Mit\u00e4 sosiologilla ja Sosiologilla on sanottavaa ymp\u00e4rist\u00f6- ja el\u00e4inteemoissa? <\/p>\n\n\n\n
K\u00e4y ilmi, ett\u00e4 paljonkin. Vuoden toinen numeromme kulkee teemalla ”Ymp\u00e4rist\u00f6sosiologia ja sosiologinen el\u00e4intutkimus”. Tuttuun tapaan saimme kirjavan kattauksen tekstej\u00e4, jotka osoittavat sosiologisen ymm\u00e4rryksen paikan edell\u00e4 mainituissa aiheissa.<\/p>\n\n\n\n
Vanhaa humanismin perusajatusta mukaillen, mik\u00e4\u00e4n inhimillinen tai ei-inhimillinen ei ole sosiologille vierasta.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4inen tekstimme El\u00e4inten tekem\u00e4 ty\u00f6 el\u00e4intarhoissa \u2013 Harambe-gorilla, ty\u00f6n rajat ja niiden rikkoutuminen <\/em>tulee Tampereen yliopiston Ronja Tammelta. Meemiksi muodostunut Harambe-gorillan tarina saa uutta v\u00e4ri\u00e4 Tammen tekstiss\u00e4, kun el\u00e4intarhan el\u00e4imien katsotaan tekev\u00e4n ty\u00f6t\u00e4. N\u00e4ytill\u00e4 olevien el\u00e4inten ty\u00f6t\u00e4 on olemassaolon lis\u00e4ksi villiyden ja el\u00e4imellisyyden n\u00e4ytt\u00e4minen, joskin tarkasti rajatusti. Haramben katsotaan rikkoneen ”ty\u00f6sopimustaan” koskiessaan aitaukseen p\u00e4\u00e4sseeseen ihmislapseen. Ty\u00f6ehtojen rikkomus johti el\u00e4imen teloitukseen.<\/p>\n\n\n\n Toisena tekstin\u00e4 esittelemme helsinkil\u00e4isen Silja-Riikka Sepp\u00e4l\u00e4n esseen Lemmikki luonnon ja ihmisen v\u00e4lisen\u00e4 viestintuojana<\/em>. Essee tutkii ihmisen suhdetta luontoon ja el\u00e4imeen. Ihmisen suhde molempiin on n\u00e4ytt\u00e4ytynyt erilaisina dominanssin muotoina historian saatossa. Sepp\u00e4l\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 ihmisen ja luonnon rinnakkaiselosta. Ihmisen tulkintakehys el\u00e4imiin on modernina aikana antropomorfinen sek\u00e4 valtasuhteiden ja kapitalismin l\u00e4p\u00e4isem\u00e4. Essee sukeltaa ymp\u00e4rist\u00f6- ja el\u00e4inteemojen syv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyyn ja luotaa totunnaisia ajatusmallejamme.<\/p>\n\n\n\n Kolmas kirjoitus, Luksuskommunismi ja syv\u00e4ekologinen kritiikki<\/em> on tamperelaisen Juho Karvisen kirja-arvio. Arviossa on suomalaisen yhteiskuntatieteilij\u00e4n ja toimittajan, Pontus Porokurun esseekokoelma T\u00e4ysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi<\/em>. Porokuru esitt\u00e4\u00e4 kirjassaan visioita luksuskommunistisesta, teknologisesti edistyneemm\u00e4st\u00e4 tulevaisuudesta, jossa ollaan vapaita keinotekoisesta niukkuudesta. Karvinen esittelee tekstiss\u00e4\u00e4n my\u00f6s Porokurun saamaa syv\u00e4ekologista kritiikki\u00e4, jonka mukaan visiot tukeutuvat liikaa akselerationismiin ja teknologiseen optimismiin. J\u00e4rjestelm\u00e4 olisi kritisoijan mukaan ekologisesti mahdoton. Karvisen kirja-arvio esittelee kattavasti aiheen perustoja ja on ehdottomasti lukuminuuttiesi arvoinen.<\/p>\n\n\n\n Sosiologi-lehden toimituskunta kiitt\u00e4\u00e4 taas lukijoitaan ja etenkin lehden tekoon osallistuneita. Teid\u00e4n ansiostamme pystymme pit\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 vapaata ja luovaa keskustelua yll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Palatkaamme asiaan Sosiologip\u00e4ivien (jotka muuten ovat 26.\u201327.3.2020 Rovaniemell\u00e4!) l\u00e4himailla. Pysyttele kartalla, kun julkaisemme alkuvuodesta uuden lehden teemamme. Rohkene laittamaan teksti\u00e4si tulemaan, mik\u00e4li vain yht\u00e4\u00e4n sille tuntuu! <\/p>\n\n\n\n Fuksin innolla ja maisterin ymm\u00e4rryksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Santtu Paananen<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mit\u00e4 sosiologilla ja Sosiologilla on sanottavaa ymp\u00e4rist\u00f6- ja el\u00e4inteemoissa? K\u00e4y ilmi, ett\u00e4 paljonkin. Vuoden toinen numeromme kulkee teemalla ”Ymp\u00e4rist\u00f6sosiologia ja sosiologinen el\u00e4intutkimus”. Tuttuun tapaan saimme kirjavan kattauksen tekstej\u00e4, jotka osoittavat sosiologisen ymm\u00e4rryksen paikan edell\u00e4 mainituissa aiheissa. Vanhaa humanismin perusajatusta mukaillen, mik\u00e4\u00e4n inhimillinen tai ei-inhimillinen ei ole sosiologille vierasta. Ensimm\u00e4inen tekstimme El\u00e4inten tekem\u00e4 ty\u00f6 el\u00e4intarhoissa \u2013 … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1415,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[279,82,39],"tags":[286,280,288,287,289,277,193,26,290,285],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1413"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1413"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1413\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1435,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1413\/revisions\/1435"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1415"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1413"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1413"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1413"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}