Vuoden 2019 ensimm\u00e4inen Sosiologi ilmestyy poikkeuksellisesti tavanomaista my\u00f6h\u00e4isemp\u00e4n\u00e4 ajankohtana. Tyypillisesti Sosiologip\u00e4ivien yhteyteen sijoitettuun aikatauluun emme enn\u00e4tt\u00e4neet, mist\u00e4 pahoittelemme. Pyrimme oikomaan t\u00e4t\u00e4 v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 ensi vuonna. Mutta tosiaan, el\u00e4mme messevi\u00e4 aikoja! Allekirjoittanut aloitti Sosiologin toimituskunnassa yhdess\u00e4 kuopiolaisen kanaljansa, Antti Saalin kanssa. Ensimm\u00e4isen\u00e4 numerona kaudellamme on sukupuolen sosiologian tematiikkaan etsiytyv\u00e4 katsaus, ja luvattakoon, ett\u00e4 tulevaisuus tarjoaa monenlaista muuta sosiologin mielt\u00e4 kutkuttavaa.<\/p>\n
Sukupuoli. Jokaista ihmist\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n l\u00e4hell\u00e4. Sukupuoli on terminologinen avain, joka avaa oven valtavalle kirjolle tieteellisi\u00e4, poliittisia ja henkil\u00f6kohtaisia keskustelunaiheita. Sukupuolen sosiologia on numeromme yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 hyvinkin kirjavalle otokselle eri tekstityylej\u00e4, n\u00e4k\u00f6kulmia ja ongelmanasetteluja k\u00e4ytt\u00e4ville kirjoituksille. Kiit\u00e4mme kumarruksen kera kirjoittajiksi rohkaistuneita v\u00e4rikk\u00e4ist\u00e4 ja t\u00e4rkeit\u00e4 asioita luotaavista teksteist\u00e4! Toimituskunta toivoo, ett\u00e4 numeromme nelj\u00e4 teksti\u00e4 innostaa ja her\u00e4ttelee lukijoita samalla tapaa kuin meit\u00e4 itse\u00e4mme. Kannustamme my\u00f6s jatkossa lukijoita astumaan pelottomasti esille omien tekstien ehdottamisen kanssa.\u00a0Sosiologi\u00a0<\/em>on opiskelijalta opiskelijalle.<\/p>\n Hippu Helmisen\u00a0<\/strong>omakohtaiseen kokemukseen, filosofiseen pohdintoon ja sosiologiseen mielikuvitukseen pohjaava essee k\u00e4sittelee muunsukupuolisten olemassaoloa. Muunsukupuolisuus on niin suomalaiselle kuin kansainv\u00e4liselle keskustelulle jopa harmittavan tuore aihe. Helmisen rohkea avaus nostaa esille juridisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 on olla muunsukupuolinen suomalaisessa yhteiskunnassa. Helminen n\u00e4kee paljon potentiaalia suomalaisessa sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen asiaa ajavassa aktivismissa.<\/p>\n Kirsti Sippel\u00a0<\/strong>erittelee kandidaatintutkielmaansa perustuvassa artikkelissa incel (involuntarily celibate<\/em>) -ilmi\u00f6t\u00e4 ja siihen olennaisesti kytkeytyv\u00e4\u00e4 misogyniaa. Kontekstina on yhdysvaltalainen keskustelu, joka on tapahtunut p\u00e4\u00e4asiallisesti internetiss\u00e4, Incels-verkkosivulla. Keskustelu on johtanut huolestuttavalla tavalla tekoihin Yhdysvalloissa erilaisten v\u00e4kivallantekojen muodossa. Teksti esittelee incel-liikkeen termist\u00f6\u00e4, naiskuvaa ja maailmankuvaa samalla sijoittaen ilmi\u00f6t\u00e4 Mertonin sosiaalisen poikkeavuuden ja toksisen maskuliinisuuden n\u00e4k\u00f6kulmiin.<\/p>\n Antti Saalin\u00a0<\/strong>(tuoreen varap\u00e4\u00e4toimittajamme) artikkeli nostaa esille suomalaisen opiskelijabilekulttuurin problematiikkaa luokka- ja sukupuolin\u00e4k\u00f6kulmista tekstiss\u00e4\u00e4n\u00a0El\u00e4m\u00e4n koulu, valkoinen roskasakki, ja suomalaisten korkeakoulujen juhlimiskulttuurin sukupuolittuneet figuurit.\u00a0<\/em>Suomalaiselle opiskelijakulttuurille suoranainen luokkaviha ei ole mill\u00e4\u00e4n muotoa vieras asia. ”El\u00e4m\u00e4n koululle” ja ”white trashille” irvailu on ollut yleist\u00e4 teemabileiden j\u00e4rjest\u00e4misen muodossa. Mainitut kaksi ty\u00f6v\u00e4enluokkaista subjektiutta alentavasti k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 termi\u00e4 liitt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6v\u00e4enluokkaan muun muassa Beverley Skeggsinkin havaitsemia likaisuuden ja holtittomuuden aspekteja. ”El\u00e4m\u00e4n koulun” performoimiseen kytkeytyi vahvasti miessukupuolta edustavien ty\u00f6v\u00e4enluokkaisten habituksen imitointi irvailevassa mieless\u00e4.<\/p>\n Nelj\u00e4s kirjoittajamme,\u00a0Onni K\u00e4rkk\u00e4inen\u00a0<\/strong>k\u00e4sittelee humoristiss\u00e4vytteisess\u00e4 autoetnografis-kvalitatiivisessa miniatyyritutkimuksessaan kotit\u00f6iden sukupuolittuneisuutta. Kumppanilleen tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n haastattelututkimuksessa k\u00e4vi ilmi esimerkiksi Eeva Jokisen havaitsemia sukupuolittuneiden ty\u00f6njaon muotoja. Teksti avaa leikitellen ja omakohtaisesti yhden kotity\u00f6njaollisen yksik\u00f6n suhdetta laajempaan yhteiskuntarakenteeseen, jossa kotona teht\u00e4v\u00e4t askareet ovat selke\u00e4sti segregoituneita.<\/p>\n Lukuiloa ja l\u00e4mpenev\u00e4\u00e4 kev\u00e4tt\u00e4 toivottelevat,<\/p>\n Santtu Paananen\u00a0<\/strong>ja\u00a0Antti Saali<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuoden 2019 ensimm\u00e4inen Sosiologi ilmestyy poikkeuksellisesti tavanomaista my\u00f6h\u00e4isemp\u00e4n\u00e4 ajankohtana. Tyypillisesti Sosiologip\u00e4ivien yhteyteen sijoitettuun aikatauluun emme enn\u00e4tt\u00e4neet, mist\u00e4 pahoittelemme. Pyrimme oikomaan t\u00e4t\u00e4 v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 ensi vuonna. Mutta tosiaan, el\u00e4mme messevi\u00e4 aikoja! Allekirjoittanut aloitti Sosiologin toimituskunnassa yhdess\u00e4 kuopiolaisen kanaljansa, Antti Saalin kanssa. Ensimm\u00e4isen\u00e4 numerona kaudellamme on sukupuolen sosiologian tematiikkaan etsiytyv\u00e4 katsaus, ja luvattakoon, ett\u00e4 tulevaisuus tarjoaa monenlaista muuta … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1377,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[258,82,39],"tags":[259,273,15,274,38,277,41],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1376"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1376"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1376\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1392,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1376\/revisions\/1392"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1377"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1376"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1376"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1376"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}