{"id":1260,"date":"2018-11-05T08:00:28","date_gmt":"2018-11-05T06:00:28","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1260"},"modified":"2018-11-04T23:05:05","modified_gmt":"2018-11-04T21:05:05","slug":"naissukupuolen-representaatio-pornoistuneessa-mediakuvastossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1260","title":{"rendered":"Naissukupuolen representaatio pornoistuneessa mediakuvastossa"},"content":{"rendered":"<p>Naissukupuolta on seksualisoitu vaihtelevasti eri aikakausina. Vaikka nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 my\u00f6s miehet ovat osana seksuaaliss\u00e4vytteist\u00e4 mediakuvastoa, on naissukupuoli usein katseen ja halun kohteena, kun taas mies on tekij\u00e4, kokija ja katsoja (Rossi 2005). Naistoimijuutta my\u00f6s rajoitetaan tavoilla, joilla naisista puhutaan sek\u00e4 tavoilla, joilla naisia kuvataan ja nimet\u00e4\u00e4n (Paasonen 2005). T\u00e4ll\u00e4 tavalla naiset ovat my\u00f6s herkemmin arvostelun kohteena. Annettu asema korostuu muun muassa puhetapojen ja k\u00e4sitteiden kautta, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n naiseutta representoidessa.<\/p>\n<p>Halusin kandidaatintutkielmassani keskitty\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n naissukupuolen representaatioihin pornoistuneessa mediakuvastossa, enk\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 huomioinut muita sukupuolia. Tutkielman pohjana k\u00e4ytin <strong>Anette Dina S\u00f8rensenin<\/strong> ja <strong>Susanne V. Knudsenin<\/strong> (2007) raportoimia pohjoismaalaisia tutkimuksia sek\u00e4 aihetta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta. Pohdin median pornografisoitumista 1960-luvulla tapahtuneesta populaarikulttuurin r\u00e4j\u00e4ht\u00e4misest\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti, ja sit\u00e4, miten seksuaaliss\u00e4vytteisist\u00e4 kuvastoista on tullut osa arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. K\u00e4vin l\u00e4pi my\u00f6s miehisen katseen vaikutusta ja objektivointia feministisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 miten nuoret naiset tuottavat seksuaalista mediakuvastoa pornografiasivustojen rinnalle.<\/p>\n<p>Teknologian kehittyminen ja medias\u00e4\u00e4nn\u00f6sten vapautuminen ovat mahdollistaneet pornograafisten kuvien levi\u00e4misen aiempaa julkisemmalle ja laajemmalle yleis\u00f6lle. My\u00f6s 1960-luvulla tapahtuneella populaarikulttuurin r\u00e4j\u00e4ht\u00e4misell\u00e4 on suuri vaikutus pornografian levi\u00e4miseen sek\u00e4 pornoistuneen naissukupuolen representaatioiden yleistymiseen (Nikunen ym. 2005). <strong>Naomi Wolf<\/strong> (1991) kutsuukin 1960\u201370-luvun j\u00e4lkeen syntyneit\u00e4 \u201cpornografian sukupolveksi\u201d.<\/p>\n<p>Sensuurin vastainen liike (tai anti-antipornoliike) syntyi 1980-luvulla vastustamaan antipornoliikkeen n\u00e4kemyksi\u00e4 pornografiasta naisia sortavana mediakuvastona. Vastan\u00e4kemyksen\u00e4 antipornoliikkeelle, sensuurin vastainen liike korostaa yhteiskunnan ja kulttuurin rakentamaa n\u00e4kemyst\u00e4 sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Liike puoltaa monimuotoista naiseutta ja seksuaalisuutta, vastustaa pornon sensuroimista sek\u00e4 seksuaalisuuksien hierarkisointia poikkeavaan tai normaaliin. (Nikunen ym. 2005, 15-16.) T\u00e4m\u00e4 vastakkainasettelu kuvaa porno- ja erotiikka-alan asemaa nykykulttuurissa.<\/p>\n<p>Pornoistumisen k\u00e4site on syntynyt kuvaamaan etenkin 1990 ja 2000-luvun aikaista pornoteollisuuden kasvua sek\u00e4 sen yhteiskunnallisia ja kulttuurisia seurauksia (Nikunen 2006). Keskeist\u00e4 2000-luvulle tultaessa onkin ollut pornografian sallittavuus, laajuus ja julkisuus. Pornoistuminen ja pornon valtavirtaistuminen n\u00e4kyy median tarjonnassa, kuten televisio-ohjelmissa, mainoksissa ja populaarikulttuurissa. Kuitenkin se, mit\u00e4 ennen on pidetty pornona, on nyky\u00e4\u00e4n median valtavirtaa ja mainontaa (Karkulehto 2011). Toisaalta kysymyksest\u00e4 \u201c<em>mik\u00e4 on pornoa?\u201d <\/em>saisi jo oman tutkimusaiheensa. Pornon k\u00e4sitett\u00e4 on vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mutta usein pornografian ajatellaan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n seksi\u00e4.<\/p>\n<p>Kun valtavirtapornografian tuottajat ja katsojat ovat suurimmaksi osaksi miehi\u00e4, on seksuaalisten esitysten kuvakulmakin miehiselle katseelle tehtyj\u00e4. My\u00f6s populaarikulttuurin erot representaatioissa on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 silloin, kun n\u00e4kyville on asetettu selke\u00e4sti heteronormatiivisesti sukupuolittuneet roolit naisesta ja miehest\u00e4. Katsomisen tavat vaikuttavat siihen, miten yksil\u00f6t ovat esill\u00e4 ja my\u00f6s tarkkailevat toisia. (Rossi 2007; 2006.) Usein naiset passivoidaan miehisen halun kohteeksi, ja t\u00e4ll\u00e4 tavalla mainonta tukee ajatusta vallitsevista sek\u00e4 oletetuista katsomisen tavoista, johon pystyy samaistumaan sukupuolesta riippumatta.<\/p>\n<p>L\u00e4nsimaisen mediakulttuurin seksuaaliss\u00e4vytteisill\u00e4 representaatioilla kontrolloidaan \u201doikeanlaisen\u201d seksuaalisuuden n\u00e4kymist\u00e4, sill\u00e4 samalla rajoitetaan seksuaalisen monimuotoisuuden n\u00e4kymist\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n (Karkulehto 2006). Ristiriitaisesti asetetut oletukset ja odotukset naisia kohtaan voivat n\u00e4ky\u00e4 tavoilla, joilla &#8221;pikkutuhmaa&#8221; kuvastoa tuotetaan mieskatsojille. Muun muassa <em>Playboy<\/em>-lehden kuvasto on kahtiajakautunut (Saarenmaa 2005). Naisia kuvataan viattomina ja kilttein\u00e4, mutta kuitenkin seksikk\u00e4in\u00e4. Sama ilmi\u00f6 toistuu my\u00f6s sivustoilla, joilla nuoret julkaisevat omakuvia.<\/p>\n<p>Pohjoismaalaisen projektin tutkimukset (S\u00f8rensen &amp; Knudsen 2007) paljastavat omakuvasivustojen kuvista suurimman osan olevan nuorten naisten seksuaaliss\u00e4vytteist\u00e4 kuvastoa. Kuvia pystyt\u00e4\u00e4n arvostelemaan asteikolla 1\u201310, ja parhaimmat pisteet saaneet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t sivuston top10-listalle. Kuvissa nuoret naiset kopioivat pornografiasivustoja noudattamalla samanlaisia esill\u00e4olon konventioita. Ottaessaan mallia mediakuvastoista ja oppiessaan naiseuden \u201croolin\u201d seksuaaliss\u00e4vytteisin poseerauksineen, nuoret naiset uusintavat tahtoen tai tahtomattaan kulttuurin antamaa heteronormatiivista hegemoniaa.<\/p>\n<p>Median tarjonta sek\u00e4 nuorten omakuvat vaikuttavat kumpikin omalta osaltaan median seksuaaliss\u00e4vytteisiin kuvastoihin. Omakuvat ovat hyv\u00e4 esimerkki seksualisaation kehityksest\u00e4 l\u00e4nsimaisessa kulttuurissa. Suuri kulttuurinen ja sukupolvellinen tekij\u00e4 seksualisoituneen median murroksessa on halu tulla n\u00e4hdyksi. Nuorten kuvat voidaan n\u00e4hd\u00e4 haluna itsens\u00e4 ilmaisuun sek\u00e4 mielihyv\u00e4n tuottamisena, kuten my\u00f6s pornot\u00e4hteyskin. Tulee kuitenkin muistaa, ett\u00e4 pornoalaan voi liitty\u00e4 orjuutta vastaavia piirteit\u00e4, kuten ihmiskauppaa ja pakottamista. Valtavirtamediassa n\u00e4kyv\u00e4tkin ainoastaan julkiseen menestykseen p\u00e4\u00e4sseet pornot\u00e4hdet (Laine 2005).<\/p>\n<p>Seksuaaliss\u00e4vytteiset representaatiot omakuvissa voivat ilmaista aiempia sukupolvia sallivampaa ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isemp\u00e4\u00e4 suhtautumista pornografiaan. Voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 kuvasto heijastaa pikemminkin vallitsevaa mediakulttuuria, kuin asenteita itse pornografiaa kohtaan, sill\u00e4 seksuaalisuuden representaatiot ovat olleet pitk\u00e4\u00e4n yhteiskunnallinen tabu, jonka julkista n\u00e4kymist\u00e4 on monella tapaa kontrolloitu. Eli voidaanko seksuaalisuuden n\u00e4kymist\u00e4 mediakuvastossa kutsua edes pornoksi, yliseksualisoituneeksi tai erotisoitumiseksi?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Essi Tervonen<\/strong>, kirjoittaja on maisteritutkielmaansa aloittava sosiologian opiskelija Helsingin yliopistosta.<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p><strong>Karkulehto, S.<\/strong> (2011) Seksin mediamarkkinat. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n<p><strong>Laine, T.<\/strong> (2005) Pornot\u00e4hti: Oman aikansa sankaritar? Pornon naiskuva ja naiskatsojuus. Teoksessa Kaarina Nikunen, Susanna Paasonen &amp; Laura Saarenmaa (toim.) <em>Jokap\u00e4iv\u00e4inen pornomme<\/em>. Tampere: V astapaino.<\/p>\n<p><strong>Nikunen, K.<\/strong> (2006) Feministiset keskustelut pornosta. Teoksessa Anna M\u00e4kel\u00e4, Liina Puustinen &amp; Iiris Ruoho (toim.) <em>Sukupuolishow: Johdatus feministiseen mediatutkimukseen. <\/em>Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n<p><strong>Nikunen, K. Paasonen, S. &amp; Saarenmaa, L.<\/strong> (toim.) (2005) <em>Jokap\u00e4iv\u00e4inen pornomme. <\/em>Tampere: V astapaino.<\/p>\n<p><strong>Paasonen, S.<\/strong> (2005) S\u00e4hk\u00f6postia Sirpa Revalta: Internet-porno, valta ja nautinto. Teoksessa Kaarina Nikunen, Susanna Paasonen &amp; Laura Saarenmaa (toim.) <em>Jokap\u00e4iv\u00e4inen pornomme. <\/em>Tampere: V astapaino.<\/p>\n<p><strong>Rossi, L-M.<\/strong> (2005) Halukasta &amp; Mukautuvaa: Katumainontaa arjen heteroseksualisoijana. Teoksessa Kaarina Nikunen, Susanna Paasonen &amp; Laura Saarenmaa (toim.) <em>Jokap\u00e4iv\u00e4inen pornomme. <\/em>Tampere: Vastapaino.<\/p>\n<p><strong>Saarenmaa, L.<\/strong> (2005) K\u00e4si syd\u00e4mell\u00e4, povi paljaana. Iltap\u00e4iv\u00e4lehtien kansikuvatytt\u00f6jen avomieliset tunnustukset. Teoksessa Kaarina Nikunen, Susanna Paasonen &amp; Laura Saarenmaa (toim.) <em>Jokap\u00e4iv\u00e4inen pornomme. <\/em>Tampere: Vastapaino.<\/p>\n<p><strong>S\u00f8rensen, A. D. &amp; Knudsen, S. V.<\/strong> (toim.) (2007) Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa. Loppuraportti. K\u00f6\u00f6penhamina: Arco Grafisk. A\/S, Skive. Norden. <a href=\"http:\/\/www.diva-portal.org\/smash\/get\/diva2:702496\/FULLTEXT01.pdf\">http:\/\/www.diva-portal.org\/smash\/get\/diva2:702496\/FULLTEXT01.pdf<\/a>. Haettu: 18.9.2018<\/p>\n<p><strong>Wolf, N.<\/strong> (1991) The Beauty Myth. How Images of Beauty are Used Against Women. London: Vintage.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Naissukupuolta on seksualisoitu vaihtelevasti eri aikakausina. Vaikka nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 my\u00f6s miehet ovat osana seksuaaliss\u00e4vytteist\u00e4 mediakuvastoa, on naissukupuoli usein katseen ja halun kohteena, kun taas mies on tekij\u00e4, kokija ja katsoja (Rossi 2005). Naistoimijuutta my\u00f6s rajoitetaan tavoilla, joilla naisista puhutaan sek\u00e4 tavoilla, joilla naisia kuvataan ja nimet\u00e4\u00e4n (Paasonen 2005). T\u00e4ll\u00e4 tavalla naiset ovat my\u00f6s herkemmin arvostelun kohteena. &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1246,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[246,82,1],"tags":[248,247,249],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1260"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1260"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1260\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1268,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1260\/revisions\/1268"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1246"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1260"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1260"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1260"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}