Toukokuun 28. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2016 4-vuotias lapsi kiipesi gorillojen aitaukseen Cincinnatin el\u00e4intarhassa Ohion osavaltiossa Yhdysvalloissa. <\/p>\n\n\n\n
Kiivetty\u00e4\u00e4n aidan yli ja ry\u00f6mitty\u00e4\u00e4n kasvillisuuden l\u00e4pi lapsi putosi gorilla-aitauksen vallihautaan. El\u00e4intarhan ty\u00f6ntekij\u00e4t huomasivat tilanteen nopeasti ja aitauksen gorillat ohjattiin aitauksen sis\u00e4tiloihin. Kaksi aitauksessa ollutta naarasgorillaa siirtyiv\u00e4tkin ripe\u00e4sti pois tilanteesta, mutta aitauksen ainoa urosgorilla, juuri 17 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nyt Harambe siirtyi tutkimaan aitaukseen kiivennytt\u00e4 lasta. <\/p>\n\n\n\n
Harambe-gorilla otti kontaktia lapseen nostaen t\u00e4m\u00e4n yl\u00f6s, tutkien t\u00e4m\u00e4n vaatteita ja muun muassa vet\u00e4en t\u00e4t\u00e4 per\u00e4ss\u00e4\u00e4n pitkin vesialuetta. Tilanne p\u00e4\u00e4ttyi el\u00e4intarhan vierailijoiden huutojen s\u00e4est\u00e4m\u00e4n\u00e4 Haramben kuolemaan, kun noin 10 minuuttia lapsen aitaukseen kiipe\u00e4misen j\u00e4lkeen el\u00e4intarhan ty\u00f6ntekij\u00e4t ampuivat gorillan. Luoti oli Harambelle kohtalokas,. Lapsi kiid\u00e4tettiin sairaalaan ja h\u00e4n selvisi ilman merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 fyysist\u00e4 vahinkoa. (Independent 29.05.2016.) <\/p>\n\n\n\n
Reaktiot Harambe-gorillan ampumiselle olivat ristiriitaisia: siin\u00e4 miss\u00e4 Cincinnatin el\u00e4intarhan ty\u00f6ntekij\u00e4t perustelivat tappavien luotien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 nukuttavien nuolien sijaan rauhoittavien aineiden hitaalla vaikutusajalla, kommentoivat useat el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen asiantuntijat gorillan ampumisen olleen h\u00e4t\u00e4varjelun liioittelua. Esimerkiksi Gisela Kaplan (University of New England) kommentoi Independentille (31.5.2016) gorillojen olevan tyypillisesti rauhallisia ja ettei niiden tiedetty milloinkaan hy\u00f6k\u00e4nneen ihmisi\u00e4 kohti. <\/p>\n\n\n\n
H\u00e4nen mukaansa Harambe-gorilla kyll\u00e4 ymm\u00e4rsi lapsen olevan puolustuskyvyt\u00f6n, eik\u00e4 t\u00e4ten olisi vahingoittanut t\u00e4t\u00e4. Toisaalta mediassa on korostettu ajatusta (villi)el\u00e4imist\u00e4 arvaamattomina, my\u00f6s ihmisi\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 pidettyj\u00e4 k\u00e4dellisi\u00e4. Onkin kiinnostavaa, kuinka ristiriitaista k\u00e4sityst\u00e4 gorilloista on tuotettu Haramben tapauksen uutisoinnissa: k\u00e4dellisiss\u00e4 vaikuttaisi yhdistyv\u00e4n sek\u00e4 arvaamattoman villiel\u00e4imen ett\u00e4 \u00e4lykk\u00e4\u00e4n ihmisenkaltaisen el\u00e4imen luonne. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 pohdin el\u00e4intarhoissa el\u00e4inten tekem\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 Harambe-gorillan esimerkin kautta: millaista ty\u00f6t\u00e4 Harambe teki, mit\u00e4 h\u00e4nen olisi tullut tehd\u00e4 ja mik\u00e4 oli se tapa, jolla Harambe \u201drikkoi ty\u00f6sopimustaan\u201d? Tapauksen j\u00e4lkipuinti tuo kiinnostavia ulottuvuuksia el\u00e4intarhassa el\u00e4inten tekem\u00e4n ty\u00f6n analyysille. Pitk\u00e4\u00e4n, v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kapitalismin synnyn sek\u00e4 modernin talouden my\u00f6t\u00e4 on ty\u00f6 n\u00e4hty yksinomaan ihmisille mahdollisena olemisen ja tekemisen muotona. <\/p>\n\n\n\n
El\u00e4imet, niin lemmikin asemaan osoitetut kuin ihmisen ruokatalouden osaksi asetetut, ovat olleet merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa ihmisyhteis\u00f6jen arkea ja sen rakentumista: jo vuosituhansia sitten on el\u00e4imi\u00e4 k\u00e4ytetty suorittamaan asioita ja teht\u00e4vi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole fyysisist\u00e4 rajoitteista, tai my\u00f6hemmin sosiaalisista normeista johtuen olleet \u201dihmisille sopivia t\u00f6it\u00e4\u201d. T\u00e4st\u00e4 huolimatta ei el\u00e4inten tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n ole juurikaan aiemmin kiinnitetty sosiologista huomiota. Mik\u00e4 on el\u00e4imen suhde ty\u00f6h\u00f6n? Voivatko el\u00e4imet tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, millaista t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 olisi, ja miten se asettuu osaksi ihmisen ja el\u00e4imen suhdetta?<\/p>\n\n\n\n
Olemassaolo ty\u00f6n\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n El\u00e4intarhojen merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on Korkeasaaren el\u00e4intarhan mukaan \u201dluonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen\u201d. Monimuotoisuutta vaalitaan \u201dpelastamalla\u201d el\u00e4intarhan rajojen sis\u00e4lle useita el\u00e4inlajeja, jotka ovat luonnossa jo kadotuksen partaalla. T\u00e4ten oleellinen osa el\u00e4intarhassa el\u00e4vien el\u00e4inten el\u00e4m\u00e4\u00e4 on toivomus lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4; toivona on, ett\u00e4 uhanalaiset lajit lis\u00e4\u00e4ntyisiv\u00e4t aidatuissa elinoloissa, jotta niit\u00e4 potentiaalisesti voitaisiin palauttaa luonnollisille elinsijoilleen. Kiinnostavaa on erityisesti t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymisen ihmisl\u00e4ht\u00f6inen, perim\u00e4n \u201dpuhtauteen\u201d kietoutuva hallinta, joka k\u00e4y ilmi Korkeasaaren kuvauksesta:<\/p>\n\n\n\n \u201dTarhakantojen kasvattamisessa pyrit\u00e4\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4inten perim\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen mahdollisimman luonnonmukaisena. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 lajiin suojeluun perehtyneill\u00e4 biologeilla ovat apuna kantakirjat, joiden perusteella suunnitellaan ja valitaan sopivat parit. Niinp\u00e4 esimerkiksi Korkeasaaressa syntyneet amurintiikerit ovat matkustaneet eri puolille Eurooppaa uusien puolisoidensa luokse.<\/em>\u201d (Korkeasaari.fi.) <\/p>\n\n\n\n El\u00e4intarhan el\u00e4inten lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 siis hallinnoidaan tarkasti ihmisten toimesta, jotta mahdollisesti syntyv\u00e4 j\u00e4lkikasvu olisi \u201dluonnonmukaista\u201d ja siis geneettisesti monipuolista. Lis\u00e4\u00e4ntyminen on siis selke\u00e4sti merkitt\u00e4v\u00e4 osa el\u00e4intarhojen el\u00e4inten ty\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4\u00e4ntymisen ja luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4misen lis\u00e4ksi Korkeasaaren sivuilla mainitaan my\u00f6s el\u00e4intarhan olevan \u201dhoukutteleva ja el\u00e4invoimainen osa hauskaa Helsinki\u00e4\u201d. On siis selv\u00e4\u00e4, ettei el\u00e4intarhojen ainoa tarkoitus ole vain suojella uhanalaisia el\u00e4inlajeja, vaan my\u00f6s toimia viihteen\u00e4 ihmisyleis\u00f6illeen. Millaiseksi el\u00e4intarhan el\u00e4inten ty\u00f6 m\u00e4\u00e4rittyy el\u00e4intarhojen monimuotoisten merkitysten maailmassa? <\/p>\n\n\n\n Coultierin (2015) m\u00e4\u00e4rittelyiden kautta el\u00e4intarhojen el\u00e4inten tekem\u00e4 ty\u00f6 sijoittuu ihmisten toimeksi antamaan ty\u00f6h\u00f6n. Ty\u00f6h\u00f6n liittyy jonkin verran el\u00e4imest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n kumpuavaa toimintaa (kuten mit\u00e4 el\u00e4in aitauksen rajoissa voi tehd\u00e4), mutta joka on kuitenkin ihmisten mahdollistamaa ja hallinnoimaa (s. 61). El\u00e4inten vastustus voi johtaa usein kipuun tai kuolemaan (Coultier 2015, 79). <\/p>\n\n\n\n El\u00e4intarhojen el\u00e4inten tekem\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 yhdistyv\u00e4t kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6n muotoa; elossa pysyminen, ihmisen viihdytt\u00e4minen, ja toisaalta my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyminen. N\u00e4iden ty\u00f6n puolien rajapinnat lienev\u00e4t kuitenkin ep\u00e4selvi\u00e4 johtuen el\u00e4intarhojen olemassaolon merkitysten monimuotoisuudesta. Kuten Wadiwellin (2018) artikkelin lihateollisuuden broilerit, my\u00f6s el\u00e4intarhojen el\u00e4imet vaikuttaisivat tekev\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 ja t\u00e4ten tuottavan kapitalistista arvoa s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 materiaalisen olemuksensa, olemalla elossa. (Coultier 2015, 61; Collard 2014, 152.) <\/p>\n\n\n\n El\u00e4inten pit\u00e4minen elossa on el\u00e4intarhoille kannattavaa, sill\u00e4 el\u00e4v\u00e4t (villi)el\u00e4imet aitauksissaan toimivat asiakkaiden houkuttimina ja tuottavat t\u00e4ten p\u00e4\u00e4symaksujen ja lahjoitusten kautta varallisuutta el\u00e4intarhalle. T\u00e4ten el\u00e4inten olemassaolon ty\u00f6h\u00f6n kietoutuu oleellisesti ihmisten harjoittama biopoliittinen prosessi, jossa el\u00e4m\u00e4n yll\u00e4pidosta ja sen hallinnasta tulee taloudellisesti kannattavaa. <\/p>\n\n\n\n Elossaolon ty\u00f6h\u00f6n nivoutuu kiinte\u00e4sti Korkeasaarenkin mainitsema lis\u00e4\u00e4ntyminen. Kuten sanottu, yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 el\u00e4intarhojen tarkoituksista on saada vaarantuneet el\u00e4inlajit lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n vankeudessa. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 el\u00e4inten olemassaolon ty\u00f6h\u00f6n uuden puolen; olemassaolon\/elossaolon arvontuotannon lis\u00e4\u00e4minen tuottamalla lis\u00e4\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 el\u00e4intarhoihin ja toisinaan my\u00f6s niiden ulkopuolelle osaksi ekosysteemej\u00e4 (Coultier 2015, 64.) Esimerkkin\u00e4ni toimiva Harambe-gorilla ei ollut viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt ennen kuolemaansa, mutta lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti suunniteltu tulevaisuuteen. <\/p>\n\n\n\n Pelkk\u00e4 olemassaolo ei toki kuvaa el\u00e4intarhan el\u00e4inten ty\u00f6nkuvaa kokonaisuudessaan. T\u00e4ten el\u00e4intarhan el\u00e4imet eroavat merkitt\u00e4v\u00e4sti tuotantoel\u00e4imist\u00e4 ja niiden tekem\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4; siin\u00e4 miss\u00e4 Wadiwellin artikkelissa kuvattu el\u00e4intuotannon teknologisoituminen pyrkii el\u00e4inten ja ihmisten kohtaamisten poistamiseen ja korostaa tuotantoel\u00e4imi\u00e4 tuotannon raaka-aineina, on el\u00e4intarhoille merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 juurikin se, ett\u00e4 ihmiset kohtaavat el\u00e4imet. <\/p>\n\n\n\n El\u00e4intarhoissa ilmenev\u00e4 villin el\u00e4imen ja ihmisen kontaktialue (contact zone<\/em>, Haraway 2008) on kuitenkin tyypillisesti kovin yksipuolinen, eik\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 varsinaista fyysist\u00e4 l\u00e4heisyytt\u00e4. Oleellista el\u00e4intarhoille onkin, ett\u00e4 asiakkaat voivat katsoa aitojen takaa ihmisist\u00e4 eristettyj\u00e4 el\u00e4imi\u00e4. Kuten Haramben tapaus osoittaa, t\u00e4m\u00e4n rajanvedon ylitt\u00e4minen rikkoo el\u00e4imen ja ihmisen kohtaamisen normin el\u00e4intarhoissa ja johtaa usein v\u00e4kivaltaisiin toimiin. <\/p>\n\n\n\n El\u00e4imet ovatkin el\u00e4intarhoissa olemassaolonsa lis\u00e4ksi my\u00f6s ik\u00e4\u00e4n kuin \u201desiintyji\u00e4\u201d, katseen kohteita. El\u00e4intarhojen el\u00e4imien ty\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4minen viihteen\u00e4 ei tosin ole t\u00e4ysin ongelmatonta- Verrattuna vaikkapa sirkusten el\u00e4imiin el\u00e4intarhojen el\u00e4imien ty\u00f6 on v\u00e4hemm\u00e4n ohjailtua ja ennalta m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4; esimerkiksi Haramben ei oletettu jongl\u00f6\u00f6raavan aitauksessaan. Sen sijaan el\u00e4intarhojen el\u00e4imien viihdearvo nojaa niiden ulkomuotoon ja luonnollisiin k\u00e4ytt\u00e4ytymistaipumuksiin; esimerkiksi suuret nis\u00e4kk\u00e4\u00e4n ja erityisen vaarantuneet el\u00e4imet ovat selke\u00e4sti el\u00e4intarhojen asiakkaiden lempiolentoja katsella (esim. Carr 2018). <\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6sopimuksen rikkoutuminen ja rangaistus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Harambe-gorillan tragediaa on kiinnostavaa tarkastella el\u00e4intarhojen el\u00e4imille asetettujen ty\u00f6n odotusten ja rajojen m\u00e4\u00e4rittelyjen kautta. Oman tulkintani mukaan el\u00e4intarhojen el\u00e4imien ty\u00f6lle on tyypillist\u00e4 siis <\/p>\n\n\n\n Cincinnatin el\u00e4intarhan tapauksessa ongelmaksi nousi viimeiseksi mainittu kohta: ihmisen ja el\u00e4imen (fyysisten) rajojen rikkoutuminen. Oleelliseksi nousee el\u00e4imen ja ihmisen kontaktialueen kuvauksissa villeyden (\u2019wildness<\/em>\u2019) k\u00e4site; kontrollin, hallinnan, kurin ja v\u00e4kivallan alla el\u00e4v\u00e4t olennot vastustavat aina kokonaisvaltaista vangitsemista. Villeys voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisena vastarinnan muotona. (Wadiwell 2018, 528.)<\/p>\n\n\n\n Voidaanko Haramben tapa l\u00e4hesty\u00e4 aitaukseen kiivennytt\u00e4 poikaa t\u00e4llaisena vastarinnan ja villeyden ilmentym\u00e4n\u00e4? Tilanteesta kuvatussa videossa n\u00e4kyy, kuinka Harambe aluksi ik\u00e4\u00e4n kuin suojelee lasta omalla, suurella gorillan kehollaan. Harambe nostaa vedess\u00e4 olevan lapsen yl\u00f6s ja tutkii t\u00e4m\u00e4n vaatteita, mutta my\u00f6s vet\u00e4\u00e4 rajunkin n\u00e4k\u00f6isesti lasta per\u00e4ss\u00e4\u00e4n vedess\u00e4. Osa tapausta kommentoinneista asiantuntijoista on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 el\u00e4intarhan vierailijoiden kauhistuneet huudot (jotka kuuluvat my\u00f6s videolla) pel\u00e4stytt\u00e4v\u00e4t Haramben ja saavat t\u00e4m\u00e4n paniikkiin (Independent 31.5.2016). Vaikuttaisikin siis silt\u00e4, ett\u00e4 Harambe-gorilla toimi lajilleen tyypillisesti.<\/p>\n\n\n\n Tapauksessa onkin kiinnostavaa el\u00e4intarhan el\u00e4imille kohdistettujen oletusten ja hallinnan muotojen ristiriita Haramben k\u00e4yt\u00f6ksen suhteen. Harambe oli ainoa aitauksen el\u00e4imist\u00e4, joka ei seurannut el\u00e4intenhoitajien k\u00e4skyj\u00e4 siirty\u00e4 aitauksen sis\u00e4tiloihin, vaan toimi \u201dvaistojensa varassa\u201d l\u00e4hestyess\u00e4\u00e4n lasta ilment\u00e4en villeytt\u00e4. Tilanne tuo esiin el\u00e4intarhan el\u00e4inten ty\u00f6lle kohdistettujen odotuksien ristiriitaisuuden: el\u00e4imien tulisi olla mahdollisimman luonnonmukaisia ja osoittaa lajityypillist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 mutta samaan aikaan alistua ihmisten hallinnalle. <\/p>\n\n\n\n El\u00e4imen tottelemattomuus ja lajilleen tyypillisten toimintatapojen osoittaminen johtavat rangaistukseen tilanteessa, jossa el\u00e4imen ja ihmisen fyysinen rajanveto ja siihen liittyv\u00e4t esteet rikkoutuvat. Haramben tapauksessa rangaistuksena oli kuolema. Siin\u00e4 miss\u00e4 villeys ja sen osoittaminen ovat aitauksien seinien ollessa pystyss\u00e4 suotavaa el\u00e4intarhan el\u00e4imelle, on se uhkaavaa arvaamattomuutta toisaalla rajojen rikkoutuessa.<\/p>\n\n\n\n Teksti: Ronja Tammi, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma, sukupuolentutkimuksen opintosuunta <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Carr, Neil (2016). ”Ideal animals and animal traits for zoos: General public perspectives.” Tourism Management<\/em>, 57, 37\u201344.<\/p>\n\n\n\n Collard, Rosemary-Claire (2014) ”Putting Animals Back Together, Taking Commodities Apart.\u201d Annals of the Association of American Geographers<\/em> 104:1, 151\u201365.<\/p>\n\n\n\n