{"id":1529,"date":"2020-11-25T08:51:12","date_gmt":"2020-11-25T06:51:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1529"},"modified":"2020-11-25T08:53:46","modified_gmt":"2020-11-25T06:53:46","slug":"resilienssi-voimavarana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1529","title":{"rendered":"Resilienssi voimavarana"},"content":{"rendered":"\n

Koronan kourissa tasapainoileva yhteiskunta tarvitsee nyt enemm\u00e4n yhteis\u00f6llist\u00e4 resilienssi\u00e4 kuin koskaan aiemmin 90-luvun laman j\u00e4lkeen. Resilienssi on ihmisen psyykkinen ominaisuus, joka ilmenee jokaisella hyvin yksil\u00f6llisesti. Resilienssi-k\u00e4sitteelle ei ole viel\u00e4 osattu antaa t\u00e4ydellist\u00e4 suomenkielist\u00e4 vastinetta, mutta esimerkiksi psyykkinen palautumiskyky kuvaa ominaisuutta hyvin. Resilienssi\u00e4 on joskus verrattu suomalaiseen sisuun, mutta sit\u00e4 se ei t\u00e4ysin ole. Suomalaisella sisulla menn\u00e4\u00e4n vaikka l\u00e4pi harmaan kiven, yleens\u00e4 yksin ja apua pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Yksin selvi\u00e4misen sijaan resilienssi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kyvyn pyyt\u00e4\u00e4 ja hakea apua kuormittavissa tilanteissa niin yhteis\u00f6- kuin yksil\u00f6tasolla.<\/p>\n\n\n\n

Resilienssi on psyykkist\u00e4 selviytymist\u00e4, joustamista ja palautumista. Nopean palautumiskyvyn voidaan ajatella olevan valtti, koska se auttaa eteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4semisess\u00e4. Yksi selviytymisen ja palautumisen toteutumisen ehto on kuitenkin se, ett\u00e4 horisontissa tulee olla positiivinen ja toivoa tuova p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, johon pyrit\u00e4\u00e4n. Jonkinlainen valo ikkunassa. Ilman t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei toipuminen ja selviytyminen voi alkaa. Korona-taistelussa yhteiskunnan valopilkkuna voidaan ajatella vaikkapa ensi juhannusta. Rokotuskehittely on t\u00e4ydess\u00e4 vauhdissa ja on toivoa siit\u00e4, ett\u00e4 ensi juhannukseen menness\u00e4 kaikki halukkaat saadaan rokotettua. Voi toki olla, ett\u00e4 ensi juhannukseksi ei viel\u00e4 tule valmista, mutta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voi hyvin tarkentaa toteutuvien realiteettien valossa.<\/p>\n\n\n\n

Yleisesti ottaen resilienssi ilmenee ja sen tarve korostuu etenkin haastavissa tilanteissa. V\u00e4lill\u00e4 ihmisen psyyke kuormittuu niin paljon, ett\u00e4 ihminen kokee psyykkisi\u00e4 ja fysiologisia ongelmia esimerkiksi jaksamisen ja vireystilan osalta. Korona-aika on yhdenlainen yhteiskunnallisesti haastava tilanne, joka kuormittaa ihmisi\u00e4 monin eri tavoin. Yksil\u00f6t tuskastelevat arjen uudelleenj\u00e4rjestelyn kanssa ja yhteis\u00f6t ovat muuttuneet et\u00e4yhteis\u00f6iksi. Reagointitapoja haasteisiin on monia. Toiset esimerkiksi menett\u00e4v\u00e4t et\u00e4ty\u00f6n ja -opiskelun takia parhaimman toimintakykyns\u00e4, ahdistuvat, turhautuvat ja jopa masentuvat. Toiset vahvemman resilienssin omaavat tekev\u00e4t ensij\u00e4rkytyksen j\u00e4lkeen tilannearvion, laskevat k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat voimavaransa, ohjaavat k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat voimavarat sinne, miss\u00e4 niit\u00e4 eniten tarvitaan, kuten esimerkiksi avun ja tiedon hakemiseen sek\u00e4 ulkoiluun ja kuntoiluun. Lopulta he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaiken mahdollisen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan avun hy\u00f6dykseen esimerkiksi h\u00f6ll\u00e4ten ilman suuriatunnon tuskia niill\u00e4 el\u00e4m\u00e4n osa-alueilla, jotka eiv\u00e4t ole t\u00e4m\u00e4nhetkisess\u00e4 korona-arjessa selvi\u00e4misess\u00e4 niit\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeimpi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Resilienssist\u00e4 tekee erityisen mielenkiintoisen se, ett\u00e4 sit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Jokainen pystyy itse kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa resilienssi\u00e4\u00e4n niin halutessaan. Resilienssin kehitt\u00e4miseen on monia fysiologisia ja psykologisia tapoja, mutta kehitty\u00e4kseen resilienssikyky vaatii my\u00f6s paljon tietoista ponnistelua, sitoutumista sek\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyytt\u00e4. Vinkkej\u00e4 itsens\u00e4 tai ryhm\u00e4n kehitt\u00e4miseen on helposti saatavilla. Esimerkiksi entinen poliisin valmiusyksikk\u00f6 Karhun operatiivinen johtaja Harri Gustafsberg <\/strong>(FT, HTM) tunnetaan merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 resilienssikyvyn kehitt\u00e4misen puolesta puhujana. Gustafsberg valmentaa muun muassa verkkovalmennuksilla yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen stressinhallintaa ja resilienssikyvyn kehitt\u00e4mist\u00e4. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valmennuksissaan tieteellisesti tarkasti tutkittua ja testattua tietoa. Kirjallisuudesta l\u00f6ytyy my\u00f6s hyvi\u00e4 neuvoja. Esimerkiksi sosiaalipsykologi ja vaativan erityistason ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Krisse Lipposen<\/strong> (VTM) tuore kirja Resilienssi arjessa<\/em> (Duodecim, 2020) nostaa esiin p\u00e4ivitt\u00e4isen vuorovaikutuksen ja onnellisuuden merkityksen ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 toiminnassa positiivisen psykologian ja ratkaisukeskeisien menetelmien kautta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomessa hyvinvointivaltion etuihin kuuluu se, ett\u00e4 monenlaista apua on saatavilla ja usein viel\u00e4p\u00e4 ilmaiseksi. Hyv\u00e4 resilienssi ja stressinsietokyky ennalta ehk\u00e4isee useiden mielenterveysh\u00e4iri\u00f6iden syntymist\u00e4, jolloin sill\u00e4 on kansanterveydellisesti merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus. Resilienssi ei tarkoita sit\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 kaikki tunteet olisi sallittuja. Erilaisia tunteita aina masennuksesta ja alakulosta suruun on sallittua tuntea, mutta hyv\u00e4ll\u00e4 resilienssill\u00e4 negatiivisiin tunteisiin ei takerruta, vaan aletaan tietoisesti etsim\u00e4\u00e4n ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4 vaikeasta tilanteesta. Apuna voi toimia resilienssin ammattilaisten lis\u00e4ksi esimerkiksi koulukuraattori, ty\u00f6psykologi, yst\u00e4v\u00e4, vanhempi tai l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. My\u00f6s internetiss\u00e4 olevista vertaistukiryhmist\u00e4 voi olla hy\u00f6ty\u00e4. Ty\u00f6- ja opiskelupaikoilla kannattaa k\u00e4yd\u00e4 vaikeita tilanteita ryhm\u00e4n\u00e4 tai tiimin\u00e4 l\u00e4pi, jolloin yksil\u00f6lle j\u00e4\u00e4 itsekseen pohdittavaksi jo osittain valmiiksi pureskeltu ja ongelman ratkaisuehdotuksia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 ajatuskentt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnan j\u00e4senilt\u00e4 odotetaan kyky\u00e4 sopeutua, siet\u00e4\u00e4 ja kest\u00e4\u00e4 uudenlaista vallitsevaa yhteiskunnan tilaa, jonka korona on koko maailmalle aiheuttanut. Resilienssin tarve on kollektiivinen ja resilienssi on my\u00f6s yhteiskunnallinen ominaisuus. Kun yksil\u00f6 jaksaa ja siet\u00e4\u00e4 hankalaa tilannetta hyvin, se heijastuu my\u00f6s koko yhteiskunnan kykyyn sopeutua ja joustaa tilanteessa tilanteen mukaan. Toisaalta sama toimii toisinkin p\u00e4in. Kun yhteiskunta osoittaa yhten\u00e4ist\u00e4 tahtoa selviytymiseen ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 positiiviset n\u00e4k\u00f6kulmat ja toimintamallit haastaviin asioihin, luo se samalla my\u00f6s yksil\u00f6lle turvaa siit\u00e4, ett\u00e4 eteen osuvista haasteista selviydyt\u00e4\u00e4n. Resilienssin rakentumisen ja vahvistumisen aikataulu vaihtelee hyvin paljon, sill\u00e4 rakentumisen nopeus riippuu hyvin monista yksil\u00f6- ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4. Joskus esimerkiksi ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 organisaation uudelleen organisoinnilla voidaan saavuttaa nopeasti resilienssin vahvistumista.<\/p>\n\n\n\n

Yhteis\u00f6 pystyy yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n resilienssi\u00e4 yll\u00e4 hyvin pienill\u00e4kin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioilla. Esimerkiksi antamalla yhteis\u00f6n j\u00e4senelle tunne siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n kelpaa sellaisena yksil\u00f6n\u00e4 kuin on, on valtava merkitys yksil\u00f6lle. T\u00e4ll\u00f6in vaikutus heijastuu my\u00f6s yhteis\u00f6\u00f6n positiivisesti. Resilienssin yll\u00e4pidon kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 huomataan ja tunnistetaan niit\u00e4 voimavaroja, mit\u00e4 kulloinkin tarvitaan. N\u00e4it\u00e4 voivat olla esimerkiksi positiivisen palautteen antaminen ja aiemmista virheist\u00e4 oppiminen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 osataan nimet\u00e4, miten haasteista selvittiin. Mit\u00e4 tehtiin, jotta positiivinen lopputulos saavutettiin? Miten se auttoi yhteis\u00f6\u00e4 selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n? Mit\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 opittiin haasteiden kautta? Asioita on hyv\u00e4 mietti\u00e4 my\u00f6nteisen muutoksen kautta. Mit\u00e4 taitoja, tietoja, ominaisuuksia yhteis\u00f6ll\u00e4 oli, jotta asia saatiin ratkaistua tai toimimaan?<\/p>\n\n\n\n

Resilienssin kehitt\u00e4misess\u00e4 luovuus on yksi resilienssin rakentumisen kannalta merkityksellinen osa-alue. Uusissa haasteissa yhteis\u00f6 joutuu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luovuutta ja joustavuutta asioista selvi\u00e4miseksi. Korona-aika on jo osoittanut huikeaa resilienssi\u00e4 suomalaisessa yhteiskunnassa esimerkiksi uusien oppimismuotojen, kaupank\u00e4yntitapojen ja ravintolaruokien saavutettavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta puhumattakaan terveydenhuollon venymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Esitet\u00e4\u00e4n loppuun viel\u00e4 yksi esimerkki resilienssikyvyn voimasta. Kahden eri laivan miehist\u00f6t haaksirikkoutuivat vuonna 1864 eri puolille autiota ja karua saarta Uuden-Seelannin ja Etel\u00e4mantereen v\u00e4liss\u00e4. Miehist\u00f6t eliv\u00e4t saarella toisistaan t\u00e4ysin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 kehitt\u00e4en hyvin erilaiset selviytymistavat. Grafton -laivan miehist\u00f6 selvisi haaksirikosta ja saarella asumisesta pienin menetyksin. Avaimena selvi\u00e4miseen on pidetty sit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti maihin tullessa laivan tiukka hierarkia, jossa kapteeni on ehdoton ylin auktoriteetti, purettiin. Miesten v\u00e4lill\u00e4 vallitsivat sopu ja kaikki olivat sitoutuneita yhteiseen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n eli siihen, ett\u00e4 saarella pysytt\u00e4isiin hengiss\u00e4 ja ett\u00e4 apua saataisiin tavalla tai toisella. Miehist\u00f6 selvisi koettelemuksesta psykologisesti hyvin ja sai apua l\u00e4hetetty\u00e4\u00e4n miesjoukon lautalla etsim\u00e4\u00e4n apua toisesta saaresta. Invercauld-laivan miehist\u00f6 sen sijaan s\u00e4ilytti my\u00f6s maissa laivalla vallinneen hierarkian. Lopputuloksena oli, ett\u00e4 koska kukin miehist\u00f6n j\u00e4sen sai p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 omillaan eik\u00e4 yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ollut, miehist\u00f6st\u00e4 suurin osa menehtyi tauteihin, kylmyyteen ja miehist\u00f6n keskin\u00e4isiin v\u00e4lienselvittelyihin. Vain kolme miehist\u00f6n j\u00e4sent\u00e4 selviytyi.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 kerrottu esimerkki soveltuu hyvin esimerkiksi organisaatiotutkimukseen. Kun halutaan varautua kriisi- tai ongelmatilanteisiin, tulee sen panostaa esimerkiksi voimakkaasti suhdevoimavaroihin. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa, miten tieto, taito ja osaaminen virtaa organisaatiossa, jolloin vaikeassa tilanteessa osataan valjastaa tarvittuja voimia oikeissa paikoissa oikeaan aikaan.  Silloin kun ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n ennakoimaan ja joustamaan tilanteen mukaan, ty\u00f6turvallisuus ja ty\u00f6hyvinvointi s\u00e4ilyv\u00e4t hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla ja asiakkaat voivat olla tyytyv\u00e4isi\u00e4 saamaansa palveluun. Toiminta pysyy tuottavana ja tehokkaana, vaikka alkuper\u00e4inen suunnitelma ei aina toteutuisikaan. Vahva resilienssi syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 tilannekohtaisten pikaratkaisujen lis\u00e4ksi organisaatiossa pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 analysoimaan ongelmia ja ratkaisuja osana laajempaa toimintakokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Eloranta <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologia<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koronan kourissa tasapainoileva yhteiskunta tarvitsee nyt enemm\u00e4n yhteis\u00f6llist\u00e4 resilienssi\u00e4 kuin koskaan aiemmin 90-luvun laman j\u00e4lkeen. Resilienssi on ihmisen psyykkinen ominaisuus, joka ilmenee jokaisella hyvin yksil\u00f6llisesti. Resilienssi-k\u00e4sitteelle ei ole viel\u00e4 osattu antaa t\u00e4ydellist\u00e4 suomenkielist\u00e4 vastinetta, mutta esimerkiksi psyykkinen palautumiskyky kuvaa ominaisuutta hyvin. Resilienssi\u00e4 on joskus verrattu suomalaiseen sisuun, mutta sit\u00e4 se ei t\u00e4ysin ole. Suomalaisella sisulla … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1530,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[196,315,82],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1529"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1529"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1547,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1529\/revisions\/1547"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1530"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}