\u00e4lin paikkeilla. Kirjan, jonka kannessa kuuluisa sosiologi C. Wright Mills<\/b> sytyttelee piippua katseella, joka miltei vaatii kirjan lukemaan. Professori Juha Suoranta<\/b> on kirjoittanut Millsin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n kirjan C. Wright Millsin sosiologinen el\u00e4m\u00e4<\/i> (Vastapaino, 2017), jossa kuuluisan sosiologin vaiheisiin ja tuotantoon otetaan n\u00e4k\u00f6kulmia, jotka saavat viihtym\u00e4\u00e4n kirjan parissa my\u00f6s historiallisia faktoja ja sosiologiaa vain pintapuolisesti tuntevan. Sin\u00e4ns\u00e4 kirjan kiehtovuus ja mukaansatempaavuus ei ole mik\u00e4\u00e4n yll\u00e4tys, sill\u00e4 Mills eli kuten opetti \u2013 kansantajuisesti ja mielipiteens\u00e4 selke\u00e4sti ilmaisten.<\/p>\n
Texasissa syntynyt C. Wright Mills ty\u00f6skenteli tohtoriksi v\u00e4ittelyns\u00e4 j\u00e4lkeen vuodesta 1945 alkaen Columbian yliopistolla aina kuolemaansa asti. Omintakeiset ajatukset ja yleinen kapinahenki tekiv\u00e4t h\u00e4nest\u00e4 mahdollisesti yhden kuuluimmista sosiologeista kautta aikojen ja olivat todenn\u00e4k\u00f6isesti osallisia my\u00f6s siihen, ett\u00e4 Columbian yliopistossa h\u00e4n sai opettaa vain kandidaattitason opiskelijoita ja maisterivaiheen opetus kiellettiin h\u00e4nelt\u00e4. Mills pyrki muuttamaan maailmaa kirjoittamalla ja vierasti perinteist\u00e4 akateemista sosiologiaa, jossa tilastot ja aineiston keruu palvelivat vain tutkijaa itse\u00e4\u00e4n, tukivat byrokratiaa ja jossa tutkimuksen kohteiden monimuotoisuus ja laajempi konteksti helposti unohdettiin.<\/p>\n
Millsin kuuluisa kirjallinen trilogia on Yhdysvaltojen ammattiyhdistysliikett\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 The New Men of Power<\/em> (1948), sen keskiluokkaa k\u00e4sittelev\u00e4 The White Collar: The American Middle Classes<\/em> (1951) ja sen eliitti\u00e4 tutkiva teos The Power Elite <\/em>(1956), jotka nostivat\u00a0h\u00e4net Columbian yliopiston soveltavan sosiaalitutkimuksen laitokselta suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen ja ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n suosioon, mik\u00e4 Millsille sopikin, sill\u00e4 h\u00e4n oli usein napit vastakkain omalla ty\u00f6paikallaan ja piti my\u00f6s matkailusta. Meill\u00e4 Suomessa parhaiten tunnetaan ehk\u00e4 Millsin teos Sosiologinen mielikuvitus (The Sociological Imagination<\/em>) vuodelta 1959, jossa Mills k\u00e4y l\u00e4pi yhteiskuntatieteiden sen aikaista tilaa ja esitt\u00e4\u00e4 vaihtoehtoja paremman tieteen ja sosiologian puolesta.<\/p>\n Mills on tuonut sosiologiseen keskusteluun muun muassa k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isyyden ja sosiologisen mielikuvituksen ideat, jotka ovat palvelleet tutkimuksen tekoa ohjaavina viitekehyksin\u00e4 yhteiskuntatutkijoita h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4. Millsin mukaan yhteiskuntatieteilij\u00e4n on my\u00f6s oltava \u00e4lyllisesti valpas ja tarkkailtava alati ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n etsien siihen uusia n\u00e4k\u00f6kulmia, sill\u00e4 nykyisill\u00e4 tieteen tarjoamilla yliabstrakteilla selitysmalleilla ei ollut kaikupohjaa todellisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Yhteiskuntaa on tarkasteltava historiallisesti, ja tutkijan on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 yhteydet, jotka vaikuttavat ihmisten ja yhteiskunnan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Kirjasta l\u00f6ytyy my\u00f6s yhteiskunnallis-historiallista mielenkiintoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 johdatus kylm\u00e4n sodan aikaan, Kuuban vallankumoukseen ja Kuuban kriisiin Millsin henkil\u00f6hahmon kautta. Mills oli vallankumousjohtaja Fidel Castron vieraana Kuubassa ja haastatteli h\u00e4nt\u00e4 tulevaa kirjaansa varten suurvaltojen kiristyneiden v\u00e4lien ollessa pahimmillaan, joka her\u00e4tti luonnollisesti Yhdysvaltain silloisen tiedustelupalvelun ja usean sosialismia vastustavan tahon mielenkiinnon. Vuonna 1960 julkaistua kirjaa Listen, Yankee: The Revolution in Cuba <\/em>seurasi Millsin ja h\u00e4nen perheens\u00e4 pidempi aika Euroopassa, sill\u00e4 kotimaassa alkoi olla liian vaarallista olla h\u00e4nen vastajulkaistun kirjansa seurauksena.<\/p>\n Millsille kirjoittaminen merkitsi l\u00e4hes samaa kuin elossa olo ja vaikka h\u00e4n yrittikin huolehtia aika ajoin terveydest\u00e4\u00e4n, tulokset eiv\u00e4t olleet useinkaan edes kohtalaisia \u2013 h\u00e4nell\u00e4 oli toisinaan vaikeuksia kielt\u00e4yty\u00e4 el\u00e4m\u00e4n iloista, kuten herkkuviinereist\u00e4. Kapinasieluisuus vei Millsi\u00e4 nopeasti uusiin paikkoihin ja ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6miin tilanteisiin, mutta se my\u00f6s kulutti h\u00e4nt\u00e4 loppuun. Mills kuoli syd\u00e4nkohtaukseen vain 45-vuotiaana ja h\u00e4nt\u00e4 kaipaamaan j\u00e4iv\u00e4t h\u00e4nen kolme lastansa, vaimo, h\u00e4nen opiskelijansa ja kulttuuristen, sek\u00e4 poliittisten vaikuttajien ohella hiljaisuudessa varmaan my\u00f6s suurin osa muusta sen ajan akateemisesta maailmasta, vaikka h\u00e4net olikin kautta aikain n\u00e4hty henkil\u00f6n\u00e4, joka ei ollut tarpeeksi sovinnainen yliopistoon ja akateemisille areenoille.<\/p>\n Aikansa \u00e4lymyst\u00f6n edustajana Mills otti teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vakavasti, vaikka useinkaan ei yliopistolla ty\u00f6skentelevien tovereidensa toivomalla tavalla. Kirjallisella tuotannollaan, el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja valinnoillaan h\u00e4n halusi muuttaa tieteen teon ehtoja ja my\u00f6s maailman sen hetkist\u00e4 tilaa. Paitsi ammattiyhdistysliikkeest\u00e4, keskiluokasta ja eliitist\u00e4, Mills puhui my\u00f6s uudesta vasemmistosta ja tarpeesta keskustelevaan julkisuuteen yhteiskunnan massoittumiskehityst\u00e4 vastaan ja kehotti etenkin opiskelijoita barrikadeille. Keskustelevalla julkisuudella Mills tarkoitti ihmisten vapaita yhteenliittymi\u00e4 ja yhdistystoimintaa, vastuullista puoluekentt\u00e4\u00e4, liike-el\u00e4m\u00e4st\u00e4 riippumatonta valtionhallintoa, vapaata lehdist\u00f6\u00e4 sek\u00e4 \u00e4lymyst\u00f6\u00e4, joilla on mahdollisuus ottaa kantaa yhteiskunnan isompiin kysymyksiin. Keskusteleva julkisuus oli Millsin mukaan demokraattisen yhteiskunnan perusta. Mills n\u00e4ki, ett\u00e4 vastatakseen yhteiskunnan ei-toivottuihin kehityskulkuihin ja vastustaakseen niit\u00e4, ihmisten on muutettava henkil\u00f6kohtaiset ongelmansa yhteiskunnan ongelmiksi, ja keskustelevalla julkisuudella oli mahdollisuus tarjota keinot kansalaisvaikuttamiseen. Valistuneen tietoisuuden kehityst\u00e4 massaviihde sek\u00e4 1950-luvun keksint\u00f6jen keksint\u00f6 televisio eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan edist\u00e4neet parhaalla mahdollisella tavalla, josta Mills oli my\u00f6s huolissaan.<\/p>\n Toveri yhteiskuntatieteiden opiskelija, kerro onko t\u00e4ss\u00e4 yksi totuuden s\u00e4ie my\u00f6s t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4?<\/p>\n <\/p>\n Elina Huttunen<\/strong><\/p>\n Kirjoittaja on YTM ja Sosiologi-lehden aiempi p\u00e4\u00e4toimittaja<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n From Max Weber: Essays in Sociology, toim. yhdess\u00e4 Hans Gerthin kanssa (1946)<\/p>\n The New Men of Power: America’s Labor Leaders (1948)<\/p>\n The Puerto Rican Journey: New York’s Newest Immigrants, toim. yhdess\u00e4 Clarence Seniorin ja Rose Goldenin kanssa (1950)<\/p>\n White Collar: The American Middle Classes (1951)<\/p>\n Character and Social Structure: The Psychology of Social Institutions toim. yhdess\u00e4 Hans Gerthin kanssa (1953)<\/p>\n The Power Elite (1956)<\/p>\n The Causes of World War Three (1958)<\/p>\n The Sociological Imagination (1959). Ilmestynyt Suomessa nimell\u00e4 Sosiologinen mielikuvitus. Helsinki: Gaudeamus, 2015.<\/p>\n Listen, Yankee: The Revolution in Cuba (1960)<\/p>\n The Images of Man (1960)<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n The Marxists (1962)<\/p>\n Power, Politics, and People (toim. Irving Louis Horowitz, 1963)<\/p>\n Sociology and Pragmatism: The Higher Learning in America (1964)<\/p>\n Who Controls America (1988)<\/p>\n The Politics of Truth. Selected Writings of C. Wright Mills (toim. John H. Summers, 2008)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ehk\u00e4 yksi kiehtovimmista tarinoista sosiologin el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jonka olen luettavakseni saanut, nousi mieleeni jo kirjan puoliv\u00e4lin paikkeilla. Kirjan, jonka kannessa kuuluisa sosiologi C. Wright Mills sytyttelee piippua katseella, joka miltei vaatii kirjan lukemaan. Professori Juha Suoranta on kirjoittanut Millsin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n kirjan C. Wright Millsin sosiologinen el\u00e4m\u00e4 (Vastapaino, 2017), jossa kuuluisan sosiologin vaiheisiin ja tuotantoon … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1310,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[243,242,241],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1253"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1253"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1253\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1335,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1253\/revisions\/1335"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1310"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1253"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1253"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1253"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\n
\n
\n